Kategoriat
Seksivau Sää Talous

Ilmastoaktivisti liimasi päänsä kiinni

Photo by Jackson Simmer on Unsplash

(KANDOR, AS.) Ilmastotoimien puolesta kampanjoivien aktivistien uskaliaat kansainväliset liimaustempaukset ovat saaneet jatkoa. Viime viikkoina yhteiskunnallista keskustelua ovat herättäneet iskut, jossa aktivistit ovat esimerkiksi kiinnittäneet itsensä kuuluisiin taideteoksiin tai heittäneet niiden päälle maalia.

Iskujen tekijöiden mukaan he haluavat herättää ihmiset vallitsevaan ilmastohätätilaan, eikä kuolleella planeetalla olisi myöskään vituiksi ajateltua aktivismia.

”On ensiarvoisen tärkeää kiinnittää kansalaisten huomio ilmastokysymyksiin, joten siksi teippasin pyhäinmiestenpäivänä banaanin sivettikissaan”, sanoo ilmastokampanjoija Ruut Baden-Baden-Bahnhof.

Uusin tempaus koettiin varhain maanantaina Helsingin keskustassa, kun kesken työviikon alun Ateneumin taidemuseon edustalla aktivisti Ketamin Lyhkänen liimasi päänsä kiinni. Tapaus on herättänyt runsaasti tyytyväisyyttä ympäri poliittista kenttää, ja myös somessa monet kommentaattorit ovat jakaneet tukensa Lyhkäsen toimille.

”Mmhhff ssshhhff nnnnmmmggggghhhhm!” kommentoi Lyhkänen. Helsingin poliisista kerrotaan, että teon seurauksena viranomaiset aikovat lähteä kahville.

Kategoriat
Kotimaa Talous

Yhä useampi aikoo säästää sammuttamalla valot omalta vintiltään

Photo by Peter Herrmann on Unsplash

(RANTASALMI) Suomalaiset ovat kilvan intoutuneet keksimään energiansäästötapoja tulevan talven varalle. Rajusti nousevat hinnat ja kiihtyvä inflaatio pakottavat ihmiset etsimään tinkivaraa naapuriakin kauempaa ja joskus jopa omastakin kulutuksesta.

Mielipidekyselyjen ja ympärille katsomisen perusteella mukaan moni on jo aloittanut säästötalkoot sammuttamalla valot omalta vintiltään. Gallupanalyytikko Juho Paidaton muistuttaa, että kyseessä on perinteinen vanhan kansan konsti.

”Esimerkiksi sotien jälkeen jopa kokonaiset sukupolvet saattoivat elää vuosikymmeniä koskaan laittamatta valoja päälle”, hän huomauttaa.

Paidattoman mukaan on myös selviä merkkejä, että yhä useampi on alkanut käydä yhä hitaammalla hinnankorotusten ja ahdistavien sotauutisten paineessa. Näin voidaan säästää energiaa esimerkiksi kotimaiseen syrjintään, joka koetaan mittausten perusteella verrattomasti aseapua halvemmaksi keinoksi auttaa Ukrainaa sodassa.

Ilahduttavaa on kommentaattorien mukaan ollut yrityselämän liittyminen talkoisiin. Tilastoista on havaittu, että muun muassa viestintätoimistot, ajatuspajat ja yksittäiset elinkeinoelämän vaikuttajat ovat voimakkaasti lisänneet kuuman ilman tuotantoaan syksyn aikana. Tämä synnyttää välittömiä lämpöenergiahyötyjä ja voi samalla tukea pohjoismaista tuulivoiman tuotantoa muutoin melko tyynessä säässä.

Säästövinkit tulevat silti tarpeeseen ilmojen viilentyessä. Paidaton kehottaa kuitenkin odottamaan omiin housuihin kusemista talven kovimpiin pakkaspäiviin, jolloin toimenpiteestä saatava rajahyöty on merkittävästi tämänhetkistä suurempi.

Kategoriat
Kotimaa Sähkeet

Paniikkisähkeet keskiviikolle

Paniikki – Yhä useammat kansalaiset ovat huolestuneet viranomaisten viivyttelystä jodin tehosterokotusten jakamisessa. Toistaiseksi sen paremmin sosiaali- ja terveysministeriö kuin THL:kään eivät ole kertoneet, aiotaanko joditehosteiden seuraava kierros aloittaa vielä tämän syksyn aikana. Monissa puheenvuoroissa on pohdittu etenkin riskiryhmien vointia. Riskiryhmiin kuuluvat muun muassa hysteeriset 3-40-vuotiaat ja kaikki Facebookin kaupunginosaryhmien jäsenet.

Paniikki – Yhä usemmat kansalaiset ovat huolestuneet Venäjän niin sanotun hybridivaikuttamisen lisääntymisestä syksyn aikana. Esimerkiksi sanomalehdet ovat raportoineet useista tapauksista, joissa venäläisin rekisterikilvin varustettu henkilöauto on ollut pysäköitynä esimerkiksi parkkiruudussa tai lentokentän pysäköintihallissa. Moni kertoo myös kuulleensa venäjän kieltä muun muassa venäjänkielisissä televisio-ohjelmissa tai päässään.

Ei paniikkia – UKK-instituutti on tyytyväinen kansalaisten lisääntyneeseen liikkumisintoon. Viime viikkoina yhä usemman suomalaisen on kerrottu sännänneen vuoroin apteekkiin, pankkiautomaatille sekä ruokakauppaan varautuakseen sähkökatkojen, maksupääteongelmien tai maailmanlopun tuomiin haasteisiin. Instituutti muistuttaa, että säntäily, ryntäily ja kaikki yleisluontoinen huitominen ovat tehokasta arkiliikuntaa, joka ylläpitää tuki- ja liikuntaelinten ja verenkiertoelimistön hyvinvointia. Instituutti toivoo viranomaisilta ja medialta jatkossakin vastaavia kuntokampanjoita.

Kategoriat
Talous

Fröbelin palikat aloittaa Ellun kanojen pää olkapää peppu polvet varpaat polvet varpaat -ekonomistina

Photo by Mahmud Ahsan on Unsplash

Legendaarinen lastenyhtye Fröbelin palikat on nimitetty kuuman ilman tuotantolaitos Ellun kanojen uudeksi pää olkapää peppu polvet varpaat polvet varpaat -ekonomistiksi. Rekrytoinnin avulla yritys kehittelee uusia strategioita peitelläkseen tosiasiaa, että sen liikevaihto häviää vuosi vuoden jälkeen Milttonille.

Fröbelin palikoilla on monen vuosikymmenen kokemus laululeikeistä, joissa heilutellaan käsiä. Lisäksi yhtyeen katalogissa on kappaleita, joissa opetetaan numeroita lapsille ja lapsenmielisille. Tällä Ellun kanat aikoo vahvistaa kyvykkyyttään vastata nyky-yhteiskunnan monimutkaisiin tarpeisiin, toimitusjohtaja Kana Tujunen kertoo.

“Uskomme tämän parantavan edellytyksiämme sekä sparrata suomalaista yrityskenttää että saada media haastattelemaan juuri meidän kanoja, anteeksi, huippuosaajiamme”, Tujunen sanoo.

Erityisesti Fröbelin palikoiden yhteiskunnallinen ymmärrys teki Tujuseen vaikutuksen.

“Jotta sumeassa ajassa kykenee navigoimaan, tarvitaan skenaarioita ja näkemystä“, hän sanoo.

Tästä Fröbelin palikoilla on kovat näytöt. Yhtyeen Pumppulaulu-kappale on yli 30 vuotta vanha mutta klassikkomaineeseen noussut analyysi Suomen tilasta.

“Meidän laivassa, meidän laivassa, siinä on iso reikä pohjassa”, Tujunen laulaa ja vähän leikkiikin.

Hänen mukaansa Fröbelin palikat on nappivalinta yrityskulttuuriin, jossa aikuiset kutsuvat toisiaan kanoiksi. Uuden kana-aiheisen laululeikin kirjoittamisesta on jo sovittu.

