Kategoriat
Politiikka Talous

Elinkeinoelämä toivoo enemmän hallitusta vastustavia mielenosoituksia, joissa kehuttaisiin hallitusta

(RITARIÄSSÄHUONE) Suomalaisia työnantajia sekä somessa aurinkolaseja käyttäviä miehiä edustava Elinkeinoelämän keskusliitto EK moittii viime viikkojen hallitusta kritisoivia mielenilmauksia yksipuolisuudesta ja negatiivisuudesta. EK:n yhteiskuntasuhdejohtaja Leopold Iguaanin mukaan protesteissa on nähtävissä kummallinen kaava, joka vaatisi hänen mielestään tarkempaa selvitystä.

”Käytännössä katsoen jokaikinen Orpon hallitusta vastustava mielenosoitus on ollut kriittinen hallituksen toimia kohtaan, mikä ei voi olla herättämättä tärkeää kysymystä: suhtautuvatko nämä ihmiset hallitukseen siis kielteisesti? En usko, että olen ainut, joka kummeksuu tätä tasapuolisuuden puutetta”, Iguaani kommentoi.

EK muistuttaa, että terveessä pohjoismaisessa demokratiassa hallitusta vastustavat mielenosoitukset olisivat myös hallitusta kehuvia, mitä ei ole tänä kesänä ja alkusyksystä kuitenkaan nähty.

”Moninkertaisesti oudompaa tästä tekee se, että meidän hallitusohjelmamme ’Vähät välittävä Suomi’ tarjoaa heikoimmin toimeentuleville pelkän kepin ohella myös leikkauksia, mikä on jostain syystä jäänyt oppositiolta heidän ideologisessa huumassaan täysin huomaamatta”, Iguaani kuittaa.

EK:n huolta polarisaation kiristymisestä lisäävät ammattiyhdistysliikkeen äskettäin ilmoittamat työtaistelutoimet, jotka pohjoismaisesti katsottuna ennenkuulumattomasti saattavat sijoittua jopa työaikaan ja työpaikoille.

”On totta, että hallitusohjelma ’Vahvoista välittävä Suomi’ tuo ehkä joitain heikennyksiä työntekijöiden asemaan, mutta toisaalta se myös tuo runsaasti parannuksia työnantajille. Valitettavaa huomata, ettei nykypäivänä tämäkään kaikille riitä, vaan aletaan voimatoimin hakea selkävoittoa”, valittelee Iguaani.

Kategoriat
Kotimaa Talous

Posti myöntää: LSD kahvissa ei tehostanut postinkantoa, kokeilemme nyt amfetamiinia

(WOODSTOCK) Posti (ent. Itella, ent. Posti, ent. Horttanainen) keskeyttää kohua herättäneen salaisen projektinsa tehostaa postinkantoa ja -lajittelua psykedeelien avulla. Yhtiön mukaan kenttäkokeissa huomattiin valitettavan selkeästi, ettei työntekijöiden kahviin lisätty LSD nostanut työsuoritteiden määrää ja laatua, pikemminkin päinvastoin.

”LSD kyllä vähensi selvästi jännitteitä työpaikalla ja rentoutti ilmapiiriä, mutta sen lisäksi havaittiin, että yks juttu mitä oon tosi pitkään miettinyt on se, että miks kanoilla on sellaset oudot ruttuiset nahkajalat, tiiätkö, kun eihän ne muilla linnuilla oo sellaiset vaan jotenkin sellaset tosi kiinteet ja sileet ja räpylät on ihan whole other story tietenkin mut KANAT, niinku mitä, vai onks se sillee että kaikilla god tier eläimillä niinku kissoilla ja koirilla jalat on samaa matskua kuin muu eläin mutta shit tier eläimillä eri, ei kyl salee, meidän isän perheellä oli kanoja kun se oli nuori, millainen vaikutus sun isällä on ollu suhun ja sun käsitykseen siitä mitä on hyvä elämä?” kertoo projektivastaava David Ewen Cameron.

Vahingosta viisastunut Posti aikoo seuraavaksi korvata LSD:n amfetamiinilla. Cameron arvioi, että sopiva annostus voisi selvästi tuoda piristystä ja uutta vauhtia joskus monotonisilta tuntuviin työpäiviin. Mahdolliset kielteiset vaikutukset, kuten työntekijöiden vieterin kiristyminen, ovat hallittavissa.

