Kategoriat
Kotimaa Kulttuuri

Jokakeväiseen Suvivirsi-väittelyyn lopullinen ratkaisu: lapset voivat laulaa Jumalan sijasta ”ruutana”, ”saatana” tai ”Kouvola”

(BANGLADESH) Useita vuosia suomalaisissa kouluissa sekä enimmäkseen mielenhäiriöisten kansoittamissa somekeskusteluissa vellonut väittely perinteisen Suvivirren asemasta on tullut päätökseensä.

Opetushallituksen, Museoviraston, Sibelius-akatemian ja yhden Twitterissä asuvan Jonin muodostaman lautakunnan ratkaisun mukaan kappaleen esittäminen koulujen päätösjuhlissa voi jatkua, mutta jokaiselle koululaiselle annetaan valinnanvaraa sen suhteen, mitä laulaa.

”Pidimme tärkeänä, että hankalaksi koetun ”Jumala”-sanan sijasta jokainen voisi itse päättää, mitä tahoa haluaa lukuvuoden päätteeksi laulullaan kiittää. Olennaista kuitenkin oli, että korvaava sana sopisi sekä Suvivirren alkuperäiseen sanomaan että laulun rytmitykseen ja tavutukseen”, kertoo musiikintutkija Ansio Sidón.

Pitkällisen kulttuurihistoriallisen tutkimustyön ja akustiikan laboratoriossa tehtyjen pilottilaulukokeiden jälkeen lautakunta päätyi rajaamaan vaihtoehdot kolmeen: ruutana, saatana ja Kouvola. Sidónin mukaan sanat kuvastavat syvällisesti niitä eri tunteita, joita Suvivirren esittäminen herättää niin oppilaissa, koulujen henkilökunnassa kuin vanhemmissakin. Eri uskontokuntiin kuuluvat sekä myös uskoa tunnustamattomat voivat löytää niistä arvomaailmaansa sopivan.

”Työ oli pitkäkestoinen ja vaikea, sillä onhan Suvivirsi syvintä suomalaista aineetonta kulttuuriperintöä yhdessä Tuntemattoman sotilaan suoran itsenäisyyspäivälähetyksen, tappouhkausten lähettelyn ja sydän-verisuonisairauksien kanssa”, hän sanoo.

Päätös on herättänyt kuitenkin arvostelua varsinkin niissä sanomalehtikirjoittajissa, joiden ura on viime vuodet perustunut mielenhäiriöisten kansoittaminen somekeskustelujen synnyttämiseen. Lisäksi lautakunnan ratkaisuun eriävän mielipiteen jättäneen yhden Jonin mukaan mitään ei saa enää sanoa, joten hän ei sanonut eriävässä mielipiteessään mitään.

Uusi moniäänisempi Suvivirsi kaikuu ympäri suomalaisia kouluja taas tulevana viikonloppuna kuin laiho laaksossa.

Kategoriat
Kotimaa

Paikallinen mies sai nimikkoannoksen töölöläisravintolaan

TÖÖLÖ. Paikalliselle miehelle Matille on myönnetty nimikkoannos ja pikkuinen plaketti hänen kantaravintolaansa Helsingin Töölössä. Matti kuoli viime kesänä lukuisiin alkoholin ja ylipainon aiheuttamien sairauksien komplikaatioihin.

“Koska Matti oli lihava alkoholisti, siis läski ja todella usein soosissa, haluamme alkaa tarjota hänen kunniakseen läskisoosia”, kertoo ravintolaa vetävä julkkiskokki Tatu Ointi.

Plaketti on aikomus ruuvata Matin kantapöytään, josta hänellä oli tapana varastaa juovuspäissään muiden suurmiesten kunniaplaketteja. Kyse oli tiettävästi katkeruudesta.

