Moni kokee perinteisen lippuäänestämisen hankalaksi, etenkin jos äänestyslippua yrittää tunkea uurnaan poikittain tai koittaa äänestyspaikan sijaan äänestää Mähösen luona. Photo by Element5 Digital on Unsplash
(KONTIOLAHTI) Kevään kunta- ja aluevaalien heikko äänestysvilkkaus on saanut monet huolissaan olevat tutkijat huolestumaan suomalaisen demokratian tilasta. Kansainvälisessä äänestysvertailussa Suomi jääkin selvästi useiden vireiden kansalaisyhteiskuntien kuten Turkmenistanin ja Valko-Venäjän taakse.
Yhdeksi ratkaisuksi ongelmaan on ehdotettu sähköistä äänestämistä, koska tutkijoiden mukaan enemmistö suomalaisista ei haluaisi mennä ulos tai ei osaa käyttää kynää tai tunne numeroita. Sähköisessä äänestämisessä hankalat, joskus jopa neljä eri lukua sisältävät ehdokasnumerot voitaisiin korvata esimerkiksi lystikkäillä ja samaistuttavilla eläinhahmoilla.
Vielä merkittävämpiä voisivat olla vaikutukset eri vähemmistöjen äänestysaktiivisuuteen. Sähköistä äänestämistä koskevissa selvityksissä on todettu, että se voisi lisätä merkittävästi muun muassa venäjänvenäläisten osallistumista vaaleihin. Parhaimmillaan äänestysaktiivisuus voisi nousta selvästi yli 110 prosentin. Aivan viime aikoina myös yhdysvaltainamerikkalaisten kiinnostus suomalaisia vaaleja kohtaan on kasvanut, mihin tarpeeseen sähköinen äänestys voisi avata uusia portteja.
”On muistettava, että selvitysten mukaan sähköinen äänestäminen tulisi myös jumalattoman kalliiksi, ja koska kalliit asiat ovat laadukkaita, on tämä merkittävä argumentti uudistuksen puolesta”, sanoo politiikan tutkija Hannu Warumm.
Siinä missä aiemmat sukupolvet joutuivat työläästi kirjoittamaan ja ajattelemaan ajatuksensa itse, vapauttaa Lehden tuleva tekoälyavusteinen sovellus lukijat ja tekijät kummastakin arkea kuormittavasta askareesta. Photo by Micah Boswell on Unsplash
(AHOLAITA) Suomalaisen mediakentän lippulaiva Lehti lisää tuntuvasti äänisisältöjensä määrää. Uudistuksella halutaan vastata journalismin muuttuviin kulutustottumuksiin, kun juttuja halutaan yhä enemmän kuunnella, koska niitä osataan yhä vähemmän lukea. Lehden audioyksikön päällikkö Jeppe-Koira kertoo, että muutos toteutetaan monessa vaiheessa, jotta saataisiin kerättyä tarkkaa dataa tilaajien mieltymyksistä, ja koska johtoryhmä ryyppäsi enimmän osan käteiskassaa toissaviikonloppuna Loimaalla.
”Ensimmäisessä vaiheessa, joka on jo lanseerattu kaikessa hiljaisuudessa, lukijoille tarjotaan mahdollisuus lukea itse haluamansa jutut suoraan ruudulta ääneen ja nauttia näin täysin vapaavalintaisesti ainutlaatuisista sisällöistämme uniikilla portaattomalla lukunopeuden ja äänenvoimakkuuden säädöllä”, iloitsee Jeppe ja kehottaa kaikkia lukijoitamme kokeilemaan elämystä vaikka saman tien.
Palvelu toimii kaikilla selaimilla ja päätelaitteilla. Käyttöliittymää muokataan samalla käyttäjäystävällisemmäksi niin, että juttuihin lisätään tavuviivat.
Jatkossa audiosisältöjen palvelua on määrä kehittää entisestään. Jeppe arvioi, että konsernin omaa innovointia edustava Pylly-koneääni saadaan pilottikäyttöön kesän aikana, ja jo ennen vuodenvaihdetta tavoitteena on tekoälyn lisääminen kiinteäksi osaksi kaikkea tekemistä.
