Kategoria: Politiikka

Porsche Brosseau, CC BY 2.0
(HÄMÄLÄINEN) Suomen valtion velkaantuminen saadaan taittumaan jo ensi vuonna, lupaavat viranomaiset. Nopeassa aikataulussa korjaantuvat myös kestävyysvaje ja julkisten menojen paisuminen, kerrotaan Lehden tutkivan ryhmän haltuunsa saamassa raportissa, josta loimme myös näppärän Excel-taulukon, koska sellaisia kuuluu olla nykyään.
Helpottavan muutoksen yksi tärkeimmistä tekijöistä ovat työ- ja elinkeinotoimistot, jotka lupaavat säästää jo ensi vuoden aikana noin sata prosenttia työttömyysturvan menoista. Tämä merkitsee tutkivan ryhmän laskelmien mukaan huomattavaa pudotusta työttömyysturvan kustannuksiin ja sitä kautta valtion menoihin.
”Ensi vuoden alusta lähtien TE-toimistojen työvoimapoliittisia lausuntoja antavat raadit aikovat määrittää kaikki työttömyyskorvausten hakijat joko ammattimaisiksi työvoimapoliittisten lausuntojen hakijayrittäjiksi, lomakekirjoittamisen freelancereiksi tai jonotusnumerokonsultointi-itsensätyöllistäjiksi, jolloin he eivät ole oikeutettuja mihinkään tukeen tai korvauksiin”, selittää työ- ja elinkeinoministeriön suurinkvisiittori Klaus Uuli. Päätös ulotetaan takautuvasti myös heihin, joille tähän asti on maksettu korvauksia tai tukea.
Kyykkysiltään murheet eivät tunnu miltään
TE-toimistoihin tehdyn soittokierroksen perusteella Uulin esittelemä malli on ollut kokeilukäytössä jo useissa toimipaikoissa, ja siitä saadut kokemukset ovat olleet rohkaisevia. Joitain harmaita alueita ja kysymysmerkkejä uuden linjauksen soveltamisessa kuitenkin vielä on.
”On ollut muun muassa epäselvyyttä siitä, että jos hakija saapuessaan TE-toimistoon omatoimisesti avaa ulko-oven, onko hän jo silloin osoittanut kykenevyyttä henkilökuljetin- tai tilapalveluyritystoimintaan, jolloin varsinaista lausuntoprosessia ei tarvitsisi edes aloittaa. On myös kuultu tapauksista, joissa asiakas soittaa toimistoon, jolloin häneen voitaisiin automaattisesti soveltaa puhelinliiketoiminnan startup-hautomotoimijan nimekettä”, Uuli kertoo.
TE-toimistojen esimerkin toivotaan valtionhallinnossa kannustavan muita viranomaistoimijoita, ja myös yksityisen sektorin halutaan osallistuvan talkoisiin. Esimerkiksi työviikkoja voitaisiin hallituksen mielestä teollisuuden kilpailukyvyn turvaamiseksi pidentää ”vittu niin että tutisee”. Myös palkoissa pitäisi toistaiseksi pysyvästi joustaa muun muassa niin, että niitä toimialan tilanteesta riippuen laskettaisiin, alennettaisiin tai leikattaisiin.
Mielipidemittausten mukaan kansalaiset suhtautuvat ehdotuksiin myönteisesti, kunhan ne aloitetaan naapurista.

Joaquin Villaverde
(LUUMÄKI) Alkuviikon kehysriihessä päätetty lapsilisien leikkaus saatetaan perua. Lehden kaukaa näkemien lähteiden mukaan monet hallituspuolueiden kansanedustajat ovat kritisoineet ratkaisua rajusti. He huomauttavat, että on vääränlainen signaali tehdä tässä tilanteessa tai oikeastaan koskaan muutenkaan mitään sellaisia säästöratkaisuja, joista joku saattaisi pahastua.
Lapsilisäleikkauksen perumisen synnyttämä aukko riihiratkaisussa voitaisiin kansanedustajien mielestä paikata esimerkiksi progressiolla, kompensaatioilla tai jollain muulla sellaisella hienonkuuloisella termillä, jonka sisällöstä voidaan sitten jälkeenpäin tapella. On myös väläytetty muiden verojen, kuten tupakkaveron nostoa.
Toisaalta monet edustajat muistuttavat, että kaikkein suotavin rakenteellinen säästötoimi olisi jokaisen etuuden korottaminen ja kaikkien verojen alentaminen, koska sillä varmistettaisiin kansan enemmistön tuki näille vaikeille ratkaisuille.
YH-malli jokerina
Lehden asiantuntijoiden mukaan varsinkin tupakkaveron korotus olisi toimiva ja helppo korvauskeino. Ekonomisti Inga Barn kertoo, että nykyään veron tuotto on noin 750 miljoonaa euroa vuodessa, ja jos veroa korotettaisiin noin 1165 prosentilla, tuotto riittäisi kattamaan jo koko 8 miljardin kestävyysvajeen.
Toinen, varsinkin verkkokeskusteluissa esille noussut ehdotus olisi leikata kansanedustajien palkkioita. Tämäkin olisi Barnin mukaan yksinkertaisesti toteutettavissa niin, että palkkoja leikattaisiin siten, että jatkossa jokainen edustaja maksaisi vuodessa valtiolle noin 40 miljoonaa euroa. Näin kertyvillä tuloilla katettaisiin myöskin jo koko valtiovarainministeriön laskema kestävyysvaje yhdessä vuodessa, eikä muihin etuuksiin tarvitsisi koskea ollenkaan.
Jos lapsilisäleikkaukseen kuitenkin päädytään, Lehden palvelujournalismitoimituksen esimiehen Dunder Honungin mukaan sen välttämiseen on jokaisella kansalaisella kuitenkin helppo keino.
”Eroa saatana”, neuvoo Honung.