”Onhan se valitettavaa, että ihmiset joutuvat lähtemään kotoaan ja pelkäämään henkensä edestä, mutta minkäs teet? Ei pörssikurssien nousulle mitään mahdeta, parempi vain antaa niiden nousta haluamansa verran ja tehdä mitä tekevät” arvioi Tshekin hallituksen kunnon edustaja Svejk.
”Onhan se valitettavaa, että ihmiset joutuvat lähtemään kotoaan ja pelkäämään henkensä edestä, mutta minkäs teet? Ei pörssikurssien nousulle mitään mahdeta, parempi vain antaa niiden nousta haluamansa verran ja tehdä mitä tekevät” arvioi Tshekin hallituksen kunnon edustaja Svejk.
Lehti ja Yle käynnistävät uutisyhteistyön
Yleisradio päätti maaliskuussa luopua Suomen Tietotoimiston palveluista vuoden 2006 lopussa. Samaan aikaan Samizdat-konserni käynnisti huipputason neuvottelut Ylen johtoryhmän kanssa.
Minä en ole enää pitkään aikaan jaksanut kuunnella meidän uutisia. Siellä on aina niin vaikeita ja ikäviä asioita. Ylen uuden asiakaslähtöisen ydinosaamisvisiostrategian keskeinen ajatus on, että uutisten pitää viihdyttää yleisöä, kommentoi Ylen toimitusjohtaja Mikael Jungner.
Tehtiin Jungnerille tarjous, josta se ei voinut kieltäytyä. Vaikka harvempi sitä enää kahdeksansormisena kieltäytymistä harkitseekaan, totesi nimettömänä pysytellyt Samizdat-konsernin suuromistaja.
Toiveet Lähi-Idän rauhasta kasvavat
”Yksipuoliset rajanvedot ja siirtokuntien säilyttäminen Länsirannalla ovat erittäin jees. Kyllä minä ainakin henkilökohtaisesti tuen Israelin niitä tai näitä toimia, koska näen miltä pohjalta se ponnistaa”, arvioi luottavaisten joukkoon kääntynyt telavivilainen Sharkman Epstein.
Myös palestiinalaisten presidentti Mahmoud Abbas valaa uskoa seesteiseen yhteiseloon.
”Israel, unohtakaa meidän hallituksemme ja tulkaa luokseni, niin neuvottelemme Pax Jaffan, joka kestää vuosituhannesta toiseen. Fatah rox, Hamas sux!” yhtenäisen palestiinalaishallinnon capo de capi kommentoi rauhankiilto silmissä.
Päätös on otettu vastaan sangen rauhallisesti. Valko-Venäjän oppositiosta kuuului pientä pihinää, mutta Pohjois-Korean oppositio oli yhtä tyytyväinen kuin koko Pohjois-Korean onnellinen kansa. Valtioliiton ehtona on se, että Lukashenko pystyy murskaamaan rautanyrkillään kaiken vastarinnan ja saavuttamaan seuraavissa vaaleissa yli sadan prosentin ääniosuuden.
”Reilu peli! Reilu peli! On vilppi meille aivan tarpeeton”, lauleskelivat käsi kädessä tanssanneet yksinvaltiaat.
Valtioliittoa vastustava ja kohta kovaan kaivostyöhön tutustuva Valko-Venäjän oppositiojohto on saanut länsivaltojen jakamattoman tuen. Esimerkiksi Saksan ykkösämmä Angela Merkel lupasi auttaa ”sitä toista, joka siis ei ole Lukashenko” kaikin keinoin. Iso-Britannia ja Yhdysvallat puolestaan vannoivat ”niiden hyvien jätkien, ketä lie ovatkaan” lopulta voittavan.
”Kyllä oppositio on ehdottomasti hyvien puolella. Jos nyt Ukrainassa vähän kansallismielistä puolinatsia hehkutettiinkin, niin kyllä nyt osuu oikeaan. Eihän sitä lotossakaan kahdesti veikata peräkkäin pieleen”, vakuuttaa poliittinen asiantuntija Satu Lappi.
