(KAWAII) Pääministeri Sanna Marinin (mjäääy) kohua herättänyt vierailu niin sanotussa Bilderberg-kokouksessa Yhdysvalloissa on noussut pääteemaksi tämänvuotisilla UWU-salaliittoteoreetikoiden kesäjuhlilla. Juhlat järjestetään tälläkin kertaa naapurin Laurin päässä.
Osallistujat pitävät varmana, että tapaamisessa politiikot ja talouselämän johtajat sopivat pandemian ja Ukrainan sodan viitoittamat viimeiset askelmerkit siirtymisessä niin kutsuttuun ( ˘ᴗ˘ ) Uuteen MaaiWmanjäWjestykseen eli UWU:un.
”Voi vittu miten huono vitsi. Tuossako se nyt wopuwta owi?” kommentoi tapahtumakoowdinaattowi ^-^ Salla Liito.
”…hei voitko owwa kiwjoittamatta tuowwa tyhmäwwä tawawwa, wawwankumous ei owe weikin asia :3”, hän jatkaa.
”Painu hewvettiin”, Liito päättää haastattelun. Pääministerin kanslia ei kommentoinut Marinin (灬´ᴗ`灬) vierailun sisältöä tarkemmin, mutta soitti pyydettäessä tiukkaa ysärijunkkaa.
(CORLEONE) Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ilmoitti torstaina muuttavansa nimeään ja keskittyvänsä aiempaa tiukemmin työntekijöiden etujen valvontaan ja varainhankintaan. Uutta asennetta ja toimintatapaa kuvastaa tuore nimi ’Ndrangheta.
“Kaikkien, aivan kaikkien on syytä olla huolissaan suomalaisten palkansaajien ostovoimasta. Capisci?“ sanoi järjestön puheenjohtaja Jarkko Eloranta tiedotustilaisuudessa kissaa silitellen.
Nimenmuutoksen myötä myös Elorannan nimike vaihtuu ja on vastedes capo di tutti capi. Pääekonomisti Ilkka Kaukorannan titteli puolestaan vaihtuu consiglieriksi.
Kevään työehtosopimusneuvotteluista on odotettu vaikeita, ja työmarkkinoilla onkin ennakoitu palkansaajapuolen ottavan aiempaa kovemman neuvottelutaktiikan käyttöön. Sitä povaa myös nimen lainaaminen muun muassa sieppauksiin, huumeiden ja tupakan salakuljetukseen, asekauppaan ja kiristykseen keskittyvältä rikollisjärjestöltä.
“Neuvottelusopimukseen päätyy joko vastapuolen allekirjoitus tai aivot”, Vitoksi esittäytynyt palkansaajapuolen edustaja kuvaili henkeä työväenliikkeessä.
Elorannan mukaan idea uudesta nimestä saatiin tutustumismatkalla eteläitalialaisen ammattiyhdistysliikkeen toimintaan. Hän kertoi vaikuttuneensa erityisesti siitä, miten vahvasti ’Ndrangheta onnistuu pitämään omiensa puolia.
“Meitä yhdistää peräänantamattomuus ja määrätietoisuus kohtaamiemme haasteiden edessä. Miljardien eurojen arvoisen huumekaupan lisäksi ’Ndranghetalla on mittavat kiinteistöomistukset ympäri maailmaa, mikä tietenkin luo merkittäviä synergiaetuja meidän Kojamomme kanssa”, Eloranta sanoi tiedotustilaisuudessa.
Uusi linja alkaa Elorannan mukaan näkyä ammattiyhdistysarjessa välittömästi. Pian tilaisuuden jälkeen Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies twiittasi löytäneensä sängystään hevosen pään.
(RETUPERÄ) Poliisi varustaa tänä vappuna ensimmäistä kertaa kaikki teekkarit haalarikameroilla. Asennustyöt aloitettiin viime viikolla vapun käynnistyessä.