”Oletsä milloin viimeksi nähnyt sun isän jalat, onks ne semmoset enemmän kananjalat voi luoja voi luoja voi luoja voi luoja, vai silleen samaa matskua kuin muu isä, meidän äidin jalat tiiätkö, puhutsä mulle katotsä tänne hei miks sä tölläät miks mä SULLE puhun vittu mitään näistä vittu kuka sä oot SAATANA SAATANAN SAATANA nyt lähetään äkkiä MAKE HEI MAKE TUU TÄNNE MAKE”, Cameron jatkaa.

Lehden tietojen mukaan seuraavan Postin henkilöstön virkistyspäivän ohjelmanumeroksi on hankittu lahtelainen teknoyhtye Business City.

Kategoriat
Kotimaa

Hätkähdyttävä tulos: Woketus tuhosi Nokian matkapuhelinliiketoiminnan, bilateraalikaupan sekä naapurin rhododendronit

(MATIAKSEN IHAN OMA HUONE) Suomalainen perinteinen kesämaisema näyttää päällisin puolin aivan tavanomaiselta – mutta tyyni pinta voi pettää, varoittavat asiantuntijat. Helteinen kylänraitti tai tuuhea rantaheinikko voi sisältää suuria pitoisuuksia vaaralliseksi uumoiltua woketusta, jonka pitkän aikavälin vaikutukset ovat yhä tuntemattomia.

Menneisyyden jäljet antavat aihetta syvään huoleen, kertoo elinkeinoelämää ja klassista rationalismia lähellä olevan ajatuspaja Ei Kommari Ajatuspajan johtava tutkija Jalmari Lievä-Pahoinpitely.

”Uusimmat tutkimustulokset osoittavat liki vastaansanomattomasti, mitä woketus voi aiheuttaa. Nokian matkapuhelinherruuden romahdus 2010-luvun alussa? Woketuksen tulos. Kukoistavan bilateraalikaupan tuho 1990-luvulla? Wokepa tietenkin. Aristava hieman märkivä syylä nivusissani juuri siinä kohtaa johon alushousujen sauma osuu? Arvaatte varmaan”, Lievä-Pahoinpitely toteaa synkkänä.

Ajatuspaja Ei Kommari Ajatuspajan selvitys osoittaa, että jo varhaisesta suomalaisesta kansanperinteestä on löydetty viitteitä siitä, miten vahingollisia seurauksia valtoimenaan rehottavalla woketuksella voi olla. Esimerkiksi ote kansalliseepoksemme Kalevalan Kullervon tarinasta antaa hyytävän esimerkin:

”Veti veitsensä tupesta leivän leikkaellaksensa: veitsi vierähti wokehen, kasahutti Kalliohon; terä vieri veitsosesta, katkesi kurauksuesta.”

Tämän ohella paljon lähempää nykyhetkeä, talvisodan kurimuksessa, näkyvät woketuksen vaarat. Siitä kertoo lainaus Kajaanin ilmapuolustusaluekeskuksen sotapäiväkirjasta 3. tammikuuta 1940:

”Tuli pohjoisesta yksi kaksimoottorinen woke Puolangan suunnalta, joka kävi Säräisniemen seuduilla, mistä sitten kääntyi itään. Woke pudotti palatessaan Moisiovaran iv-aseman tähystäessä viisi pommia. Kansakoulun ikkunat särkyivät.”

Pahoinpitely selaileekin tyytyväisenä uutta hallitusohjelmaa, joka ottaa vaietun riskin tosissaan ja tehokkaasti karsii woketuksen kasvualustoina tunnettuja pahamaineisia perustoimeentuloa ja -terveydenhuoltoa.

