Tekijä: August Elokuu

Kategoriat
Politiikka Talous

Somevaikuttaja moittii Laukon kartanon torpparien vaatimuksia taksvärkkipäivien vähentämisestä

Aivan tavallinenkin torppari voi haaveilla varhaisista eläkepäivistä, jos osakesäästämisen aloittaa ajoissa. Photo by Martin Dalsgaard on Unsplash

(TOTTIJÄRVI) Laukon kartanon torpparien kiistanalainen vaatimus taksvärkkipäiviensä ja työaikansa vähentämisestä saa rajun tyrmäyksen elinkeinoelämän järjestöiltä sekä somevaikuttajilta. Torpparit vetosivat tällä viikolla kartanon paroniin, jotta työpäivien kesto rajattaisiin kesällä kymmeneen tuntiin ja talvella seitsemään.

”Miksi kymmenen tunnin työpäivä ei. Oo. Hyvä asia. Työvoimapulan takia väkeä ei riitä töihin muutenkaan. Ei sovi kaikille aloille. Työtahti voisi kiristyä”, tyrmää tunnettu somevaikuttaja Merja Mähkä (kaupallinen yhteistyö: kruununvouti) Instagram-videollaan.

Hän ehdottaa paremmaksi ratkaisuksi torpparikysymykseen tavoitteellista sijoittamista ja säästämistä. Esimerkiksi osakesäästötilin avulla tavoitteellisesta sijoittamisesta ja kansankapitalismista on tullut mahdollista ihan jokaiselle.

”Vaikka jemmassa ei olisikaan kymmeniä tuhansia euroja, voi silti yhä vaurastua. Jos esimerkiksi sijoittaa palkastaan joka kuukausi kaikenlaisille sijoittajille sopiviin indeksirahastoihin, niiden arvosta voi pahimmillaankin kadota noin puolet”, Mähkä pohtii.

Osakepuolelta hän suosittelee torppareille Laukon maita laajemminkin esimerkiksi konepajayhtiöitä. Esimerkiksi Valmetissa tapahtuu koko ajan oikeita ja hyviä asioita ihan oppikirjan mukaisesti, hän vinkkaa.

Myös Elinkeinoelämän keskusliitto EK pitää torpparien vaatimuksia ylimitoitettuina. Etujärjestö ei pidä millään tasolla realistisena, että suomalaisten työaikaa lyhennettäisiin. Päinvastoin.

”Suomessa on tärkeämpää pikemminkin saada työtunteja lisättyä”, sanoo järjestön edustaja August Viljelm Vikström.

Kategoriat
Kotimaa Talous

Enemmistö suomalaisista kannattaa työperäistä maahanmuuttoa, joka menisi aina illaksi takaisin sinne mistä tulikin

Photo by Sujeeth Potla on Unsplash

(ABU GARCIA GHRAIB) Valtaosa suomalaisista suhtautuu myönteisesti siihen, että heikentyvän huoltosuhteen ja pienenevien ikäluokkien tuomia haasteita valtiontaloudelle paikattaisiin työperäisen maahanmuuton avulla. Erityisen positiivisesti yli puoluerajojen suhtaudutaan sellaiseen työperäiseen maahanmuuttoon, joka koostuu syntyperäisistä suomalaisista, jotka ovat asuneet maassa koko ikänsä. Tiedot selviävät Helsingin yliopiston korrelaatio- ja kasuaalitutkimuksen huippuyksikön selvityksestä.

”Suosituin työperäisen maahanmuuton muoto oli tosiaankin tämä ’Menkää pois’ -nimellä kutsumamme skenaario, mutta kannatusta keräsi myös malli, jossa aamuisin eräs Ahmed tulisi maahan tekemään noin 40 000 ihmisen työpanoksen ja menisi illaksi takaisin sinne mistä tulikin. Myös tätä ns. Woltti-skenaariota kansalaisten enemmistö piti tavoittelemisen arvoisena”, kertoo huippuyksikön tutkimusprofessori Juhana Brandfilt.