”Visiona on, että pian tekoäly kirjoittaa kaikki jutut ja lukee ne ääneen, minkä jälkeen tilaajan omalle matkapuhelimelle ladattavan Lehti-sovelluksen nauhoitustoiminto kuuntelee ne ja lähettää lukijapalautteen kommenttipalstalle. Näin sekä sisältöjen kuluttaminen että tuottaminen voidaan hoitaa tehokkaasti ilman hidastavia tekijöitä samalla maksimaalinen sitoutuminen tuottaen”, Jeppe kuvailee.
Alan sisäisessä keskustelussa on kritisoitu sitä, että uusi teknologia saattaa vähentää journalistisen työn määrää toimituksissa ja johtaa taas irtisanomiskierroksiin. Jepen mukaan tarkoituksena on päinvastoin siirtää vaivalloisia ja vähemmän olennaisia rutiinitöitä kuten sisältöjen luomista ja ideointia koneille ja antaa ihmisille aikaa keskittyä ydintehtäviin, kuten keskijohdon kokouksiin.
”Joku tietysti voisi pitää ylipäätään tällaista kehitystä epätoivottavana. Mutta kun lukijat eivät enää osaa lukea ja toimittajat eivät kirjoittaa, on synergiaedut helppo havaita”, Jeppe sanoo.
Jepen mukaan jo muutamassa vuodessa vähemmän tärkeät oheistehtävät voidaan toinen toisensa jälkeen automatisoida niin täydellisesti, että jäljelle jää vain kotimaisen journalismin kaikkein timanttisin ydin, eli katteeton itsekorostus.
Kuvan talot eivät liity tapaukseen, mutta emme nähneet tapahtumapaikalle asti toimituksen parvekkeelta edes pisimmällä teleobjektiivilla. Photo by Julia Taubitz on Unsplash
(LAVIA) Eläinsuojelurikoksia, ympäristörikoksia, rakennusrikkomuksia – syntilista on pitkä ja saattaa vielä pidentyä, kun viranomaiset selvittävät Huvikumpu-kiinteistöön tehdyn laajan yhteisratsian jälkiseuraamuksia. Selvää on kuitenkin jo nyt, että pikkukylän rauha on peruuttamattomasti särkynyt ja että rakennuksen omistajaa odottavat raskaat syytteet ja korvausvaateet.
Tapahtumat käynnistyivät perjantaiaamuna nimettömän ilmiannon pohjalta. Poliisin turvaamana talon pihapiiriin saapuivat muun muassa tarkastuseläinlääkärin, rakennusvalvonnan ja pelastuslaitoksen ajoneuvot. Talon omistaja ja ilmeisesti ainut vakituinen asukas Peppi Pitkätossu, joka Interpolin ja pohjoismaiden poliisien tiedoissa tunnetaan myös valehenkilöllisyyksillä Pippi Långstrump ja Pipi Pikksukk, on otettu kiinni kuulusteluja varten. Häntä pidetään mahdollisesti väkivaltaisena ja vaarallisena.
Lehti kertoo poikkeuksellisesti epäillyn nimen jo tässä vaiheessa hänen yhteiskunnallisen asemansa vuoksi.
”Ylipäätään tapahtumapaikkaa ja kiinteistöä itseään voisi kuvailla niin että kaikki on vinksin vonksin – tai ainakin heikun keikun”, tiivistää rakennustarkastaja Ville-Otto Kuusinen tutkinnan tilanteen.
Kiinteistössä on eläinlääkärin alustavan tarkastuksen perusteella säilytetty säädösten vastaisesti ja ilman asianmukaisia eläintenpitoilmoituksia täysikasvuista hevosta ja maahan laittomasti salakuljetettua apinaa jopa vuosien ajan. Omistajan on myös kerrottu kerskailleen naapureilleen kirahvin kaltoinkohtelulla, mutta kyseistä eläintä ei ole ainakaan vielä tilalta löydetty.
”Poliisille on lisäksi tehty useita valituksia metelöinnistä ja muusta häiriökäyttäytymisestä. Ilmoituksen mukaan täällä on isommalla porukalla tartuttu torveen ja rumpuun ja pantu hyrskyn myrskyn”, kommentoi puolestaan poliisin tutkinnanjohtaja Timo Tisu.
Paikallislehdissä on spekuloitu, että KRP:n talousrikosyksikkö olisi samalla aloittanut tutkinnan Pitkätossun isän Tyynenmeren lounaisosiin perustamien offshore-yhtiöiden veroepäselvyyksistä sekä ihmiskauppaepäilyistä. Myös perheen Hopsu-jahdin kytköksiä Venäjän varjolaivastoon selvitetään.