Mennyt vuosi 2005 oli jälleen erittäin tapahtumarikas, niin kansainvälisesti kuin kotimaassa, eivätkä nämä monituiset mullistukset jääneet mediaväeltä huomaamatta. Ajankohtaisiin aiheisiin tartuttiin innolla ja tinkimättä, ja monen monituiset korkeatasoiset artikkelit täyttivät lähetysaikaa ja sivuja. On siis aika palkita parhaat.
Lehti palkitsee tänäkin vuonna erityistunnustuksin vuoden parhaat journalistit sekä jutut pääasiassa pönkittääkseen omaa asemaansa sekä vetääkseen huomion pois ohentuneesta sivumäärästään sekä yt-neuvotteluistaan. Palkinnot jaetaan suurissa toimituksen sisäisissä toogajuhlissa maaliskuun lopussa, jonne ei päästetä ulkopuolisia, paitsi jos näillä on mukanaan viinaa tai eläimiä.
Tuttuun tapaan palkintokategoriat ovat seuraavat:
- Vuoden iljettävin journalistinen teko eli Timo T.A. Mikkonen -muistopalkinto
- Vuoden Ykkösenä haaskalla -tunnustus eli Kari Lumikero -muistopalkinto
- Vuoden pääkirjoitus eli Erkki & Kari -palkinto
- Persialainen avotaitto -kiertopalkinto paskimmasta journalistisesta uudistuksesta
Palkintokategorioita voidaan tarpeen tullen lisätä, jos sopivia palkinnonsaajia tulee ilmi. Ehdokkaita otetaan vastaan Lehden sähköpostiin sekä tämän ilmoituksen kommenttiosioon aina 27.3. saakka, tai kunnes ehdokkaita ilmaantuu vähintään yksi. Vuoden parhaan journalistin palkinnon Lehti myöntää perinteiseen tapaan itselleen.
Kaikkien vastaajien kesken arvotaan. Palkinnot ovat.
August Elokuu
Kirjoittaja on Lehden Virallinen Valvoja
Caesarin kuolema puhuttaa yhä
(ROOMA) Tänään maaliskuun iduksena tulee kuluneeksi 2050 vuotta roomalaisen valtiomiehen Julius Caesarin kuolemasta. Vaikka keisarillinen tutkimuskomissio totesi aikoinaan tapauksen selvitetyksi, uusia anti-salaliittoteorioita on noussut vuosipäivän alla julkisuuteen.
Virallisen historiankirjoituksen mukaan konsuli-diktaattori Gaius Julius Caesar kuoli senaattorien salaliiton uhrina. 23 salaliittolaisen, näiden joukossa Caesarin adoptiopoika Brutus, väitetään surmanneen Caesarin tikareillaan.
Viime viikonvaihteessa Corriere della Sera lehti julkaisi kuitenkin artikkelin, jossa useat henkilöt kiistivät virallisen selityksen. Silminnäkijälausuntojen mukaan Caesarin kuolema olisikin ollut vahinko.
Lipesikö veitsi?
Vitut sitä kukaan puukottanut. Itse se leikki veitsellään, ja sitten veitsi lipesi ja teki ensimmäisen haavan. Senaattorien yrittäessä auttaa veitsi lipesi uudestaan, ja lopulta Caesar sai ne 23 haavaa. Tosin en ole ihan varma, ehkä niitä olikin 24, kertoi 2109-vuotias eläkkeellä oleva kvestori Claudius Nussius, joka Caesarin kuoleman aikaan toimi asiakaspalvelupäällikkönä senaatin kansalaisinfossa.
Nussiuksen näkemyksen vahvistaa hänen taannoinen työtoverinsa, 2098-vuotias Publius Cunnilingus, joka tosin hämmentää soppaa entisestään vihjaamalla mahdollisuuteen, että Caesar olisikin ollut varhainen aidsin uhri.