Selvityksen mukaan vähintään 80 prosenttia vastaajista oli vähintään melko samaa mieltä väitteestä, että ”työperäinen maahanmuutto voi olla tarpeen, jotta nykyiset hyvinvointipalvelut voidaan tulevaisuudessakin säilyttää edes valkoiselle miehelle”. Brandfiltin mukaan Suomessa vallitseekin selvä konsensus siitä, että niiden muiden pitäisi tehdä enemmän tämänhetkisen elintasomme ylläpitämiseksi.

Tuleeko maahanmuuton varjolla Suomeen ihmisiä ulkomailta?

Työperäinen maahanmuutto ei kuitenkaan ole ongelmattomaksi koettu keino. Moni vastaajista epäili, että työperäisestä maahanmuutosta voisi seurata ilmiö, jossa ulkomailta muuttaa ihmisiä Suomeen. Tätä ei pidetty tavoittelemisen arvoisena tulevaisuudennäkymänä. Sen sijaan esimerkiksi polttoaineveron alentamista pidettiin varsinkin miesvastaajien keskuudessa hyvin suositeltavana työperäisenä maahanmuuttona.

Brandfiltin mukaan suomalaisista voidaankin selvityksen perusteella tunnistaa erilaisia profiileja, joiden suhtautuminen ja asenteet työperäiseen maahanmuuttoon vaihtelevat selvästi.

”Esimerkiksi oikeistolaisiksi itsensä lukevien miesten joukossa yleisin profiili on ’rationaalinen ja kriittinen talousajattelija’. Hän suhtautuu työperäiseen maahanmuuttoon viileän realistisesti ja siksi haluaisi mamut vittuun”, kertoo Brandfilt.

Kategoriat
Politiikka Talous

Markkinatalous yllätti autoilijat

Photo by sippakorn yamkasikorn on Unsplash

(POHJOLAN PIDOT) Suomalaisten selkeä enemmistö kannattaa valtion menojen nopeaa sopeuttamista julkisen talouden kestävyyden vahvistamiseksi ja velkaantumisen taittamiseksi. Paras keino tähän olisi kansalaisten mukaan välittömästi lisätä valtion menoja noin miljardilla eurolla, koska varpaita palelee.

Oppositiopuolue kokoomus muistuttikin alkuviikolla, että järkevä oikeistolainen talouspolitiikka edellyttää ripeitä toimia, joilla tuetaan kaikin keinoin sähkön lisäkulutusta tilanteessa, jossa sen tarjontaa ei ole riittävästi. Näin ehkäistään valtiontaloudelle tuhoisan jakopolitiikan aiheuttamia riskejä.

”Suomi ei voi enää ottaa lisää syömävelkaa tulevien sukupolvien kustannuksella, paitsi jos se auttaa kevään vaaleissa. Valtion määräämät hintakatot ovat tunnetusti kokoomuslaisen pro market -ajattelun ytimessä”, totesi puheenjohtaja Petteri Orpoa haastattelussamme sijaistanut Märkä Villasukka (kok).

Hallitukselta onkin tivattu, miksei se ole ryhtynyt päättäväisempiin toimiin sähkökriisin hillitsemiseksi. Keinoksi on väläytelty muun muassa pääministeri Sanna Marinin (sd.) tai vapaavalintaisten demarikansanedustajien annihiloimista puhtaaksi energiaksi Einsteinin kuuluisan yhtälön mukaisesti. Näin taattaisiin suomalaisissa kodeissa kinkunpaistorauha täksikin jouluksi.

”Jokainen suomalainen kannattaa sydämessään vapaata markkinataloutta, ja kun suomalainen sanoo vapaa markkinatalous, hän tarkoittaa häikäilemätön opportunismi, anteeksi ei kai toi mikki oo enää päällä?” Märkä Villasukka päättää.

Kategoriat
Politiikka Talous

Etujärjestöt ehdottavat: Kaikki valtion menot voitaisiin määritellä huoltovarmuudeksi tai maanpuolustukseksi

Photo by HIZIR KAYA on Unsplash

(PIKKUPIKKUPARLAMENTTI) Valtion menoihin seuraavalla hallituskaudella ehdotetut leikkaukset voitaisiin etujärjestöjen mukaan välttää kokonaan määrittämällä kaikki menot joko huoltovarmuustoimiksi tai maanpuolustukseksi. Tällöin niihin ei saisi epävakaan turvallisuusympäristön ja Venäjän uhan vuoksi koskea, vaan päinvastoin niitä pitäisi jopa nostaa.

