ksilvennoinen (HELSINKI) Kansalaisjärjestöt ovat ilmaisseet huolensa tavasta, jolla ryyppääminen on kokonaan poistettu peruskoulun yhteisistä tapahtumista. Juhlapyhinä päihtyminen on pitkään ollut osa suomalaista kansanperinnettä, mutta nykyään yhä useammassa koulussa saatetaan pitää korkit kiinni koko joulukuun ajan.
Uuden käytännön puolustajien mukaan nyky-yhteiskunnassa on niin monenlaista ryyppäämiskulttuuria, että niiden yhteensovittaminen on ylivoimaisen vaikeaa.
”Toiset tykkäävät kasvattaa hitaan rauhallisesti punaviinipöhnää, kun taas toisilla on kotimaasta opittu tapa napata kirkasta niin ripeästi, että silmissä pimenee ennen kello kuutta”, kertoo neuvotteleva virkamies Matti Ch3oh.
Liberaaleimmat ovat ehdottaneet, että kristityt, muslimit ja ateistit opettelisivat jo ala-asteelta alkaen ryyppäämään yhdessä ja toistensa periaatteita kunnioittaen. Kriitikoiden mukaan omista perinteistä luopuminen ikään kuin varmuuden vuoksi ei paranna kenenkään toleranssia vaan toimii luultavasti päinvastoin.
”Ryyppäämisellä on ollut Suomessa niin pitkä ja kiistaton perinne, että sen perustelut ovat päässeet unohtumaan. Monilla kristillisillä juhlapyhillä on vuosituhantinen ryyppäysperinne taustalla. Hyvä esimerkki on pääsiäinen”, muistuttaa artikkelitoimittaja Eki-Eki Juoma.
Kaikissa kodeissa ei välttämättä enää ryypätä jouluna ollenkaan. Tällöin on vaarana, että nuoret eivät sosiaalistu laisinkaan suomalaiseen kansanperinteeseen.
”On eri asia lukea ryyppäämisestä oppikirjasta kuin osallistua koko joulukuun kestävään kansanperinteeseen, jossa opettajat, vanhemmat ja oppilaat ovat aivan tuhannen päissään. Voisimmeko kutsua itseämme enää suomalaisiksi, jos lapsemme eivät puhaltaisi joulukirkossa yli kahta promillea?” Eki-Eki Juoma sanoo.