Kategoriat
Kotimaa

Turkistarhaajat: Jos emme itse kasvata Suomessa tappavia influenssaviruksia, ne kasvatettaisiin ulkomailla epäeettisemmissä oloissa

(NYKARLEBY 5) Huolet lintuinfluenssan muuntumisesta ihmisiin tarttuvaksi suomalaisilla turkistarhoilla ovat ylimitoitettuja, rauhoittelevat alan edunvalvojat. Ja vaikkeivät olisikaan, on ihmisille tappavien virusten jalostaminen kotimaassa joka tapauksessa suositeltavampaa ja eettisempää kuin jättää asia muiden maiden kontolle, toteaa yhteiskuntasuhdejohtaja Marjukka Marburg-Lassa tuottajien keskuskombinaatti H5N1 ry:stä.

”Pidämme yritysten yhteiskuntavastuun näkökulmasta kestämättömänä, että me Suomessa jättäisimme tappavien tai pysyvästi vammauttavien influenssaviruskantojen jalostamisen sellaisten maiden hoidettavaksi, joissa todistetusti eläinten ja virusten elinolosuhteet ovat heikommat ja huonommin valvotut. Krhöm, anteeksi”, hän sanoo korahtaen verisen ysköksen pöytäliinan nurkkaan.

Marburg-Lassan mukaan on selvää, että jos Suomi päättäisi nyt paeta omia velvollisuuksiaan, tuhoisat influenssavariantit saatettaisiin tuottaa huomattavasti epäeettisemmissä oloissa. Hän korostaa, että tämä tuskin on edes fanaattisimpien eläinsuojelijoiden tavoite.

”Moni saattaa nyt ajatella, että olisi järkevää pyrkiä ennaltaehkäisemään jopa miljoonien ihmisten henkeä uhkaavien kulkutautien syntyä, mutta on hyvä kysyä itseltään: kenen etua me silloin ajamme? Hyööööörgh ah khk hlllghhhh, khöm hmh”, Marburg-Lassa kysyy raivoisan yskänkohtauksen muassa ja pyyhkäisee pienen palan keuhkorakkulaa suupielestään.

Alan edustajat ja valvontaviranomaiset muistuttavat, että useisiin varotoimiin on jo ryhdytty. Esimerkiksi Suomen Riistakeskus suosittelee tappamaan mahdollisimman paljon sattumanvaraisia luonnonvaraisia eläimiä tartuntaketjujen katkaisemiseksi, tai ihan muuten vain. Myös susien kannanhoidollista metsästystä ja turvetuotannon lisätukia on ehdotettu.

”llllllghhh…. tällaiset ikävät tilanteet tietysti antavat aina polttoainetta, krrääääähkkkk, halvalle populismille ja vitsailulle, mutta luotamme, että jokainen, mghh mghh nnkhk, khak, osaa punnita vaakakupissa alueellisten työllisyysvaikutusten ja globaalin terveysturvallisuuden välillä, ja tehdä sitten oikeat NNNNNNNNNNNNNNNHGHÄÄ johtopäätökset”, Marburg-Lassa huomauttaa irvokkaasti kahvilan lattialla kouristellen ja ilmaa haukkoen.

Kategoriat
Kotimaa

Ratkaisu näivettymiseen: Helsingin ydinkeskusta muutetaan isoksi autokaupaksi, johon voi ajaa sisään autolla ostamaan lisää autoja

(AUTOKAUPPA) Helsingin kaupunkikeskustaa vaivaava kurjistumiskehitys halutaan kääntää uudeksi kukoistukseksi ison uudistushankkeen avulla. Kaupungin maankäyttö- ja autoilulautakunnan valmisteleman esityksen mukaan koko ydinkeskusta nykyisten Esplanadien, Aleksanterinkadun, Mannerheimintien ja niitä yhdistävien katujen alalta muutetaan yhdeksi suureksi autokaupaksi, jonne autoilijat voivat ajaa autoillaan sisään ostamaan lisää autoja.

Esitys perustuu kaupunkikehityksen kansainvälisesti arvostetuimpien asiantuntijoiden, eli ylihintaisten laukkujen kaupustelijoiden tekemiin vertaisarvioituihin tutkimuksiin.

