Uusi äänikynnyskokeilu suurmenestys – Vaaliviranomaiset ja poliittiset ryhmät ovat pääosin tyytyväisiä kunta- ja aluevaalien yhteydessä tehtyyn suomalaiseen äänikynnyskokeiluun. Toisin kuin monissa muissa Euroopan maissa, äänikynnys ei pilotissa kohdistu puolueisiin vaan äänestäjiin, joista kaikkein tyhmimpien mielipide jää noteeraamatta. ”Kynnys oli alustavien tietojen mukaan varsin hyvin kalibroitu, eli että jos äänestäjä on niin vitun saapas että kaksi eriväristä äänestyslippua ja kaksi eri lailla numeroitua listaa ovat liian vaikeita hahmottaa, on demokratian toimivuuden kannalta oikein hyvä, että näiden ihmisten ääni ei kuulukaan”, sanoo vaalipäällikkö Antti Oksid. Vain yhden vaalilipun vaaleissa aiotaan jatkossa saman vaikutuksen saamiseksi testata ovellisia äänestyskoppeja, joihin ei ole kirjattu vedä/työnnä-ohjeita.
Orpon perussuomalaiset päihitti selvästi Purran perussuomalaiset – Etukäteen mielenkiintoiseksi arvioitu kahden hallitusvastuussa olevan perussuomalaisen puolueen vaalitaisto tyssäsi heti ääntenlaskun alkumetreille. Myös lopulliset tulokset varmistivat, että Petteri Orpon (ps.) perussuomalainen puolue rökitti ylivoimaisesti Riikka Purran (ps.) perussuomalaiset. Asiantuntijoiden mukaan yksi tekijä voi olla ero varsinkin puolueiden pienituloisemmissa kannattajaryhmissä. ”Vaikuttaa siltä että Orpon perussuomalaisten keskuudessa on paremmin ymmärretty, että kun ylhäältä lyödään ja vittuillaan päälle, pitää pysyä kyykyssä ja kuuliaisesti hiljaa eikä alkaa pullikoida”, pohtii dosentti Armo Viiner Ylivieskan yliopistosta.
Suomen työmarkkinat ovat Satosen ministerikauden jäljiltä erinomaisessa kunnossa. Photo by Stephen Radford on Unsplash
(EDUSKUNTA) Väistyvän työministerin Arto Satosen (lol) mahdollisesta Kela-pestistä on noussut myrsky. Satosen pääjohtajaehdokkuus on herättänyt runsaasti keskustelua, koska nimitystä voitaisiin pitää poliittisena. Lisäksi Satosta pidetään asiantuntijapiireissä muun muassa ”ihan vitun toistaitoisena” kyseiseenkin tehtävään.
Kokoomuksen riveistä kritiikki tyrmätään ykskantaan. Puoluetoimiston strategiaosaston pääsihteeri Mikko-Dille Roisto huomauttaa, että kokoomus on kautta vuosien johdonmukaisesti vastustanut muiden puolueiden poliittisia virkanimityksiä.
”Ja mitä ehdokkaan ammattitaitoon tulee, niin eihän hän tiennyt töistäkään yhtään mitään ennen työministerinuraansa ja katsokaa millaista jälkeä on syntynyt!” myhäilee Roisto.
Myös puoluetoveri Jalmari Kehveli puolustaa nimitystä ja muistuttaa, että Satonen toisi raikasta ajattelua Kelan johtoon: koska hän ei ymmärrä sektorista tuon taivaallista, hän voisi välttää vanhakantaisen luutuneen päätöksenteon sudenkuopat.
”Kun Herra antaa viran, hän antaa myös hyvän palkan ja luontoisedut, kuten sanonta kuuluu”, Kehveli vakuuttaa.
(RITARIHUONE) Eduskunnan oppositiopuolueet jakoivat tiistaina poikkeuksellisia kiitoksia pääministeri Petteri Orpolle (kok) tämän osoitettua jämäkkää päättäväisyyttä ja lujaa johtajuutta eheytyshoitoja koskevassa lainvalmistelukiistassa. Orpo totesi aamulla käytävähaastattelussa, että on ilmiselvää, että hallituksen tulee noudattaa eduskunnan ilmaisemaa tahtoa ja ryhtyä ripeään lainvalmisteluun hyväksytyn kansalaisaloitteen mukaisesti.
