(ATEENA) Kimmerian ainoa mitalitoivo lunasti häneen asetetut odotukset maanantaisessa miekkailufinaalissa. Conan Barbaari voitti vastustajansa Ranskan Cyrano de Bergeracin vain minuutin ottelun jälkeen potkaisemalla tätä ensin vatsaan ja sivaltamalla sen jälkeen ranskalaisen pään irti.
”Crom!” kuvaili voitokas kimmerialainen tunnelmiaan heti ottelun päätyttyä. Tämän jälkeen hän sivalteli villisti hurraavaa yleisöä, lävisti yhden tuomarin vatsan ja pakeni ikkunasta. Fiktiivinen, alkujaan kirjailija Robert Howardin luoma sittemmin myös elo- ja sarjakuvista tuttu hahmo ei saapunut palkintojenjakotilaisuuteen.
(HELSINKI) Suomen hallitus tiedotti eilen aikovansa loppuvuoden aikana käsitellä kaikki menneet ja tulevat välikysymykset kerralla. Pääministeri Matti Vanhasen johtama työryhmä on koonnut listan kaikista välikysymystä istuvalle hallitukselle ehdottaneista kansanedustajista, sekä ns. riskiryhmästä, joka saattaisi näin tulevaisuudessa tehdä.
Riskiryhmään kuuluu myös paljon nykyisen eduskunnan ulkopuolisia, muun muassa koko Attac-järjestön jäsenistö. Laaditun listan pohjalta hallitus aikoo oman ilmoituksensa mukaan saattaa alulle ”välikysymyksen lopullisen ratkaisun”. Tämän ratkaisun tarkkaa luonnetta ei vielä haluta julkistaa. Pääministeri Vanhasen mukaan nämä toimet tulevat kuitenkin lujittamaan entisestään Suomen asemaa Euroopan unionin tiiviissä ytimessä.
”Tarkkoja toimia emme vielä voi paljastaa, mutta rivakoita ja määrätietoisia ne tulevat olemaan. VR:n kanssa on jo diili kuljetuksista ja Oras Oy:n kanssa suihkutiloista. Uuneista on parhaillaan tarjouskilpailu käynnissä,” raottaa pääministeri salamyhkäisyydeen verhoa.
Vanhasen mukaan kansanäänestystä ratkaisun täytäntöönpanosta om turha järjestää, koska se ei muuta istuvan hallituksen toiminnan olemusta millään merkittävällä tavalla.
Riskiryhmään kuuluu myös paljon nykyisen eduskunnan ulkopuolisia, muun muassa koko Attac-järjestön jäsenistö. Laaditun listan pohjalta hallitus aikoo oman ilmoituksensa mukaan saattaa alulle ”välikysymyksen lopullisen ratkaisun”. Tämän ratkaisun tarkkaa luonnetta ei vielä haluta julkistaa. Pääministeri Vanhasen mukaan nämä toimet tulevat kuitenkin lujittamaan entisestään Suomen asemaa Euroopan unionin tiiviissä ytimessä.
”Tarkkoja toimia emme vielä voi paljastaa, mutta rivakoita ja määrätietoisia ne tulevat olemaan. VR:n kanssa on jo diili kuljetuksista ja Oras Oy:n kanssa suihkutiloista. Uuneista on parhaillaan tarjouskilpailu käynnissä,” raottaa pääministeri salamyhkäisyydeen verhoa.
Vanhasen mukaan kansanäänestystä ratkaisun täytäntöönpanosta om turha järjestää, koska se ei muuta istuvan hallituksen toiminnan olemusta millään merkittävällä tavalla.
(ATEENA) Kreikan kansalliseepoksen ensimmäinen puolikas, Ilias, oli alkujaan kokoelma pikkutuhmia riimirunoja eli limerikkejä. Tähän tulokseen tuli suomalainen arkeologiryhmä löydettyään Kreikan saaristosta mittavan määrän Homeroksen alkuperäiskirjoituksia. Löytö on sikäli merkittävä, että länsimaisen kirjallisuuden katsotaan alkaneen Iliaasta ja Odysseiasta.
Samassa yhteydessä löydettiin myös mittava määrä aikalaisten kirjailija Homeroksesta poliisille tekemistä valituksista. Ilmeisesti länsimaisen kirjallisuuden perustaja vietti paljon aikaa pelottelemalla naisia ja huutelemalla räävittömyyksiä kaduilla. Sama henki näkyy myös hänen alkuperäiskirjoituksissaan.