Sellainen häntäheikkihän se oli. Ei riittänyt kolme vaimoa, piti käydä vielä Kleopatraakin kiksauttamassa. Se ämmä oli taudinpesä jos kuka. Ja homostelihan se kuulemma Bithynian kuninkaan kanssa. Kyllä selvästi näytti kalpealta ja jotenkin immuunikatoiselta sinä aamuna, Cunnilingus toteaa.
Lisäksi Ruotsin poliisi ilmoitti löytäneensä mahdollisen Caesarin murha-aseen Christer Pettersonin haudasta.
Slobodan Milosevic in memoriam
Milosevic syntyi vuonna 1941 pienessä Pozarevacin kylässä ortodoksipappi-isän ja opettajaäidin perheeseen. Hän vietti jotakuinkin normaalin lapsuuden ja murhautti ala-asteella seitsemän muslimisyntyistä serbiä. Opettajat muistelivat Slobodania myöhemmin lämmöllä: ”Oli selvää että tästä pojasta tulisi jotakin suurta ja että hän murhaisi tuhansia syyttömiä ihmisiä.”
Vaatimattomasta alusta
hulluihin murhatekoihin
Milosevic valmistui lakimieheksi Belgradin yliopistosta 1964 ammuttuaan kuoliaaksi kahdeksan ihmistä. Vain muutamia vuosia myöhemmin tämä kyvykäs ja hullun murhanhimoinen nationalisti kohosi näkyviin virkoihin valtiollisissa yhtiöissä.
Tällöin kuitenkaan kovin moni ei olisi uskonut, mihin Milosevic vielä pystyykään. Kansanmurhat ja Srebrenican verilöyly olivat vielä kaukaista utopiaa, ja hänen piti tyytyä vain muutamiin murhapolttoihin ja salamurhiin.
Ratkaiseva askel kohti valtiomieheyttä ja sotarikollisen uraa tuli vuonna 1986 kun Milosevic nousi Serbian kommunistisen puolueen johtoon ja murhasi 22 ihmistä vasemmalla kädellään. Sen jälkeen häntä ei enää pysäyttänyt mikään, paitsi muutama laivueellinen Naton pommikoneita, kansannousu sekä verenpainetauti.
Tapan vittu
ihan kaikki
Milosevic keräsi karismaattisena johtajana nopeasti valtavan suosion kansallismielisten ja älyllisesti vajaiden serbien keskuudessa. Etenkin hänen kuuluisa ”vittu nyt tapetaan kaikki” -puheensa Kosovo Poljessa 1989 muistetaan hyvin.
”Kroaatit – henki pois! Albaanit – litteäksi! Sloveenit – vittu hengiltä!” taitava demagogi Milosevic painotti tuolloin.
Vaalilupauksiaan Milosevic pääsi täyttämään 1990-luvun alussa, kun Kroatia ja Slovenia sekä myöhemmin Bosnia-Hertsegovina irtautuivat Jugoslaviasta. Milosevic alkoi tällöin soveltaa maan yhtenäisyyden säilyttämiseksi kehitettyä ”Paskaks vaan” -strategiaa, johon sisältyi taitavaa nationalistista propagandaa, ulkopoliittista tasapainottelua sekä silmitöntä kaiken vastaantulevan murhaamista ja raiskaamista.
Pyhimys
mieheksi
Sodan tauottua Milosevic jatkoi Serbian johdossa sekä ihmisten murhaamista, kunnes hänet toimitettiin kesäkuussa 2001 Haagin sotarikostuomioistuimeen. Vuosien oikeustaistelun ja kymmenien murhien ja tuhopolttojen uuvuttama Milosevic menehtyi maaliskuussa 2006 sydänkohtaukseen, jonka kaikki teräväsilmäiset serbit tietenkin tunnistivat YK:n junailemaksi salamurhaksi.
”Miksi kaikki hyvät kuolevat ensimmäisinä?” tiivisti alati fiksujen serbialaisten tunnelmat debiiliksi todettu Ratko Ei-Mladic Belgradissa.
Milosevic kiistää väitteet kuolemastaan
Patologien mukaan sotarikoksista syytetty Milosevic kuitenkin menehtyi lauantaina sydänkohtaukseen.