Oikeusministeri Leena Meri (tööt) oli aiemmin todennut, ettei asiassa ole edellytyksiä edetä, koska lainvalmistelu on ruuhkautunut ja eipä paljon kiinnosta homot. Orpon mukaan oikeusministeri ei kuitenkaan voi toimia eduskunnan enemmistöä vastaan.
Orpo on kuluvan vaalikauden aikana myös useasti aiemmin uhmannut hallituskumppaniensa tahtoa vahvalla esimerkillään ja saanut aikaan useita muutoksia mm. hallitusohjelman alun perin kireisiin sosiaaliturva- ja maahanmuuttolinjauksiin, jotka hänen mukaansa olisivat vaarantaneet hyvinvointivaltion perustaa ja Suomen kansainvälisiä sitoumuksia. Pääministeri on myös tarmokkaasti puuttunut hallituskumppanien rasistisiin lausumiin.
”Kokoomus haluaa kehittää Suomea vapaaseen, länsimaiseen yhteiskuntajärjestykseen perustuvana avoimena yhteiskuntana, jossa yksilönvapaus ja ihmisoikeudet on turvattu”, Orpo huomautti.
Tämänkin rappiotilan paikalla voisi olla lupaava innovaatio, jos vain yritysten kannustimista pidettäisiin parempaa huolta. Photo by Lee Blanchflower on Unsplash
(NOUSIAINEN) Suomen talous on madellut jo vuosia ja kasvun idut ovat jääneet oraalle, vaikka poliitikot ovat jo pitkään panostaneet perinteiseen hyväksi todettuun myötäsykliseen talouspolitiikkaan. Suuryritykset ja muut talouden voimatekijät peräänkuuluttavatkin nyt erityistä talvisodan henkeä, yhteisöverovähennyskelpoisessa muodossa, jotta maamme nousisi uuteen kukoistukseen.
”Elinkeinoelämä on ollut aina valmis tekemään kaiken voitavansa, mihin yritystuki suinkin yltää, niin myös tällä kertaa. Suomi on tunnettu siitä, että tiukan paikan tullen meillä yhdistetään voimat ja ryhdytään rehteihin talkoisiin, listaamattomien yhtiöiden osinkoverohuojennus säilyttäen”, muistuttaa Elinkeinoelämän keskusvallan kaleeripäällikkö Zacharias Sika.
Sian mukaan olisi kuitenkin suotavaa, että valtiovalta tekisi julkisen talouden vaikeasta tilanteesta huolimatta pieniä, mutta kannustavia vastaantuloja yrityksille ottaen huomioon haastavan investointiympäristön ja toisaalta työntekijäpuolen hallituskauden aikana saamat mittavat etuudet.
”Hallitushan on määrätietoisesti toiminut jo parin vuoden ajan sanoisinko työntekijän lukuun. Ajatellaan vaikka tehtyjä muutoksia ansiosidonnaiseen turvaan, joilla nimenomaan taataan nopeampi työllistyminen sopivaan työhön, niin ovathan nämä jo aikamoinen kultainen laskuvarjo monen paikkansa menettävän toimitusjohtajan ahdinkoon verrattuna”, Sika toteaa.
”Toisena esimerkkinä nostaisin tämän muutoksen, että irtisanomiseen tarvitaan edelleen syy. Syy! Anteeksi, mutta lähimmissä verrokkimaissamme Etelä-Sudanissa ja Nicaraguassa varmaan naurettaisiin katketakseen tällaisille kultapossukerhosäännöille. Mutta ymmärrämme toki, että työmarkkinoilla tasapuolisuus on tärkeää ja eri osapuolten on voitava tuntea itsensä kuulluksi. Tämä on meillekin ollut aina tärkeä periaate. Reiluuttahan tässä vain haetaan”, muistuttaa Sika.
Elinkeinoelämän yhteisjulistus ”Karaa pyllyyn plebeijille” luovutettiin tällä viikolla pääministeri Petteri Purralle (amk). Sen on allekirjoittanut yli 200 eri toimijaa ja Mähönen.