Viranomaisten mukaan rikoksista epäilty kiinteistön omistaja ei ole toistaiseksi kommentoinut asiaa muuten kuin nauramalla hah hah haa.
Havainnekuvassa kotimaisen Mannerheim-ohjuksen koelaukaisu Senaatintorilta itsenäisyyspäivänä. Photo by NASA on Unsplash
(PERKIÖ) Nopeasti muuttuva geopoliittinen tilanne voi lisätä painetta monille maille harkita oman ydinaseen hankkimista, arvioivat tutkijat. Myös Suomella olisi kyvykkyys ja motiivi oman aseistuksen rakentamiseen. Se toimisi pelotteena ja näyttäisi tosi siistiltä puolustusvoimain lippujuhlan paraatissa.
”Nykyinen paraati on, sanokaamme se suoraan, melkoisen säälittävä penkkariajelu, vain tylsemmillä kuoseilla. Huippukohtana joku kusisen maakuntaprikaatin kuhmuinen Pasi, kyydissä muutama gonahtanut varusmies. Mutta helvetin iso ydinohjus! Siinä on suuren maailman tyyliä”, arvioi ydinaseistukseen perehtynyt erikoistutkija, tohtori Kummahimo.
Kummahimo muistuttaa, että Suomella on valmiina jo monta tärkeää ydinasepalapelin osaa, kuten reaktoreita ja teknologista osaamista. Uraanin rikastamisessa tarvittavat sentrifugit voisi sijoittaa hyvään suojaan esimerkiksi Eurajoen ydinjätteen maanalaiseen loppusijoitustilaan Onkaloon. Aseiden testaukseen taas voitaisiin käyttää huonokuntoisia kirkkoja ja seurakuntakeskuksia, joiden purkukustannuksissa saavutettaisiin näin merkittävää säästöä.
”Synergiaedut omasta ydinasehankkeesta olisivat niin suuret, että on suorastaan kummallista, ettei sitä otettu osaksi Risto Murron kasvutyöryhmän raporttia. Suomalainen ydinaseklusteri kun nostaisi alamaissa mataneet t&k-panostukset uuteen kukoistukseen ja tekisi ihmeitä Suomen maineelle vihreän siirtymän investointikohteena”, ihmettelee Kummahimo.
Itse valmiiden aseiden sijoituspaikoista olisi odotettavissa melkoinen kilpailu maakuntien kesken, mutta Lehden saamien tietojen mukaan seuraavassa puolustusselonteon päivityksessä pohdinnassa olisi esimerkiksi Senaatintorin Aleksanteri-patsaan korvaaminen upouudella Mannerheim-ohjuksella. Samoin voitaisiin toimia Turun Puolalanmäen Lenin-rintakuvan kanssa. Näin annettaisiin myös selkeä ulkopoliittinen signaali arvopohjaisen realismin hengessä, luonnostekstissä todetaan.
Ydinsotatrauma kohentaisi yhteisöllisyyttä
Kriitikot ovat huomauttaneet, että kiihtyvä ydinasevarustelu toisi tullessaan monia vakavia ongelmia. Varustelu vie rahaa muista, mahdollisesti tärkeämmistä käyttökohteista, lisää konfliktien mahdollisuutta sekä sen todennäköisyyttä, että aivan kaikki räjähtää hevon vitun päreiksi. Kummahimo pitää tällaisia puheita vastuuttomina kansallisen turvallisuuden näkökulmasta ja uumoilee niissä piilevän takavuosikymmenten tunkkaisia suomettumisen sävyjä.
”Kritiikki ohittaa täysin myös muut yhteiskunnalliset ulottuvuudet ja varsinkin yhteisöllisyyden. Ydinsodan ja maailmanlopun pelko oli kahdeksankymmentäluvulla kasvaneiden keskeisiä trauman lähteitä, joten mikä toisi erilleen ajautuneita sukupolvia paremmin yhteen kuin se, että 2020-luvun lapsilla olisi tämä sama kokemus jaettavana vanhempiensa kanssa. Pommi on paras lääke polarisaatioon, sanovat sosiologitkin”, hän huomauttaa.
Toinen kritiikin kärki kohdistuu siihen, että muutama strateginen ydinase ei ehkä riittäisi uskottavan pelotteen muodostamiseen tai tuottaisi kykyä vastata hitaasti eskaloituvaan ydinkonfliktiin. Kummahimon mukaan tällaiset väitteet voivat olla osin hyvää tarkoittavia, mutta perustuvat jo vanhentuneeseen geopoliittiseen tutkimustietoon.
