Kategoria: Ulkomaat

Kevin Dooley
(ARZAMAS-16) Venäjän presidentti Vladimir Putin rauhoittelee Ukrainan selkkauksesta noussutta kansainvälistä kriisiä. Putinin mukaan Venäjä ei pyri uhkaamaan lähialueen maita, vaan kunnioittaa kaikkien valtioiden oikeutta omaan Venäjän valtioon.
”Venäjä on aina katsonut, että jokaisella kansalla pitää olla itse oikeus päättää omista asioistaan osana Venäjää. Kaikilla on oltava oikeus omaan Venäjän armeijaan, omaan Venäjän kieleen, omaan Venäjän kansallislauluun ja omaan Venäjän toimeenpanemaan rajasotaan”, Putin sanoi.
Putinin mukaan kriisi ei voi lieventyä, ennen kuin länsimaat ymmärtävät saman ja lopettavat sotilaallisen sekaantumisen suvereenien Venäjän Ukrainan, Venäjän Baltian ja Venäjän Itä-Euroopan asioihin.
Suomessa strategian asiantuntijat eivät usko Ukrainan tilanteen vaikuttavan maamme turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen paitsi että mihinkähän ne Porkkalan avaimet nyt taas joutuivat.
”On kuitenkin hyvä muistaa vanha totuus maanpuolustuksesta: jos maassa ei ole omaa Venäjän armeijaa, hetken päästä siellä on jonkun toisen maan Venäjän armeija”, muistuttaa evp. eversti Bro Reparation.

Wirawat Lian-udom
(ULAANBAATAR) Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä kertoo olevansa käytettävissä valtiojohdon tutkiessa mahdollisuutta tarjota apuaan Krimin tilanteen ratkaisemiseksi.
Aiemmin Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyj on kaavaillut noin sadan tarkkailijan lähettämistä Krimille. Suomen sisäministeriön alainen kriisinhallintakeskus on varautunut osallistumaan lähettämällä Ukrainaan kymmenen siviilikriisinhallinnan asiantuntijaa.
Päätös otettiin uudelleen harkintaan viikonloppuna Sipilän ratkaistua omakätisesti hallitusyhteistyötä vuosia hiertäneen ja maan terveydenhuollon toimivuuta uhanneen kiistan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen järjestämisestä.
”Krimillä vivahde-eroja”
”Sipilän näytöt monimutkaisten ongelmien ratkaisemisessa ja yhdistävänä voimana toimimisessa ovat kiistattomat. Sote-ratkaisun löytyminen ja keskustan eurovaaliohjelman hyväksyttäminen sekä Paavo Väyrysellä että Olli Rehnillä ovat tästä hyvä esimerkkejä”, hehkuttaa puolueen Nato-myönteistä siipeä edustava Mikael Pentikäinen.
Sipilä itse luonnehtii venäläisten ja Krimin ukrainalaisten erimielisyyksiä ”vivahde-eroiksi”.
”Emme hyväksy pakkoliitoksia missään olosuhteissa”, hän valottaa keskustan motiivia puuttua Krimin operaatioon.
Samaan aikaan Sipilälle kaavaillaan roolia myös Intian valtamerellä mystisesti kadonneen Malaysian Airlines -yhtiön matkustajakoneen etsintäoperaatiossa. Lehden tietojen mukaan koneen etsintää johtavan kansainvälisen tutkintakomitean johto kiinnostui Sipilästä sote-ratkaisun löytymisen jälkeen.

carolee mitchell
(OXENSTIERNA) EU-huippukokoukseen osallistuva pääministeri Jyrki Katainen (kok.) vakuuttaa, että Suomen optio liittyä Vip-videoklubiin on edelleen olemassa, ja asia voidaan ottaa tarkasteluun tilanteen niin vaatiessa.
Asiantuntijat ovat kiistelleet siitä, voisiko uusimpien VHS-elokuvien vuokraaminen vuorokaudeksi 39 markan hinnalla normaalin 49 markan sijasta muuttaa maamme turvallisuuspoliittista asemaa. Ongelmalliseksi koetaan myös vastuu kasetin kelaamisesta takaisin alkuun, koska valtiosäännössä sitä ei selvästi määritellä kuuluvaksi joko hallituksen tai presidentin mandaattiin.
Lisäksi naapurin Matti, 11, arvioi, että isoveljen sinertävä ja särisevä kopio leikkaamattomasta Robocopista on kuitenkin parempi kuin ne ärrän paskat leffat.
”Siinä näkyy ku siltä irtoo käsi, ihan oikeesti näkyy”, Matti pohtii tuoreiden EU-pakotteiden vaikutusta.
Vip-videoklubin lisäksi Suomella on Kataisen mukaan edelleen voimassaolevat optiot Mustanaamio- ja JokaPoika-kerhoihin sekä Mustaan Käteen.