”Roses are red / Hallitus is blue / Tässä kara pyllyyn / Just for you”, herkistyy Sika.
Monikaan konfliktialueiden lapsi ei ole vielä täysin ymmärtänyt niitä etuja, joita vastuullisesti tuotettu jalkapuolisuus voisi heille elämässä antaa. Photo by Robert Collins on Unsplash
(KILJAVA) Kiristyvä turvallisuustilanne on tuomassa täyskäännöksen suomalaiseen puolustuspolitiikkaan, kertovat joistain asioista perillä olevat lähteet Lehdelle. Suomi on mahdollisesti jo pian seuraamassa Baltian maiden esimerkkiä ja ottamassa uudelleen käyttöön kiistellyt rauhanjalkaväkimiinat tai erillisjalkaväkimiinat, joilla nimillä ne nykykielessä paremmin tunnetaan.
Suomi liittyi miinat kieltäneeseen Ottawan sopimukseen vuonna 2012, koska niitä pidettiin harvinaisen vittumaisena keksintönä. Sittemmin on kuitenkin käynyt ilmi, että ratkaisu saattoi perustua kyseenalaiseen ajatteluun.
”Tuolloin mahdollisesti jossain piireissä arvioitiin, että emme muka olisikaan kaikki ankeita omaan perseeseemme pudonneita kusipäitä, jotka ovat ryhmämatkalla haadekseen bisnesluokassa, mutta se oli idealistista haihattelua. Myös asetekniikan eufemistisen kehityksen myöhempää nopeutta ei osattu vielä ennakoida”, kertoo turvallisuuspolitiikan asiantuntija Ilari Götterdämmerung.
Siinä missä sopimuksessa määritellyt miinat saattoivat aiheuttaa silmitöntä ja sattumanvaraista tuhoa siviiliväestölle vielä vuosia konfliktien jälkeen ja sulkea laajoja maa-alueita kaiken hyötykäytön ulkopuolelle, uudet rauhanmiinat ovat siitä erilaisia, etteivät ne tee yhtään ollenkansa niin, vakuuttavat asiantuntijat kautta kiven ja kannon.
”2010-lukuinen miina saattoi ehkä poikkeustapauksessa ja huolimattomasti – eli ulkomaalaisten – käyttämänä teoriassa olla riski, mutta uusi rauhanmiina vaikuttaa ainoastaan pahan puolelaisiin, ja niiden käyttäminen jo itsessään takaa, ettei niitä tarvitse edes käyttää”, perustelee puolustuskonsortio Königlich Württembergische Gewehrfabrikin viestintäjohtaja Viktor About. Hän huomauttaa, että Suomi voisi olla edelläkävijä ja valmistaa maailman vastuullisimmat sekä hiilineutraaleimmat erillismiinat.
”Jatkossa jokainen verisiksi riekaleiksi repeytynyt pikkuinen jalantynkä ja raastava kirkaisu voisi olla elävä muistutus Suomen vahvasta sitoutumisesta ilmastotavoitteisiin ja puhtaaseen siirtymään.”
Vaikutusarvioiden mukaan suomalaiset kansantanssit olisivat hyvinvointialueiden käytössä jopa 30 prosenttia tehokkaampia kuin eteläeurooppalaiset vastineensa. Photo by Jennie Clavel on Unsplash
(SÄÄKSJÄRVI) Pian valittavien uusien aluevaltuustojen tehtävänkuva saattaa muuttua huomattavasti aiempaa monipuolisemmaksi ja käytännönläheisemmäksi, selviää sosiaali- ja terveysministeriön valmisteluasiakirjoista. Siinä missä väistyvien valtuustojen tehtävänkuvissa korostuivat voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti kokoukset, palaverit, istunnot ja yleinen paskantaputtelu, halutaan jatkossa korostaa erityisesti sellaisia rooleja, joissa valtuustoilla on aitoa päätäntävaltaa ja -kykyä alueen elinvoiman lisäämiseen.
