Kategoriat
Politiikka Ulkomaat

Suomi ehdottaa Turkille üüa-sopimusta vastineeksi Nato-sovusta

(KONSTANTINOPOLI) Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydestä kehkeytyneeseen ulkopoliittiseen kiistaan on löytymässä sopu, kertovat perin luotettavat lähteet Lehdelle. Aiemmin julkisuudessa kiertänyt arvio, että Suomi voisi hakea Naton erityistä kumppanuutta eli ns. MDMA-statusta, on kuopattu. Tilalle on noussut suunnitelma erillisen valtiosopimuksen solmimisesta jäsenyysaikeita kritisoineen Turkin kanssa.

Lehti on nähnyt alustavan sopimusluonnoksen, joka alkaa näin:

”Suomen Tasavallan Presidentti ja hyvä ystävämme Recep, kaverien kesken Repe vaan, pyrkien jatkuvasti kehittämään ystävällisiä suhteita Suomen ja Turkin välillä, vakuuttuneina siitä, että hyvien naapuruussuhteiden ja yhteistoiminnan lujittaminen Suomen Tasavallan ja Turkin välillä on molempien maiden elinetujen mukaista, ottaen huomioon Suomen pyrkimyksen pysyä suurvaltojen välisten eturistiriitojen ulkopuolella, sekä ilmaisten järkkymättömän pyrkimyksensä yhteistoimintaan kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämiseksi Yhdistyneet Kansakunnat-järjestön päämäärien ja periaatteiden mukaisesti, ovat tässä tarkoituksessa päättäneet tehdä tämän sopimuksen.”

Tämä üüa-sopimuksen nimellä kulkeva asiakirja voitaisiin hyväksyä jo ennen Naton Madridin-huippukokousta, kertovat lähteet, jotka haluavat asian arkaluonteisuuden takia esiintyä nimettöminä, ja koska Lehden lähdekäytäntö on yhtä laiska kuin muillakin niin totta kai.

Julkisessa keskustelussa on herättänyt huolta, että Nato-jäsenyyden varjolla Turkki voisi kiristää Suomelta palveluksia, joihin normaalioloissa ei suostuttaisi. Harkinnassa on ollut muun muassa Turkin ehdotus, että Suomi voisi ”avittaa pommittamaan vitun PKK-jätkät taivaan tuuliin eiks ni”. Myös AKP-puolueen ottamista mukaan seuraaviin hallitusneuvotteluihin 2023 vaalien jälkeen on väläytelty.

Poliittiset- ja virkamieslähteet kiistävät jyrkästi väitteet myönnytyksistä.

”Joo eiku sori nyt on vähän kiire. Taksi! Nopeasti Tehtaankadu- eikun perkele Puistokadulle. Heh, pääsi pikku freudilainen”, sanoo salkuton virkamies Finn-Göran Landisierung.

Kategoriat
Politiikka Ulkomaat

Ulkopoliittinen instituutti perustaa uuden varajohtajan viran Mika Aaltolan egolle

(MANKKAA) Suomen tiedepiireissä koettiin kauhunhetkiä varhain keskiviikkona, kun Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola (kuvassa aina keskellä) juuttui egostaan laitoksen sisäoveen. Irrotus kesti useita tunteja, ja tapaus johtaakin nopeisiin muutostöihin instituutissa, kertoo tiedottaja Juhani Salonius-Juurseller. Hänen mukaansa tapaturma oli onnettomien sattumusten summa.

”Mika oli aamulla tavalliseen tapaansa saapumassa töihin, kun yhtäkkiä Ylen toimittaja soitti kysyäkseen hänen kiinnostustaan presidentin, arkkimandriitan tai Kuusamon suurpetokeskuksen päällikön tehtäviin. Sen seurauksena hänen egonsa paisui juuri sen kohtalokkaan verran lisää, ettei hän enää mahtunut kulkemaan kanttiinin väliovesta, vaan jumiutui karmeihin”, Salonius-Juurseller kertoo.