Ravintolassa Matti tunnettiin monialaisesta örvellyksestään. Usein iltojen pimetessä hän viihdytti asiakaskuntaa jurrisella kaatuilullaan. Lisäksi hänellä oli tapana öristä Eino Leinon runoja niin, että ole nyt vittu hiljaa.

“Usein toisissa pöydissä katseltiin hänen menoaan ja päiviteltiin, että pahaan kuntoon ittensä. Siitä tuli meidän henkilökunnalle lentävä lause”, Ointi sanoo.

Matin seurana oli usein hieman nuorempi mies, joka alkoi riittävästi juotuaan huutaa olevansa kirjailija Jari Tervo. Oinnin mukaan hän pyörii ravintolassa edelleen. Matin kuoleman jälkeen hänellä on ollut tapana pelmahtaa vieraisiin pöytiin pitämään loputtomia kännimonologeja siitä, kuinka oli juuri hän oli Matin ystävistä kaikkein tärkein.

“Kyrrrrrrrrpä“, Jari Tervoksi itseään luuleva mies vastasi Lehden haastattelupyyntöön.

Kategoriat
Kotimaa

Kalenteriin uusi muistopäivä yli 50 prosentin marginaaliveron uhreille

(KOTONA LEHTISILLÄ) Suomalaiset juhlapäivät saavat joukkoonsa uuden tulokkaan jo tänä vuonna, kun kalenteriin lisätään erityinen marginaaliveron uhrien muistopäivä, jota kehotetaan kaikkien asianmukaisella hartaudella viettämään. Päivää vietetään vuosittain aina kun 50,1 prosenttia vuodesta on kulunut.

”Päivän tarkoituksena on muistuttaa heistä, jotka joutuvat maksamaan lisätuloistaan tipankin yli 50 prosenttia veroja, minkä vuoksi heidän elämästään kaikkinainen ilo on mennyt pois, eikä uusien palkankorotusten vastaanottoon ole enää minkäänlaista kannustinta, rintaan pistää, sukat haisee ja muutenkin harmittaa”, kertoo juhlapäivätoimikunnan pääsihteeri Niklas Fyrkfinns.

Muistopäivä on yleinen liputuspäivä, ja sen kunniaksi soitetaan surumielistä viulumusiikkia ULA-taajuuksilla.

Juhlapäiväpäätöksen perusteluissa huomautetaan, miten kansainvälisessäkin katsannossa hälyttävän vähäiselle huomiolle ovat jääneet ne suomalaiset yrityspäättäjät ja muut hyvätuloiset, jotka jo kauan ovat hiljaa ja mukisematta kantaneet yli 50 prosentin marginaaliveron raskasta taakkaa sekä samalla koko yhteiskunnan hyvinvointia ja vähävaraisten tulonsiirtoja napolilaistyyliin leikatuilla harteillaan.

”Liki kuoliaaksi marginaaliverotettujen asemaan eivät ole puuttuneet edes ihmisoikeusjärjestöt, jotka muuten niin mielellään esiintyvät kaltoinkohdeltujen puolustajina. Heidän motiivejaan olla puuttumatta tähän räikeään epäkohtaan voi vain arvailla”, Fyrkfinns suree. Hän kertoo koskettavan tositarinan ystävästään Terosta, jonka 1000 euron palkankorotuksesta jäi käteen vain 498 euroa. Tero ei koskaan toipunut menetyksestä ja joutuu nyt lepuuttamaan runneltua mieltään Portugalissa.

Fyrkfinnsin mukaan uusi juhlapäivä antaa viimein äänen äänettömille, mutta varsinainen työ sorretun kansanryhmän oikeuksien puolesta on vasta alussa. Toimikunnan mukaan jatkossa esimerkiksi kaiken verovarojen käytön yhteydessä pitäisi erikseen tunnustaa marginaaliverotettujen korvaamaton rooli angloamerikkalaisen niin kutsutun land acknowledgement -tavan mukaisesti.

”Luotamme että tuleva porvarihallitus paikkaa sen, mikä edelliseltä vihervasemmistolaiselta porukalta jäi tekemättä, ja vaalirahoitusilmoitusten perusteella muuten syytä olisi”, Fyrkfinns toivoo.

Kategoriat
Politiikka

Hallitussähkeet perjantaiksi: Orpon kysymykset julki – haluaa tietää, ovatko muut puolueet kenties demareita

Oletko tänä aamuna muuttunut demariksi – Hallitustunnustelija Petteri Orpo (kkk.) on antanut puolueille listan kysymyksistä, joiden avulla valitaan hallitusneuvotteluihin lähtevät puolueet. Lehden tutkivan toimituksen Lepakkomiehen vessasta löytämän paperin mukaan kysymysten joukossa ovat ainakin ”Ethän ole demari”, ”Tissit vai perse” ja ”Moro ookko päissään”. Vastoin ennakko-odotuksia Orpon patterissa ei kuitenkaan ollut kiivaan vaalikamppailun aikana usein kuultua tiedustelua ”Jätä jämät?”.

Maahanmuutto olisi tehokkainta ilman mamuja – Ripeimmin Orpon kysymyksiin vastasi vaaleissa toiseksi suurimman puolueen paikan napannut perussuomalaiset. Puoluesihteeri Arto Luukkasen mukaan tehtävä oli hyvin helppo, koska kysymykset heijastelevat täsmällisesti puolueen arvomaailmaa. ”No vaikkapa: ’Mitkä ovat ne keskeiset yhteiskunnalliset muutokset, joita seuraavan hallituksen pitäisi mielestänne saada aikaan?’ – Ei mamuja. Ja sitten tämä: ’Miten vahvistaisitte lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia?’ – No, ei mamuja. Ja vaikkapa ’Miten vahvistaisitte Suomen houkuttelevuutta investointikohteena? – Taaskin, ei mamuja. Tämä oli todella yksinkertainen harjoitus”, hän myhäilee.

Uudet kansanedustajat pohtisivat Karjalan kannaksen remilitarisointia – Monet turvallisuuskysymyksiin ja itsetyytyväisyyteen erikoistuneet uudet kansanedustajat pitävät ajankohtaisena arvioida uudelleen Karjalan kannaksen puolustusta Suomen Nato-jäsenyyden myötä. He huomauttavat, että Euroopan nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa on vakavasti mietittävä onko kestävää, ettei kannaksella ole vuosikymmeniin ollut ollenkaan suomalaisia joukkoja, vaikka siellä samanaikaisesti on venäläisten virallista edustusta. Kansanedustajien mukaan tilanteen kansainvälinen sopimusperusta on pahasti vanhentunut, ja ethän vain ole kommunisti.

Kategoriat
Politiikka

Paikallinen kokoomuslainen pettyi erektioonsa Nato-ratifioinnin jälkeen

(ESPOON ERITYISTALOUSALUE) Pitkään odotettu Turkin ratifiointi Suomen Nato-jäsenyydelle ei aiheuttanut riemunkiljahduksia mikkeliläisen Severi S. Paribuksen (kok.) kotona myöhään torstai-iltana. Paribus oli jo vuosikymmeniä odottanut Suomen liittymistä puolustusliittoon, jotta kansallinen turvallisuus vahvistuisi, integraatio länsimaiseen arvoyhteisöön täyttyisi ja hän saisi kunnon erektion.

Toisin kävi.

”Suomesta tulee vahva ja kyvykäs liittolainen, joka on sitoutunut liittokunnan turvallisuuteen. Suomen paikka lännessä saa sinettinsä!”, hän lietsoo itseään hurmokseen.

”Mutta löysä mikä löysä”, Paribus joutuu alistuneesti toteamaan.

Hän muistelee kaihoisasti edellistä muhkeaa stondistaan istuttuaan hajareisin Tampellan 155K83-kanuunan putken päällä kertausharjoituksissa, vain lievästi humalassa ja muistellen Georg C. Ehrnroothin ja Kalevi Lammisen kunnian hetkiä.