Samassa yhteydessä löydettiin myös mittava määrä aikalaisten kirjailija Homeroksesta poliisille tekemistä valituksista. Ilmeisesti länsimaisen kirjallisuuden perustaja vietti paljon aikaa pelottelemalla naisia ja huutelemalla räävittömyyksiä kaduilla. Sama henki näkyy myös hänen alkuperäiskirjoituksissaan.
Tekstejä muutettiin luostarien kirjastoissa
Ilmeisesti Homeroksen tekstejä siivottiin 1000-luvun mittaan nykyisin tunnettuun muotoon munkkien toimesta. Suomennostyö alkuperäisteksteistä on vielä kesken, mutta muutamia kohtia on jo ehdotty vertaamaan sittemmin omaksuttuun versioon. Yksi näistä on Troijan sotapäällikkö Hektorin puhe, jossa hän lohduttelee vaimoaan:
”Armas vaimoni, noin ei saa murhe mieltäsi murtaa!
Kenp´ yli salliman vaivuttais minut valtahan Hadeen?
Kohtaloaan ei taas ole välttänyt ihminen kenkään,
ei alin, korkeinkaan, ken tänne on syntynyt kerran.”
Otto Mannisen suomennos siistitystä versiosta poikkeaa melkoisesti alkuperäisestä, joka kuului vapaasti suomennettuna
”Elä sie ala itkemään eukonmölli!
Tiiä, et on mulla lahkeessa semmoinen pölli,
et se kun heilahtaa
siinä keikahtaa
emäntä ja isäntä ja vielä kisölli!”
Paljon muutoksia
Toden näköisesti tekstejä käytiin muuttamaan apottien määräyksestä siveyslupauksen antaneiden munkkien kulutettua puhki monia Homeroksen niteitä. Kaikki alkuperäismuotoiset tekstit hävitettiin järjestelmällisesti. Tekstit muutettiin liki kauttaaltaan vastaamaan kristillisen kirkon sotaisia ihanteita. Esimerkiksi kohtaus, jossa Hektor sortuu Akhilleen miekkaan kuului muutosten jälkeen
Kuollen virkkoi vielä nyt Hektor heiluvaharja:
”Niin, sinut tunnen kyllä ja nään jo, en taivutetuksi
saa sua, sillä on rautainen sydän sulla ja rinta”,
kun taas alkuperäinen muoto oli jotakuinkin
”Niin siinä häipyi Ateenan sotahalu
kun kerran heilahti Hektorin kalu.”
Muutoinkin alkuperäistekstin teemat tuntuvat palaavan toistuvasti Hektorin peniksen ympärille. Suomalaisen arkeologiryhmän johtaja Anders Koppo onkin ilmoittanut aikovansa polttaa kaikki nyt löydetyt tekstit.
(KEMIÖ) Suomen hallitus ja presidentti aikovat esittää maamme ensimmäiseksi astronautiksi tapakouluttaja Kaarina Suonperää. Asiasta kerrottiin lyhyessä valkoisille tennissukille kirjoitetussa tiedotteessa tiistaina.
Suomi aikoo lähettää ensimmäisen miehitetyn avaruusaluksensa matkaan viimeistään kymmenen vuoden sisällä, joskin hallituslähteiden mukaan laukaisua voidaan tarvittaessa aikaistaa ”vaikka ensi viikkoon ja hoidetaan homma vaikka ilmatorjuntaohjuksella, kunhan vaan siitä eroon päästään”.
Suonperän valintaan ensimmäiseksi astronautiksi, tai ”koekaniiniksi”, kuten suomalaiset omia avaruusmatkaajiaan kutsuvat, vaikutti lähteiden mukaan ratkaisevasti se, että ”kaikki ovat perinpohjin kyllästyneitä siihen hemmetin lausuntoautomaattiin, jolla ei näytä muuta virkaa olevan kuin valittaa iltapäivälehdissä muiden pukeutumisesta”.
Suonperä aiotaan lennon ajaksi pukea suomiverkkareihin, kumisaappaisiin sekä naapurin Lasselta pöllittyyn mopokypärään, jonka kyljessä lukee ”Jäämies”.