Aaltolan egoa yritettiin ensin kammeta irti koko Yhdysvaltojen vallan ja politiikan tutkimuskeskuksen väen voimin, mutta ego oli ehtinyt kasvaa jo niin suureksi, ettei edes sen sivuttain kääntäminen tai oven irrottaminen saranoiltaan auttanut. Uhkaava tilanne laukesi viimein, kun ego houkuteltiin itse rimpuilemaan ahdingostaan käyttämällä houkuttimena MTV:n tv-kameraa sekä A-Studion haastattelupyyntöä.

Välttääkseen vastaavat onnettomuudet jatkossa Ulkopoliittinen instituutti aikoo perustaa Mika Aaltolan egolle oman varajohtajan viran. Salonius-Juurseller arvioi, että näin se saadaan mahtumaan laitoksen tiloihin ainakin kesän yli, minkä jälkeen tarkastellaan muiden laajennustöiden tarvetta.

Ego vastasi Lehden haastattelupyyntöön, mutta emme ymmärtäneet siitä mitään.

Kategoriat
Kotimaa Politiikka

Oletko aina pilkannut sotaveteraaniasi väärin?

gray and white tabby cat with white background
Kuvan kissa ei vastannut Lehden haastattelupyyntöön epäillystä veteraanien pilkkaamisesta Viipurissa vuonna 1922. Photo by MIKHAIL VASILYEV on Unsplash

(KORPPOO) Yhä useampi suomalainen kärsii huomaamattaan ilmiöstä, joka on asiantuntijoiden mukaan luultuakin yleisempi. Hämmästyttävän monen meistä suvussa on jopa 1800-luvun lopulta lähtien pilkattu talvisodan veteraaneja aivan väärällä tavalla.

”Kuten monista uutisjutuista olemme voineet lukea, talvisodan veteraanien ivaaminen sai alkunsa tihentyviltä taajama-alueilta Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla noin 1880-luvun tienoilla, josta se levisi aallottain kaupunkeihin pitkin rannikkoa”, kertoo historioitsija Mee-Too Keskiarjalainen.

Pilkkaa tehtiin 1900-luvun alussa enimmäkseen paikallisten Facebook-ryhmien kautta. Erityisesti tässä kunnostautui 1910-luvulla perustettu taistolaisliike, jonka tiedetään näihin aikoihin myös provokaationa lyöneen poliisihevosia Tampereen presidentinlinnan edustalla astaloilla.

”Tämä oli oikeastaan suoraa jatkoa sille, miten taistolaiset ujuttivat Frankfurtin koulukunnan propagandaa Agricolan ABC-kirian väliin monisteliitteillään”, Keskiarjalainen jatkaa.

Vihervasemmisto tuhosi marssilaulun

Nykyään muotitermiksi noussut ’kulttuurisota’ olikin suomalaista todellisuutta jo kauan sitten. Porilaisten marssin jo unohtuneessa alkutekstissä laulettiin, miten ”voi taistolaisen hurmehella peittää maan”, ja Jumala onpi linnamme -virren viimeisessä säkeistössä vannotettiin kuinka ”Se sana seisoo vahvana/ne taistolaiset ei voi sitä kestää”. Nämä alkuperäiset sanamuodot poistettiin lauluista myöhemmin ns. poliittisen korrektiuden nimissä.

Liberaalit tietenkin väittävät, että sana ei edes sovi ollenkaan virren sävelkulkuun, mutta tämähän on juuri sellaista historian uudelleenkirjoittamista, jota tietyissä poliittisissa piireissä niin mielellään halutaan harrastaa”, Keskiarjalainen tuhahtaa.

Vuosisatainen pilkkaperinne elää vahvana edelleen, vaikka talvisodan veteraaneiksi identifioituvia on Suomessa jäljellä enää joitakin miljoonia. Ajan myötä tapa on myös saanut uusia muotoja. Takavuosina esimerkiksi sosialidemokraateilla oli tapana sotaveteraanin nähdessään nälväistä ”hyvää päivää” tai pahimmillaan jopa ”tiedättekö onkos se kuutosen bussi jo mahtanut tästä mennä”.

Nykyisin sen sijaan ovelimmissa veteraanien pilkan muodoissa saatetaan toimittajan henkilökohtaisia poliittisia kantoja ja itsekorostusta naamioida näennäisen ammattimaiseksi journalismiksi.