”Tällä hetkellähän tilanne on se, että aluevaltuustot käyttävät hyvinvointialueiden ylintä päätösvaltaa niiltä osin kuin sitä ei tosiasiassa käytä maan hallitus, mikä tarkoittaa että ei juuri miltään osin. Tämä on hyvinvointikyselyjen mukaan aiheuttanut paikoitellen hankalia tilanteita, kun valtuustojen asema on koettu muun muassa ’vitun turhaksi’ tai ’saatanalliseksi ajanhukaksi’. Tiedossa kuitenkin oli, että lainsäädäntöön saattaisi jäädä joitain valuvikoja, joiden paikkaaminen on kuitenkin melko yksinkertainen tehtävä”, sanoo STM:n kirkkoväärti Antti Kolepa.
Ministeriössä valmisteilla olevassa lakiuudistuksessa aluevaltuustoilta poistettaisiin tulevaisuudessa sellaiset hyvinvointialueen ja sosiaali- ja terveydenhuollon strategiaan, pelastustoimen palvelutasoon ja hyvinvointialueen talouteen liittyvät tehtävät, joista kuitenkin viime kädessä päättää hallitus, eli siis kaikki tällaiset tehtävät. Niiden tilalle on suunnitteilla esimerkiksi kansantansseja, puhdetöitä ja sijaistoimintoja.
”Koska hyvinvointialuejako noudattaa pääosin maakuntarajoja, esimerkiksi sellaisten alueellisten perinteiden kuten tanhuamisen tai suullisten traditioiden, eli kaskujen ja sananparsien, ylläpito soveltuisi valtuustoille erinomaisesti. Voi olla että paikka paikoin valtuustojen osaaminen yltäisi myös vaativampiin tehtäviin, kuten pahkanveistoon”, hahmottelee Kolepa. Priorisointi heijastaisi valmisteluasiakirjojen mukaan samalla erinomaisesti Marinin hallituksen aikana laaditun sote-uudistuksen perimmäistä maakunnallista henkeä.
Uudistushankkeessa sivutaan myös yhtä sote-uudistuksen kuuminta kiistakysymystä, eli alueellista verotusoikeutta. Kriitikoiden mielestä nykyinen rahoitusperiaate, jossa valtio rankaisee alueita alijäämäisistä tuloksista, mutta vastapainona rankaisee niitä ylijäämäisistä tuloksista ei luo riittäviä kannusteita tehokkaaseen taloudenpitoon.
Kolepan mukaan uusilla valtaoikeuksilla ryyditetyt valtuustot voisivat saada luvan rajoitettuihin verotuskokeiluihin esimerkiksi tilanteissa, joissa aluevaltuuston perinnejuhlan puffettiin on vaikkapa leivottu yhteisesti mokkapaloja ja valmistettu punaherukkamehua myyntiin. Näin verokannustinten vaikutusta päätöksentekoon voitaisiin ensin testata selkein satunnaistetuin kokein ja kerättyä tietoa käyttää mahdollisten uskaliaampien kokeilujen suunnittelussa.
”Kokonaisuutena näin leikkisästi voisi sanoa, että jos aikanaan oli tanssiva kongressi, niin meilläpä onkin nyt jenkkaava aluevaltuusto”, hän lohkaisee.
Havainnekuvassa kotimaisen Mannerheim-ohjuksen koelaukaisu Senaatintorilta itsenäisyyspäivänä. Photo by NASA on Unsplash
(PERKIÖ) Nopeasti muuttuva geopoliittinen tilanne voi lisätä painetta monille maille harkita oman ydinaseen hankkimista, arvioivat tutkijat. Myös Suomella olisi kyvykkyys ja motiivi oman aseistuksen rakentamiseen. Se toimisi pelotteena ja näyttäisi tosi siistiltä puolustusvoimain lippujuhlan paraatissa.
”Nykyinen paraati on, sanokaamme se suoraan, melkoisen säälittävä penkkariajelu, vain tylsemmillä kuoseilla. Huippukohtana joku kusisen maakuntaprikaatin kuhmuinen Pasi, kyydissä muutama gonahtanut varusmies. Mutta helvetin iso ydinohjus! Siinä on suuren maailman tyyliä”, arvioi ydinaseistukseen perehtynyt erikoistutkija, tohtori Kummahimo.
