Kategoriat
Talous

Wilma, Wolt ja Sarastia yhdistyvät – uusi Nokia-ilmiö syntymässä, uskovat analyytikot

(DNIPROPETROVSK) Huolestuttavat tilastotiedot Suomen vaihtotaseen alijäämästä ovat pian historiaa, arvioivat markkina-analyytikot. Syynä on loppuviikosta julkistettu jättimäinen yritysfuusio alustayhtiö Woltin, talous- ja henkilöstöpalveluyritys Sarastian ja koululasten vanhemmille tutun Wilma-ohjelmiston kesken. Palvelujätin odotetaan disruptoivan markkinat ennennäkemättömällä tavalla.

”Tässä tapahtuu harvinainen win-win-win-win-tilanne, jossa kaikki osapuolet ja myös ympäröivä yhteiskunta ovat vahvasti saamapuolella”, ylistää finanssiyhtiö Inderesin not-financial-advisor Lauri Turska.

Uusi yritysjätti jatkaa erityisesti kuljetuspalvelujen tuottamista, mutta kauppakumppanit vahvistavat toinen toistensa osaamista tavalla, johon kilpailijoiden on vaikea vastata, Turska huomauttaa.

”Yhtiö voi Wilman verkoston ansiosta valjastaa koulumatkoja päivittäin tekevät kymmenettuhannet lapset kuljettamaan mukanaan ruoka- ja ravintolaostoksia ilman että koulutie välttämättä pitenee montakaan kilometriä, ja kiitos Sarastian state-of-the-art-järjestelmien, heille ei voi maksaa palkkaa. Tämä ratkaisee Woltia pitkään vaivanneen pulman kuriirien lainsäädännöllisestä asemasta ja vapauttaa työmarkkinoille aiemmin vajaakäytöllä ollutta työvoimareserviä.”

Fuusio toteuttaa samalla oppikirjaesimerkin tavoin niin sanottua public-private partnership -periaatetta.

Ensimmäiset pilottikokeilut uudella alustalla on jo käynnistetty, ja kokemukset ovat olleet vakuuttavia, kertoo kehitysjohtaja Cecil Rhodes. Ilmaisen työvoiman on havaittu lisäävän yksittäisen kuljetuksen voittomarginaalia merkittävästi verrattuna tilanteeseen, jossa työntekijälle pitäisi maksaa palkkaa. Myös vanhemmat ovat ottaneet muutoksen ilolla vastaan.

”Nyt voin yhdellä kertaa tilata kotiin Dillinger-pizzan ja lähettää tappouhkauksen neljännen luokan opettajalle!” kehuu testiryhmän jäsen Martti Pylly.

Uuden yhtiön nimeä ei ole vielä julkistettu, mutta Lehden tietojen mukaan finalistien joukossa ovat ainakin IG Farben, Runciter ja Itä-Intian kauppakomppania.

Kategoriat
Kulttuuri

Suomalaismies ahdistui, kun hänellä ei ollut jakaa omakohtaista kokemusta Loirista

(PÖYTYÄ) Lapualainen Aleksi Tyyninen (nimi muutettu ensin toiseksi ja sitten takaisin) koki kauhunhetkiä huomatessaan, ettei hänellä ollut sosiaalisessa mediassa jaettavaksi ainuttakaan henkilökohtaista kohtaamista Vesa-Matti Loirin kanssa. Vastikään menehtyneestä viihdetaiteilijasta kertoi keskiviikon aikana omia kokemuksiaan eri kanavissa arviolta noin seitsemän miljoonaa suomalaista.

Tyynisen tilanteen karmaisevuutta lisää se, että hän ei kyennyt synnyttämään hyväksyttävää tunnereaktiota kuolinuutiseen.

”Kuuntelin Nocturnen, Lapin kesän ja Afrikka pötpyrin ties kuinka monta kertaa ja aivan tosissani päkistin! Luin ääneen Jari Tervoa ja yritin niin kovin tikistää. Katsoin Vain elämää ja eläydyin suomalaisartistien rikkaaseen tunnemaailmaan. Ei irronnut, ei tipan tippaa. En uskaltanut koko loppupäivänä mennä ulos asunnostani tai kirjautua Facebookiin”, hän kertoo ääni täristen.