Tony Alter
(JUUPAJOKI) Krimin kriisi on Lehden keksimien asiantuntijoiden mukaan vauhdittanut huomattavasti paikoilleen jämähtänyttä suomalaista Nato-keskustelua. Yksisuuntaisen poteroista huutelemisen sijaan viime viikkoina julkisessa debatissa on jo edetty vaiheeseen, jossa toisen osapuolen mielipiteisiin jo vastataan järkiargumentein.
Kehitystä pidetään rohkaisevana askeleena meikäläisen keskustelukulttuurin edistämisessä.
”Sun mutsis on niin läski, että kun Nato teki itälaajentumista, niiden piti käskeä sitä siirtymään ensin”, pohti kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki (vas.) taannoin sotilasliiton geopoliittista asemaa eduskunnan kyselytunnilla.
”Sun mutsis on niin läski, että G8-ryhmä piti suurentaa G20:ksi, että sekin mahtuisi mukaan”, piikitteli Arhinmäen kommenttia puolestaan Eurooppaministeri Alexander Stubb (kok.).
Myös akateemisella puolella Ukrainan tilanne on aktivoinut väittelyn Naton eduista ja haitoista. Natoa on kritisoitu muun muassa turvallisuuspoliittisella havainnolla siitä että ”sun mutsis on niin läski että jos se lomailee Keski-Euroopassa, Yhdysvaltain on siirrettävä ohjuskilpitutkansa Turkkiin”. Toisaalta jäsenyyden kannattajien mielestä vastustajat eivät huomaa, että ”sun mutsis on niin läski että viides artikla tarvitsisi sen takia ainakin kahdeksan lisäpykälää”.
Kysyimme mielipidettä myös kansalaisilta, mutta he olivat kaikki saaneet kuolettavan verensyöksyn luettuaan vahingossa turpo-hashtagilla varustettuja tviittauksia.

Exceed Worldwide
(OSAKA) Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö (ps.) ehdottaa, että Suomen pitäisi vakavasti harkita jalkaväkimiinojen palauttamista käyttöön. Niinistön mukaan modernissa kybersodassa miinat ovat jo osoittaneet tehokkuutensa.
”Esimerkiksi Iranin ydinlaitoksia lamautettiin Stuxnet-jalkaväkimiinalla, joka solutettiin verkkoon todennäköisesti saastuneella usb-tikulla. Vaikkapa jonkin suuryrityksen sisäverkossa leviävä jalkaväkimiina voisi aiheuttaa suurta tuhoa”, Niinistö muistuttaa.
Myös yksityishenkilöiden koneisiin jalkaväkimiina voi helposti pujahtaa saastuneen verkkosivuston tai ohjelman kautta. Monenkaan koneen tietoturva ei anna riittävää suojaa jalkaväkimiinoilta.
Niinistö tähdentää, että esimerkiksi Yhdysvallat perustaa nykyaikaisen sodankäyntinsä suurelta osin ns. miehittämättömiin jalkaväkimiinoihin, joiden avulla iskuja viholliskohteisiin voidaan tehdä hyvinkin pitkän matkan päästä. Toisaalta niin Yhdysvallat kuin Venäjäkin pohjaavat globaalin arvovaltansa ja pelotteensa kylmän sodan aikaisiin strategisiin jalkaväkimiinareserveihin. Ukrainan kriisin aikana Venäjä testasi mannertenvälistä ballistista jalkaväkimiinaa, eikä ihme.
”On muistettava, että toinen maailmansotakin päättyi vasta siihen, kun Yhdysvallat pudotti jalkaväkimiinan Hiroshimaan ja Nagasakiin. Nostan esiin sen kysymyksen, onko meillä varaa jäädä jälkeen kansainvälisessä jalkaväkimiinavarustelussa? Ja huomaatteko muuten, että kun tv-haastatteluissa puhuu hitaasti ja matalalla äänellä, kuulostaa vakuuttavalta ilman mitään varsinaista asiasisältöä”, Niinistö huomauttaa.