Suomi aikoo lähettää ensimmäisen miehitetyn avaruusaluksensa matkaan viimeistään kymmenen vuoden sisällä, joskin hallituslähteiden mukaan laukaisua voidaan tarvittaessa aikaistaa ”vaikka ensi viikkoon ja hoidetaan homma vaikka ilmatorjuntaohjuksella, kunhan vaan siitä eroon päästään”.
Suonperän valintaan ensimmäiseksi astronautiksi, tai ”koekaniiniksi”, kuten suomalaiset omia avaruusmatkaajiaan kutsuvat, vaikutti lähteiden mukaan ratkaisevasti se, että ”kaikki ovat perinpohjin kyllästyneitä siihen hemmetin lausuntoautomaattiin, jolla ei näytä muuta virkaa olevan kuin valittaa iltapäivälehdissä muiden pukeutumisesta”.
Suonperä aiotaan lennon ajaksi pukea suomiverkkareihin, kumisaappaisiin sekä naapurin Lasselta pöllittyyn mopokypärään, jonka kyljessä lukee ”Jäämies”.
(ELIMÄKI) Kansainvälinen deja vu -konferenssi käynnistyi maanantaina Elimäellä hyvin tutunoloisissa tunnelmissa. Paikalle oli kerääntynyt lukuisia alan asiantuntijoita eri puolilta maailmaa, ja kaikki vaikuttivat tuntevansa toisensa jossain määrin jo etukäteen.
”Anteeksi, mutta olemmekohan me nähneet joskus aiemminkin?” kysyi kovasti tutunoloiselta vaikuttanut konferenssin pääjärjestäjä Armas Koppelo heti haastattelun aluksi, vaikkemme olekaan kai ennen tavanneet.
”Niin, tuntui vain tämä tilanne siltä, kuin olisin ollut siinä ennenkin. Valot, ympäristö, matto…no, sellaista sattuu”, hän jatkoi päätään pudistellen.
Järjestäjien mukaan konferenssi on käynnistynyt suotuisasti, ja yleensä varsin hankalat akkreditointi- ja majoitusjärjestelytkin ovat sujuneet mallikelpoisesti. ”Aivan kuin kaikki olisivat olleet täällä ennenkin”, kuvailee hämmästyttävän tutunnäköinen majoitusvastaava Urmas Koskelo.
Konferenssin ohjelmassa on tänäkin vuonna useita esitelmiä alan huippuosaajilta. Maanantaina lavalle astuvat saksalaiset, argentiinalaiset ja virolaiset tutkijat, tiistaina on saksalaisten, argentiinalaisten ja virolaisten vuoro. Päätöspäivänä keskiviikkona äänessä ovat saksalaiset, argentiinalaiset ja virolaiset tutkijat.Deja vu -kokous
Deja vu -kokous
”Anteeksi, mutta olemmekohan me nähneet joskus aiemminkin?” kysyi kovasti tutunoloiselta vaikuttanut konferenssin pääjärjestäjä Armas Koppelo heti haastattelun aluksi, vaikkemme olekaan kai ennen tavanneet.
”Niin, tuntui vain tämä tilanne siltä, kuin olisin ollut siinä ennenkin. Valot, ympäristö, matto…no, sellaista sattuu”, hän jatkoi päätään pudistellen.
Järjestäjien mukaan konferenssi on käynnistynyt suotuisasti, ja yleensä varsin hankalat akkreditointi- ja majoitusjärjestelytkin ovat sujuneet mallikelpoisesti. ”Aivan kuin kaikki olisivat olleet täällä ennenkin”, kuvailee hämmästyttävän tutunnäköinen majoitusvastaava Urmas Koskelo.
Konferenssin ohjelmassa on tänäkin vuonna useita esitelmiä alan huippuosaajilta. Maanantaina lavalle astuvat saksalaiset, argentiinalaiset ja virolaiset tutkijat, tiistaina on saksalaisten, argentiinalaisten ja virolaisten vuoro. Päätöspäivänä keskiviikkona äänessä ovat saksalaiset, argentiinalaiset ja virolaiset tutkijat.
Deja vu -kokous
käyntiin tutuissa merkeissä
Kansainvälinen deja vu -konferenssi käynnistyi maanantaina Elimäellä hyvin tutunoloisissa tunnelmissa. Paikalle oli kerääntynyt lukuisia alan asiantuntijoita eri puolilta maailmaa, ja kaikki vaikuttivat tuntevansa toisensa jossain määrin jo etukäteen.