”Voi olla, että kourallinen strategisia aseita ei vielä tarkoittaisi, että Suomella olisi perinteisessä mielessä oma ydinasesateenvarjo, mutta kenties se jo olisi oikein tehokas cocktailvarjo, tai ainakin kalossit syyskelien varalle tai tai tai, sellainen kätevä kokoontaittuva sadeviitta, josta voi sokaisevan välähdyksen jälkeen pyyhkiä enimmät bekkerellit pois kuusenhavulla”, hän arvioi.
Myös ulkomailla on huomattu, miten punainen väri dominoi liikennemerkeissä, mikä kertoo hybridioperaation valtavasta laajuudesta. Photo by Nick Fewings on Unsplash
(LIETO) Onko suomalaisiin informaatiovaikutettu jopa vuosikymmenten ajan häikäilemättömällä hybridioperaatiolla, joka on muovannut ihmisten poliittisia näkemyksiä pikkulapsesta alkaen? Mahdollista, sanovat monet sosiaalisen median vaikuttajat, joiden mielipiteiden toistelu on perinteisen median olennaisimpia nykytehtäviä.
Useissa suosituissa talous- ja politiikka-aiheisissa podcasteissa ja vlogeissa on kuluvan viikon aikana keskusteltu siitä, miten viattomilta kuulostavien liikennesääntöjen ja -opastusten avulla on käännytetty kansaa epäilyttävien vasemmistolaisten ideologioiden kannattajiksi.
”Varmaan jokainen muistaa, miten jo ennen alakouluikää neuvottiin tien ylityksessä katsomaan ensin vasempaan, sitten vasta oikeaan – ja huomatkaa, vielä uudestaan vasempaan! Sattumaako, että vasenta pidetään ensisijaisena vaihtoehtona, ja kuin kaiken varalta kehotus vielä toistetaan!” pohtii nuorten miesten suosikkeihin kuuluvan Olen tosi älykäs -podcastin juontaja Iivari Puupää.
Somevaikuttajat muistuttavat myös muutaman vuoden takaisesta liikennemerkkiuudistuksesta, jolloin muun muassa traktorilla ajo kielletty -merkkiin vaihdettiin ideologisesti latautunut homo traktori. Liikennesääntökohua on käsitelty Olen tosi älykäs -ohjelman ohella sellaisissa talous- ja politiikkapodcasteissa ja vlogeissa kuten En saanut vasemmistoliiton risteilyllä, En saanut vihreiden risteilyllä ja En saanut.
Viime aikoina somevaikuttajia ovat lisäksi puhuttaneet tärkeät kysymykset siitä, olivatko natsit sittenkin kommunisteja tai kissat koiria.
Tämäkään lapsi ei varmaan ymmärrä Kierkegaardista hevon vittua. Photo by Ben White on Unsplash
(TEMPPELIAUKIO) Suomen heikko kehitys koululaisten taitoja mittaavassa Pisa-selvityksessä on johtamassa nopeisiin muutoksiin opetussuunnitelmissa ja koko maan opetusviennin strategiassa. Luvassa on merkittävä suunnanvaihdos, jolla halutaan turvata maamme kilpailukyky, kertoo opetushallituksen vanhempi kansantribuuni Bro Arbete (krist.).
Apuna käytetään uusimpia teknologisia innovaatioita kuten ns. degeneratiivista tekoälyä.
”Olemme havahtuneet siihen valitettavaan ja ilmeisen väistämättömään kehityskulkuun, että lapsista tulee vuosi vuodelta toinen toistaan tyhmempiä. Yritä siinä kasvattaa bkt:ta kun pikku-Iiro ei tiedä onko kaksi plus kaksi neljä vai Marokon pääkaupunki”, kuvailee Arbete.
