Kategoriat
Kotimaa Talous

Posti myöntää: LSD kahvissa ei tehostanut postinkantoa, kokeilemme nyt amfetamiinia

(WOODSTOCK) Posti (ent. Itella, ent. Posti, ent. Horttanainen) keskeyttää kohua herättäneen salaisen projektinsa tehostaa postinkantoa ja -lajittelua psykedeelien avulla. Yhtiön mukaan kenttäkokeissa huomattiin valitettavan selkeästi, ettei työntekijöiden kahviin lisätty LSD nostanut työsuoritteiden määrää ja laatua, pikemminkin päinvastoin.

”LSD kyllä vähensi selvästi jännitteitä työpaikalla ja rentoutti ilmapiiriä, mutta sen lisäksi havaittiin, että yks juttu mitä oon tosi pitkään miettinyt on se, että miks kanoilla on sellaset oudot ruttuiset nahkajalat, tiiätkö, kun eihän ne muilla linnuilla oo sellaiset vaan jotenkin sellaset tosi kiinteet ja sileet ja räpylät on ihan whole other story tietenkin mut KANAT, niinku mitä, vai onks se sillee että kaikilla god tier eläimillä niinku kissoilla ja koirilla jalat on samaa matskua kuin muu eläin mutta shit tier eläimillä eri, ei kyl salee, meidän isän perheellä oli kanoja kun se oli nuori, millainen vaikutus sun isällä on ollu suhun ja sun käsitykseen siitä mitä on hyvä elämä?” kertoo projektivastaava David Ewen Cameron.

Vahingosta viisastunut Posti aikoo seuraavaksi korvata LSD:n amfetamiinilla. Cameron arvioi, että sopiva annostus voisi selvästi tuoda piristystä ja uutta vauhtia joskus monotonisilta tuntuviin työpäiviin. Mahdolliset kielteiset vaikutukset, kuten työntekijöiden vieterin kiristyminen, ovat hallittavissa.

”Oletsä milloin viimeksi nähnyt sun isän jalat, onks ne semmoset enemmän kananjalat voi luoja voi luoja voi luoja voi luoja, vai silleen samaa matskua kuin muu isä, meidän äidin jalat tiiätkö, puhutsä mulle katotsä tänne hei miks sä tölläät miks mä SULLE puhun vittu mitään näistä vittu kuka sä oot SAATANA SAATANAN SAATANA nyt lähetään äkkiä MAKE HEI MAKE TUU TÄNNE MAKE”, Cameron jatkaa.

Lehden tietojen mukaan seuraavan Postin henkilöstön virkistyspäivän ohjelmanumeroksi on hankittu lahtelainen teknoyhtye Business City.

Kategoriat
Kotimaa

Hätkähdyttävä tulos: Woketus tuhosi Nokian matkapuhelinliiketoiminnan, bilateraalikaupan sekä naapurin rhododendronit

(MATIAKSEN IHAN OMA HUONE) Suomalainen perinteinen kesämaisema näyttää päällisin puolin aivan tavanomaiselta – mutta tyyni pinta voi pettää, varoittavat asiantuntijat. Helteinen kylänraitti tai tuuhea rantaheinikko voi sisältää suuria pitoisuuksia vaaralliseksi uumoiltua woketusta, jonka pitkän aikavälin vaikutukset ovat yhä tuntemattomia.

Menneisyyden jäljet antavat aihetta syvään huoleen, kertoo elinkeinoelämää ja klassista rationalismia lähellä olevan ajatuspaja Ei Kommari Ajatuspajan johtava tutkija Jalmari Lievä-Pahoinpitely.

”Uusimmat tutkimustulokset osoittavat liki vastaansanomattomasti, mitä woketus voi aiheuttaa. Nokian matkapuhelinherruuden romahdus 2010-luvun alussa? Woketuksen tulos. Kukoistavan bilateraalikaupan tuho 1990-luvulla? Wokepa tietenkin. Aristava hieman märkivä syylä nivusissani juuri siinä kohtaa johon alushousujen sauma osuu? Arvaatte varmaan”, Lievä-Pahoinpitely toteaa synkkänä.

Ajatuspaja Ei Kommari Ajatuspajan selvitys osoittaa, että jo varhaisesta suomalaisesta kansanperinteestä on löydetty viitteitä siitä, miten vahingollisia seurauksia valtoimenaan rehottavalla woketuksella voi olla. Esimerkiksi ote kansalliseepoksemme Kalevalan Kullervon tarinasta antaa hyytävän esimerkin:

”Veti veitsensä tupesta leivän leikkaellaksensa: veitsi vierähti wokehen, kasahutti Kalliohon; terä vieri veitsosesta, katkesi kurauksuesta.”