Kategoriat
Kotimaa Kulttuuri

Jeesus kohtaa haasteita Golgatalla uudessa Raamatun käännöksessä

calm body of water
Jokainen voi itse päättää mitä kertomukseensa laittaa, paitsi silloin jos kertomuksesi on jo pöllitty. Photo by Claudio Büttler on Unsplash

(KAANAANMAA) Uuden testamentin tuore nykykielinen käännös on herättänyt runsaasti keskustelua sosiaalisessa mediassa, kertoo sosiaalinen media. Entistä yleistajuisemman version sanastosta on karsittu sellaisia vanhahtaviksi muuttuneita ilmauksia kuten ”ongelma” tai ”ruoka” ja korvattu ne nykylukijalle sopivilla ”haasteella” ja ”brekulla”.

Muutostyö yltää kuitenkin yksittäisiä sanoja syvemmälle, toteaa kielitieteilijä Maarit Brest-Litovsk. Läpi uuden käännöksen kokonaisia virkkeitä tai kappaleita on saatettu muovata tämän hetken kielenkäyttöä vastaavaksi. Näin alkukreikan ilmaisuvoima ja tarkoitus aukeavat koko laajuudessaan nykyihmisellekin, arvioi Brest-Litovsk. Hän ottaa esimerkiksi tutun kohtauksen Jeesuksesta erämaassa:

Sitten Henki vei Jeesuksen ylös erämaahan perkeleen kiusattavaksi. Ja kun Jeesus oli paastonnut neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä, tuli hänen lopulta nälkä. Silloin kiusaaja tuli hänen luoksensa ja sanoi hänelle:

Sellainen luova mieli, joka voi huikealla tavalla aukaista mitä erilaisempia solmuja, voi myös itse mennä solmuun tavalla, jota ei sitten ihminen itse enää auki saakaan.”

Myös kaikkien tuntema vuorisaarna on uutena versiona tutumman kuuloinen ja lähestyttävämpi:

Nähdessään kansanjoukot Jeesus nousi vuorelle. Hän istuutui, ja opetuslapset tulivat hänen luokseen. Silloin hän alkoi puhua ja opetti heitä näin:  ”Yhteiskunnan ja yritysten tasolla meidän on aika päivittää ihmiskäsitys, syleillä ihmisen mielen monimuotoisuutta ja luoda toimintatapoja ihmisestä käsin.”

Erityisen hyvin muutostyön vahvuudet näkyvät Raamatun kenties hurjimmassa osiossa, Ilmestyskirjassa. Apokalyptisten näkyjen kiivaus avautuu Brest-Litovskin mukaan nyt paremmin kuin yhdessäkään aiemmassa käännöksessä:

Ja minä näin, kuinka Karitsa avasi yhden niistä seitsemästä sinetistä, ja kuulin yhden niistä neljästä olennosta sanovan niinkuin ukkosen äänellä: ”Tule!”  Ja minä näin, ja katso: ”ensimmäisessä aallossa Vincit luo verkkosivun, jossa tunnetut henkilöt kertovat suhteestaan terapiaan ja sen luonnollisuudesta oman minän kehittämisessä.”

Kategoriat
Kotimaa Politiikka

Pelastuslaitos: Porissa kuuluva ulina ei edellytä toimia – käynnissä kokoomuksen oppositiosignaalien testaus

torvi joka ei kuitenkaan ole puoluehallituksen jäsen
Poliittiset signaalit voivat olla voimakkuudeltaan suuria, mutta vaikutukset kansalaisten arkeen jäävät onneksi usein ohimeneviksi. Photo by Hammad Anis on Unsplash

(PORI) Satakunnan pelastuslaitos muistuttaa Porin kaupungin asukkaita tässä viikonvaihteessa alueella tehtävistä yleisten vaaramerkkien kokeiluista. Kokoomuksen aikavälillä 4.-6.9. suorittamien testien vuoksi kaupunkilaiset saattavat kuulla voimakasta ulinaa, joka nousee ja laskee vaalikausien rytmissä.

Aika ajoin voi kuulua vaimeampaa tasaista vinkunaa, joka on kuitenkin vain Petteri Orpon tavanomainen käyntiääni. Tämäkään ei vaadi asukkailta toimenpiteitä viikonloppuna, tai muutenkaan”, rauhoittelee palomestari Helge Sprängladdning.