Kummahimo muistuttaa, että Suomella on valmiina jo monta tärkeää ydinasepalapelin osaa, kuten reaktoreita ja teknologista osaamista. Uraanin rikastamisessa tarvittavat sentrifugit voisi sijoittaa hyvään suojaan esimerkiksi Eurajoen ydinjätteen maanalaiseen loppusijoitustilaan Onkaloon. Aseiden testaukseen taas voitaisiin käyttää huonokuntoisia kirkkoja ja seurakuntakeskuksia, joiden purkukustannuksissa saavutettaisiin näin merkittävää säästöä.
”Synergiaedut omasta ydinasehankkeesta olisivat niin suuret, että on suorastaan kummallista, ettei sitä otettu osaksi Risto Murron kasvutyöryhmän raporttia. Suomalainen ydinaseklusteri kun nostaisi alamaissa mataneet t&k-panostukset uuteen kukoistukseen ja tekisi ihmeitä Suomen maineelle vihreän siirtymän investointikohteena”, ihmettelee Kummahimo.
Itse valmiiden aseiden sijoituspaikoista olisi odotettavissa melkoinen kilpailu maakuntien kesken, mutta Lehden saamien tietojen mukaan seuraavassa puolustusselonteon päivityksessä pohdinnassa olisi esimerkiksi Senaatintorin Aleksanteri-patsaan korvaaminen upouudella Mannerheim-ohjuksella. Samoin voitaisiin toimia Turun Puolalanmäen Lenin-rintakuvan kanssa. Näin annettaisiin myös selkeä ulkopoliittinen signaali arvopohjaisen realismin hengessä, luonnostekstissä todetaan.
Ydinsotatrauma kohentaisi yhteisöllisyyttä
Kriitikot ovat huomauttaneet, että kiihtyvä ydinasevarustelu toisi tullessaan monia vakavia ongelmia. Varustelu vie rahaa muista, mahdollisesti tärkeämmistä käyttökohteista, lisää konfliktien mahdollisuutta sekä sen todennäköisyyttä, että aivan kaikki räjähtää hevon vitun päreiksi. Kummahimo pitää tällaisia puheita vastuuttomina kansallisen turvallisuuden näkökulmasta ja uumoilee niissä piilevän takavuosikymmenten tunkkaisia suomettumisen sävyjä.
”Kritiikki ohittaa täysin myös muut yhteiskunnalliset ulottuvuudet ja varsinkin yhteisöllisyyden. Ydinsodan ja maailmanlopun pelko oli kahdeksankymmentäluvulla kasvaneiden keskeisiä trauman lähteitä, joten mikä toisi erilleen ajautuneita sukupolvia paremmin yhteen kuin se, että 2020-luvun lapsilla olisi tämä sama kokemus jaettavana vanhempiensa kanssa. Pommi on paras lääke polarisaatioon, sanovat sosiologitkin”, hän huomauttaa.
Toinen kritiikin kärki kohdistuu siihen, että muutama strateginen ydinase ei ehkä riittäisi uskottavan pelotteen muodostamiseen tai tuottaisi kykyä vastata hitaasti eskaloituvaan ydinkonfliktiin. Kummahimon mukaan tällaiset väitteet voivat olla osin hyvää tarkoittavia, mutta perustuvat jo vanhentuneeseen geopoliittiseen tutkimustietoon.
”Voi olla, että kourallinen strategisia aseita ei vielä tarkoittaisi, että Suomella olisi perinteisessä mielessä oma ydinasesateenvarjo, mutta kenties se jo olisi oikein tehokas cocktailvarjo, tai ainakin kalossit syyskelien varalle tai tai tai, sellainen kätevä kokoontaittuva sadeviitta, josta voi sokaisevan välähdyksen jälkeen pyyhkiä enimmät bekkerellit pois kuusenhavulla”, hän arvioi.
(HAROLA) Kunnallis- ja aluevaaleihin on aikaa enää noin kuukausi, ja myös Lehden politiikan toimitus valmistautuu vaaliseurantaan. Osana työtä tyylikirjamme on kokenut useita uudistuksia, jotta laadukas ja objektiivinen uutisointimme täyttäisi korkeat standardinsa jatkossakin. Politiikan toimituksen henkilö Kaarlo Bierhalleputsch korostaa, että muutokset perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan tietoon ja fiiliksiin eilisiltana Painobaarissa.