Tämän ohella paljon lähempää nykyhetkeä, talvisodan kurimuksessa, näkyvät woketuksen vaarat. Siitä kertoo lainaus Kajaanin ilmapuolustusaluekeskuksen sotapäiväkirjasta 3. tammikuuta 1940:

”Tuli pohjoisesta yksi kaksimoottorinen woke Puolangan suunnalta, joka kävi Säräisniemen seuduilla, mistä sitten kääntyi itään. Woke pudotti palatessaan Moisiovaran iv-aseman tähystäessä viisi pommia. Kansakoulun ikkunat särkyivät.”

Pahoinpitely selaileekin tyytyväisenä uutta hallitusohjelmaa, joka ottaa vaietun riskin tosissaan ja tehokkaasti karsii woketuksen kasvualustoina tunnettuja pahamaineisia perustoimeentuloa ja -terveydenhuoltoa.

Kategoriat
Kotimaa

Turkistarhaajat: Jos emme itse kasvata Suomessa tappavia influenssaviruksia, ne kasvatettaisiin ulkomailla epäeettisemmissä oloissa

(NYKARLEBY 5) Huolet lintuinfluenssan muuntumisesta ihmisiin tarttuvaksi suomalaisilla turkistarhoilla ovat ylimitoitettuja, rauhoittelevat alan edunvalvojat. Ja vaikkeivät olisikaan, on ihmisille tappavien virusten jalostaminen kotimaassa joka tapauksessa suositeltavampaa ja eettisempää kuin jättää asia muiden maiden kontolle, toteaa yhteiskuntasuhdejohtaja Marjukka Marburg-Lassa tuottajien keskuskombinaatti H5N1 ry:stä.

”Pidämme yritysten yhteiskuntavastuun näkökulmasta kestämättömänä, että me Suomessa jättäisimme tappavien tai pysyvästi vammauttavien influenssaviruskantojen jalostamisen sellaisten maiden hoidettavaksi, joissa todistetusti eläinten ja virusten elinolosuhteet ovat heikommat ja huonommin valvotut. Krhöm, anteeksi”, hän sanoo korahtaen verisen ysköksen pöytäliinan nurkkaan.

Marburg-Lassan mukaan on selvää, että jos Suomi päättäisi nyt paeta omia velvollisuuksiaan, tuhoisat influenssavariantit saatettaisiin tuottaa huomattavasti epäeettisemmissä oloissa. Hän korostaa, että tämä tuskin on edes fanaattisimpien eläinsuojelijoiden tavoite.

”Moni saattaa nyt ajatella, että olisi järkevää pyrkiä ennaltaehkäisemään jopa miljoonien ihmisten henkeä uhkaavien kulkutautien syntyä, mutta on hyvä kysyä itseltään: kenen etua me silloin ajamme? Hyööööörgh ah khk hlllghhhh, khöm hmh”, Marburg-Lassa kysyy raivoisan yskänkohtauksen muassa ja pyyhkäisee pienen palan keuhkorakkulaa suupielestään.

Alan edustajat ja valvontaviranomaiset muistuttavat, että useisiin varotoimiin on jo ryhdytty. Esimerkiksi Suomen Riistakeskus suosittelee tappamaan mahdollisimman paljon sattumanvaraisia luonnonvaraisia eläimiä tartuntaketjujen katkaisemiseksi, tai ihan muuten vain. Myös susien kannanhoidollista metsästystä ja turvetuotannon lisätukia on ehdotettu.

”llllllghhh…. tällaiset ikävät tilanteet tietysti antavat aina polttoainetta, krrääääähkkkk, halvalle populismille ja vitsailulle, mutta luotamme, että jokainen, mghh mghh nnkhk, khak, osaa punnita vaakakupissa alueellisten työllisyysvaikutusten ja globaalin terveysturvallisuuden välillä, ja tehdä sitten oikeat NNNNNNNNNNNNNNNHGHÄÄ johtopäätökset”, Marburg-Lassa huomauttaa irvokkaasti kahvilan lattialla kouristellen ja ilmaa haukkoen.