Tyyninen aikoo yrittää vielä pelastaa maineensa ja sosiaalisen pääomansa rippeet ostamalla kaikki sanomalehtien Loiri-liitteet sekä tulevat erikoisnumerot ja jakamalla Hermann Hesse -sitaatteja ystävilleen.

Kategoriat
Kotimaa

Maailman rauha -patsas havaittu Haminan rantavesissä – poliisi eristää aluetta

(HAMINA) Haminan vesillä on maanantaiaamuna havaittu harvinainen näky. Kaupungin venerannassa vaikuttaa silminnäkijöiden mukaan köllöttävän täysikasvuinen Maailman rauha -patsas.

Viranomaiset eristävät parhaillaan aluetta, ja varoittavat uteliaita ihmisiä menemästä liian lähelle erikoista vierasta. Täysikasvuinen Maailman rauha -patsas on jalustoineen jopa kuusi ja puoli metriä korkea ja painaa 12 tonnia. Ärsyyntyessään se voi saada aikaan pahaa jälkeä.

”Patsas voi ensi alkuun vaikuttaa vaarattomalta, jopa leppoisalta, mutta se voi äkkiarvaamatta ryhtyä imperialistiseksi ja raa’an väkivaltaiseksi”, huomauttaa Haminan poliisin tiedottaja Konsta-Aapeli Hallonbåt.

Patsaat esiintyvät normaalisti suurissa laumoissa. Aiemmin niitä havaittiin säännöllisemmin Suomessa ja muun muassa Baltiassa, mutta ne ovat harvinaistuneet 1990-luvun alun jälkeen, kun niiden luonnolliset poliittiset elinympäristöt ovat pirstoutuneet. Asiantuntijoiden mukaan onkin epäselvää, voiko Haminassa nähty patsas enää selvitä maamme oloissa.

Lehti seuraa patsaan seikkailujen etenemistä uutislähetyksissään.

Kategoriat
Politiikka

Suuret puolueet: Nousevien hintojen takia tarvitaan nopeasti tukia omille äänestäjillemme

(ARKADIA) Kaikki suuret eduskuntapuolueet ovat yksimielisiä kiireellisten täsmätoimien tarpeellisuudesta omille äänestäjilleen nousevien hintojen vuoksi. Viime aikoina muun muassa energia ja ruoka ovat kallistuneet voimakkaasti. Puolueissa pelätään, että tilanne vaikeuttaa kylminä talvikuukausina ihmisten arkisia mahdollisuuksia tukea niitä mielipidemittauksissa.

Puolueiden mielipiteet toimenpiteiden toteutuksesta vaihtelevat kuitenkin merkittävästi. Keskusta helpottaisi etenkin heikoimmin toimeentulevien tilannetta ja kohdentaisi siksi tuen keskiluokalle. Perussuomalaiset arvioivat päin vastoin, että nykytilanteessa eniten apua tarvitsevat ahdingossa olevat vähävaraiset, joten tukia olisi tähdättävä keskiluokalle.

SDP:llä oli liian kiire jakaa eteenpäin pääministerin instastorya keskiluokan auttamisesta, joten emme saaneet suoraa vastausta tiedusteluumme. Kokoomus puolestaan varoisi suuntaamasta yhtään mitään tukia ainakaan pientuloisille, koska se heikentää työnteon kannustimia ja työtä tehdessä ei tule kylmä.

Kategoriat
Kotimaa Politiikka

Kokoomusnuoret jauhottivat itse Jumalan nokkeluudellaan Twitterissä

(UOTILA, RAUMA) Itse kristinuskon kulmakivi Jumala joutui myöhään keskiviikkona myöntämään tappionsa väittelyssä kokoomusnuorille. Samalla Jumala lakkasi olemasta omnipotentti eli kaikkivoipa, ja hänen koko olemassaolonsa on nyt teologien mukaan vakavasti uhattuna.

Useiden ei-jehovalaisten todistajien mukaan lukiolaisikäiset kokoomusnuoret Mauri Nilkki ja ystävänsä Sami Kusipää jauhottivat Jumalan täydellisesti kiivaassa Twitter-keskustelussa näennäisen viattomalla kysymyksellä ”jos Jumala olet muka kaikkivoipa, niin voitko silloin luoda niin suuren kiven ettet jaksa itse nostaa sitä?

”Voi vittu, eipä ollut tullut ikinä aiemmin mieleen”, totesi Jumala ja pisti päänsä harmistuneena palavaan pensaaseen.