Merkittävin lukijoiden huomaama asia on todennäköisesti se, että kotimaisten puolueiden kuvauksia ja luonnehdintoja on tarkennettu. Esimerkiksi perussuomalainen puolue ei ole uutisissamme tai kommenttikirjoituksissamme ”vitun tollo perussuomalainen puolue” vaan ”osin vitun tollo perussuomalainen puolue”.
Tämä tarkennus tehdään sen vuoksi, että vaikka puolueella on toki yhteyksiä vitun tolloiksi määriteltyihin toimijoihin, ei voida varmuudella vahvistaa, ovatko aivan kaikki puolueen osat vitun tolloja vaiko aivan tavanomaisesti totaalisen kassalla. Näin ollen selkeän eron tekeminen esimerkiksi eurooppalaisiin vitun tolloihin puolueisiin on tärkeää journalismin uskottavuudelle, selittää Bierhalleputsch.
”Olisi Lehden arvostetun maineen kannalta paha kolaus, jos vaikka joku Kallion vihervassari pääsisi sanomaan, että käytämme uutisissa epäeksaktia tai yleistävää käsitteistöä maamme poliittisista liikkeistä.”
Samalla myös keskustapuolueen ja SDP:n kuvaus muuttuu, ja on jatkossa ”osin läpeensä korruptoitunut keskusta/SDP”, mutta kokoomuksen osalta tarvetta vastaavaan lisätarkennukseen ei ole. Näidenkin puolueiden kohdalla perustelut ovat hyvin samansuuntaiset kuin perussuomalaisten kohdalla. Huomionarvoista tosin on, että kuvausta käytetään vain maaseutukuntien keskustasta, koska tuoreimpien kanta-arvioiden mukaan Suomen kasvavilla kaupunkialueilla viimeinen keskustalainen kaadettiin 2000-luvun alussa.
Muutosten yleinen tarkoitus on poistaa vastakkainasettelua ja vähentää muun muassa sellaisten arvottavien termien kuin ”oikeisto” tai jopa ”äärioikeisto” käyttöä uutistekstissä. Bierhalleputsch huomauttaa, että maamme poliittista johtoa myöten on todettu, ettei vaikkapa äärioikeistoa Suomessa ole ollenkaan:
”Meidän vastuullisina toimittajina on otettava tällaiset tosiseikat huomioon työssämme ja omalta osaltamme edistettävä kaikkia osapuolia kunnioittavaa kielenkäyttöä julkisessa keskustelussa.”
Kuvassa näkyvä lintu eroaa Yhdysvaltain presidentistä siinä, että toinen on vastenmielinen rikollinen ja toinen taas Agapornis-sukuun ja kaijojen heimoon kuuluva viherpapukaija. Photo by Zdeněk Macháček on Unsplash
(KORKEASAARI) Yhdysvaltain presidentti ja kretiini Donald Trump on ilmoittanut uusista vaatimuksista Euroopalle ehtona Ukraina-tuen jatkumiselle. Jo aiemmin tässä kuussa Trump on halunnut mm. lisää aseostoja Yhdysvalloista, ensiyönoikeuden poliittisten johtajien tyttäriin sekä ihmisuhrin joka seitsemäs vuosi.
Useat kotimaiset asiantuntijat ovat pitäneet vaatimuksia ovelana neuvottelutaktiikkana.
”Vaikuttaa siltä, että rajulta kuulostavien puheiden takana on kuitenkin todellisuudessa halu saada lisää aseostoja Yhdysvalloista, ensiyönoikeus poliittisten johtajien tyttäriin sekä ihmisuhri joka seitsemäs vuosi”, pohti eversti (evp.) Sakari-Haupitsi Päihtymys keskiviikkoillan A-Studiossa.
Suomen poliittinen johto on toistaiseksi kommentoinut tilannetta pidättyvästi. Pääministeri Petteri Orpolta (kok/ek) näyttävä kudottu patakinnas totesi politiikan toimittajien lounaalla, että vielä on vaikea arvioida, olisivatko ihmisuhrit sinällään täysin yhteensopivia DCA-sopimuksen ja Suomen perustuslain kanssa, mutta ylitsepääsemättömistä juridisista esteistä puhuminen olisi tässä vaiheessa ennenaikaista. Patakintaan mukaan perustuslakivaliokunta on joka tapauksessa osoittanut kuluvalla vaalikaudella kykynsä toimia kaikissa vaikeissa tilanteissa puolueettomasti tavalla, joka noudattaa hallitusohjelmaa.
