Kategoriat
Kotimaa

Kansa huolissaan ryyppäämisperinteen katoamisesta

Kossut jääastiassa ksilvennoinen
(HELSINKI) Kansalaisjärjestöt ovat ilmaisseet huolensa tavasta, jolla ryyppääminen on kokonaan poistettu peruskoulun yhteisistä tapahtumista. Juhlapyhinä päihtyminen on pitkään ollut osa suomalaista kansanperinnettä, mutta nykyään yhä useammassa koulussa saatetaan pitää korkit kiinni koko joulukuun ajan.
Uuden käytännön puolustajien mukaan nyky-yhteiskunnassa on niin monenlaista ryyppäämiskulttuuria, että niiden yhteensovittaminen on ylivoimaisen vaikeaa.
”Toiset tykkäävät kasvattaa hitaan rauhallisesti punaviinipöhnää, kun taas toisilla on kotimaasta opittu tapa napata kirkasta niin ripeästi, että silmissä pimenee ennen kello kuutta”, kertoo neuvotteleva virkamies Matti Ch3oh.
Liberaaleimmat ovat ehdottaneet, että kristityt, muslimit ja ateistit opettelisivat jo ala-asteelta alkaen ryyppäämään yhdessä ja toistensa periaatteita kunnioittaen. Kriitikoiden mukaan omista perinteistä luopuminen ikään kuin varmuuden vuoksi ei paranna kenenkään toleranssia vaan toimii luultavasti päinvastoin.
”Ryyppäämisellä on ollut Suomessa niin pitkä ja kiistaton perinne, että sen perustelut ovat päässeet unohtumaan. Monilla kristillisillä juhlapyhillä on vuosituhantinen ryyppäysperinne taustalla. Hyvä esimerkki on pääsiäinen”, muistuttaa artikkelitoimittaja Eki-Eki Juoma.
Kaikissa kodeissa ei välttämättä enää ryypätä jouluna ollenkaan. Tällöin on vaarana, että nuoret eivät sosiaalistu laisinkaan suomalaiseen kansanperinteeseen.
”On eri asia lukea ryyppäämisestä oppikirjasta kuin osallistua koko joulukuun kestävään kansanperinteeseen, jossa opettajat, vanhemmat ja oppilaat ovat aivan tuhannen päissään. Voisimmeko kutsua itseämme enää suomalaisiksi, jos lapsemme eivät puhaltaisi joulukirkossa yli kahta promillea?” Eki-Eki Juoma sanoo.

7 vastausta aiheeseen “Kansa huolissaan ryyppäämisperinteen katoamisesta”

Ryyppäämisperinne on kyllä vanhempi kuin vain muutama vuosituhat. Tämän todistaa jo Karijoen susiluolasta löytyneet lukuista 80% Viru Kange -mäyriksien jäänteet. Samasta maakerroksesta on löytynyt myös lukuisia tyhjennettyjä Saku-ja Saarenmaa Tuulik-tölkkejä, sekä pahvikuoria.
Siis ryyppäämisperinteen lisäksi myös halvan viinan virosta rahtaamisperinne on peritty neandertalilaisilta esi-isiltämme 120 000 vuoden takaa.
Autolautat olivat silloin tietenkin pienempiä.

Ilmajoen Koskenkorvan ala-asteella järjestetään tänä vuonna joulujuhla, jossa kitataan koko ilta, ensin ranskalaistyyppisesti shampanjoiden, sitten turkkilaiseen tyyliin viinehtien ja lopulta härmäläiseen tapaan kossua kiskoen. Koulun rehtori Aimo Kankkunen ei näe mitään syytä luopua suomalaisista joulutraditioista.
”Kossun kittaaminen raakana on Suomessa aika merkittävä osa kulttuuria. Ketä se loukkaa, jos vanhojen perinteiden mukaan jokainen juo litran pullon koulun joulujuhlassa? Tällä tavoin muutkin kuin suomalaiset lapset voivat tutustua juomiseen. Myöhemmin he ehkä koulutuksen, ammatin ja hyvän toimeentulon hankittuaan syyttäisivät vanhempiaan siitä, etteivät saaneet osallistua ryyppyjuhliin jo pienenä, kun taas lähipubin Arska sai ja evankelioi nyt autuaana Sininauhaliiton asuntolassa”, Kankkunen sammaltaa.

Meidän kotiin koulussa opitut jouluperinteet ovat tulleet jäädäkseen. Meillä ei tunneta tylsää arkea, vaan voimme tarjota lapsille juhlatunnelmaa ja jännitystä joka päivä. Lapset jännittävät erityisesti, missä kunnossa äiti tulee baarista illalla, koska jos promilleja on alle 5, hän saa isältä selkään. Lasten isoäitinä minä tietysti tunnen vastuuni tilanteesta ja olen asennuttanut Smirnoffia tulemaan tippapullosta suoneen 24/7.

En ajoittaisi ryyppäjäisperinteen alkua aivan neandertalin ihmiseen asti, sillä eräässä lähteessä kerrotaan näin:
”Siihen aikaan antoi Maunu Ladonlukko käskyn, että koko valtakunnassa oli ryypättävä ankarasti. Tämä ryyppyputki oli ensimmäinen ja tapahtui vanhempien ollessa koko talven Thaimaassa. Kaikki ostivat niin paljon häppää kuin vanhempien luottokorteilla irti sai ja lähtivät bilettämään. Niin myös Juuso lähti Härmästä, Koskenkorvan kylästä ja meni Helsinkiin, sillä hän kuului Bandidos MC:hen ja hänellä oli vanhoja velkoja perittävänä. Hän lähti sinne yhdessä kihlattunsa Marian kanssa, joka odotti lasta. Heidän siellä ollessaan tuli Marian synnyttämisen aika, ja hän synnytti pojan, esikoisensa. Kätilö kapaloi lapsen ja antoi hänet huostaan, sillä Maria oli sekakäyttänyt alkoholia ja lääkkeitä päivittäin koko raskauden ajan.”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *