Kuukausi: syyskuu 2004

(JYVÄSKYLÄ) Jyväskylän yliopiston nollatutkimuksen huippuyksikön tuoreimman väitöksen mukaan hyräily vahingoittaa äänihuulia. Lisäksi hyräilijät kärsivät muita useammin ylipaino-ongelmista ja heille maksetaan ääneen laulavia huonompaa palkkaa.
”Normaalissa laulussa kurkunpää laskee ja leuka on avoimempi. Ääni kulkee ja laulu raikaa. Se on rehellisten ihmisten hommaa se. Hinttimäisessä hyräilyssä ja hymistelyssä leukaa jäkitetään kuin olisi metrin kanki kurkussa. Se rasittaa sekä äänihuulia että kaularangan lihaksia. Hyräily on äänen pihtaamista. Totta kai se vaikuttaa muihinkin elämänalueisiin”, professori Silvia Viasil selittää.
Tutkimuksen mukaan hyräilyä parempana pitävät ajautuvat reilusti suutaan aukovia useammin rikollisille poluille. Viasil viittaakin heinäkuiseen tapaukseen, jossa vantaalainen mies tuomittiin rikesakkoon häiritsevästä hyräilystä julkisella paikalla. Pitkin paikallista toria mittaillut mies säännösteli Mombasaa ja Liian nuori rakkauteen -iskelmää puoliavonaisten huultensa välistä sillä seurauksella, että tilille kolahti rikesakko.
”Laa-lalaaa”, Viasil laulaa, eikä häpeile esitellä punoittavia kitarisojaan.

(PIEKSÄNMAA) Pieksänmaalla halutaan kiinnittää huomiota paikallisten huonompiosaisten julkiseen oleskeluun. Osuuskauppojen, linja-autopysäkkien ja pankkien kulmille ollaan aikeissa pystyttää kylttejä, joissa varoitetaan purkuvaarasta.
”Kyllä jämpti on niin, että tiällä on ihan harvinaisen paljon purkuja kuleksimassa ja kuseksimassa katuloille ja rappuloille. Että eihän tästä mittää tuu, ku purkuloita joka kuluman täyveltä, mutta eipähän niitä tarvihe ennee kahella, jos ei ou tarvis. Kylttilöitä pystyyn vuan”, uhoaa Irmeli Yrjäs Pieksänmaan sosiaali- ja terveydenhuollosta.
Pieksänmaalla on eniten purkuja alueen väestömäärään nähden.

(HAUKIPUDAS) Sosiaali- ja terveysministeriö tutkii, olisiko valtion mahdollista alkaa tukea kansalaisten tupakanpolton aloittamista. Ministeriö arvelee, että antamalla mm. nuorille ja vähävaraisille lääkekorvausta tupakointia varten voitaisiin lisätä verotuloja, joita alkoholiveron alennus on pahasti laskenut.
Ministeriö on huolestuneena seurannut tupakoinnin suosion laskua. Vaarana on, että hyvinvointivaltion perusta murenee, ellei tupakkaverosummaa saada kasvuun.
”Kun entistä useampi nuori körssittelisi posket lommolla, karttuisi kansan kassa”, laskettelee erikoistutkija Jaakko Belmont ketjussa polttaen.
Tupakan korvausmaksu hoidettaisiin samalla tavoin kuin muidenkin Kela-korvattavien lääkkeiden. Korvauksen saamisen ehtona on se, ettei kyseinen henkilö ole aiemmin polttanut. Enimmäismääräksi korvattavalle tupakalle kaavaillaan Belmontin mukaan ”semmoista kolmea askia päivässä, ja ehdottomasti filtteritöntä”.

Tupakkayhtiöt syyttömiä

Ministeriö uskoo, etteivät ratkaisun terveysvaikutukset nousisi kestämättömiksi. Kasvaneet terveydenhoitokulut kuittautuvat verotuloilla ”kevyesti”.
”Ja kun pössyttelijät vetelisivät vain tervaista Norttia ilman filtteriä, niin eiköhän se keuhkolaajentuma ja syöpä keikauta useimmat ennen kuin heistä alkaa liikaa taakkaa yhteiskunnalle olla”, sanoo Belmont.
Ministeriö kiistää, että tupakkayhtiöillä olisi mitään tekemistä selvitystyön kanssa.
”Ei kerrassaan mitään tekemistä. Yhtä vähän tekemistä kuin oli joukkokanteen mahdollistavan lainmuutoksen hylkäyspäätöksen kanssa”, vakuuttelee Belmont Marlboro-farkuissaan.