Myös Fröbelin palikat on innoissaan tulevasta pestistä. Yhtyeellä on kirkas ymmärrys nelivuotiaiden mielenmaisemasta, mikä auttaa kirkastamaan yhteiskunnallista näkemystä bisnesrelevantiksi vuoden 2022 Suomessa.

“Sutsisatsisatsaa, sutsisatsaa”, yhtye kuvaa tulevia haasteita.

Kategoriat
Kulttuuri Ulkomaat

Ukrainalais-venäläisen hittikappaleen kaksi puolta: ”Liian pitkä bridge, mutta onneksi Kertšissä räjähtää”

Photo by Giancarlo Revolledo on Unsplash

(OSUVANMERI) Sattuipa kerran niin, että ukrainalainen muusikko Volodymyr tapasi yllättäen venäläistrubaduuri Vladimirin jossain siellä, missä Dnepr ja Dnipro yhtyvät. Kaksikko oli palkattu vahingossa samaan oluttupaan samalle illalle soittamaan ja viihdyttämään.

Volodymyr ja Vladimir yrittivät vastahakoisesti luoda molemmille sopivaa soittolistaa, mutta yhteistä säveltä ei niin sanotusti löytynyt.

”Minä tykkään silloista. Suosikkikappaleeni on söpöäkin söpömpi Kawaii-joen silta”, totesi Vladimir.

Volodymyrille laulu ei kelvannut, mutta hän ehdotti tilalle englantilaiseen lastenloruun perustuvaa London Bridge Is Falling Downia. Vladimir tyrmäsi sen anglosaksisena natsismina, fasismina ja rasittavana renkutuksena.

Volodymyr myönsi laulun ongelmat, muttei halunnut antaa niiden jyrätä hyviä puolia.

”Siinä on liian pitkä bridge, mutta onneksi Kertšissä sitten räjähtää.”

Kategoriat
Kulttuuri

Paikallinen mies, joka sanoo somessa aina menevänsä katsomaan kriitikoiden lyttäämät elokuvat, ei aio mennä katsomaan Anna Erikssonin elokuvaa

Photo by Karen Zhao on Unsplash

(GISOMYNIA) Tamperelainen Jukka Skeba-Limburg on pitkään hiljaa ja istuu tuolissaan. Hetken kuluttua hän avaa kännykän ja sieltä tutun HS-sovelluksen, mutta sulkee sen pian ja huokaisee.

Skeba-Limburg tunnetaan lähipiirissään periaatteen miehenä, tai kuten tärkeimmät ystävät lämpimästi sanovat, ankeana paskapäänä. Tähän asti hän on rakentanut maailmankuvansa perinteisten kivijalkojen varaan, joita ovat taskulämmin rasismi, arvaamaton väkivaltaisuus sekä pakottava tarve kirjoittaa jokaisen kielteissävytteisen elokuva-arvostelun kommenttiketjuun, että jaaha koska kritiikko tämän haukkuu niin pitääpä todellakin mennä katsomaan.

”Se alkoi, kuten kansanperinteet yleensäkin, pelkkänä jäsentymättömänä katkeruutena ympäröivää maailmaa kohtaan, mutta sittemmin siitä kehittyi aivan aito pakkomielle”, Skeba-Limburg muistelee kaihoisasti.

Nyt hänen maailmassaan on kuitenkin korjaamaton särö, nimittäin iskelmälaulajana ja oman elämänsä performanssina aiemmin tunnetun Anna Erikssonin uusi taide-elokuva W. Se on synkkä psykologinen draama madame Euroopasta ja tämän kiinalaisesta palvelijasta, tai jotain. Elokuvaa on pidetty dystooppisena nykyallegoriana Kenneth Grahamen eeppisestä runoelmasta Kaislikossa suhisee, sekä huonona.

Skeba-Limburg oli jo luonnostellut valmiiksi nokkelan sivalluksen elokuvaa arvostelleille elitistisille kriitikoille: ”jaaha koska kritiikko tämän haukkuu niin pitääpä todellakin mennä katsomaan”, mutta katsottuaan W:n trailerin hän ei pystynytkään lähettämään viestiään.