”Slobodan Milosevicin sydän ei ole lyönyt kolmeen päivään. Hän ei myöskään hengitä ja hänen ruumiinlämpönsä on pudonnut reilusti alle kolmenkymmenen asteen, joten häntä on ehdottomasti pidettävä kuolleena” totesi sotarikosoikeudenkäynnin tiedottaja Alexandra Milenov sunnuntaina.
”Vitut
kuolin”
”Mikään väitteistä ei kerta kaikkiaan kestä lähempää tarkastelua. Epätoivoisia väitteitä sydämeni pysähtymisestä ja maatumisprosessin alkamisesta en vaivaudu edes kommentoimaan”, totesi Milosevic omassa vastalauselmassaan myöhään sunnuntai-iltana ja jatkoi tutun agressiiviseen tyyliinsä.
”Tämän niin sanotun ruumiinavauksen lopputulos oli päätetty jo kauan ennen kuin ensimmäistäkään viiltoa oli tehty. Kyseessä on naurettava näytelmä, jonka lopputuloksella ei ole, eikä voi olla mitään arvoa.”
Päätöstä Milosevicin hautapaikasta ei ole vielä tehty. Vuonna 1941 syntynyt Milosevic on omalta osaltaan jo ilmoittanut kieltäytyvänsä kaikesta yhteistyöstä hautapaikkaa valittaessa. Oikeuslääkärit toivovat kuitenkin, että ruumis saadaan siirrettyä pois Haagista vielä lähipäivien aikana.
Fundable-sivu on the real thing
Tämä riittänee osoittamaan, että Fundable-keräys on meidän aloittamamme.
Siitä tulee isommat ilmoitukset tänne ihan kohta.
Valtio myöntää Kuusankoskelle armomurhan
”Kuusankoskelaiset ovat valmiiksi itsetuhoisia ja alkoholismiin taipuvia. On kuitenkin olemassa vaara, ettei kaupunki saa itseään hengiltä vaan jää kitumaan rappiokyläksi. Siksi valtio tulee apuun”, kertoo Suomen valtion edustaja Jack Bauer.
Ulkomaalaisvihasta ja lumiveistokisoista tunnettu Kuusankoski on tarkoitus tuhota ensi syyskuuhun mennessä toistaiseksi nimeämättömällä isolla räjähteellä. Valtio toivoo, että myös pieni osa Iittiä ja Jaalaa tuhoutuisi räjähdyksessä.
Fyffet
kotiin
Kymin ja Voikkaan tehtaiden alasajon takana on se, että UPM:n omistajat eivät ole saaneet riittävästi voittoja viime vuosina. Lakkauttamispäätöksen jälkeen metsäteollisuuden kurssit kuitenkin ponnistivat julmaan, lähes kuuden prosentin nousuun.
”Yhyyy, ei saa”, kommentoi paperiliiton puheenjohtaja Jouko Ahonen UPM:n rahakasta päätöstä samalla, kun UPM:n hallitus tökki kepeillä Ahosen kylkiä, lällätteli ja kehuskeli osakevoitoillaan. Tyylilleen epäominaisesti Ahonen ei kuitenkaan uhkaillut hallitusta lakolla.
UPM:n hallituksen iloaiheita on sekin, että kaikkiaan 3600 työpaikan siirtäminen lähivuosina pois Suomesta tietää varmaa Nobel-palkintoa hallituksessa istuvalle Martti Ahtisaarelle.
”Palkintolautakunta ei voi sivuuttaa valinnoissaan sitä faktaa, että Ahtisaari on ollut osallisena vapauttamassa lukuisia huippukoulutettuja paperityöläisiä muihin vaativiin tehtäviin, joissa pitää tarkkailla tv-ruutua”, iloitsee kohta työttömäksi jäävä, asuntovelkainen Markku Pälli, 20.
Markus Selin on jo esittänyt kiinnostuneensa tekemään Kuusankosken kuolemasta elokuvan. Kuusankosken rooliin on suunniteltu Jasper Pääkköstä.