Ratkaisu on kuitenkin löytymässä koko yhteiskunnan läpäisevän disruptiivisen koulutusinnovaation myötä. Uusi TYMÄ KOULU -kampanja ei tähtää suomalaislasten osaamistason nostamiseen, mitä pidetään jokseenkin toivottomana projektina, vaan siihen, että verrokit muissa OECD-maissa olisivat vielä meitäkin vitusti tyhmempiä. Tämän tavoitteen saavuttamiseen meillä on erittäin suuret kyvykkyydet, kehuu Arbete:
”Hanke on monikärkinen. Yksi ensimmäisistä toimenpiteistä on iso tukipaketti suomalaisten Tiktok-poliitikkojen sisältöjen kansainväliseen levitykseen. Tavoitteena on, että jo parin vuoden sisällä Joakim Vigeliuksen ja Ville Merisen kaltaisten kansanedustajien päivityksiä ahmittaisiin innolla kouluissa ympäri Euroopan. Jos niistä ei lapsen polla himmene, niin johan on vittu ihme.”
Käännös- ja vientitukea suunnataan myös Jari Sarasvuon podcasteille, nuorten toimittajien autofiktiivisille romaaneille ja kaupallisten radioiden aamujuontajatiimeille. Muutkin yhteiskunnan toimijat ovat kantamassa kortensa kekoon.
”Pyrimme siihen, että etenkin etujärjestöt ja yrityselämä sekä heidän terävimmät keihäänkärkensä, kuten Mika Ihamuotila ja Juho Romakkaniemi vievät ilosanomaansa monikielisesti ja -kanavaisesti kaikkien eurooppalaislasten korviin. Laskepa sen jälkeen murtolukuja, kretiini virolaiskakara”, Arbete myhäilee.
Opetusalan ammattilaiset muistuttavat, että Suomen tulevaisuuden menestys naapurimaita tyhmistämällä ei ole vain typeryyden ammattilaisten vastuulla, vaan jokainen voi osallistua panoksellaan TYMÄ KOULUn riemumarssiin. Suunnitteilla on muun muassa Wilma-järjestelmän dataan perustuva kansainvälinen portaali, jossa suomalaisvanhemmat pääsevät yhdessä jakamaan parhaat vinkkinsä siihen, miten ihmistaimesta kasvatetaan debiilin portimon tasolla vitkuttava tolvana.
”Suomella on kaikki mahdollisuudet olla kokoaan tyhmempi maailmassa”, Arbete vakuuttaa.
Eläimiä ei vahingoitettu Suvivirren laulukokeiden aikana. Photo by Jason Rosewell on Unsplash
(BANGLADESH) Useita vuosia suomalaisissa kouluissa sekä enimmäkseen mielenhäiriöisten kansoittamissa somekeskusteluissa vellonut väittely perinteisen Suvivirren asemasta on tullut päätökseensä.
Opetushallituksen, Museoviraston, Sibelius-akatemian ja yhden Twitterissä asuvan Jonin muodostaman lautakunnan ratkaisun mukaan kappaleen esittäminen koulujen päätösjuhlissa voi jatkua, mutta jokaiselle koululaiselle annetaan valinnanvaraa sen suhteen, mitä laulaa.
”Pidimme tärkeänä, että hankalaksi koetun ”Jumala”-sanan sijasta jokainen voisi itse päättää, mitä tahoa haluaa lukuvuoden päätteeksi laulullaan kiittää. Olennaista kuitenkin oli, että korvaava sana sopisi sekä Suvivirren alkuperäiseen sanomaan että laulun rytmitykseen ja tavutukseen”, kertoo musiikintutkija Ansio Sidón.
Pitkällisen kulttuurihistoriallisen tutkimustyön ja akustiikan laboratoriossa tehtyjen pilottilaulukokeiden jälkeen lautakunta päätyi rajaamaan vaihtoehdot kolmeen: ruutana, saatana ja Kouvola. Sidónin mukaan sanat kuvastavat syvällisesti niitä eri tunteita, joita Suvivirren esittäminen herättää niin oppilaissa, koulujen henkilökunnassa kuin vanhemmissakin. Eri uskontokuntiin kuuluvat sekä myös uskoa tunnustamattomat voivat löytää niistä arvomaailmaansa sopivan.
”Työ oli pitkäkestoinen ja vaikea, sillä onhan Suvivirsi syvintä suomalaista aineetonta kulttuuriperintöä yhdessä Tuntemattoman sotilaan suoran itsenäisyyspäivälähetyksen, tappouhkausten lähettelyn ja sydän-verisuonisairauksien kanssa”, hän sanoo.