”On kaikkien tuntema fakta, että autoilu on kallista. Näin ollen autoilijoilla on oltava rahaa, eli he ovat – ei vain hyviä vaan oikeastaan ainoita mahdollisia asiakkaita keskustan yrittäjille. Myös tiedämme, että autot ovat erittäin kalliita, joten niiden myyminen on siksi hyvää liiketoimintaa keskustan yrittäjille. Tästä seuraa johdonmukaisesti, että koko keskusta on järkevintä muuttaa suureksi, nimenomaan autoilijoille räätälöidyksi kaupaksi, josta he voivat autostaan nousematta ostaa lisää autoja. Ja kalliita laukkuja, tietysti”, sanoo kamasaksa Talbot-Simca Buxlag (PhD.) autonsa ikkunasta olohuoneessaan.

Keskustan näivettymiskehitys havaittiin pian koronaepidemian jälkeen muun muassa Helsingin Sanomien kaupunkivihatoimituksen uutisoinnissa. Huolensa tilanteesta on esittänyt myös Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa, joka pitää erityisen hälyttävänä signaalina sitä, että edes sen pitkäkestoinen keskustan vetovoimakampanja ”Painuisitte kaikki vittuun täältä, varsinkin kävelijät ja pyöräilijät” ei ole tuottanut toivottua piristysruisketta alueen yritysten kävijämäärissä.

Asiantuntijat muistuttavat, että kautta Euroopan menestyvimmät kaupunkikeskustat ovat juuri niitä, joissa voi ajaa autolla ja ostaa samalla laukkuja. Helsingillä ei ole varaa jäädä jälkeen tästä kehityksestä tuhlaamalla resursseja marginaaliryhmien, kuten asukkaiden, palvelemiseen.

Uuden keskusta-alueen suunnittelusta järjestetään kansainvälinen arkkitehtikilpailu, jonka voittajatyön toivotaan mieluiten muistuttavan oikein oikein isoa autoa.

Kategoriat
Kotimaa

Lenininpuiston uusi nimi on Riefenstahlin kunniaksi Lenin puisto

(MERIJAKAMO) Pitkään jatkunut kiista halvan julkisuuden jakamisesta helsinkiläisten paikallispoliitikkojen kesken sai ratkaisunsa tällä viikolla, kun kaupunginvaltuusto päätti vaihtaa itäisessä kantakaupungissa sijaitsevan Lenininpuiston nimen. Vanhan nimen oli katsottu muun muassa muistuttavan Suomen historiasta, jonka käänteet on nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa koettu ”harmillisiksi” ja ”voitasko kirjoittaa vaan se uusiksi mut sillee kivemmin”.

Koska kysymys nimestä on herättänyt paljon tunteita ja keskustelua, on Helsinki yhteiskuntarauhan turvaamiseksi päätynyt uuden nimen kohdalla kompromissiratkaisuun. Puisto aiotaan nimetä nykyään suosittuja poliittisia virtauksia mukaillen kuuluisan elokuvaohjaajan Leni Riefenstahlin kunniaksi. Jatkossa se tunnetaan siis nimellä Lenin puisto.

Näin nimi mukautuu sujuvasti myös nimenvaihdoksen kriitikoiden suuhun, kertoo valtuusto tiedotteessaan. Heitä ovat esimerkiksi muutosta vastaan kirjelmöinyt kansalaisaktivisti Reino Gikman, hänen tukijansa ja kaikki, joille yhdysviiva on vain mielikuvituksen tuotetta.

Kategoriat
Politiikka

Uusi elinkeinoministeri lupaa junayhteyden Turusta Helsinkiin ”alle 88 minuutissa”

(PREUSSI) Vastikään tehtävänsä aloittanut Petteri Orpon (rotfl) hallitus aikoo nopeassa tahdissa kehittää kotimaan liikenneinfraa ja etenkin saada junat kulkemaan ajallaan.

Yksi isoimmista ponnistuksista on Helsingin ja Turun välinen niin kutsuttu tunnin juna -hanke. Elinkeinoministeri Vilhelm II Junnila (pspspsps) lupaa Lehden erikoishaastattelussa, että jatkossa kaupunkien välin pääsee kulkemaan ”jopa alle 88 minuutissa, heh heh”.

”Meilläpäin on sellainen lentävä lause, että neljästätoista sanasta miestä, sarvesta härkää – läppä läppä”, ministeri myhäilee silmäänsä villisti iskien. Hän arvelee, että ripeästi etenevän projektin ansiosta ”junailijan koirapilli kuullaan keskustassa jo piankin, ja sitten voidaan yhdessä tuulettaa, vitsi vitsi”.

