Kuukausi: syyskuu 2004

(KIRKKONUMMI) Työttömät kasvoivat hieman elokuussa verrattuna vuoden takaisiin lukemiin, kertoi Tilastokeskus tiistaina. Keskimäärin työttömät kasvoivat noin 0,3 prosenttiyksikköä, pääasiassa keskivartalon kohdalta, joskin lievää kasvua oli havaittavissa niinikään pakaroissa sekä poskissa ja leuassa.
Kasvua oli havaittavissa myös nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömissä. Tilastokeskuksen ilman lupaa siteeraamat asiantuntijat pelkäävätkin, että nuorisotyöttömistä tulee ajan kanssa ”perkeleenmoisia tankkeja jotka eivät mahdu edes sisään ovista”.
Asiantuntijat arvelevat kasvun syyksi lisääntynyttä viinankulutusta.
”Rikoo on riskillä ruma”, huomautti Tilastokeskuksen tapakouluttaja Aimo Kaski.

(URJALA) Vuoden 2006 presidentinvaaleista saattaa sittenkin tulla tiukka taisto. Presidenttipeli sai uuden käänteen tiistaina, kun Nokian pääjohtaja Jorma Ollila (nok.) ilmoitti halustaan asettua ehdolle virkaan. Ollila lupasi kampanja-avauksessaan olla ennen kaikkea koko kansan presidentti.
”Ja kun sanon koko kansan, tarkoitan tietenkin niitä, joilla on pätäkkää”, tarkensi Ollila.
Ollila ei aio ehdokkuutensa takia liittyä minkään puolueen jäseneksi, vaan aikoo sen sijaan rekisteröidä Nokian omaksi puolueekseen, joka tukee hänen valintaansa. Ratkaisuaan hän perusteli sillä, että ”porvaripuolueetkin ovat ihme kommareita, joilla ei ole mitään käsitystä siitä miten markkinataloutta pyöritetään isojen poikien malliin”.
Ollila lupasi, että jos hänet valitaan maan johtoon, Suomi osakeyhtiöitetään mahdollisimman nopeasti ja viedään New Yorkin pörssiin Nokian tytäryhtiönä. Suomi Oy:n tehtävänä olisi tuottaa halpaa orjatyövoimaa Nokian palvelukseen.
Kampanja-avauksen lopuksi Nokian poikakuoro veisasi jakeita Necronomiconista.

(TURKU) Suomalaisten into hyväntekeväisyyteen on selvässä kasvussa, uskovat kansalaisjärjestöt. Erilaisten keräysten tuotot ovat olleet viime vuosina nousussa ja perinteisten auttamismenetelmien rinnalle on vahvasti noussut nk. adoptiolapsen hankkiminen ulkomailta. Tämä tarkoittaa sitä, että suomalainen tukee joka kuukausi tietyllä summalla jossain kehitysmaassa asuvaa lasta ja rahoittaa näin mm. tämän opintoja.
Tämän vuoden suurin hitti on ollut Plan B -järjestön aloittama adoptioterroristikampanja. Alkuvuoden aikana terroristeja on adoptoitu jo toistasataa eri puolilta maailmaa.
”Esimerkiksi Gazassa asuvalla Alilla, 22, ei vielä vähän aikaa sitten ollut mitään taloudellisia edellytyksiä ryhtyä terrori-iskuihin, mutta nyt hän saa kuukaudessa 10 euron tuen. Hän onkin kirjoittanut ’adoptiovanhemmilleen’ että pystyy räjäyttämään itsensä ja paikallisbussin ilmaan jo parin kuukauden sisällä”, iloitsee järjestön tiedottaja Humbert Humbert.

Eniten Lähi-idästä

Humbertin mukaan kansalaisjärjestön antama apu on tarpeeseen, sillä maailman valtiot eivät enää tue terroristeiksi haluavia samassa mittakaavassa kuin ennen. Erityisen huolestunut hän on Yhdysvaltain aiempaa nihkeämmästä rahanjakopolitiikasta.
”Vielä 1980-luvulla rahaa suorastaan syydettiin, mutta nyt terroristeista tuntuu, että heidät on jätetty aivan yksin”, murehtii Humbert.
Terroristeja tai terroristiksi pyrkiviä on adoptoitu selkeästi eniten Lähi-idästä, varsinkin palestiinalaisalueilta ja Irakista. Ne ovat ohittaneet jo vanhat suosikit Afganistanin ja Angolan. Humbert toivoo kuitenkin, että ihmiset muistaisivat myös lähiseutujensa huono-osaisia.
”Pitää muistaa, että apua tarvitsevia terroristeja on lähempänä kuin aavistammekaan, myös Euroopassa, vaikkei sitä aina uskoisi”, hän muistuttaa .