Torstaisessa lehdistötilaisuudessaan Trump kasvatti kuitenkin jälleen vaatimuslistaansa. ”KRÄÄK Donald tahtoo keksin KRÄÄK tahtoo keksin KRÄÄÄÄK”, presidentti toisti useaan otteeseen.
Lehden ulkomaantoimituksen henkilö Onni Gideon Fruktansvärt uskoo, että uuteenkin vaatimukseen löydetään yhteiseurooppalainen vastaus.
”Pidän varsin varmana, että Suomi muiden maiden tavoin löytää alimpaan tulodesiiliin kuuluvan ihmisen, jolta keksi voidaan ottaa”, hän analysoi.
Suomen vaakunaeläimen vaihtoa ei pidetä poissuljettuna vaihtoehtona. Esimerkiksi strutsin arvioidaan kuvastavan oivallisesti maamme uutta suuntautumista esimerkiksi suhteessa ilmastotavoitteisiin ja ympäröivään maailmaan. Photo by Catherine Merlin on Unsplash
(WROCLAW) Suomen hallitus pohtii merkittävää linjanmuutosta maamme ulkopolitiikassa sekä kansainvälisessä orientaatiossa, kertovat epätavallisesti asioista perillä olevat lähteet Lehdelle. Uuden doktriinin mukaan Suomen kansainvälinen viiteryhmä olisi jatkossa pohjoismaiden sijasta Puola. Muutoksen taustalla ovat sekä viime vuosien turvallisuuspoliittiset murrokset että halu potkia vääränvärisiä hiukan paremmalla omallatunnolla.
”Ruotsalaisiksi meistä ei ole, venäläisiksi emme halua tulla. Olkaamme siis puolalaisia”, toteaa doktriinityöryhmän varapuheenjohtaja Aimo-Uljas Vöyri (evp).
Riikka Purran (ps) hallituksen doktriiniluonnoksessa muistutetaan, miten liian pitkään suomalaista turvallisuuspoliittista keskustelua hallitsi vain patologinen suhtautuminen itänaapuriin. Sen sijaan Nato-jäsenyyden myötä täysiverisen länsimaan statuksen saavuttanut Suomi on voinut laajentaa turpo-ajatteluaan uudelle raikkaalle perustalle, eli patologiselle suhtautumiselle itänaapuriin.
Samalla on tullut ajankohtaiseksi miettiä Suomen paikkaa kansainvälisessä järjestelmässä. Työryhmän laatimassa maavertailussa on havaittu, että suomalaisten ja puolalaisten intressit ovat hyvin yhteneviä muun muassa yleisessä nihkeässä suhtautumisessa oikeusvaltioperiaatteeseen sekä erivärisiin ihmisiin. Uudella doktriinilla onkin Twitterissä tehtyjen mielipidemittausten mukaan kansan vahva tuki.
”Asenneilmastoltaan erittäin yhdenvertainen verrokkivaltio olisi selvitysten mukaan yhä kasvavissa määrin myös Venäjä, mutta on sovittu ettei siitä puhuta”, Vöyri sanoo hihaansa rykien.
Yhdessä doktriinin kanssa pohdintaan tulevat Suomen erilaiset kansainväliset sitoumukset ja sopimukset. Purran hallitus on suhtautunut moniin sopimusjärjestelmiin kielteisesti, koska niiden arvioidaan muun muassa olevan vakavana esteenä pään tunkemiselle omaan perseeseen. Tämä kuitenkin on hallitusohjelmassa sovittu strateginen tavoite, Vöyri huomauttaa.
Doktriinin poliittinen käsittely alkaa tiettävästi ensi keväänä, ja hallituksen tunnelmat ovat korkealla sekä yhteishenki lähteiden mukaan poikkeuksellisen hyvä.
”KURWAAAAAAAA!” totesi sisäisen turvallisuuden ja oikeudenhoidon ministerityöryhmä kokouksensa päätteeksi yhteen ääneen.