Ehdotuksella on laaja tuki kautta kotimaisen etujärjestökentän, ja sekä vasemmistosta että oikeistosta.

”On ilmiselvää, että esimerkiksi jokainen yritystuen euro on välttämätön Suomen huoltovarmuuden takaamiseksi. Jos vaikka yksi tuttu Esko joutuisi panemaan zombifirmassaan lapun luukulle, hän muuttuu alttiiksi hybridioperaatioille, ja ennen kuin huomaammekaan, koko suomalainen pk-yrityssektori on hämärien ulkomaisten toimijoiden soluttama”, varoittaa etujärjestöveteraani Antero Hillo-Venkula.

Etujärjestöt korostavat, että jos seuraava hallitus ryhtyy mittaviin sopeuttamistoimiin sen sijaan, että budjetista myönnettäisiin lisärahaa niille tai näille ryhmille, otetaan merkittävä riski yhteiskunnallisesta epävakaudesta, hukataan veteraanien perintö ja unohdetaan rampa lapsi lumeen.

”Me kysymme: onko meillä varaa siihen, että pahin mahdollinen tapahtuu? Meidän kantamme on selvä, ja uskomme että jokaisen tolkun kansalaisen on helppo siihen yhtyä: meillä ei ole varaa siihen, että pahin mahdollinen tapahtuu”, Hillo-Venkula lataa.

Hankkeen puuhamiesten mukaan idealla on vankka taloustieteellinen perusta, jonka pohjana on italialaisen ns. esimodernia rahateoriaa edustavan Cosifantutten yliopiston ekonomistin Anna Paollan tutkimus, jonka mukaan idealla on vankka taloustieteellinen perusta.

”Uskommekin, että suomalaiset puolueet ovat valmiit jatkamaan sopivasti valikoituun tutkittuun tietoon nojaavaa linjaa, joka on tuottanut maallemme tai ainakin joillekin täällä merkittävää vaurautta jo vuosikymmeniä”, Hillo-Venkula sanoo.

Hanke on läheistä sukua aiemmin uutisoidulle Pidetään koko Suomi asutun näköisenä -projektille.

Kategoriat
Kotimaa

Itsenäisyyspäivän kunniamerkkien ja ylennysten mukana tulee nyt myös laatuarvio ja sertifikaatti – ”hyvä luusto, ihanat liikkeet, normaalit kivekset”

Photo by Fernanda Nuso on Unsplash

(NAANTALI-IHANTALA) Itsenäisyyspäivän kunniamerkkien ja ylennysten protokolla kokee tänä vuonna suuren muutoksen, vahvistaa presidentin kanslia. Kunnianosoituksesta kertovan ilmoituksen lisäksi sen saajalle myönnetään tästedes sanallinen laatuarvio suoriutumisesta, ja kaikkein etevimmille myös värillinen ruusuke tai jopa sertifikaatti.

”Kunniamerkit ja ylennykset ovat erinomainen mahdollisuus ennaltaehkäistä epätervettä kasvatustyötä olemalla palkitsematta sitä korkeasti ja suosimalla sen sijaan yksilöitä, joissa rotutyyppi ja yleinen terverakenteisuus yhdistyvät ihanteellisella tavalla”, kertoo muutostyöryhmän pääsihteeri Tero Pyknikko (os. Läski).

Uusi järjestelmä yhdenmukaistaa käytäntöjä kansainvälisesti ja mahdollistaa hienojakoisemman arvioinnin muun muassa ritarikuntien arvomerkkien jaossa. Pyknikko lukee esimerkkinä everstiluutnantti Heinrich Naksu-Mähösen laatuarvion:

”Hyvä kaula. Ihanat liikkeet. Hieman kevyt kroppa. Liikkuu hyvällä askelpituudella. Normaalit kivekset”, hän kertoo. Naksu-Mähönen saikin ylennyksensä mukana oranssin vara-CACIB-sertifikaatin ja kiltin taputuksen päähän. Myös reservin luutnantti Aleksis Alushousu keräsi runsaasti kiitoksia tuomaristolta:

”Hieman tuhdissa kunnossa esitetty. Erinomainen tyyppi. Hyvät silmät ja ilme. Hyvät korvat. Ikäisekseen tiivis ja vahvarunkoinen.” Hänelle lähetettiin yliluutnantin natsojen lisäksi pussillinen herkkusia sekä vekkuli pallo.