Nilkki ja Kusipää kertoivat valmistautuneensa koitokseen pänttäämällä koko edeltävän viikon ankarasti taloustieteen suosikkikirjaansa ”Miina ja Manu liikenteessä”. Seuraavaksi he aikovat jatkaa älyllisiä voimainponnistuksiaan muun muassa todistamalla, että verotus on varkautta ja että natsit olivat oikeastaan vasemmistoliittolaisia.

”Meistä on kummallista, että sen paremmin suomalaisessa kuin kansainvälisessäkään tieteessä esimerkiksi kolmannen valtakunnan historiaa tai taloushistoriaa ei ole juuri ollenkaan tutkittu, pikemminkin niistä vaietaan. Syynä saattaa olla, että yliopistot ovat kommunistien hallussa”, he kertovat.

Nilkille ja Kusipäälle povataan menestyksekästä uraa politiikassa vanhempien kokoomuslaisten sekä etujärjestötoimijoiden keppihevosina. He aikovatkin hyödyntää saamaansa suosiota yleisen hyvän edistämiseen.

”Kuten kaikki edeltävät kokoomusnuorten sukupolvet, haluamme antaa aikaamme ihmisten kiusaamiseen ja tyhjän jankuttamiseen”, Nilkki ja Kusipää lupaavat.

Kategoriat
Talous

Mähöstä voi pian shortata uusilla kryptosijoituksilla

(UMPIMÄHKÄ) Uhkaako taantuma naapurisi elantoa tai kiristääkö hintojen nousu jo parisuhdettasi? Kohta voit tienata sillä! Kryptovaluutat ja niin kutsuttu web3-murros avaavat yhä useammalle mahdollisuuden ryhtyä sijoittajaksi jo pienelläkin pääomalla.

”Kaikkihan ovat odottaneet sitä hetkeä, että voisimme monetisoida kaikkein läheisimmät ihmissuhteemme ja intiimeimmät hetkemme. Vaurastuminen on pian jokaisen tai ainakin minun ja kaverieni ulottuvilla”, kertoo enkelisijoittaja ja kryptoinfluensseri Pekka Saatana.

Niin institutionaaliset toimijat kuin riskisijoittajatkin ovat kokeneet nykyisen toimintaympäristön haastavaksi, kun osakekurssit matelevat mutta korotkaan eivät vielä tuota riittävästi. Hyviä kohteita on vaikea löytää, mutta ratkaisuksi dilemmaan on nyt nousemassa Mähönen.

”Kun Mähönen kiinnitetään lohkoketjuun, hänestä tulee oma uniikki sijoituskohteensa, jolla voidaan käydä kauppaa markkinoilla siinä kuin tavallisilla osakkeilla tai muilla sijoitustuotteilla. Samalla voimme luoda mähösjohdannaisia kuten shortteja tai tätäkin monimutkaisempia instrumentteja, kuten mähönen default swappeja (MDS), jos oletamme että vitut se sitä vekseliään koskaan maksaa”, Saatana kertoo.

Korkea tuotto-odotus korvaa näin Mähösen ison volatiliteetin. Mutta uuden teknologian mahdollisuudet eivät jää tähän.

Monet vanhemmat hankkivat lapselleen rahastosalkun jopa jo ennen tämän syntymää, mutta pian lapsesta itsestään voidaan tehdä markkinaehtoinen sijoituskohde. Perhe voi kohottaa sen arvoa muun muassa lisäämällä lapsen tuottavuutta ja tehokkuutta – mutta samalla kannattaa suojautua riskeiltä.

”Jos lapsesta tuleekin vaikka helvetin tyhmä tai se pyrkii taidelukioon, kannattaa jo varhaisessa vaiheessa suojautua niin sanotuilla hedge-sijoituksilla. Näin oma pääoma ei vaarannu ja jää varaa hankkia positio esimerkiksi jonkin varakkaamman perheen älykkäämmästä jälkikasvusta”, Saatana neuvoo.

Kyse ei ole kuitenkaan vain rahasta, Saatana muistuttaa.

”Olennaisinta kryptoissa ja web3-ajattelussa on vapaus. Nykyinen luutuneisiin valtahierarkioihin perustuva yhteiskuntajärjestys voidaan pyyhkäistä historiaan ja korvata se uudella systeemillä, joka on periaatteessa ihan samanlainen, mutta minä ja kaverini olemme johdossa.”