”Liittolaisina saamme ja annamme turvaa. Puolustamme toisiamme. Suomi seisoo nyt ja tulevaisuudessa Ruotsin rinnalla ja maan jäsenhakemuksen tukena!” Paribus yrittää, mutta pikku-Severi ei ponnahda thyrsossauvana taivasta kohden.

Hän esittääkin seuraavalle hallitukselle kaikkien maanpuolustushenkisten suomalaisten yhteisen toiveen: Suomeen olisi pikimmiten saatava sotilasliiton tukikohta, joka viimeistään takaisi rikkumattoman suvereniteetin, alueellisen koskemattomuuden ja sykkiväsuonikkaan parruparaatin.

Kategoriat
Kotimaa Politiikka

Ensi vaalikaudelle esitetään uutta lääninsössöttäjän virkaa – ehdolla muun muassa Keskisarja

(JOKA NIEMI, NOTKO, SAARELMA) Perinteinen läänintaiteilijoiden instituutio on saamassa täydennystä tulevalla vaalikaudella, kertoo opetus- ja kulttuuriministeriön syystäkin julkistamaton esiselvitys. Maakunnallisten kulttuuripalvelujen täydentämiseksi ollaan perustamassa erityistä lääninsössöttäjän virkaa, joka samalla helpottaisi yhteiskunnallisen rakennemuutoksen läpivientiä ja lieventäisi poliittista polarisaatiota, kertoo ministeriön edustaja Joakim Kampa-Viiner.

Kampa-Viinerin mukaan uutta kolmen vuoden määräaikaista tehtävää kokeiltaisiin ensin pahimmin väestön vähenemisestä kärsivissä maakunnissa. Ne ovat tutkimusnäytön perusteella lääninsössöttämiselle hedelmällisimpiä, koska näillä alueilla asuvilla päänsisäinen todellisuus on jo useimpien kohdalla syrjäyttänyt reaalitodellisuuden. Tällaisissa olosuhteissa lääninsössöttämisen kustannustehokkuus on suurimmillaan, mikä havaittiin myös ministeriön Kainuussa (nimi muutettu) toteuttamassa pilottihankkeessa.

Koeasetelmassa sijoitettiin historioitsija Teemu Keskisarja hakkuuaukiolle keskelle hömötiaisten maatuvia kalmoja hokemaan maanomistajille loputtomalla luupilla ’olette oikeassa olette oikeassa kaikki muut ovat väärässä’. Mittausten perusteella tämä auttoi lähes jokaista kokeiluun osallistunutta unohtamaan, että kuset olivat jo housuissa”, kertoo Kampa-Viiner.

Mittauksissa huomattiinkin, että lääninsössöttäminen on verrattomasti valtionavustuksia tai muita aluepoliittisia instrumentteja tehokkaampi tukimuoto taantuville seuduille. Kampa-Viiner korostaa, että pilottitutkimuksen rakenteesta huolimatta virkaa ei ole tarkoitettu vain korkeakoulutetuille asiantuntijoille tai epätoivoisille kansanedustajaehdokkaille.

Esimerkiksi Satakunnan lääninsössöttäjäksi riittäisi aivan kuka tahansa läski jankkaamaan, että omat epäonnistumisesi ovat mamun syy”, hän muistuttaa.

Kategoriat
Politiikka

Liikennevalojen punavihreys huolettaa yhä useampaa, paljastavat vaalikonevastaukset

(COME OUT YE BLACK AND GAL-TANS) Politiikan polarisoituminen oikeisto-vasemmisto-akselilla aiheuttaa laajaa huolta äänestäjien keskuudessa, selviää Lehden vaalikoneeseen annetuista vastauksista. Yli puolet humalaisista vastaajista oli selvästi sitä mieltä, että esimerkiksi liikennevalojen lähes kaikkialle ulottuva punavihreys on ongelma, johon ensi hallituskaudella tulisi puuttua muun muassa veronalennuksilla keski- ja suurituloisille.