Toimii esimerkkinä Suomen nuorisolle

Arviot sisältävät Pyknikon mukaan siis sekä kehuja että kritiikkiä. Näin palkitut ja heidän kasvattajansa voivat puuttua havaittuihin epäkohtiin, mikä kannustaa aina vain parempiin saavutuksiin. Näin hän arvelee tapahtuvan tulevaisuudessa muun muassa läänintaiteilija Helena Bängerille, ROP SERT PN1, joka joutui tällä kertaa tyytymään Suomen Valkoisen Ruusun ansioristiin, mutta pienellä harjoittelulla mahdollisuudet voisivat olla jopa Vapaudenristiin asti.

”Sopivassa kehitysvaiheessa, hyvin asettuneet hieman kevyesti taittuvat korvat. Sopivilla mittasuhteilla, hyvällä raajaluustolla. Olemukseltaan ystävällinen”, Pyknikko kertaa taiteilijan saamaa tunnustusta.

Muutostyöryhmä uskoo, että uudistuksella onkin laajempaa yhteiskunnallista merkitystä ja se tukee yleisen kansalaiskunnon sekä terveiden elämäntapojen omaksumista. Palkitut voivat omalla toiminnallaan ja olemuksellaan olla samalla esikuvia nuoremmille.

”Kaikkien tulee luonteensa puolesta soveltua toimimaan nykyaikaisessa yhteiskunnassa. Voimakkaat pelko- ja arkuusreaktiot eivät koskaan ole toivottavia reserviläisissä saati kantahenkilökunnassa”, Pyknikko toteaa.

Kategoriat
Seksivau Sää Talous

Ilmastoaktivisti liimasi päänsä kiinni

Photo by Jackson Simmer on Unsplash

(KANDOR, AS.) Ilmastotoimien puolesta kampanjoivien aktivistien uskaliaat kansainväliset liimaustempaukset ovat saaneet jatkoa. Viime viikkoina yhteiskunnallista keskustelua ovat herättäneet iskut, jossa aktivistit ovat esimerkiksi kiinnittäneet itsensä kuuluisiin taideteoksiin tai heittäneet niiden päälle maalia.

Iskujen tekijöiden mukaan he haluavat herättää ihmiset vallitsevaan ilmastohätätilaan, eikä kuolleella planeetalla olisi myöskään vituiksi ajateltua aktivismia.

”On ensiarvoisen tärkeää kiinnittää kansalaisten huomio ilmastokysymyksiin, joten siksi teippasin pyhäinmiestenpäivänä banaanin sivettikissaan”, sanoo ilmastokampanjoija Ruut Baden-Baden-Bahnhof.

Uusin tempaus koettiin varhain maanantaina Helsingin keskustassa, kun kesken työviikon alun Ateneumin taidemuseon edustalla aktivisti Ketamin Lyhkänen liimasi päänsä kiinni. Tapaus on herättänyt runsaasti tyytyväisyyttä ympäri poliittista kenttää, ja myös somessa monet kommentaattorit ovat jakaneet tukensa Lyhkäsen toimille.

”Mmhhff ssshhhff nnnnmmmggggghhhhm!” kommentoi Lyhkänen. Helsingin poliisista kerrotaan, että teon seurauksena viranomaiset aikovat lähteä kahville.

Kategoriat
Kulttuuri

Paikallinen mies, joka sanoo somessa aina menevänsä katsomaan kriitikoiden lyttäämät elokuvat, ei aio mennä katsomaan Anna Erikssonin elokuvaa

Photo by Karen Zhao on Unsplash

(GISOMYNIA) Tamperelainen Jukka Skeba-Limburg on pitkään hiljaa ja istuu tuolissaan. Hetken kuluttua hän avaa kännykän ja sieltä tutun HS-sovelluksen, mutta sulkee sen pian ja huokaisee.