Kategoriat
Tiede

Webb-teleskoopin häkellyttävä löydös: Sääntö-Ruotsia ei ole olemassa

(UUSIKAARLEPYY) Vastikään toimintansa aloittanut Webb-avaruusteleskooppi tuottaa jo lähes päivittäin uutta ja mullistavaa tietoa maailmankaikkeuden saloista. Teleskoopin tällä viikolla lähettämistä kuvista on muun muassa käynyt ilmi, että Sääntö-Suomi on ainutlaatuinen kohde koko maailmankaikkeudessa – mitään vastaavaa ei ole olemassa.

”Uusin data paljastaa, että esimerkiksi mitään Sääntö-Ruotsin tai Sääntö-Kiinan kaltaista kohdetta ei ole havaittavissa, vaan ne ovat pelkkää ihmisen mielikuvituksen keksintöä. Toisaalta tästä nähdään selkeästi, miten Sääntö-Suomen läsnäolo voidaan epäsuorasti päätellä sekavasta ja säännöllisestä kohinasta, joka syntyy Linnunratamme koordinaateissa 60.175828664121205, 24.9389331”, kertoo kosmologian professori Asko Mahtipuro.

Lyhyessä ajassa Webb on pannut uusiksi muitakin aiempia uskomuksiamme. Mustien aukkojen rinnalla universumin mustimman kappaleen tittelistä kilpailee nyt mm. Jussi Pesosen sydän, ja maailmankaikkeuden raskain kohde on suomalainen yhteiskunnallisesti tiedostava meemiskene.

Kategoriat
Kotimaa Seksivau

Kätevä somehaaste paljastaa, oletko suomettunut

(LEHTI SPORT-LEHTI) Suihku on heikko, rakko ei tyhjene kunnolla – tuntuuko tutulta? Yhä useampi meistä saattaa tietämättään olla suomettunut, vaikka päällisin puolin olo tuntuisikin melko normaalilta. Näin kesälomien lähestyessä loppuaan onkin hyvä varmistaa, että oma vireystila kestää arjen paineet ja riittää rakentamaan kansallisia jakolinjoja sekä perusteetonta keskinäistä epäluuloa.

Moni pitää suomettumista vain suurten ikäluokkien kansantautina, mutta uusimpien tutkimustulosten mukaan kuka tahansa voi kuulua riskiryhmään. Riskitekijöitä ovat uusimpien internet-kyselyiden perusteella muun muassa syntymä ja pulssi.

Jo lyhyenkin altistumisen pystyy itse kukin helposti tarkistamaan kätevän, sosiaalisessa mediassa kiertäneen näkö- ja kuulohaasteen avulla. Testi on helppo, vie vain muutamia minuutteja, eikä vaadi aikaisempaa harrastustaustaa tai kalliita välineitä.

  1. Sulje ensin silmäsi. Jos silmien puristaminen kiinni tuntuu vaikealta, voit peittää silmät kevyesti kämmenellä tai uusimmalla Remeksen pokkarilla.
  2. Jos et nyt näe joka puolella ahnaasti vaanivia kommunismin aaveita ja samalla tunne pistelynä rinnassasi, miten ne torppasivat sinulta lupaavan poliittisen urasi tai kaatoivat tuoppisi, saatat olla suomettunut. Mutta älä hyppää vielä johtopäätöksiin, vaan tee testi loppuun!
  3. Seuraavaksi tuki korvasi. Jos omien sormien pito ei tunnu riittävän, voit käyttää apuna esimerkiksi korvalappustereoita ja Jari Sarasvuon podcastia. Hengitä syvään ja keskity. Jos et nyt kuule, kuinka Erkki Tuomioja ja Tarja Halonen nauravat pilkkanaurua sotaveteraaniemme haudoilla, olet lähes varmasti suomettunut.
  4. Pidä edelleen silmät suljettuina ja korvat tukittuina. Ota tukeva seisoma-asento ja nosta rauhallisesti toista jalkaasi koukussa kohti rintakehää. Jos et huomaa, miten vihervasemmistolaiset pyrkivät vimmaisesti horjuttamaan asemaasi, on suomettuminen todennäköisesti edennyt jo pitkälle.