”Tässä lyödään kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Ensinnäkin teekkarit tietävät ensimmäistä kertaa maailmanhistoriassa vapun jälkeen, mitä ovat vappuna tehneet. Toiseksi poliisi saa valmista esitutkintamateriaalia vapun tapahtumista, kun teekkarit kohtaavat kunniallisia kansalaisia”, poliisiylitarkastaja Simo O’Hara toteaa.
Teekkarikillan ensimmäinen varapuheenjohtaja Kari Runck on pöyristynyt poliisin jo etukäteen esittämistä syytöksistä huonosta käytöksestä.
”Meillä tekniikan alallahan ei ole seksuaalista häirintää, meillä on vain ikiteekkareita saunailloissa”, Runck puolustautuu.
Poliisi ohjeistaa kansalaisia välttämään kiltojen varsinkin niin sanottuja full patch -jäseniä, jotka tunnistaa runsaista haalarimerkeistä ja paskanruskeasta tupsuhatusta.
Lisäksi viranomaiset kehottavat varomaan liikenteessä vappuna marssivia kommunisteja, joita sosiaalisessa mediassa on havaittu miljoonittain. Myöhemmin kesällä vaara on pienempi, sillä kuntavaalien yhteydessä suoritettavassa laskennassa kommunisteja tavataan koko valtakunnassa korkeintaan muutamia tuhansia.
(EURASHIMA) Vakava häiriötilanne Olkiluodon ydinvoimalassa ei herättänyt suomalaisissa minkäänlaisia tunteita vuonna 2020.
”Jaa, niinkö kävi? Viranomaiset ovat varmaan kehottaneet pysyttelemään sisätiloissa”, totesi paikallinen mies Hex Vessel (ei sukua Horstille).
”Katopas vain”, arvioi Rosa San Marino (ei sukua).
”–”, kommentoi puolestaan Ruma-Tero Kolmas.
Haastattelut on tehty elo-marraskuussa 2020 ja liittyivät todennäköisesti johonkin aivan muuhun asiaan, mutta kaikkihan on nykyisin yhtä mössöä ja saisipa ihan minkä tahansa piikin.
Teollisuuden voiman mukaan häiriö tapahtui Olkiluodon kakkosyksikössä klo 12.22. Säteilyturvakeskus sai ilmoituksen yhden aikaan iltapäivällä ja noin 13.05 koko kristitty maailma alkoi rukoilla, että Eurajoella tuulisi Porin suuntaan.
”Tärkeintä tällaisissa tilanteissa on selkeä viestintä kansalaisten suuntaan”, perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (Brotherhood of Steel) totesi. Lehden toimitus on stilisoinut Kiurun lausuntoa.
Onnettomuuden ei uskota vaikuttavan Olkiluoto kolmosen valmistumisaikatauluun.
”Anteeksi mihin”, kysyi Teollisuuden voiman toimitusjohtaja Hassu Nimi.
Kuvan kissa ei vastannut Lehden haastattelupyyntöön epäillystä veteraanien pilkkaamisesta Viipurissa vuonna 1922. Photo by MIKHAIL VASILYEV on Unsplash
(KORPPOO) Yhä useampi suomalainen kärsii huomaamattaan ilmiöstä, joka on asiantuntijoiden mukaan luultuakin yleisempi. Hämmästyttävän monen meistä suvussa on jopa 1800-luvun lopulta lähtien pilkattu talvisodan veteraaneja aivan väärällä tavalla.
”Kuten monista uutisjutuista olemme voineet lukea, talvisodan veteraanien ivaaminen sai alkunsa tihentyviltä taajama-alueilta Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla noin 1880-luvun tienoilla, josta se levisi aallottain kaupunkeihin pitkin rannikkoa”, kertoo historioitsija Mee-Too Keskiarjalainen.
Pilkkaa tehtiin 1900-luvun alussa enimmäkseen paikallisten Facebook-ryhmien kautta. Erityisesti tässä kunnostautui 1910-luvulla perustettu taistolaisliike, jonka tiedetään näihin aikoihin myös provokaationa lyöneen poliisihevosia Tampereen presidentinlinnan edustalla astaloilla.