Kategoriat
Kotimaa

Ratkaisu näivettymiseen: Helsingin ydinkeskusta muutetaan isoksi autokaupaksi, johon voi ajaa sisään autolla ostamaan lisää autoja

(AUTOKAUPPA) Helsingin kaupunkikeskustaa vaivaava kurjistumiskehitys halutaan kääntää uudeksi kukoistukseksi ison uudistushankkeen avulla. Kaupungin maankäyttö- ja autoilulautakunnan valmisteleman esityksen mukaan koko ydinkeskusta nykyisten Esplanadien, Aleksanterinkadun, Mannerheimintien ja niitä yhdistävien katujen alalta muutetaan yhdeksi suureksi autokaupaksi, jonne autoilijat voivat ajaa autoillaan sisään ostamaan lisää autoja.

Esitys perustuu kaupunkikehityksen kansainvälisesti arvostetuimpien asiantuntijoiden, eli ylihintaisten laukkujen kaupustelijoiden tekemiin vertaisarvioituihin tutkimuksiin.

”On kaikkien tuntema fakta, että autoilu on kallista. Näin ollen autoilijoilla on oltava rahaa, eli he ovat – ei vain hyviä vaan oikeastaan ainoita mahdollisia asiakkaita keskustan yrittäjille. Myös tiedämme, että autot ovat erittäin kalliita, joten niiden myyminen on siksi hyvää liiketoimintaa keskustan yrittäjille. Tästä seuraa johdonmukaisesti, että koko keskusta on järkevintä muuttaa suureksi, nimenomaan autoilijoille räätälöidyksi kaupaksi, josta he voivat autostaan nousematta ostaa lisää autoja. Ja kalliita laukkuja, tietysti”, sanoo kamasaksa Talbot-Simca Buxlag (PhD.) autonsa ikkunasta olohuoneessaan.

Keskustan näivettymiskehitys havaittiin pian koronaepidemian jälkeen muun muassa Helsingin Sanomien kaupunkivihatoimituksen uutisoinnissa. Huolensa tilanteesta on esittänyt myös Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa, joka pitää erityisen hälyttävänä signaalina sitä, että edes sen pitkäkestoinen keskustan vetovoimakampanja ”Painuisitte kaikki vittuun täältä, varsinkin kävelijät ja pyöräilijät” ei ole tuottanut toivottua piristysruisketta alueen yritysten kävijämäärissä.

Asiantuntijat muistuttavat, että kautta Euroopan menestyvimmät kaupunkikeskustat ovat juuri niitä, joissa voi ajaa autolla ja ostaa samalla laukkuja. Helsingillä ei ole varaa jäädä jälkeen tästä kehityksestä tuhlaamalla resursseja marginaaliryhmien, kuten asukkaiden, palvelemiseen.

Uuden keskusta-alueen suunnittelusta järjestetään kansainvälinen arkkitehtikilpailu, jonka voittajatyön toivotaan mieluiten muistuttavan oikein oikein isoa autoa.

Kategoriat
Kotimaa

Lenininpuiston uusi nimi on Riefenstahlin kunniaksi Lenin puisto

(MERIJAKAMO) Pitkään jatkunut kiista halvan julkisuuden jakamisesta helsinkiläisten paikallispoliitikkojen kesken sai ratkaisunsa tällä viikolla, kun kaupunginvaltuusto päätti vaihtaa itäisessä kantakaupungissa sijaitsevan Lenininpuiston nimen. Vanhan nimen oli katsottu muun muassa muistuttavan Suomen historiasta, jonka käänteet on nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa koettu ”harmillisiksi” ja ”voitasko kirjoittaa vaan se uusiksi mut sillee kivemmin”.

Koska kysymys nimestä on herättänyt paljon tunteita ja keskustelua, on Helsinki yhteiskuntarauhan turvaamiseksi päätynyt uuden nimen kohdalla kompromissiratkaisuun. Puisto aiotaan nimetä nykyään suosittuja poliittisia virtauksia mukaillen kuuluisan elokuvaohjaajan Leni Riefenstahlin kunniaksi. Jatkossa se tunnetaan siis nimellä Lenin puisto.

Näin nimi mukautuu sujuvasti myös nimenvaihdoksen kriitikoiden suuhun, kertoo valtuusto tiedotteessaan. Heitä ovat esimerkiksi muutosta vastaan kirjelmöinyt kansalaisaktivisti Reino Gikman, hänen tukijansa ja kaikki, joille yhdysviiva on vain mielikuvituksen tuotetta.