Toistuvien kainalopierujen tekemisen lomassa tuore elinkeinoministeri toteaa, että lopullinen ratkaisu, lol, uuden junayhteyden reitistä on vielä tekemättä, mutta päätös tehdään valtakunnan kokonaisetu mielessä.

Toivottavaa olisi, että kiskot vedetään suoraan leirin, siis Ruisrockin telttaleirin, leikki leikkinä, portista sisään”, ministeri myhäilee.

Ministeri Vilhelm Perinteinen 400g Junnila, arveletteko, että tämä vitsi olisi nyt viety jo tarpeeksi pitkälle?

No jos aikaa on, niin sellaista tässä vielä, että tiedättekö mitkä ovat turkulaisen suosikkikalat? Tietenkin siik’ ja hail’ ”, ministeri pohtii.

Kategoriat
Kotimaa Politiikka

RKP tyytyväinen hallitusohjelman kompromissiin: työläisen perseeseen työnnettävässä kartussa jopa viidennes vähemmän nauloja kuin alkuperäisessä suunnitelmassa

(HAADES) Petteri Orpon (okw) hallituksen syntyminen oli vaakalaudalla vielä aivan viime metreillä, kertovat luotettavat ja omaa etuaan tavoittelemattomat lähteet Lehdelle. Neuvotteluita viikkojen ajan varjostaneet konservatiivisempien ja liberaalimpien puolueiden kiistat olivat kärjistyä ratkaisemattomaksi riidaksi etenkin työläisen perseeseen työnnettävän puisen kartun koostumuksen osalta.

Lähteiden mukaan liberaalien, eli erityisesti RKP:n, vaatimuksesta kartussa olevien naulojen määrää vähennettiin 20 prosentilla alkuperäisestä ehdotuksesta. Vastineeksi perussuomalaiset ja kokoomus saivat myönnytyksen, että paikallisesti voidaan sopia, että osa naulojen vähennyksestä kompensoidaan ruuveilla tai lisäämällä karttuun tervaa.

Elinkeinoelämän väläyttämää kartun poikkipuolaa ei sisällytetty hallitusohjelmaan, mutta sen käyttöönoton mahdollisuuksista aiotaan teettää vaalikauden aikana riippumaton vaikutusarvio.

Pitääkö karttu hioa ennen poskien levittämistä?

RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson myöntää, että päätös hyväksyä perseeseen työnnettävän kartun lopullinen naulamäärä ei ollut puolueelle yksinkertainen. Toukokuun lopulla puolueen eduskuntaryhmä asettui jo tukemaan hallitukseen menoa siinäkin tapauksessa, että karttua ei hiottaisi ennen kuin se survotaan suoleen. Vielä vaalitaistelun aikana puolue oli ehdottomasti ainakin osittaisen hiomisen kannalla vedoten muun muassa Suomen kansainvälisiin sopimusvelvoitteisiin.

Tiesin, että siitä ei tulisi helppoa. Siitä tuli kuitenkin vielä haastavampaa kuin olisin voinut kuvitellakaan”, Henriksson kuvailee keskusteluja, joita kartun läpimitasta käytiin Säätytalon puheenjohtajapöydässä.

Lopputulos oli kuitenkin kaikkia osapuolia tyydyttävä kompromissi. Persekartun koko, karheus sekä naulojen määrä heijastavat puheenjohtajien mielestä hyvin vaalitulosta ja äänestäjien tahtoa. Petteri Orpo muistuttaa, että tämä hallituspohja sai vaaleissa kansalta vahvan mandaatin työntää puinen karttu perseeseen, ja sitä on syytä kunnioittaa.

Se, että nyt käytettiin niin paljon aikaa, niin se maksaa itsensä takaisin hallituksen toimintakykynä ja kestävyytenä”, hän sanoo.