”Anteeksi, mutta olemmekohan me tavanneet joskus aiemminkin?” kysyi kovasti tutunoloiselta vaikuttanut konferenssin pääjärjestäjä Armas Koppelo heti haastattelun aluksi, vaikkemme olekaan kai ennen tavanneet.
”Niin, tuntui vain tämä tilanne siltä, kuin olisin ollut siinä ennenkin. Valot, ympäristö, matto…no, sellaista sattuu”, hän jatkoi päätään pudistellen.
Deja vu -kokous
käyntiin tutuissa merkeissä
Kansainvälinen deja vu -konferenssi käynnistyi maanantaina Elimäellä hyvin tutunoloisissa tunnelmissa. Paikalle oli kerääntynyt lukuisia alan asiantuntijoita eri puolilta maailmaa, ja kaikki vaikuttivat tuntevansa toisensa jossain määrin jo etukäteen.
”Anteeksi, mutta olemmekohan me tavanneet joskus aiemminkin?” kysyi kovasti tutunoloiselta vaikuttanut konferenssin pääjärjestäjä Armas Koppelo heti haastattelun aluksi, vaikkemme olekaan kai ennen tavanneet.
(ATEENA) Suomen saaliiksi olympiakisoista on jäänyt toistaiseksi vain yksi hopeamitali, mutta vieläkin surkeammin ovat mittelöt sujuneet urheilun suurvallalta Neuvostoliitolta. Punakone ei ole kyennyt Ateenassa hankkimaan vielä yhtään mitalia. Pistesijatkin ovat valuneet hyppysistä.
Pudotus on todella dramaattinen, sillä onhan suuri ja mahtava kyennyt historiansa saatossa keräämään olympialaisista toistasataa ykkössijaa. Neuvostojoukkueessa onkin aloitettu asian johdosta tiukka pyykinpesu. Koko joukkueenjohto on lähetetty ”talvileirille” Kolymaan.
Myös suomalaiset urheiluekspertit ovat olleet hämmästyksissään Neuvostoliiton kompuroinnista. Syyksi on arveltu niin epäonnistunutta viimeistelyä, tiukentuneita dopingtestejä, heikkoa juniorivalmennusta kuin Ateenan kuumia olosuhteitakin.
”Arvelisin kuitenkin, että se suurin syy siihen, ettei Neuvostoliitto ole saanut mitalin mitalia, on se, että koko valtio lakkasi olemasta jo ennen Barcelonan kesäkisoja 1992”, huomautti puolestaan urheilupomo Ilkka Kanerva, jolle pääasiassa naureskeltiin.
Pudotus on todella dramaattinen, sillä onhan suuri ja mahtava kyennyt historiansa saatossa keräämään olympialaisista toistasataa ykkössijaa. Neuvostojoukkueessa onkin aloitettu asian johdosta tiukka pyykinpesu. Koko joukkueenjohto on lähetetty ”talvileirille” Kolymaan.
Myös suomalaiset urheiluekspertit ovat olleet hämmästyksissään Neuvostoliiton kompuroinnista. Syyksi on arveltu niin epäonnistunutta viimeistelyä, tiukentuneita dopingtestejä, heikkoa juniorivalmennusta kuin Ateenan kuumia olosuhteitakin.
”Arvelisin kuitenkin, että se suurin syy siihen, ettei Neuvostoliitto ole saanut mitalin mitalia, on se, että koko valtio lakkasi olemasta jo ennen Barcelonan kesäkisoja 1992”, huomautti puolestaan urheilupomo Ilkka Kanerva, jolle pääasiassa naureskeltiin.
(NAJAF) Yhdysvallat lähestyy edelleen shiiataistelijoiden tukikohtanaan pitämää imaami Alin moskeijaa Irakin Najafissa. Tektoniikan asiantuntijoiden mukaan lähestymisliike on tällä hetkellä noin 1,2 millimetriä sadassa vuodessa, mikä merkitsee sitä, että muutamien vuosimiljoonien kuluttua Yhdysvallat sijaitsee keskellä Najafia.