”En kyllä taidakaan mennä katsomaan”, hän saa viimein sanotuksi.

Skeba-Limburg avaa sovelluksen vielä kerran, mutta sulkee sen alistuneesti. Sen sijaan hän aukaisee television ja asettaa lohdutukseksi dvd-soittimeen yhden voittoisimmista hetkistään, Luokkakokous 3 -elokuvan. jonka todellakin kävi katsomassa.

”Hirveää paskaa tämäkin kyllä.”

Kategoriat
Kotimaa Muut lehdet Sähkeet

Sotasähkeiden sanomalehtikatsaus keskiviikoksi

Raju riita raja-aidasta – Suomen ja Venäjän välille ehdotettu raja-aita on joutunut vastatuuleen sen jälkeen, kun kävi ilmi, ettei aitaa välttämättä rakennettaisikaan suomalaisesta puusta ja suomalaisesta ruoasta. Maaseudun Tulevaisuuden pääkirjoitus hämmästelee valtionhallinnon heikkoa sitoutumista kotimaisen tuotannon tukemiseen, hinkua pakottaa kaikki ihmiset asumaan kaupunkeihin sekä susien hyysäämistä.

Näköalatonta politiikkaa – Iltalehti ja Ilta-Sanomat moittivat suomalaista politiikkaa ja liike-elämää pitkään jatkuneesta naiiviudesta suhtautumisessa Venäjään. Analyysikirjoituksissa ihmetellään, eikö jo 1950-luvulla olisi kannattanut rakentaa maahan lähes päästötöntä fuusiovoimaa hämärien itähankkeiden sijaan. Lehdet kehottavatkin Suomea ottamaan jatkossa enemmän oppia Virosta, esimerkiksi inflaation hoidossa.

Grafiikat kertovat dramaattisesta ilmiöstä – Espoolaisten autoilijoiden pysäköinnistä on tehty liian vaivalloista, kritisoi Helsingin Sanomat kaupunkisivuillaan tällä viikolla, viime viikolla sekä edeltävillä viikoilla. Lehti huomauttaa, että pysäköidylle autolleen pääsemiseksi osa espoolaisista joutuu muun muassa kävelemään. Postinumeroalueisiin perustuva karttasovellus myös näyttää, että osa parkkipaikoista sijaitsee aivan muualla kuin Espoossa, esimerkiksi Kemissä, Tyrväällä tai Mänttä-Vilppulassa.

Kategoriat
Kotimaa

Yhä useampi suomalainen huolissaan siitä mitä norsu hänestä ajattelee

Photo by Nam Anh on Unsplash

(XANADU) Koronapandemian aikana lisääntyneet työssäjaksamisen ongelmat ja masennusoireet eivät ole uusimpien tilastotietojen mukaan helpottamassa. Vaikka yhä harvempi suomalainen tuntee enää suurta huolta kulkutaudeista, niiden tilalle ovat nousseet perinteisemmät päänvaivat.

”Tällä hetkellä kasvava joukko suomalaisista on yhä enemmän huolissaan siitä, mitähän norsu hänestä oikein ajattelee”, kertoo Suomen akatemian alaisuudessa toimivan taktisen tutkimuksen neuvoston jäsen Aune S. Luoma.

Eniten pelkoja herättävät tällä hetkellä virolaiset, latvialaiset, liettualaiset ja puolalaiset elefantit, mikä on historian saatossa poikkeuksellinen ilmiö. Sen sijaan ruotsalaisten norsujen ajatusten painoarvo on selvästi laskenut, kuten muidenkin aiemmin tavanomaisten verrokkien.

”Kyselytutkimuksissa moni vastaaja kertoo tuntevansa syvää nolostumista norsun edessä jo miltei päivittäin. Joidenkin ihmisten arki on muuttunut hyvin työlääksi. Ihan tavallinen kauppareissu voi olla mahdoton ponnistus, koska he pelkäävät, että norsu huomaa heidän käsiensä olevan yltä päältä veressä”, Luoma jatkaa.