Yleinen vaaramerkki, joka vaatii väestöltä toimenpiteitä, on yhden minuutin pituinen, seitsemän sekunnin ajan nouseva ja seitsemän sekunnin ajan laskeva äänimerkki. Vaaramerkki sekoitetaan monesti eduskunnan kyselytuntiin, mutta ne ovat Sprängladdningin mukaan erotettavissa melko yksinkertaisella muistisäännöllä:

Yleisen vaaramerkin kuullessasi ovet, ikkunat ja ilmanvaihto tulee sulkea, mutta radio ja televisio avata. Kun kuulet eduskunnan kyselytunnin, toimi päinvastoin.

Kategoriat
Kotimaa Talous

Pankit: Koronaelpymisen käyrä näyttääkin ß-kirjaimelta, sanoo ”bbzzoiinnnkkk”, haisee perseelle

grayscale photo of people sitting on chair
Työn tuottavuuden kehitys Suomessa on nykyään pitkälti korkean teknologian teollisuuden harteilla (kuvassa oikealla). Photo by Austrian National Library on Unsplash

(STONKS) Maailmantalouden elpyminen koronakriisistä on saamassa uusia muotoja, uskovat kotimaiset ja eurooppalaiset liikepankit. Kevään arvelut muun muassa V-, W ja U-muotoisista toipumiskäyristä tarkentuvat jatkuvasti, ja tutkijoiden mukaan talouden tulevaisuus näyttää yhä sumuisemmalta ja lievästi umamiselta.

”Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että talouden nousukäyrä Suomessa muistuttaa G- tai F-kirjainta, tai mahdollisesti varjokuvaa kaniinista. Toisaalta Ruotsin kohdalla suunta on pikemminkin Alavuden kirkonkylän muotoinen”, pohtii talousanalyytikko Ossi-Manni.

Tutkijoiden ja pankkien keskuudessa vallitsee kuitenkin erimielisyyttä siitä, sanooko talous elpyessään ”plöts”, ”bbzzoiinnnkkk” vai ”vittu kaveri se oli mun tuoppi”.

Mannin mukaan talouden elpymiskäyrä lähestyy maata Fennoskandian lounaispuolelta, ja kehittyvä okluusiorintama voi tuoda pienituloisille heikkoa sadetta ja vaatimuksia työttömyysturvan kaventamisesta.

”Täyttä varmuuttahan ei toistaiseksi ole siitä, haiseeko elpyminen hyasintille vai perseelle, mutta eiköhän se perseelle ole”, Manni arvioi.

Kategoriat
Kulttuuri Paavi Seksivau

Reportaasi: Miehisyyden ahdas malli kiristää minuuden vyötärönauhaa

brown wooden table near brown wooden chair
Monelle miehelle sauna on paikka, jossa sydän on avoinna kuin koraalikirja vappuna. Photo by Anne Nygård on Unsplash

(SAMMATTI) Suomalainen mies voi näyttää päällepäin viettävän vaivatonta elämää, jossa osin tiedostamattomatkin etuoikeudet luistattavat tulevaisuuden suksia vauhdilla pitkin ulappaa. Mutta joskus havutkaan eivät auta, kun sisimpään lentää hiekkaa.

Maaninkalainen (paikka muutettu) paikallinen mies Jaakko Kallunki-Jeremia on tänä kesänä useasti havahtunut miettimään omaa rooliaan ihmissuvun päättymättömässä kantakirjassa. Sopiva paikka puhua Lehden erikoishaastattelussa näistä hiljaisilla ruodeilla soittavista tunnoista on tietenkin sauna, miesten oma tsasouna sekä tripodi yhdessä ja samassa vyyhdessä.

Hehheh siis, kjeh kjeh, tiedätkö mitä blondi sanoo oikein hyvän seksin jälkeen”, Kallunki-Jeremia (nimi voi olla muutettu) pohtii hiljaa upottavassa lämmössä.

No mitä?

Arvasinkin ettei jätkä tiedä häähähähää”, mies jatkaa katsoen pitkään tulipesän liekkeihin, jotka kuin heijastelevat aikamme monisyisiä juovia.