”Tietenkään tämä lähestyminen ei koske Kaliforniaa, joka San Andreasin siirroksen takia liikkuu päinvastaiseen suuntaan, ja jon muun Yhdysvaltojen saapuessa Najafiin suurinpiirtein Malesiassa”, toteaa professori Eino Laatta.
”Suuren saatanan”, niinkuin Iranin uskonnollinen johto USA:ta leikkisästi nimittää saapuminen keskelle tulenarkaa Lähi-itää merkitsee poliittisten analyytikkojen mukaan suurta muutosta alueen geopoliittisessa tasapainossa. Mahdollisena pidetään Irakin entistä selvempää liukumista Yhdysvaltojen valtapiiriin sekä vastakkainasettelun Iranin kanssa vain kiihtyvän.
”Hyvänä puolena on kuitenkin se, ettei tapahtuma-aikaan maapallolla kuljeskele enää kuin torakoita ja termiittejä, joten eivätköhän ne uskonnolliset nokkapokat jää aika lailla vähiin”, arvioi Laatta.
”Tietenkään tämä lähestyminen ei koske Kaliforniaa, joka San Andreasin siirroksen takia liikkuu päinvastaiseen suuntaan, ja jon muun Yhdysvaltojen saapuessa Najafiin suurinpiirtein Malesiassa”, toteaa professori Eino Laatta.
”Suuren saatanan”, niinkuin Iranin uskonnollinen johto USA:ta leikkisästi nimittää saapuminen keskelle tulenarkaa Lähi-itää merkitsee poliittisten analyytikkojen mukaan suurta muutosta alueen geopoliittisessa tasapainossa. Mahdollisena pidetään Irakin entistä selvempää liukumista Yhdysvaltojen valtapiiriin sekä vastakkainasettelun Iranin kanssa vain kiihtyvän.
”Hyvänä puolena on kuitenkin se, ettei tapahtuma-aikaan maapallolla kuljeskele enää kuin torakoita ja termiittejä, joten eivätköhän ne uskonnolliset nokkapokat jää aika lailla vähiin”, arvioi Laatta.
(HELSINKI) Eduskunnan puhemies Paavo Lipponen muistuttaa, että hänen muutama vuosi sitten esittämänsä kutsu tapaamisesta nahkurin orsilla on edelleen voimassa. Lipponen kutsui torstaina orsille ”kenet vaan, koska vaan, mistä syystä vaan”.
Näin Lipponen laajensi kutsuaan, jonka hän ensimmäisen kerran esitti vuonna 1996 keskustan silloiselle puheenjohtajalle Esko Aholle. Pääministerinä toiminut Lipponen puolusti tuolloin hallituksensa toista valtiovarainministeriä Arja Alhoa, jota oppositio ja etenkin keskusta hiillosti eduskunnassa niin sanotun erm-vuodon takia.
Lipponen esitti uuden kutsunsa tiedotustilaisuudessa torstaiaamuna. Pääministerivuosiensa julkisuutta kipeästi kaipaava Lipponen heilutteli tila-autonsa täyttämätöntä ajopäiväkirjaa ja pilkkasi paikalle saapuneita toimittajia iloisesti.
”Sokea Reettakin näkee, ettei tätä läpyskää ole täytetty koskaan! Kateus myy teidänkin medioitanne. Ette uskalla tehdä minusta juttuja! Satraapit!”, Lipponen uhosi. Samalla hän esitteli perheensä valokuvia, kertoi kesälomastaan ja sanoi kirjoittavansa kirjaa.
Näin Lipponen laajensi kutsuaan, jonka hän ensimmäisen kerran esitti vuonna 1996 keskustan silloiselle puheenjohtajalle Esko Aholle. Pääministerinä toiminut Lipponen puolusti tuolloin hallituksensa toista valtiovarainministeriä Arja Alhoa, jota oppositio ja etenkin keskusta hiillosti eduskunnassa niin sanotun erm-vuodon takia.
Lipponen esitti uuden kutsunsa tiedotustilaisuudessa torstaiaamuna. Pääministerivuosiensa julkisuutta kipeästi kaipaava Lipponen heilutteli tila-autonsa täyttämätöntä ajopäiväkirjaa ja pilkkasi paikalle saapuneita toimittajia iloisesti.