Skeba-Limburg tunnetaan lähipiirissään periaatteen miehenä, tai kuten tärkeimmät ystävät lämpimästi sanovat, ankeana paskapäänä. Tähän asti hän on rakentanut maailmankuvansa perinteisten kivijalkojen varaan, joita ovat taskulämmin rasismi, arvaamaton väkivaltaisuus sekä pakottava tarve kirjoittaa jokaisen kielteissävytteisen elokuva-arvostelun kommenttiketjuun, että jaaha koska kritiikko tämän haukkuu niin pitääpä todellakin mennä katsomaan.

”Se alkoi, kuten kansanperinteet yleensäkin, pelkkänä jäsentymättömänä katkeruutena ympäröivää maailmaa kohtaan, mutta sittemmin siitä kehittyi aivan aito pakkomielle”, Skeba-Limburg muistelee kaihoisasti.

Nyt hänen maailmassaan on kuitenkin korjaamaton särö, nimittäin iskelmälaulajana ja oman elämänsä performanssina aiemmin tunnetun Anna Erikssonin uusi taide-elokuva W. Se on synkkä psykologinen draama madame Euroopasta ja tämän kiinalaisesta palvelijasta, tai jotain. Elokuvaa on pidetty dystooppisena nykyallegoriana Kenneth Grahamen eeppisestä runoelmasta Kaislikossa suhisee, sekä huonona.

Skeba-Limburg oli jo luonnostellut valmiiksi nokkelan sivalluksen elokuvaa arvostelleille elitistisille kriitikoille: ”jaaha koska kritiikko tämän haukkuu niin pitääpä todellakin mennä katsomaan”, mutta katsottuaan W:n trailerin hän ei pystynytkään lähettämään viestiään.

”En kyllä taidakaan mennä katsomaan”, hän saa viimein sanotuksi.

Skeba-Limburg avaa sovelluksen vielä kerran, mutta sulkee sen alistuneesti. Sen sijaan hän aukaisee television ja asettaa lohdutukseksi dvd-soittimeen yhden voittoisimmista hetkistään, Luokkakokous 3 -elokuvan. jonka todellakin kävi katsomassa.

”Hirveää paskaa tämäkin kyllä.”

Kategoriat
Talous

Lähteet: Uniper-pelastuspaketista puuttuu väitetty jumalauta – lainasaatanat menevät ehkä sivu suun

Photo by Arisa Chattasa on Unsplash

(BUNDESREPUBLIK DEUTSCHLAND) Fortumin omistaman energiayhtiö Uniperin tappiokurimus syvenee, ja uusien tietojen mukaan tilanne on jopa aiemmin kerrottua synkempi. Lehden energiamarkkinatoimittaja Aapo zum Teufel arvioi, että kesällä esitetyt väitteet siitä, että Uniperin tappioille olisi sovittu niinsanottu jumalauta, eivät pidäkään paikkaansa.

Aapo zum Teufel, mitä uudet tiedot tarkoittavat?

”Suomessa on aiemmin siis kerrottu, että tällainen jumalauta olisi olemassa, mutta ilmeisesti siitä aletaan vasta nyt keskustella. Pahimmillaan tämä tarkoittaa sitä, että myös Fortumin lainasaatanat Uniperilta voivat jäädä pelkäksi haaveeksi”, zum Teufel sanoo.

Uskotko, että voisimme keksiä tästä vielä yhden epätoivoisen puujalkavitsin lisää?

”Luottaisin tässä ensisijaisesti Suomen Kuvalehden Polkom-palstan laajaan ammattitaitoon. Itse tyydyn varoittamaan, että jumalaudan ohella Uniperin menetyksiltä saattaa puuttua myös tappiovittu.”

Kategoriat
Kotimaa Kulttuuri

Valoisa Pisa-tulos: Jopa 4 prosenttia Orwelliin viittaavista on jo lukenut Orwellia

Photo by Markus Spiske on Unsplash

(MUTSIN LUONA) Huoli suomalaisten vähenevästä lukuinnosta saattaakin olla perusteeton, iloitsevat tutkijat. Uusien Pisa-mittaustulosten mukaan tiettyjen klassikkoteosten lukeminen on lisääntynyt tilastollisesti merkitsevästi viime vuosien aikana.