Kategoriat
Politiikka

Hallitussähkeet perjantaiksi: Orpon kysymykset julki – haluaa tietää, ovatko muut puolueet kenties demareita

Oletko tänä aamuna muuttunut demariksi – Hallitustunnustelija Petteri Orpo (kkk.) on antanut puolueille listan kysymyksistä, joiden avulla valitaan hallitusneuvotteluihin lähtevät puolueet. Lehden tutkivan toimituksen Lepakkomiehen vessasta löytämän paperin mukaan kysymysten joukossa ovat ainakin ”Ethän ole demari”, ”Tissit vai perse” ja ”Moro ookko päissään”. Vastoin ennakko-odotuksia Orpon patterissa ei kuitenkaan ollut kiivaan vaalikamppailun aikana usein kuultua tiedustelua ”Jätä jämät?”.

Maahanmuutto olisi tehokkainta ilman mamuja – Ripeimmin Orpon kysymyksiin vastasi vaaleissa toiseksi suurimman puolueen paikan napannut perussuomalaiset. Puoluesihteeri Arto Luukkasen mukaan tehtävä oli hyvin helppo, koska kysymykset heijastelevat täsmällisesti puolueen arvomaailmaa. ”No vaikkapa: ’Mitkä ovat ne keskeiset yhteiskunnalliset muutokset, joita seuraavan hallituksen pitäisi mielestänne saada aikaan?’ – Ei mamuja. Ja sitten tämä: ’Miten vahvistaisitte lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia?’ – No, ei mamuja. Ja vaikkapa ’Miten vahvistaisitte Suomen houkuttelevuutta investointikohteena? – Taaskin, ei mamuja. Tämä oli todella yksinkertainen harjoitus”, hän myhäilee.

Uudet kansanedustajat pohtisivat Karjalan kannaksen remilitarisointia – Monet turvallisuuskysymyksiin ja itsetyytyväisyyteen erikoistuneet uudet kansanedustajat pitävät ajankohtaisena arvioida uudelleen Karjalan kannaksen puolustusta Suomen Nato-jäsenyyden myötä. He huomauttavat, että Euroopan nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa on vakavasti mietittävä onko kestävää, ettei kannaksella ole vuosikymmeniin ollut ollenkaan suomalaisia joukkoja, vaikka siellä samanaikaisesti on venäläisten virallista edustusta. Kansanedustajien mukaan tilanteen kansainvälinen sopimusperusta on pahasti vanhentunut, ja ethän vain ole kommunisti.

Kategoriat
Politiikka

Paikallinen kokoomuslainen pettyi erektioonsa Nato-ratifioinnin jälkeen

(ESPOON ERITYISTALOUSALUE) Pitkään odotettu Turkin ratifiointi Suomen Nato-jäsenyydelle ei aiheuttanut riemunkiljahduksia mikkeliläisen Severi S. Paribuksen (kok.) kotona myöhään torstai-iltana. Paribus oli jo vuosikymmeniä odottanut Suomen liittymistä puolustusliittoon, jotta kansallinen turvallisuus vahvistuisi, integraatio länsimaiseen arvoyhteisöön täyttyisi ja hän saisi kunnon erektion.

Toisin kävi.

”Suomesta tulee vahva ja kyvykäs liittolainen, joka on sitoutunut liittokunnan turvallisuuteen. Suomen paikka lännessä saa sinettinsä!”, hän lietsoo itseään hurmokseen.

”Mutta löysä mikä löysä”, Paribus joutuu alistuneesti toteamaan.

Hän muistelee kaihoisasti edellistä muhkeaa stondistaan istuttuaan hajareisin Tampellan 155K83-kanuunan putken päällä kertausharjoituksissa, vain lievästi humalassa ja muistellen Georg C. Ehrnroothin ja Kalevi Lammisen kunnian hetkiä.

”Liittolaisina saamme ja annamme turvaa. Puolustamme toisiamme. Suomi seisoo nyt ja tulevaisuudessa Ruotsin rinnalla ja maan jäsenhakemuksen tukena!” Paribus yrittää, mutta pikku-Severi ei ponnahda thyrsossauvana taivasta kohden.

Hän esittääkin seuraavalle hallitukselle kaikkien maanpuolustushenkisten suomalaisten yhteisen toiveen: Suomeen olisi pikimmiten saatava sotilasliiton tukikohta, joka viimeistään takaisi rikkumattoman suvereniteetin, alueellisen koskemattomuuden ja sykkiväsuonikkaan parruparaatin.