Jotkut oikeiston kansanedustajaehdokkaista muuttaisivatkin oikeudenmukaisuuden nimissä osassa liikennevaloista kaikki lamput sinisiksi, mikä samalla lisäisi liikenteen tasa-arvoisuutta risteysalueilla.

Äänestäjien huolestuminen niinkutsutusta wokeismista sekä perinteisten arvojen ja käytöstapojen alamäestä näkyvät myös vastauksissa vaalikoneen kysymyksiin ”mitään ei saa enää sanoa huoraamisesta ja klamydiasta naapurin emännän hautajaisissa” ja ”kohteliaisuus ja hyvät tavat ovat hukassa nyky-yhteiskunnassa senkin homeiset mäyrännussimat äpärät”. Monen vastaajan mielestä Suomessa tulisikin elvyttää perinteisiä politiikanteon ihanteita, minkä vuoksi he olivat vähintään melko samaa mieltä kysymyksestä ”kristilliset arvot kuten heikompien kiusaaminen ja yleinen persnaamaisuus ovat hyvä pohja poliittiselle päätöksenteolle”.

Lehden vaalianalyytikon Juho-Pasi Kusikiven mukaan vastausdata kertoo kuitenkin samalla poliittisesta yhtenäisyydestä etenkin talouspolitiikassa. Käytännössä kaikki äänestäjät oikealta vasemmalle olivat täysin samaa mieltä kysymyksestä ”jos on pakko valita, on parempi korottaa niiden muiden veroja kuin leikata minun julkisia palveluita ja sosiaalietuuksia”.

Lehden vaalikone on toteutettu yhteistyössä mutsis kanssa.

Kategoriat
Politiikka Talous

Somevaikuttaja moittii Laukon kartanon torpparien vaatimuksia taksvärkkipäivien vähentämisestä

(TOTTIJÄRVI) Laukon kartanon torpparien kiistanalainen vaatimus taksvärkkipäiviensä ja työaikansa vähentämisestä saa rajun tyrmäyksen elinkeinoelämän järjestöiltä sekä somevaikuttajilta. Torpparit vetosivat tällä viikolla kartanon paroniin, jotta työpäivien kesto rajattaisiin kesällä kymmeneen tuntiin ja talvella seitsemään.

”Miksi kymmenen tunnin työpäivä ei. Oo. Hyvä asia. Työvoimapulan takia väkeä ei riitä töihin muutenkaan. Ei sovi kaikille aloille. Työtahti voisi kiristyä”, tyrmää tunnettu somevaikuttaja Merja Mähkä (kaupallinen yhteistyö: kruununvouti) Instagram-videollaan.

Hän ehdottaa paremmaksi ratkaisuksi torpparikysymykseen tavoitteellista sijoittamista ja säästämistä. Esimerkiksi osakesäästötilin avulla tavoitteellisesta sijoittamisesta ja kansankapitalismista on tullut mahdollista ihan jokaiselle.

Vaikka jemmassa ei olisikaan kymmeniä tuhansia euroja, voi silti yhä vaurastua. Jos esimerkiksi sijoittaa palkastaan joka kuukausi kaikenlaisille sijoittajille sopiviin indeksirahastoihin, niiden arvosta voi pahimmillaankin kadota noin puolet”, Mähkä pohtii.

Osakepuolelta hän suosittelee torppareille Laukon maita laajemminkin esimerkiksi konepajayhtiöitä. Esimerkiksi Valmetissa tapahtuu koko ajan oikeita ja hyviä asioita ihan oppikirjan mukaisesti, hän vinkkaa.