(VIEREMÄ) Tohtori Keimo Turauksen kehittämä uusi antiallergeenijärjestelmä on niin sanotusti räjäyttämässä allergialääkkeiden potin. Tänään esitelty järjestelmä on saanut valtavasti huomiota ulkomaita myöten. ”Tavara on silkkaa dynamiittia”, myhäilee tyytyväinen keksijä.
Tri Turauksen järjestelmä lupaa poistaa 95% kaikista allergianaiheuttajista. ”Yksinkertaistettuna systeemi toimii niin, että käyttäjä kantaa mukanaan pientä ydinenergialla toimivaa resonanssigeneraattoria, joka on konfiguroitu eliminoimaan kyseenomaisen henkilön allergiat”, tri selventää. ”Jos kantajalla on esimerkiksi kissa-allergia, resonanssigeneraattori räjäyttää kissat 50 metrin säteellä tuhannen päreiksi, plöts vaan”, lievästi mielenvikaiselta haiskahtava Turaus jatkaa.
”Se toimii! Varmasti toimii!” huutaa tohtori, kun hänet kannetaan käsiraudoissa pois tilaisuudesta.

(LIMINKA) Oppositiopuolueet ilmaisivat viikonloppuna syvän tyytymättömyytensä liminkalaisen Pertti Mäkisen, 55, perheen vuosibudjettiin. Opposition mielestä budjetti ei huomioi riittävästi työllisyyttä eikä myöskään elvytä taloutta tarpeeksi. Mäkisen perheen budjetissa ei puututa edes verokysymyksiin, puolueet kritisoivat.
”Erityisen pettynyt olen siihen, että budjetissa ei sijoiteta tarpeeksi rahaa työllistämistoimiin. Pertti on ollut työttömänä jo parisen vuotta, mutta edelleenkään koulutustoimintaan ei sijoiteta tarpeeksi rahaa. Kansalaisopiston perhouistinkurssi ei ole riittävä”, suomii vihreiden Osmo Soininvaara.
Kokoomus puolestaan toivoisi, ettei perhe yrittäisi väkisin ylläpitää ylitiukkaa talouskuria, vaan ottaisi reilusti lainaa elvytystoimia varten. ”Uusi auto ja remontti kotona sekä reilusti kosmetiikkaa parantaisivat reippaasti kilpailukykyä ja tekisivät perheen tyttäristä houkuttelevan sijoituskohteen naapuruston hyväosaisille nuorillemiehille”, visioi puolueen puheenjohtaja Jyrki Katainen.
Keskustelu Mäkisten budjetista jatkuu maanantaina valiokuntakäsittelyillä.

(ÄKÄSLOMPOLO) Useimpien hirvikolareiden taustalta löytyy pitkäaikaista masennusta, väittää Oulun yliopiston ekopsykologian laitoksella tänään tohtoriksi aiheesta väittelevä Lehmus Ruuna. Yhteiskunnan turvaverkkojen puuttuminen, stressi ja kiireinen elämänrytmi ajavat vuosittain kymmeniä hirviä äärimmäiseen ratkaisuun.
”Kun ajattelee vaikka metsästysaikaa ja sen hirvelle tuottamaa stressiä. Ei se ole suuri ihme, jos juuri niihin aikoihin aina ”onnettomuus”tilastot rumenevat” kertaa Ruuna.
Hirvi on kautta aikojen tiedetty itsemurhaan taipuvaiseksi eläimeksi. Kansan suussa kiertävät yhä sananlaskut, kuten ”Hirteen män ku hirvi ikkään” tai ”Ittiänsä ampuus ko hirvi ikänäns”. Varsinaista tutkimustietoa aiheesta ei kuitenkaan ennen ole saatavilla ollut.
Ruuna toivoo, että uudet tutkimustulokset auttavat tulevia hirvisukupolvia tunnistamaan itsessään mahdolliset masennuksen oireet ja hankkimaan apua. Tätä kuitenkin vaikeuttaa se seikka, ettei suurillekaan villieläimille juuri järjestetä henkistä hoitoa. Ruunan mukaan asiaan kaivattaisiinkin parannusta mitä pikimmin.
”Kyllä siitä on lähdettävä, että yksikin liikenteessä kuollut hirvi on liikaa. Ja ihminen. Siis kuollut on liikaa. Ei suinkaan ole hirvi” selventää Ruuna.