”Tämä oli oikeastaan suoraa jatkoa sille, miten taistolaiset ujuttivat Frankfurtin koulukunnan propagandaa Agricolan ABC-kirian väliin monisteliitteillään”, Keskiarjalainen jatkaa.
Vihervasemmisto tuhosi marssilaulun
Nykyään muotitermiksi noussut ’kulttuurisota’ olikin suomalaista todellisuutta jo kauan sitten. Porilaisten marssin jo unohtuneessa alkutekstissä laulettiin, miten ”voi taistolaisen hurmehella peittää maan”, ja Jumala onpi linnamme -virren viimeisessä säkeistössä vannotettiin kuinka ”Se sana seisoo vahvana/ne taistolaiset ei voi sitä kestää”. Nämä alkuperäiset sanamuodot poistettiin lauluista myöhemmin ns. poliittisen korrektiuden nimissä.
”Liberaalit tietenkin väittävät, että sana ei edes sovi ollenkaan virren sävelkulkuun, mutta tämähän on juuri sellaista historian uudelleenkirjoittamista, jota tietyissä poliittisissa piireissä niin mielellään halutaan harrastaa”, Keskiarjalainen tuhahtaa.
Vuosisatainen pilkkaperinne elää vahvana edelleen, vaikka talvisodan veteraaneiksi identifioituvia on Suomessa jäljellä enää joitakin miljoonia. Ajan myötä tapa on myös saanut uusia muotoja. Takavuosina esimerkiksi sosialidemokraateilla oli tapana sotaveteraanin nähdessään nälväistä ”hyvää päivää” tai pahimmillaan jopa ”tiedättekö onkos se kuutosen bussi jo mahtanut tästä mennä”.
Nykyisin sen sijaan ovelimmissa veteraanien pilkan muodoissa saatetaan toimittajan henkilökohtaisia poliittisia kantoja ja itsekorostusta naamioida näennäisen ammattimaiseksi journalismiksi.
Jokainen voi itse päättää mitä kertomukseensa laittaa, paitsi silloin jos kertomuksesi on jo pöllitty. Photo by Claudio Büttler on Unsplash
(KAANAANMAA) Uuden testamentin tuore nykykielinen käännös on herättänyt runsaasti keskustelua sosiaalisessa mediassa, kertoo sosiaalinen media. Entistä yleistajuisemman version sanastosta on karsittu sellaisia vanhahtaviksi muuttuneita ilmauksia kuten ”ongelma” tai ”ruoka” ja korvattu ne nykylukijalle sopivilla ”haasteella” ja ”brekulla”.
Muutostyö yltää kuitenkin yksittäisiä sanoja syvemmälle, toteaa kielitieteilijä Maarit Brest-Litovsk. Läpi uuden käännöksen kokonaisia virkkeitä tai kappaleita on saatettu muovata tämän hetken kielenkäyttöä vastaavaksi. Näin alkukreikan ilmaisuvoima ja tarkoitus aukeavat koko laajuudessaan nykyihmisellekin, arvioi Brest-Litovsk. Hän ottaa esimerkiksi tutun kohtauksen Jeesuksesta erämaassa:
Sitten Henki vei Jeesuksen ylös erämaahan perkeleen kiusattavaksi. Ja kun Jeesus oli paastonnut neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä, tuli hänen lopulta nälkä. Silloin kiusaaja tuli hänen luoksensa ja sanoi hänelle:
”Sellainen luova mieli, joka voi huikealla tavalla aukaista mitä erilaisempia solmuja, voi myös itse mennä solmuun tavalla, jota ei sitten ihminen itse enää auki saakaan.”