Kategoriat
Kotimaa Politiikka

RKP tyytyväinen hallitusohjelman kompromissiin: työläisen perseeseen työnnettävässä kartussa jopa viidennes vähemmän nauloja kuin alkuperäisessä suunnitelmassa

(HAADES) Petteri Orpon (okw) hallituksen syntyminen oli vaakalaudalla vielä aivan viime metreillä, kertovat luotettavat ja omaa etuaan tavoittelemattomat lähteet Lehdelle. Neuvotteluita viikkojen ajan varjostaneet konservatiivisempien ja liberaalimpien puolueiden kiistat olivat kärjistyä ratkaisemattomaksi riidaksi etenkin työläisen perseeseen työnnettävän puisen kartun koostumuksen osalta.

Lähteiden mukaan liberaalien, eli erityisesti RKP:n, vaatimuksesta kartussa olevien naulojen määrää vähennettiin 20 prosentilla alkuperäisestä ehdotuksesta. Vastineeksi perussuomalaiset ja kokoomus saivat myönnytyksen, että paikallisesti voidaan sopia, että osa naulojen vähennyksestä kompensoidaan ruuveilla tai lisäämällä karttuun tervaa.

Elinkeinoelämän väläyttämää kartun poikkipuolaa ei sisällytetty hallitusohjelmaan, mutta sen käyttöönoton mahdollisuuksista aiotaan teettää vaalikauden aikana riippumaton vaikutusarvio.

Pitääkö karttu hioa ennen poskien levittämistä?

RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson myöntää, että päätös hyväksyä perseeseen työnnettävän kartun lopullinen naulamäärä ei ollut puolueelle yksinkertainen. Toukokuun lopulla puolueen eduskuntaryhmä asettui jo tukemaan hallitukseen menoa siinäkin tapauksessa, että karttua ei hiottaisi ennen kuin se survotaan suoleen. Vielä vaalitaistelun aikana puolue oli ehdottomasti ainakin osittaisen hiomisen kannalla vedoten muun muassa Suomen kansainvälisiin sopimusvelvoitteisiin.

Tiesin, että siitä ei tulisi helppoa. Siitä tuli kuitenkin vielä haastavampaa kuin olisin voinut kuvitellakaan”, Henriksson kuvailee keskusteluja, joita kartun läpimitasta käytiin Säätytalon puheenjohtajapöydässä.

Lopputulos oli kuitenkin kaikkia osapuolia tyydyttävä kompromissi. Persekartun koko, karheus sekä naulojen määrä heijastavat puheenjohtajien mielestä hyvin vaalitulosta ja äänestäjien tahtoa. Petteri Orpo muistuttaa, että tämä hallituspohja sai vaaleissa kansalta vahvan mandaatin työntää puinen karttu perseeseen, ja sitä on syytä kunnioittaa.

Se, että nyt käytettiin niin paljon aikaa, niin se maksaa itsensä takaisin hallituksen toimintakykynä ja kestävyytenä”, hän sanoo.

Kategoriat
Kotimaa Kulttuuri

Jokakeväiseen Suvivirsi-väittelyyn lopullinen ratkaisu: lapset voivat laulaa Jumalan sijasta ”ruutana”, ”saatana” tai ”Kouvola”

(BANGLADESH) Useita vuosia suomalaisissa kouluissa sekä enimmäkseen mielenhäiriöisten kansoittamissa somekeskusteluissa vellonut väittely perinteisen Suvivirren asemasta on tullut päätökseensä.

Opetushallituksen, Museoviraston, Sibelius-akatemian ja yhden Twitterissä asuvan Jonin muodostaman lautakunnan ratkaisun mukaan kappaleen esittäminen koulujen päätösjuhlissa voi jatkua, mutta jokaiselle koululaiselle annetaan valinnanvaraa sen suhteen, mitä laulaa.

”Pidimme tärkeänä, että hankalaksi koetun ”Jumala”-sanan sijasta jokainen voisi itse päättää, mitä tahoa haluaa lukuvuoden päätteeksi laulullaan kiittää. Olennaista kuitenkin oli, että korvaava sana sopisi sekä Suvivirren alkuperäiseen sanomaan että laulun rytmitykseen ja tavutukseen”, kertoo musiikintutkija Ansio Sidón.

Pitkällisen kulttuurihistoriallisen tutkimustyön ja akustiikan laboratoriossa tehtyjen pilottilaulukokeiden jälkeen lautakunta päätyi rajaamaan vaihtoehdot kolmeen: ruutana, saatana ja Kouvola. Sidónin mukaan sanat kuvastavat syvällisesti niitä eri tunteita, joita Suvivirren esittäminen herättää niin oppilaissa, koulujen henkilökunnassa kuin vanhemmissakin. Eri uskontokuntiin kuuluvat sekä myös uskoa tunnustamattomat voivat löytää niistä arvomaailmaansa sopivan.