Helpon aistihaasteen voit tehdä myös yhdessä puolison tai ystävien kanssa! Samalla voit näppärästi ja epäilyksiä herättämättä tarkistaa, etteivät he vain ole suomettuneita.

Testi on aiemmin julkaistu Lehti Sport-lehden erikoisnumerossa 4/2022 ”Kippari-Charlien sankariteko”.

Kategoriat
Kotimaa

Paikallinen mies kiistää: Ei ole hiki saatana

(FRISCO GUARANA) Eurooppaa koetellut historiallinen helleaalto ei ole vaikuttanut tippaakaan porilaisen Jukka El Mingnerin elämään. Omien sanojensa mukaan hänelle ei ole vielä tullut edes hiki, eikä siksi tarvitse käydä suihkussa vaikka liikunnanopettaja käskisi.

El Mingnerin omakotitalon pihapiirissä lämpömittari on kesällä noussut enimmillään yli 30 asteen. Hänen kauluspaitansa kainaloiden läiskät ovat kuitenkin pelkkää globalistien kuvitelmaa tai ainakin ad hominem -virhe.

”Ei ole hiki saatana!” El Mingner kiistää pyyhkien kesiviä ihonriekaleita silmiltään.

Hän hämmästelee, että vuosi vuodelta nousevista lämpötiloista voitaisiin tehdä sellainen päätelmä, että lämpötilat ovat kohonneet, sillä hänellä itsellään ei ole edes yhtään kuuma vielä. Ilmastokeskustelu kaipaisikin El Mingnerin mielestä enemmän rationaalista pohdintaa tunnepuheen ja henkilöönmenevän ivaamisen sijaan.

”Ei sää ole sama kuin ilmasto lällällällällieru, ja sitäpaitsi viime talvena oli tosi kylmä päivä! Kellään ei ollut hiki! Varsinkaan ei minulla! Mitäs siihen sanot senkin köyhä kommari, tuliko peppu kipeäksi”, hän sanoo ja kiskoo paidanhihoja alemmas märkää tihkuvien käsivarsiensa suojaksi.

El Mingner toivoo suomalaisten muistavan, että takavuosikymmeninäkin koettiin kuumia kesiä, eikä sitä pidetty ollenkaan epätavallisena, saati että olisi hikoiltu. Esimerkiksi heinäkuussa 1972 hänen enonsa suli souturetkellä Reposaaressa.

Kategoriat
Tiede Viikonvaihde

Toimitus testaa: Miten onnistuu sähköautolla maratonmatka Kalliosta Eiraan?

(RÅDJURBACKE) Hybridi- ja täyssähköautojen myynti on Suomessakin voimakkaassa kasvussa, ja uutisissa vihjaillaan jo uusien polttomoottoriautojen valmistuksen lopettamisesta lähivuosina. Sähköllä ajaminen kuitenkin arveluttaa vielä monia, koska maksimiajomatka voi vaikuttaa liian pieneltä siihen nähden mitä kännissä tuli uhotuksi, välilatausten tekeminen voi tuntua vaivalloiselta koska bensiiniauto on jo totuttu työntämään viimeiset kymmenet kilometrit perille, ja onhan koko touhu jotenkin tosi ämmää, vai mitä jätkät.

Lehden auto- ja miestoimitus on lukijalupauksemme mukaisesti sitoutunut ottamaan selvää siitä, mikä on totuus tai ainakin riittävän lähellä JSN-keikan välttämiseksi. Siksi toimittajamme testasivat, mikä on sähköauton todellinen suorituskyky vaativissa olosuhteissa ja pitkillä siirtymillä. Tilastojen mukaanhan keskiverto suomalainen ajaa päivittäin noin 420 kilometriä työ- ja vapaa-ajan matkoja vetäen perässään keskimäärin 800kg perävaunua sekä kivirekeä.

Valitsimme testimatkaksi useimpien suomalaisten hyvin tunteman reitin Kalliosta Eiraan, jonka on aiemmissa selvityksissä dokumentoitu kestävän useita päiviä ja olevan kokeneellekin matkaajalle haastava, paikoin jopa vaarallinen. Ajoneuvoksi otettiin Volvon omistaman Polestar-merkin uusi Polestar 2 -malli standard range single motor -versiona. Valmistaja lupaa sille enintään 478 kilometrin kantamaa, ja hintaa autolla perusvarustepaketteineen on 46 900 euroa.