Myös Elinkeinoelämän keskusliitto EK pitää torpparien vaatimuksia ylimitoitettuina. Etujärjestö ei pidä millään tasolla realistisena, että suomalaisten työaikaa lyhennettäisiin. Päinvastoin.

”Suomessa on tärkeämpää pikemminkin saada työtunteja lisättyä”, sanoo järjestön edustaja August Viljelm Vikström.

Kategoriat
Urheilu

Teemu Selänne haisti pierussaan kommunismia

(VANAHEIM) Maamme tunnetuimpiin ja ankeimpiin urheilutähtiin kuuluva Teemu Selänne (trööt) varoittaa suomalaista yhteiskuntaa vakavista uhista, jotka voivat horjuttaa hyvinvointivaltiota jo lähivuosina. Sosiaalisessa mediassa Selänne kertoo pieraisseensa toissailtana mojovasti Kalifornian-asunnossaan ja pian tämän jälkeen havainneensa selvästi, miten kommunismin mädännäisyys oli hiipinyt jopa hänenkin kotiinsa.

Selänne huomauttaa, että lisäksi alkuviikolla hänen vasemman peukalonsa reunaan ilmestyi kipeä kynsitikku, joka on tunnetusti puhdasta kommunismia.

”What a joke🙈…absolutely ridiculous…kynsitikkus have more rights than legal law abiding citizens”, Selänne kirjoitti Twitterissä.

Selänne on yksi menestyneimmistä suomalaisista jääkiekkoilijoista. Hänen uransa kruununa pidetään NHL-kautta 2006–07, kun hän päihitti finaalisarjassa kommunismin ja otti ensimmäisen ja ainoan Stanley Cup -voittonsa. Selänne tuli kaukaloissa tunnetuksi etenkin tuulennopeasta luistelustaan, lihansyönnistään ja siitä ettei ole kommunisti.

”Siinä Pasi sulle sähkölaskut. Talo laitettu talvikuntoon syyskuun puolivälissä , uima-allas, poreallas tyhjennettiin ,suojattiin kommunismilta, sauna pois. peruslämpö 15c”, Selänne muisteli loisteliaan uransa huippuhetkiä Hall of Fame -puheessaan.

Selänne ei vastannut Lehden kommenttipyyntöön, jonka jätimme lähettämättä.

”Nyt voit jatkaa vittuilua muille….” Selänne totesi.

Kategoriat
Kotimaa Politiikka

Puhuvien päiden suojeluspyhimykseksi on julistettu Mika Aaltola

(PYHÄ SYNODI) Suomalaisten pyhien miesten joukko on saanut Mannerheimin ja Kekkosen jälkeen vihdoin täydennystä, kun kirkolliskokous ja valtioneuvosto julistivat perjantaina Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltolan (HRH) puhuvien päiden suojeluspyhimykseksi. Uudessa asemassaan Aaltola myös johtaa Suomen ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa sanomalehtikolumnistien kanssa, ja on sieltä tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita poliitikkoja.

Julistusta oli ehditty odottaa jo kauan, mutta asia varmistui alkuvuodesta, kun oppineet vahvistivat Aaltolan kolmannen ihmeteon, jossa hän karkotti pahan suomettumisen hengen kanaanilaisnaisen tyttärestä. ”Voi tätä epäuskoista ja suomettunutta sukupolvea! Kuinka kauan minun vielä on oltava teidän keskuudessanne?” hänen kerrotaan todenneen ihmettelijöille.

Aiemmat ihmeteot olivat, kun Aaltola käveli vettä pitkin Turkin suurlähetystölle ja kun hän ruokki viisituhatta uutisnälkäistä toimittajaa viidellä twiitillä ja kahdella naistenlehtihaastattelulla niin, että tähteeksi jääneitä paloja kerättiin vielä vaalikirjaa varten.

Ihmeteot ovat säilyneet jälkipolville Aaltolan uskollisten opetuslasten, autuaiden Justuksen ja Petruksen retweettaamina.