Päätös on herättänyt kuitenkin arvostelua varsinkin niissä sanomalehtikirjoittajissa, joiden ura on viime vuodet perustunut mielenhäiriöisten kansoittaminen somekeskustelujen synnyttämiseen. Lisäksi lautakunnan ratkaisuun eriävän mielipiteen jättäneen yhden Jonin mukaan mitään ei saa enää sanoa, joten hän ei sanonut eriävässä mielipiteessään mitään.
Uusi moniäänisempi Suvivirsi kaikuu ympäri suomalaisia kouluja taas tulevana viikonloppuna kuin laiho laaksossa.
Todellinen muistopäivänä soiva viulu on huomattavasti kuvassa olevaa pienempi. Photo by Joel Wyncott on Unsplash
(KOTONA LEHTISILLÄ) Suomalaiset juhlapäivät saavat joukkoonsa uuden tulokkaan jo tänä vuonna, kun kalenteriin lisätään erityinen marginaaliveron uhrien muistopäivä, jota kehotetaan kaikkien asianmukaisella hartaudella viettämään. Päivää vietetään vuosittain aina kun 50,1 prosenttia vuodesta on kulunut.
”Päivän tarkoituksena on muistuttaa heistä, jotka joutuvat maksamaan lisätuloistaan tipankin yli 50 prosenttia veroja, minkä vuoksi heidän elämästään kaikkinainen ilo on mennyt pois, eikä uusien palkankorotusten vastaanottoon ole enää minkäänlaista kannustinta, rintaan pistää, sukat haisee ja muutenkin harmittaa”, kertoo juhlapäivätoimikunnan pääsihteeri Niklas Fyrkfinns.
Muistopäivä on yleinen liputuspäivä, ja sen kunniaksi soitetaan surumielistä viulumusiikkia ULA-taajuuksilla.
Juhlapäiväpäätöksen perusteluissa huomautetaan, miten kansainvälisessäkin katsannossa hälyttävän vähäiselle huomiolle ovat jääneet ne suomalaiset yrityspäättäjät ja muut hyvätuloiset, jotka jo kauan ovat hiljaa ja mukisematta kantaneet yli 50 prosentin marginaaliveron raskasta taakkaa sekä samalla koko yhteiskunnan hyvinvointia ja vähävaraisten tulonsiirtoja napolilaistyyliin leikatuilla harteillaan.
”Liki kuoliaaksi marginaaliverotettujen asemaan eivät ole puuttuneet edes ihmisoikeusjärjestöt, jotka muuten niin mielellään esiintyvät kaltoinkohdeltujen puolustajina. Heidän motiivejaan olla puuttumatta tähän räikeään epäkohtaan voi vain arvailla”, Fyrkfinns suree. Hän kertoo koskettavan tositarinan ystävästään Terosta, jonka 1000 euron palkankorotuksesta jäi käteen vain 498 euroa. Tero ei koskaan toipunut menetyksestä ja joutuu nyt lepuuttamaan runneltua mieltään Portugalissa.
Fyrkfinnsin mukaan uusi juhlapäivä antaa viimein äänen äänettömille, mutta varsinainen työ sorretun kansanryhmän oikeuksien puolesta on vasta alussa. Toimikunnan mukaan jatkossa esimerkiksi kaiken verovarojen käytön yhteydessä pitäisi erikseen tunnustaa marginaaliverotettujen korvaamaton rooli angloamerikkalaisen niin kutsutun land acknowledgement -tavan mukaisesti.
”Luotamme että tuleva porvarihallitus paikkaa sen, mikä edelliseltä vihervasemmistolaiselta porukalta jäi tekemättä, ja vaalirahoitusilmoitusten perusteella muuten syytä olisi”, Fyrkfinns toivoo.
Aivan tavallinenkin torppari voi haaveilla varhaisista eläkepäivistä, jos osakesäästämisen aloittaa ajoissa. Photo by Martin Dalsgaard on Unsplash
(TOTTIJÄRVI) Laukon kartanon torpparien kiistanalainen vaatimus taksvärkkipäiviensä ja työaikansa vähentämisestä saa rajun tyrmäyksen elinkeinoelämän järjestöiltä sekä somevaikuttajilta. Torpparit vetosivat tällä viikolla kartanon paroniin, jotta työpäivien kesto rajattaisiin kesällä kymmeneen tuntiin ja talvella seitsemään.
”Miksi kymmenen tunnin työpäivä ei. Oo. Hyvä asia. Työvoimapulan takia väkeä ei riitä töihin muutenkaan. Ei sovi kaikille aloille. Työtahti voisi kiristyä”, tyrmää tunnettu somevaikuttaja Merja Mähkä (kaupallinen yhteistyö: kruununvouti) Instagram-videollaan.