Myös kaikkien tuntema vuorisaarna on uutena versiona tutumman kuuloinen ja lähestyttävämpi:
Nähdessään kansanjoukot Jeesus nousi vuorelle. Hän istuutui, ja opetuslapset tulivat hänen luokseen. Silloin hän alkoi puhua ja opetti heitä näin: ”Yhteiskunnan ja yritysten tasolla meidän on aika päivittää ihmiskäsitys, syleillä ihmisen mielen monimuotoisuutta ja luoda toimintatapoja ihmisestä käsin.”
Erityisen hyvin muutostyön vahvuudet näkyvät Raamatun kenties hurjimmassa osiossa, Ilmestyskirjassa. Apokalyptisten näkyjen kiivaus avautuu Brest-Litovskin mukaan nyt paremmin kuin yhdessäkään aiemmassa käännöksessä:
Ja minä näin, kuinka Karitsa avasi yhden niistä seitsemästä sinetistä, ja kuulin yhden niistä neljästä olennosta sanovan niinkuin ukkosen äänellä: ”Tule!” Ja minä näin, ja katso: ”ensimmäisessä aallossa Vincit luo verkkosivun, jossa tunnetut henkilöt kertovat suhteestaan terapiaan ja sen luonnollisuudesta oman minän kehittämisessä.”
(KÄPITÖL HILL) Jo joka viides suomalainen on äänestänyt ennakkoon Yhdysvaltain presidentinvaaleissa, kertoo suomalainen media. Se on huomattavasti enemmän kuin aiemmissa vaaleissa, joissa pääosa äänestäneistä on ollut yhdysvaltalaisia.
”Tätä vauhtia äänestysprosentti ylittää vuoden 2018 presidentinvaalien lukemat”, arvioi asiantuntija Jenkki Jänis-Borg.
Vuosilukua ihmetteleville selvennyksenä, että Jänis-Borg tarkoittaa Ruotsin ja Venäjän välissä sijaitsevan Suomen presidentinvaaleja, joissa äänesti 66,7 prosenttia suomalaisista. Valituksi tuli republikaanien Sauli Niinistoe. Edelliset presidentinvaalit pidettiin 2016.
Joillain äänestysalueilla Suomessa aktiivisuus on ollut vielä selkeästi muuta maata suurempaa. Esimerkiksi Sanomatalolla jo 80 prosenttia Helsingin Sanomien toimittajista on käynyt vaaliuurnilla. Lehden toimitus tapaa juuri äänestäneen anonyymin kansalaisen, jota kutsumme nimellä S. Snellman.
”Se on kyllä aika paljastava.”
S. Saarikoski?
”Ei sekään oikein…”
Nimetön äänestäjämme kertoo oman äänensä menneen Pete Buttigiegille.
”Uskon, että hän on ainoa, joka voi voittaa Trumpin. Donald Trump on pelle ja hänen mahdollisuutensa ovat tietysti 0,0”, Saska S. kertoo.
Lehti tukee tänäkin vuonna presidentinvaaleissa Vermin Supremea. Eero Lehti puolestaan tukee monia asioita, joista on viisaampaa vaieta.
Poliittiset signaalit voivat olla voimakkuudeltaan suuria, mutta vaikutukset kansalaisten arkeen jäävät onneksi usein ohimeneviksi. Photo by Hammad Anis on Unsplash
(PORI) Satakunnan pelastuslaitos muistuttaa Porin kaupungin asukkaita tässä viikonvaihteessa alueella tehtävistä yleisten vaaramerkkien kokeiluista. Kokoomuksen aikavälillä 4.-6.9. suorittamien testien vuoksi kaupunkilaiset saattavat kuulla voimakasta ulinaa, joka nousee ja laskee vaalikausien rytmissä.
”Aika ajoin voi kuulua vaimeampaa tasaista vinkunaa, joka on kuitenkin vain Petteri Orpon tavanomainen käyntiääni. Tämäkään ei vaadi asukkailta toimenpiteitä viikonloppuna, tai muutenkaan”, rauhoittelee palomestari Helge Sprängladdning.