”On havaittu, että kaikista ihmisistä, jotka viittaavat verkkokeskusteluissa brittikirjailija George Orwellin teoksiin, nyt jo jopa neljä prosenttia on lukenut hänen kirjoistaan ainakin jonkin takakansitekstin tai tuntee lähipiiristään jonkun, joka on lukenut”, kertoo opetushallituksen vastaava kamreeri Hans Lankar. Aiemmin luku pyöri pitkään noin kolmen prosentin vaiheilla. Tulos on yleistettävissä koko väestöön.

Orwelliin viittaaminen on tavallista verkkokeskusteluissa ja sellaisten uutisten kommenttiketjuissa, joissa käsitellään esimerkiksi ihan mitä tahansa.

Sen sijaan huolestuttavampi tulos on Franz Kafkan kohdalla, myöntää Lankar. Alustavissa tuloksissa vaikutti siltä, että jopa viisi prosenttia Kafkaan viittaavista olisi myös lukenut hänen kirjojaan, mutta tarkemmassa analyysissa kävi ilmi, että Kafka oli sekoitettu Merja Jaloon.

”Yritimme myös mitata Friedrich Nietzschen tilannetta, mutta emme osanneet itsekään kirjoittaa hänen nimeään”, Lankar kertoo.

Pisa on OECD-maiden yhteinen tutkimus, joka mittaa nuorten tulevaisuuden avaintaitoja. Sen tehtävä on tuottaa kauhistelevia klikkiotsikoita ja ylemmyydentuntoa yli 40-vuotiaille.

Kategoriat
Talous

Wilma, Wolt ja Sarastia yhdistyvät – uusi Nokia-ilmiö syntymässä, uskovat analyytikot

(DNIPROPETROVSK) Huolestuttavat tilastotiedot Suomen vaihtotaseen alijäämästä ovat pian historiaa, arvioivat markkina-analyytikot. Syynä on loppuviikosta julkistettu jättimäinen yritysfuusio alustayhtiö Woltin, talous- ja henkilöstöpalveluyritys Sarastian ja koululasten vanhemmille tutun Wilma-ohjelmiston kesken. Palvelujätin odotetaan disruptoivan markkinat ennennäkemättömällä tavalla.

”Tässä tapahtuu harvinainen win-win-win-win-tilanne, jossa kaikki osapuolet ja myös ympäröivä yhteiskunta ovat vahvasti saamapuolella”, ylistää finanssiyhtiö Inderesin not-financial-advisor Lauri Turska.

Uusi yritysjätti jatkaa erityisesti kuljetuspalvelujen tuottamista, mutta kauppakumppanit vahvistavat toinen toistensa osaamista tavalla, johon kilpailijoiden on vaikea vastata, Turska huomauttaa.

”Yhtiö voi Wilman verkoston ansiosta valjastaa koulumatkoja päivittäin tekevät kymmenettuhannet lapset kuljettamaan mukanaan ruoka- ja ravintolaostoksia ilman että koulutie välttämättä pitenee montakaan kilometriä, ja kiitos Sarastian state-of-the-art-järjestelmien, heille ei voi maksaa palkkaa. Tämä ratkaisee Woltia pitkään vaivanneen pulman kuriirien lainsäädännöllisestä asemasta ja vapauttaa työmarkkinoille aiemmin vajaakäytöllä ollutta työvoimareserviä.”

Fuusio toteuttaa samalla oppikirjaesimerkin tavoin niin sanottua public-private partnership -periaatetta.

Ensimmäiset pilottikokeilut uudella alustalla on jo käynnistetty, ja kokemukset ovat olleet vakuuttavia, kertoo kehitysjohtaja Cecil Rhodes. Ilmaisen työvoiman on havaittu lisäävän yksittäisen kuljetuksen voittomarginaalia merkittävästi verrattuna tilanteeseen, jossa työntekijälle pitäisi maksaa palkkaa. Myös vanhemmat ovat ottaneet muutoksen ilolla vastaan.

”Nyt voin yhdellä kertaa tilata kotiin Dillinger-pizzan ja lähettää tappouhkauksen neljännen luokan opettajalle!” kehuu testiryhmän jäsen Martti Pylly.

Uuden yhtiön nimeä ei ole vielä julkistettu, mutta Lehden tietojen mukaan finalistien joukossa ovat ainakin IG Farben, Runciter ja Itä-Intian kauppakomppania.