Hän ehdottaa paremmaksi ratkaisuksi torpparikysymykseen tavoitteellista sijoittamista ja säästämistä. Esimerkiksi osakesäästötilin avulla tavoitteellisesta sijoittamisesta ja kansankapitalismista on tullut mahdollista ihan jokaiselle.
”Vaikka jemmassa ei olisikaan kymmeniä tuhansia euroja, voi silti yhä vaurastua. Jos esimerkiksi sijoittaa palkastaan joka kuukausi kaikenlaisille sijoittajille sopiviin indeksirahastoihin, niiden arvosta voi pahimmillaankin kadota noin puolet”, Mähkä pohtii.
Osakepuolelta hän suosittelee torppareille Laukon maita laajemminkin esimerkiksi konepajayhtiöitä. Esimerkiksi Valmetissa tapahtuu koko ajan oikeita ja hyviä asioita ihan oppikirjan mukaisesti, hän vinkkaa.
Myös Elinkeinoelämän keskusliitto EK pitää torpparien vaatimuksia ylimitoitettuina. Etujärjestö ei pidä millään tasolla realistisena, että suomalaisten työaikaa lyhennettäisiin. Päinvastoin.
”Suomessa on tärkeämpää pikemminkin saada työtunteja lisättyä”, sanoo järjestön edustaja August Viljelm Vikström.
(ABU GARCIA GHRAIB) Valtaosa suomalaisista suhtautuu myönteisesti siihen, että heikentyvän huoltosuhteen ja pienenevien ikäluokkien tuomia haasteita valtiontaloudelle paikattaisiin työperäisen maahanmuuton avulla. Erityisen positiivisesti yli puoluerajojen suhtaudutaan sellaiseen työperäiseen maahanmuuttoon, joka koostuu syntyperäisistä suomalaisista, jotka ovat asuneet maassa koko ikänsä. Tiedot selviävät Helsingin yliopiston korrelaatio- ja kasuaalitutkimuksen huippuyksikön selvityksestä.
”Suosituin työperäisen maahanmuuton muoto oli tosiaankin tämä ’Menkää pois’ -nimellä kutsumamme skenaario, mutta kannatusta keräsi myös malli, jossa aamuisin eräs Ahmed tulisi maahan tekemään noin 40 000 ihmisen työpanoksen ja menisi illaksi takaisin sinne mistä tulikin. Myös tätä ns. Woltti-skenaariota kansalaisten enemmistö piti tavoittelemisen arvoisena”, kertoo huippuyksikön tutkimusprofessori Juhana Brandfilt.
Selvityksen mukaan vähintään 80 prosenttia vastaajista oli vähintään melko samaa mieltä väitteestä, että ”työperäinen maahanmuutto voi olla tarpeen, jotta nykyiset hyvinvointipalvelut voidaan tulevaisuudessakin säilyttää edes valkoiselle miehelle”. Brandfiltin mukaan Suomessa vallitseekin selvä konsensus siitä, että niiden muiden pitäisi tehdä enemmän tämänhetkisen elintasomme ylläpitämiseksi.
Tuleeko maahanmuuton varjolla Suomeen ihmisiä ulkomailta?
Työperäinen maahanmuutto ei kuitenkaan ole ongelmattomaksi koettu keino. Moni vastaajista epäili, että työperäisestä maahanmuutosta voisi seurata ilmiö, jossa ulkomailta muuttaa ihmisiä Suomeen. Tätä ei pidetty tavoittelemisen arvoisena tulevaisuudennäkymänä. Sen sijaan esimerkiksi polttoaineveron alentamista pidettiin varsinkin miesvastaajien keskuudessa hyvin suositeltavana työperäisenä maahanmuuttona.
Brandfiltin mukaan suomalaisista voidaankin selvityksen perusteella tunnistaa erilaisia profiileja, joiden suhtautuminen ja asenteet työperäiseen maahanmuuttoon vaihtelevat selvästi.
”Esimerkiksi oikeistolaisiksi itsensä lukevien miesten joukossa yleisin profiili on ’rationaalinen ja kriittinen talousajattelija’. Hän suhtautuu työperäiseen maahanmuuttoon viileän realistisesti ja siksi haluaisi mamut vittuun”, kertoo Brandfilt.