Koska meillä ei ole siihen varaa, päätimme korvata Polestarin vuosimallin 1986 Fiat Uno -henkilöautolla, jossa on yhden litran ja 44 hevosvoiman moottori, jolle valmistaja lupaa 145 km/h maksiminopeuden ja 0-100-kiihtyvyyden ajassa noin 17,5 sekuntia. Auto saatiin lainaan toimittaja Heimo Näädän perikunnalta.

Sekaannusten välttämiseksi oletamme tämän testin ajan, että kyseessä on Polestar 2 saadaksemme luotettavaa vertailutietoa nykypäivän sähköautojen suorituskyvystä ja soveltuvuudesta Pohjolan oloihin.

Kohti parempaa elämää

Testimatkamme alkaa kauniina kesäpäivänä Castreninkadun Arizona Barin edestä. Odotamme pari tuntia vihreään teknologiaan erikoistuneen toimittajamme Iisakki Astalon saapumista, mutta hänkin taitaa olla kuollut, joten aloitamme kokeilumme ilman häntä.

Ensivaikutelmat upouudesta sähköautosta eivät kuitenkaan vakuuta: muotoilultaan automme on omituisen vanhahtava, tekisi mieli sanoa kahdeksankymmenlukuinen, ja paikoin on selvästi nähtävissä maalipinnan rapistumista ja muoviosien harmaantumista. Ei uskoisi tehdasuudesta kulkupelistä!

Sähköautojen akkukehitykseen ja koruompeluun perehtynyt erikoistoimittaja Usko Tyykkä arvelee, että tavalliset ruosteenestokäsittelyt eivät välttämättä kestä uusien sähköautojen voimansiirron lähettämää korkeataajuuksista säteilyä, jonka on maailmalla arveltu aiheuttavan myös puna- ja pikku-hukkaa sekä selittämätöntä halua kirjoittaa yleisönosastoihin. Sitten hän saa surmansa.

Sähköauto on tyhjä merkitsijä, jonka voi ladata halutulla symboliarvolla

Kummallisen vaisu laatutaso vallitsee myös sisätiloissa: halvan tuntuista muovia on paljon, ja vaihdekeppi nuljuu tunnottoman oloisesti keskikonsolissa. Kytkinten ja nappuloiden napakka haptisuus saa testiryhmältä tosin kiitosta nykyautojen vitsauksena olevien monimutkaisten kosketusnäyttöjen sijasta. Toimivalta näyttää auton viihdekeskuskin, eli Blaupunkt-merkkinen nännäriradio. Ratkaisu ei ole modernein mahdollinen, mutta toimiva. Lupaavaa!

Sähköautoista puhuttaessa esiin nousevat usein kysymykset akuston vaatimasta tilasta. Testiyksilössämme täyssähköisyys piiloutuu täysin auton rakenteisiin, ja takakontista kallista kuljetustilaa haukkaavat vain eilisillalta kertyneet tyhjät pullot sekä toimittaja Juhani Urja, joka vaikuttaa olevan menehtynyt.

On aika lähteä liikkeelle.

Vitsi tulee vihdoin päätökseensä

Vanhoihin polttomoottoriautoihin verrattuna sähköautot ovat huomattavan äänettömiä, ja sama pätee testiautoomme: avainten kääntämistä seuraa täysi hiljaisuus.

”Tais jäädä valot päälle”, toteaa toimittaja Alarik Sarvi viimeisiksi sanoikseen.

Mitä siis opimme monivaiheisesta matkasta ja uusien sähköautojen käyttökelpoisuudesta suomalaisessa arjessa? Kaikin osin ei uusi tekniikka valitettavasti vielä vakuuta palkittua auto- ja tekstimainontatoimitustamme. Erityisesti hämmästyttää, etteivät täyssähkövalmistajat ole halunneet tehdä selkeää pesäeroa vanhoihin polttomoottoriautoihin, vaikka mikään ei pakota toistamaan vuosikymmenten takaisia muoto-oppeja ja valintoja.

Mutta saatamme olla turhan kriittisiä, sillä harvoin elämäkään on täysin mustavalkoista.

”Voi olla, että mustat lasit silmillä on hankala nähdä harmaan eri sävyjä”, myöntää Frank keskituhdolta.