”Sokea Reettakin näkee, ettei tätä läpyskää ole täytetty koskaan! Kateus myy teidänkin medioitanne. Ette uskalla tehdä minusta juttuja! Satraapit!”, Lipponen uhosi. Samalla hän esitteli perheensä valokuvia, kertoi kesälomastaan ja sanoi kirjoittavansa kirjaa.
(HELSINKI) Maailman suurimpiin yrityksiin lukeutuva amerikkalainen General Electric teki yllättäen maanantaiaamuna ostotarjouksen Suomen valtiosta. Yhtiön toimitusjohtajan Jeff Immeltin mukaan Suomen hankkiminen tarjoaisi GE:lle ”Venäjän-markkinoiden kannalta tärkeän sillanpääaseman”.
”Suomen kokoiset asiat kannattaa muutenkin ostaa pois kuleksimasta”, valottaa Immelt yhtiön strategiaa.
Ostotarjous hämmensi Suomen korkeimman poliittisen johdon useaksi tunniksi. Vasta pitkän miettimisen jälkeen valtioneuvosto antoi julkisuuteen tiedotteen, jonka mukaan Suomi ainakin alustavasti harkitsee ostotarjousta.
”Ainahan kaikkia uudistuksia vastustetaan, niin tätäkin. Tässä on nyt katsottava asioiden hyviä ja huonoja puolia aivan kaikessa rauhassa. Jos hinta on kohdallaan, niin miksipä ei”, tiedotteessa todetaan.
Lehden saamien tietojen mukaan GE on tarjonnut Suomesta legendaariset sentiljoona euroa (sentiljoona on luku, jossa on ykkönen ja kuusisataa nollaa).
Lehti tavoitti budjettiriihestä uupuneen pääministeri Matti Vanhasen huohottamasta Säätytalon portaikosta. Vanhasen mukaan ”General Electricin kaltaisen monialayrityksen tarjous on Suomelle ainutlaatuinen tilaisuus”.
”Katsotaan nyt, katsotaan nyt. Tuskin tässä nyt ainakaan kansanäänestystä tarvitaan”, pääministeri sanoo ja puuskuttaa niin kuin valkoinen mies osaa.
Ostotarjous villitsi ainakin kokoomuksen eduskuntaryhmän ja Elinkeinoelämän keskusliiton edustajat voitonjuhliin.
”Lihoiksi, lihoiksi!”, kokoomuksen kaksisanaisessa tiedotteessa todetaan.
”Suomen kokoiset asiat kannattaa muutenkin ostaa pois kuleksimasta”, valottaa Immelt yhtiön strategiaa.
Ostotarjous hämmensi Suomen korkeimman poliittisen johdon useaksi tunniksi. Vasta pitkän miettimisen jälkeen valtioneuvosto antoi julkisuuteen tiedotteen, jonka mukaan Suomi ainakin alustavasti harkitsee ostotarjousta.
”Ainahan kaikkia uudistuksia vastustetaan, niin tätäkin. Tässä on nyt katsottava asioiden hyviä ja huonoja puolia aivan kaikessa rauhassa. Jos hinta on kohdallaan, niin miksipä ei”, tiedotteessa todetaan.
Lehden saamien tietojen mukaan GE on tarjonnut Suomesta legendaariset sentiljoona euroa (sentiljoona on luku, jossa on ykkönen ja kuusisataa nollaa).
Lehti tavoitti budjettiriihestä uupuneen pääministeri Matti Vanhasen huohottamasta Säätytalon portaikosta. Vanhasen mukaan ”General Electricin kaltaisen monialayrityksen tarjous on Suomelle ainutlaatuinen tilaisuus”.
”Katsotaan nyt, katsotaan nyt. Tuskin tässä nyt ainakaan kansanäänestystä tarvitaan”, pääministeri sanoo ja puuskuttaa niin kuin valkoinen mies osaa.
Ostotarjous villitsi ainakin kokoomuksen eduskuntaryhmän ja Elinkeinoelämän keskusliiton edustajat voitonjuhliin.
”Lihoiksi, lihoiksi!”, kokoomuksen kaksisanaisessa tiedotteessa todetaan.
(ELIMÄKI) Kansainvälinen deja vu -konferenssi käynnistyi maanantaina Elimäellä hyvin tutunoloisissa tunnelmissa. Paikalle oli kerääntynyt lukuisia alan asiantuntijoita eri puolilta maailmaa, ja kaikki vaikuttivat tuntevansa toisensa jossain määrin jo etukäteen.