Vaikeisiinkin oireisiin on Luoman mukaan onneksi saatavissa helpotusta, kuten vastikään amerikkalaisessa Princetonin yliopistossa tehdyt psykologiset kokeet osoittavat.

”Nobelisti Daniel Kahnemanin sanoin, ’tuuppas nyt pois sieltä netistä'”, hän tiivistää.

Kategoriat
Sähkeet

Epätodennäköiset sähkeet sunnuntaille

Photo by 愚木混株 cdd20 on Unsplash

Toimittaja myönsi virheensä – Suomalaisten lehtien päätoimittajat ovat myöntäneet uutistoimintansa prosessien ja journalististen päätöksentekoketjujen heikkouden. Nämä ovat päätoimittajien mukaan johtaneet uutisissa virhepäätelmiin ja jopa väärien tietojen julkaisuun, mikä on myöhemmin jutuista korjattu sitä erikseen lukijalle kertomatta. ”Vika ei ole yksittäisen toimittajan, jonka työkuorma on usein kohtuuton ja työnjohdon tuki olematonta, vaan kyseessä on rakenteellinen- ja asenneongelma, jota olemme alkaneet yhdessä korjata. Siitä tulee toki kustannuksia, mutta integriteetillä ei ole hintalappua”, kertoo päätoimittaja Julius Erehtymätön.

Viranomainen myönsi virheensä – Valtioneuvoston kanslia ja monet ministeriöt ovat myöntäneet tehneensä julkisuuslain suhteen säännöllisesti tarkoitushakuista tulkintaa, joka on hidastanut tai jopa estänyt journalistista tiedonsaantia. ”Vika ei ole yksittäisen virkamiehen, jonka työkuorma on usein kohtuuton ja työnjohdon tuki olematonta, vaan kyseessä on rakenteellinen- ja asenneongelma, jota olemme alkaneet yhdessä korjata. Siitä tulee toki kustannuksia, mutta integriteetillä ei ole hintalappua”, kertoo VNK:n edustaja Virma Vastuu.

Lehti julkaisi hauskan vitsin – Moni kestotilaaja hieraisi tällä viikolla silmiään, kun Suomen suurin uutismedia Lehti julkaisi lystikkään, lämmintä huumoria ja vitsailua sisältävän jutun verkkosivuillaan. Verkkokeskustelijoiden mukaan juttu toikin mieleen muun muassa Speden kulta-ajat kahdeksankymmentäluvulla, jolloin huumorin tarkoituksena ei ollut iva tai pilkka, vaan se oli koko perheelle sopivaa ja yhteiskuntaa rakentavaa viihdettä, jonka ansiosta kansa sai yhdessä nauraa manneille ja lappalaisille.

Kategoriat
Talous

Lähteet: Uniper-pelastuspaketista puuttuu väitetty jumalauta – lainasaatanat menevät ehkä sivu suun

Photo by Arisa Chattasa on Unsplash

(BUNDESREPUBLIK DEUTSCHLAND) Fortumin omistaman energiayhtiö Uniperin tappiokurimus syvenee, ja uusien tietojen mukaan tilanne on jopa aiemmin kerrottua synkempi. Lehden energiamarkkinatoimittaja Aapo zum Teufel arvioi, että kesällä esitetyt väitteet siitä, että Uniperin tappioille olisi sovittu niinsanottu jumalauta, eivät pidäkään paikkaansa.

Aapo zum Teufel, mitä uudet tiedot tarkoittavat?

”Suomessa on aiemmin siis kerrottu, että tällainen jumalauta olisi olemassa, mutta ilmeisesti siitä aletaan vasta nyt keskustella. Pahimmillaan tämä tarkoittaa sitä, että myös Fortumin lainasaatanat Uniperilta voivat jäädä pelkäksi haaveeksi”, zum Teufel sanoo.

Uskotko, että voisimme keksiä tästä vielä yhden epätoivoisen puujalkavitsin lisää?

”Luottaisin tässä ensisijaisesti Suomen Kuvalehden Polkom-palstan laajaan ammattitaitoon. Itse tyydyn varoittamaan, että jumalaudan ohella Uniperin menetyksiltä saattaa puuttua myös tappiovittu.”