Yleinen vaaramerkki, joka vaatii väestöltä toimenpiteitä, on yhden minuutin pituinen, seitsemän sekunnin ajan nouseva ja seitsemän sekunnin ajan laskeva äänimerkki. Vaaramerkki sekoitetaan monesti eduskunnan kyselytuntiin, mutta ne ovat Sprängladdningin mukaan erotettavissa melko yksinkertaisella muistisäännöllä:
”Yleisen vaaramerkin kuullessasi ovet, ikkunat ja ilmanvaihto tulee sulkea, mutta radio ja televisio avata. Kun kuulet eduskunnan kyselytunnin, toimi päinvastoin.”
Työn tuottavuuden kehitys Suomessa on nykyään pitkälti korkean teknologian teollisuuden harteilla (kuvassa oikealla). Photo by Austrian National Library on Unsplash
(STONKS) Maailmantalouden elpyminen koronakriisistä on saamassa uusia muotoja, uskovat kotimaiset ja eurooppalaiset liikepankit. Kevään arvelut muun muassa V-, W ja U-muotoisista toipumiskäyristä tarkentuvat jatkuvasti, ja tutkijoiden mukaan talouden tulevaisuus näyttää yhä sumuisemmalta ja lievästi umamiselta.
”Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että talouden nousukäyrä Suomessa muistuttaa G- tai F-kirjainta, tai mahdollisesti varjokuvaa kaniinista. Toisaalta Ruotsin kohdalla suunta on pikemminkin Alavuden kirkonkylän muotoinen”, pohtii talousanalyytikko Ossi-Manni.
Tutkijoiden ja pankkien keskuudessa vallitsee kuitenkin erimielisyyttä siitä, sanooko talous elpyessään ”plöts”, ”bbzzoiinnnkkk” vai ”vittu kaveri se oli mun tuoppi”.
Mannin mukaan talouden elpymiskäyrä lähestyy maata Fennoskandian lounaispuolelta, ja kehittyvä okluusiorintama voi tuoda pienituloisille heikkoa sadetta ja vaatimuksia työttömyysturvan kaventamisesta.
”Täyttä varmuuttahan ei toistaiseksi ole siitä, haiseeko elpyminen hyasintille vai perseelle, mutta eiköhän se perseelle ole”, Manni arvioi.
(LAUKAA) Suomi on vaarallisesti ja jopa peruuttamattomasti tiellä, varoittavat suomalaiset yritysjohtajat. Heidän mukaansa erityisen suuren vaaran kansalliselle hyvinvoinnille aiheuttavat tällä hetkellä erilaiset pyrkimykset hyvinvoinnin turvaamiseksi.
”On ilmiselvää että Suomi on nyt tiellä. Lisäksi vain tiellä ovat muun muassa työlainsäädäntö, sosiaaliturva, luonto ja inhimillisyys”, arvioi puheenvuorossaan Työllistävän Yrityksen toimitusjohtaja Arvo Lisä-Arvo.
Hän peräänkuuluttaa yhteistä kansallista projektia kansanhyvinvoinnin pelastamiseksi. Tällä tarkoitetaan kaikkien kansa-alkuisten termien perinteen mukaisesti jotakin asiaa, joka on jollain muulla kuin kansalla.
Myös Lehteä julkaisevan ylikansallisen Lehti-konsernin rahoitusjohtaja, hassu pieni pomeranialainen Sippo yhtyy yrityskentän nostamaan huoleen. Päivätorkuiltaan herätetty koironen pohtii, että esimerkiksi Lehti-konsernin kotimaassa tapahtuvaa työllistämistä olisi helposti mahdollista nostaa jopa 10-15 prosenttia, jos kaikki kilpailijat lakkautettaisiin.
”Edellytämme tässäkin asiassa nopeita toimia alaamme edustavilta järjestöiltä. Muun muassa maakuntalehdistön lopettaminen toisi meille uuden tilaajan yhdestä naapurista, joka jo lupasi niin, ja lisäksi hyvän mielen itämerensilakoista koostuvalle hallintoneuvostollemme”, Sippo haukahtaa riemukkaasti.