”Anteeksi, mutta olemmekohan me nähneet joskus aiemminkin?” kysyi kovasti tutunoloiselta vaikuttanut konferenssin pääjärjestäjä Armas Koppelo heti haastattelun aluksi, vaikkemme olekaan kai ennen tavanneet.
”Niin, tuntui vain tämä tilanne siltä, kuin olisin ollut siinä ennenkin. Valot, ympäristö, matto…no, sellaista sattuu”, hän jatkoi päätään pudistellen.
Järjestäjien mukaan konferenssi on käynnistynyt suotuisasti, ja yleensä varsin hankalat akkreditointi- ja majoitusjärjestelytkin ovat sujuneet mallikelpoisesti. ”Aivan kuin kaikki olisivat olleet täällä ennenkin”, kuvailee hämmästyttävän tutunnäköinen majoitusvastaava Urmas Koskelo.
Konferenssin ohjelmassa on tänäkin vuonna useita esitelmiä alan huippuosaajilta. Maanantaina lavalle astuvat saksalaiset, argentiinalaiset ja virolaiset tutkijat, tiistaina on saksalaisten, argentiinalaisten ja virolaisten vuoro. Päätöspäivänä keskiviikkona äänessä ovat saksalaiset, argentiinalaiset ja virolaiset tutkijat.Deja vu -kokous
Deja vu -kokous
”Anteeksi, mutta olemmekohan me nähneet joskus aiemminkin?” kysyi kovasti tutunoloiselta vaikuttanut konferenssin pääjärjestäjä Armas Koppelo heti haastattelun aluksi, vaikkemme olekaan kai ennen tavanneet.
”Niin, tuntui vain tämä tilanne siltä, kuin olisin ollut siinä ennenkin. Valot, ympäristö, matto…no, sellaista sattuu”, hän jatkoi päätään pudistellen.
Järjestäjien mukaan konferenssi on käynnistynyt suotuisasti, ja yleensä varsin hankalat akkreditointi- ja majoitusjärjestelytkin ovat sujuneet mallikelpoisesti. ”Aivan kuin kaikki olisivat olleet täällä ennenkin”, kuvailee hämmästyttävän tutunnäköinen majoitusvastaava Urmas Koskelo.
Konferenssin ohjelmassa on tänäkin vuonna useita esitelmiä alan huippuosaajilta. Maanantaina lavalle astuvat saksalaiset, argentiinalaiset ja virolaiset tutkijat, tiistaina on saksalaisten, argentiinalaisten ja virolaisten vuoro. Päätöspäivänä keskiviikkona äänessä ovat saksalaiset, argentiinalaiset ja virolaiset tutkijat.
Deja vu -kokous
käyntiin tutuissa merkeissä
Kansainvälinen deja vu -konferenssi käynnistyi maanantaina Elimäellä hyvin tutunoloisissa tunnelmissa. Paikalle oli kerääntynyt lukuisia alan asiantuntijoita eri puolilta maailmaa, ja kaikki vaikuttivat tuntevansa toisensa jossain määrin jo etukäteen.
”Anteeksi, mutta olemmekohan me tavanneet joskus aiemminkin?” kysyi kovasti tutunoloiselta vaikuttanut konferenssin pääjärjestäjä Armas Koppelo heti haastattelun aluksi, vaikkemme olekaan kai ennen tavanneet.
”Niin, tuntui vain tämä tilanne siltä, kuin olisin ollut siinä ennenkin. Valot, ympäristö, matto…no, sellaista sattuu”, hän jatkoi päätään pudistellen.
Deja vu -kokous
käyntiin tutuissa merkeissä
Kansainvälinen deja vu -konferenssi käynnistyi maanantaina Elimäellä hyvin tutunoloisissa tunnelmissa. Paikalle oli kerääntynyt lukuisia alan asiantuntijoita eri puolilta maailmaa, ja kaikki vaikuttivat tuntevansa toisensa jossain määrin jo etukäteen.
”Anteeksi, mutta olemmekohan me tavanneet joskus aiemminkin?” kysyi kovasti tutunoloiselta vaikuttanut konferenssin pääjärjestäjä Armas Koppelo heti haastattelun aluksi, vaikkemme olekaan kai ennen tavanneet.