Sielussa voi olla tyhjä istuin

Kallunki-Jeremia on huomannut myös monen vanhan ystävänsä ajattelevan samoja kysymyksiä. Miehen muotti ja ympärillä sanoitta sinkoilevat odotukset uurtavat kapeita polkuja, joilla käyminen ei aina suju kuin pyöräretki.

Jaa mutta tiedätkö mitä blondi sanoo oikein hyvän seksin jälkeen”, hän pitkän hiljaisuuden jälkeen sanoo vaieten.

Tuota öö mä oon kuullut tän jo.”

Ai jätkä jää panemisen jälkeen kuuntelemaan ämmien höpinöitä rähhähähää”, Kallunki-Jeremia tunnustaa.

Herkkä ote herättää sydämen korvakäytävät

Julkisessa keskustelussa miehille asetetaan usein jopa huomaamatta ahtaita roolimalleja, joiden noudattaminen voi ulospäin näyttää pettävän helpolta. Näennäisen säröttömän kuoren alla voi silti hölskyä miehisyyden hauras keltuainen.

Kallunki-Jeremia toivoo, että hänen esimerkkinä voisi rohkaista muitakin tarkistamaan ihmisyytensä kompassista, mitä aikaa sen viisarit todella näyttävät.

Hei hei hei! Hei, kuule, tiedätkö mitä blondi sanoo oikein hyvän seksin jälkeen”, hän vakuuttaa.

Voi vittu Jaakko nyt pää kiinni.

Kategoriat
Kotimaa Talous Yleinen

Yritysjohtajat: Suomi on tiellä

Kuvassa näkyvä tie saattaa liittyä aiheeseen.
Kuvassa näkyvä tie saattaa liittyä aiheeseen. Photo by Bruno Bergher on Unsplash

(LAUKAA) Suomi on vaarallisesti ja jopa peruuttamattomasti tiellä, varoittavat suomalaiset yritysjohtajat. Heidän mukaansa erityisen suuren vaaran kansalliselle hyvinvoinnille aiheuttavat tällä hetkellä erilaiset pyrkimykset hyvinvoinnin turvaamiseksi.

”On ilmiselvää että Suomi on nyt tiellä. Lisäksi vain tiellä ovat muun muassa työlainsäädäntö, sosiaaliturva, luonto ja inhimillisyys”, arvioi puheenvuorossaan Työllistävän Yrityksen toimitusjohtaja Arvo Lisä-Arvo.

Hän peräänkuuluttaa yhteistä kansallista projektia kansanhyvinvoinnin pelastamiseksi. Tällä tarkoitetaan kaikkien kansa-alkuisten termien perinteen mukaisesti jotakin asiaa, joka on jollain muulla kuin kansalla.

Myös Lehteä julkaisevan ylikansallisen Lehti-konsernin rahoitusjohtaja, hassu pieni pomeranialainen Sippo yhtyy yrityskentän nostamaan huoleen. Päivätorkuiltaan herätetty koironen pohtii, että esimerkiksi Lehti-konsernin kotimaassa tapahtuvaa työllistämistä olisi helposti mahdollista nostaa jopa 10-15 prosenttia, jos kaikki kilpailijat lakkautettaisiin.

”Edellytämme tässäkin asiassa nopeita toimia alaamme edustavilta järjestöiltä. Muun muassa maakuntalehdistön lopettaminen toisi meille uuden tilaajan yhdestä naapurista, joka jo lupasi niin, ja lisäksi hyvän mielen itämerensilakoista koostuvalle hallintoneuvostollemme”, Sippo haukahtaa riemukkaasti.

Kategoriat
Kotimaa Kulttuuri

Mieserikoistoimittajien kesäjuhlilla kuultiin liian monta Kamalaa vitsiä

Photo by Nick Fewings on Unsplash

(POCSAARI) Suomalaisten mieserikoistoimittajien perinteiset kesäjuhlat päättyivät tänäkin vuonna kliseisesti, vahvistaa juhlatoimikunta tiedotteessaan. Juhlapaikkana toimi aiempien vuosien tapaan läheisen ratsastuskerhon maneeri.