”Työ oli pitkäkestoinen ja vaikea, sillä onhan Suvivirsi syvintä suomalaista aineetonta kulttuuriperintöä yhdessä Tuntemattoman sotilaan suoran itsenäisyyspäivälähetyksen, tappouhkausten lähettelyn ja sydän-verisuonisairauksien kanssa”, hän sanoo.

Päätös on herättänyt kuitenkin arvostelua varsinkin niissä sanomalehtikirjoittajissa, joiden ura on viime vuodet perustunut mielenhäiriöisten kansoittaminen somekeskustelujen synnyttämiseen. Lisäksi lautakunnan ratkaisuun eriävän mielipiteen jättäneen yhden Jonin mukaan mitään ei saa enää sanoa, joten hän ei sanonut eriävässä mielipiteessään mitään.

Uusi moniäänisempi Suvivirsi kaikuu ympäri suomalaisia kouluja taas tulevana viikonloppuna kuin laiho laaksossa.

Kategoriat
Kotimaa

Paikallinen mies sai nimikkoannoksen töölöläisravintolaan

TÖÖLÖ. Paikalliselle miehelle Matille on myönnetty nimikkoannos ja pikkuinen plaketti hänen kantaravintolaansa Helsingin Töölössä. Matti kuoli viime kesänä lukuisiin alkoholin ja ylipainon aiheuttamien sairauksien komplikaatioihin.

“Koska Matti oli lihava alkoholisti, siis läski ja todella usein soosissa, haluamme alkaa tarjota hänen kunniakseen läskisoosia”, kertoo ravintolaa vetävä julkkiskokki Tatu Ointi.

Plaketti on aikomus ruuvata Matin kantapöytään, josta hänellä oli tapana varastaa juovuspäissään muiden suurmiesten kunniaplaketteja. Kyse oli tiettävästi katkeruudesta.

Ravintolassa Matti tunnettiin monialaisesta örvellyksestään. Usein iltojen pimetessä hän viihdytti asiakaskuntaa jurrisella kaatuilullaan. Lisäksi hänellä oli tapana öristä Eino Leinon runoja niin, että ole nyt vittu hiljaa.

“Usein toisissa pöydissä katseltiin hänen menoaan ja päiviteltiin, että pahaan kuntoon ittensä. Siitä tuli meidän henkilökunnalle lentävä lause”, Ointi sanoo.

Matin seurana oli usein hieman nuorempi mies, joka alkoi riittävästi juotuaan huutaa olevansa kirjailija Jari Tervo. Oinnin mukaan hän pyörii ravintolassa edelleen. Matin kuoleman jälkeen hänellä on ollut tapana pelmahtaa vieraisiin pöytiin pitämään loputtomia kännimonologeja siitä, kuinka oli juuri hän oli Matin ystävistä kaikkein tärkein.

“Kyrrrrrrrrpä“, Jari Tervoksi itseään luuleva mies vastasi Lehden haastattelupyyntöön.

Kategoriat
Kotimaa

Kalenteriin uusi muistopäivä yli 50 prosentin marginaaliveron uhreille

(KOTONA LEHTISILLÄ) Suomalaiset juhlapäivät saavat joukkoonsa uuden tulokkaan jo tänä vuonna, kun kalenteriin lisätään erityinen marginaaliveron uhrien muistopäivä, jota kehotetaan kaikkien asianmukaisella hartaudella viettämään. Päivää vietetään vuosittain aina kun 50,1 prosenttia vuodesta on kulunut.

”Päivän tarkoituksena on muistuttaa heistä, jotka joutuvat maksamaan lisätuloistaan tipankin yli 50 prosenttia veroja, minkä vuoksi heidän elämästään kaikkinainen ilo on mennyt pois, eikä uusien palkankorotusten vastaanottoon ole enää minkäänlaista kannustinta, rintaan pistää, sukat haisee ja muutenkin harmittaa”, kertoo juhlapäivätoimikunnan pääsihteeri Niklas Fyrkfinns.

Muistopäivä on yleinen liputuspäivä, ja sen kunniaksi soitetaan surumielistä viulumusiikkia ULA-taajuuksilla.

Juhlapäiväpäätöksen perusteluissa huomautetaan, miten kansainvälisessäkin katsannossa hälyttävän vähäiselle huomiolle ovat jääneet ne suomalaiset yrityspäättäjät ja muut hyvätuloiset, jotka jo kauan ovat hiljaa ja mukisematta kantaneet yli 50 prosentin marginaaliveron raskasta taakkaa sekä samalla koko yhteiskunnan hyvinvointia ja vähävaraisten tulonsiirtoja napolilaistyyliin leikatuilla harteillaan.

”Liki kuoliaaksi marginaaliverotettujen asemaan eivät ole puuttuneet edes ihmisoikeusjärjestöt, jotka muuten niin mielellään esiintyvät kaltoinkohdeltujen puolustajina. Heidän motiivejaan olla puuttumatta tähän räikeään epäkohtaan voi vain arvailla”, Fyrkfinns suree. Hän kertoo koskettavan tositarinan ystävästään Terosta, jonka 1000 euron palkankorotuksesta jäi käteen vain 498 euroa. Tero ei koskaan toipunut menetyksestä ja joutuu nyt lepuuttamaan runneltua mieltään Portugalissa.

Fyrkfinnsin mukaan uusi juhlapäivä antaa viimein äänen äänettömille, mutta varsinainen työ sorretun kansanryhmän oikeuksien puolesta on vasta alussa. Toimikunnan mukaan jatkossa esimerkiksi kaiken verovarojen käytön yhteydessä pitäisi erikseen tunnustaa marginaaliverotettujen korvaamaton rooli angloamerikkalaisen niin kutsutun land acknowledgement -tavan mukaisesti.

”Luotamme että tuleva porvarihallitus paikkaa sen, mikä edelliseltä vihervasemmistolaiselta porukalta jäi tekemättä, ja vaalirahoitusilmoitusten perusteella muuten syytä olisi”, Fyrkfinns toivoo.

Kategoriat
Kotimaa Politiikka

Ensi vaalikaudelle esitetään uutta lääninsössöttäjän virkaa – ehdolla muun muassa Keskisarja

(JOKA NIEMI, NOTKO, SAARELMA) Perinteinen läänintaiteilijoiden instituutio on saamassa täydennystä tulevalla vaalikaudella, kertoo opetus- ja kulttuuriministeriön syystäkin julkistamaton esiselvitys. Maakunnallisten kulttuuripalvelujen täydentämiseksi ollaan perustamassa erityistä lääninsössöttäjän virkaa, joka samalla helpottaisi yhteiskunnallisen rakennemuutoksen läpivientiä ja lieventäisi poliittista polarisaatiota, kertoo ministeriön edustaja Joakim Kampa-Viiner.

Kampa-Viinerin mukaan uutta kolmen vuoden määräaikaista tehtävää kokeiltaisiin ensin pahimmin väestön vähenemisestä kärsivissä maakunnissa. Ne ovat tutkimusnäytön perusteella lääninsössöttämiselle hedelmällisimpiä, koska näillä alueilla asuvilla päänsisäinen todellisuus on jo useimpien kohdalla syrjäyttänyt reaalitodellisuuden. Tällaisissa olosuhteissa lääninsössöttämisen kustannustehokkuus on suurimmillaan, mikä havaittiin myös ministeriön Kainuussa (nimi muutettu) toteuttamassa pilottihankkeessa.

Koeasetelmassa sijoitettiin historioitsija Teemu Keskisarja hakkuuaukiolle keskelle hömötiaisten maatuvia kalmoja hokemaan maanomistajille loputtomalla luupilla ’olette oikeassa olette oikeassa kaikki muut ovat väärässä’. Mittausten perusteella tämä auttoi lähes jokaista kokeiluun osallistunutta unohtamaan, että kuset olivat jo housuissa”, kertoo Kampa-Viiner.

Mittauksissa huomattiinkin, että lääninsössöttäminen on verrattomasti valtionavustuksia tai muita aluepoliittisia instrumentteja tehokkaampi tukimuoto taantuville seuduille. Kampa-Viiner korostaa, että pilottitutkimuksen rakenteesta huolimatta virkaa ei ole tarkoitettu vain korkeakoulutetuille asiantuntijoille tai epätoivoisille kansanedustajaehdokkaille.

Esimerkiksi Satakunnan lääninsössöttäjäksi riittäisi aivan kuka tahansa läski jankkaamaan, että omat epäonnistumisesi ovat mamun syy”, hän muistuttaa.