Juhlaväki muisteli illaan mittaan menneen vuoden onnistumisiaan. Myös ensiaputeltalla riitti vilskettä monen vieraan nyrjäytettyä kyynärpäänsä taputellessaan itseään olalle.

Ai jai, kyllä niin oivaltavasti ja tuoreesti sivalsit blogissasi taloudenpidosta että ’Venezuelan tiellä ollaan’, retwiittasin heti!” kehaisi tunnettu skribentti Mies Helli-Orrala tuttavaansa boolijonossa.

”Ja minä niin nauroin kun olit keksinyt sen, sen, että ’aktivistit vaan avokadoa syövät vaikka muka ilmastosta piittaavat’. Avokadoa! Kyllä sä sitten osaat. #lukusuositus, #lukusuositus minä sanon!” vastasi kollega Mies Ekka-Pervasti.

Juhlan kohokohta oli mieserikoistoimittajien ”Tempaisu”-kunniapalkinnon jako, joka annetaan vuoden parhaan Pohjois-Korea-vertauksen käyttäjälle. Pakinnon sai jälleen moninkertainen voittaja Mies Himo-Taapala.

Järjestäjien mukaan ainut tyylirikko onnistuneessa illassa oli erään humalaisen, liian nuoren ja oikeinkirjoitustaitoisen vieraan kertoma karkea vitsi ”mitä yhteistä on Yhdysvaltain demokraattien varapresidenttiehdokkaalla ja suomalaisen erikoistoimittamisen tasolla”. Asiallinen juhlaväki kuitenkin hiljensi häirikön nopeasti viiltävällä ammattitaidollaan.

”Turpa kiinni kommunisti”, he sanoivat.

Kategoriat
Kotimaa Kulttuuri Politiikka

Ylilaudan vakiokävijä masentui vakavasti – ei keksinyt enää aitoa aktivismia tyhmempää pilkkaa aktivismista

(LUTUURISOTA) Useat Ylilaudan ja muiden anonyymien foorumien tehokäyttäjät ovat viime kuukausien aikana sairastuneet vakavaan masennukseen, kertovat terveydenhoitoalan lähteet Lehdelle. Syynä ilmiöön on se, että nämä eivät enää keksi yhteiskunnallisesta aktivismista tyhmempiä pilkkaversioita laudalla jaettavaksi kuin mitä todellinen aktivismi sisältää.

”Katselin kaljahyllyä kaupassa ja näin että Mustan virran panimo, höhhöh, mustan, tämähän on varmaan, ehehe, rasismia, teenpä nokkelan meemin. Mutta sitten luin, että ruokareseptitkin ovat kuulemma valkopesua. Oikeasti! Jengi on aidosti tätä mieltä! Ei vittu, menin ihan lukkoon ja nyt en edes jaksa pelata Warzonea kuin kuutisen tuntia yössä. Työkyky on siis täysin mennyt”, kertoo Marko Inne-Joncel.

Samaan ongelmaan on törmännyt Markon nettituttava Matias Vähä-Rungar. Hän oli juuri aloittamassa laudalle uutta ketjua siitä, miten legoukkojen ihonväri on kyllä tosi ongelmallista ja pitäisikö canceloida koko Tanska, kunnes hän vahingossa eksyi amerikkalaismuseon sivuille.

”Niinku siellä vedettiin tosissaan, että rationaalinen ajattelu on valkoisen kulttuurin piirre! Mitä vittua muka sen päälle voi enää ite keksiä? Meni kyllä heti maku koko mun ketjusta, eikä toisaalta aasialaisten fiilikset muutenkaan kiinnosta nykyään ketään”, hän sanoo pettyneenä.

Asiantuntijat ovat syystä huolestuneita nuorten miesten työssäjaksamisesta. Pieniä merkkejä toipumisesta kuitenkin on nähtävissä, he sanovat.

”Viime yönä kävin vastaamassa viideltä eri Twitter-tililtäni vasemmistopoliitikon twiittiin että läski huora läski huora läski huora. Tuntui jo paremmalta. On tärkeää että erilaiset mielipiteet tulevat yhteiskunnassa kuulluiksi”, pohtii Inne-Joncel.