(LAHTI) Eduskunta käsittelee ensi viikolla lakialoitetta, joka kieltäisi nenän kaivamisen julkisella paikalla täysin. Tällä hetkellä Suomen kaupungit ja kunnat saavat itse järjestyssäännössään määrätä, onko nenän kaivaminen sallittua vai ei. Useimmat kunnat ovat kieltäneet kaivamisen pariaatteessa, mutta käytännössä häiriötä aiheuttamattomaan ns. piknik -nenänkaivamiseen ei poliisi puutu.
Nyt käsiteltävä lakiehdotus kuitenkin poistaisi kunnan päätäntävallan asiassa täysin. Samalla poliisi velvoitettaisiin puuttumaan jokaiseen havaittuun kaivuuseen. Lakialoitteen tekijän, RKP:n Luhta Borgin mukaan ajatus jossain määrin sallitusta nenän kaivamisesta on naurettava.
”Naurettava on”, vahvistaa Borg.
Lisäksi se rasittaa jo ylikuormitettua poliisia entisestään.
”Rasittaapa hyvinkin”, Borg myhäilee.
Todennäköisesti Ruotsalainen Kansanpuolue pääsee myös otsikoihin lakialoitteen seuruksena. Näin alkaa edes näyttää siltä, ettei RKP sittenkään olisi pelkkä kiintiöpuolue, joka on aina pakko ottaa hallitukseen, vaikkei kukaan halua.
”Alkaa, alkaa”, Borg toteaa.
Vaikka se sitä tietysti on.
”Onhan se”, myöntää Borg.
Kategoria: Kotimaa
Kotimaan uutiset
(KARKIA) Vanha kiista siitä, onko miesten ohella myös naisten sopivaa ryhtyä nunniksi lämpeni uudelleen viime viikon mittaan. Koko yhdeksänkymmentäluvun kytenyt kiista räjähti uudelleen esiin kolmenkymmenen miesnunnan osoitettua mieltään Lintulan luostarin porteilla varhain tiistaiaamuna. Miesnunnat vaativat luostarin naisnnunnien poistumista ja miesnunnien sijoittamista heidän tilalleen.
Tilanne lähti kiihtymään luostarin abbedissa sisar Jelousubmarinen soimattua miesnunnia muurin harjalta ”ihme neideiksi” ja ”hamehampuuseiksi.” Miesnunnat syöksyivät sukkanauhat viuhuen tekemään kirkkoneuvostolle valitusta saamastaan kohtelusta.
”Mies on aina lähempänä taivasta, kuin nainen, joka on hänen kylkiluustaan tehty”, selvittää miesnunnien kantaa suomen miesnunnain arkkimandriitatar Leiko Ruuppa ripsiväriä tarkistaessaan. ”Siksi pyhiä nunnan tehtäviä ei sovi jättää heikomman astian hoidettavaksi”, hän jatkaa suoristaen sukkiensa saumoja.
Kiista naisnunnista on otettu Vatikaanissa ja ortodoksisen kirkon piirissä äärimmäisen vakavasti. Kaikkialla muualla se on otettu vilpittömän huvittuneesti.
Tilanne lähti kiihtymään luostarin abbedissa sisar Jelousubmarinen soimattua miesnunnia muurin harjalta ”ihme neideiksi” ja ”hamehampuuseiksi.” Miesnunnat syöksyivät sukkanauhat viuhuen tekemään kirkkoneuvostolle valitusta saamastaan kohtelusta.
”Mies on aina lähempänä taivasta, kuin nainen, joka on hänen kylkiluustaan tehty”, selvittää miesnunnien kantaa suomen miesnunnain arkkimandriitatar Leiko Ruuppa ripsiväriä tarkistaessaan. ”Siksi pyhiä nunnan tehtäviä ei sovi jättää heikomman astian hoidettavaksi”, hän jatkaa suoristaen sukkiensa saumoja.
Kiista naisnunnista on otettu Vatikaanissa ja ortodoksisen kirkon piirissä äärimmäisen vakavasti. Kaikkialla muualla se on otettu vilpittömän huvittuneesti.
Kategoriat
Sotainvalidien syyskeräys alkaa
(EKENÄS) Jokavuotinen sotainvalidien syyskeräys on taas käynnistynyt. Tänäkin vuonna tuhannet vapaaehtoiset osallistuvat keräykseen ympäri maata.
Keräysjohtaja Samuel Afrikakorpsin mukaan tavoitteena on tänä vuonna saada kerättyä noin 50-60 sotainvalidia. Tavoitetta on hieman laskettu vuosien mittaan sotainvalidien määrän vähenemisen vuoksi. Sotainvalideja on nyt elossa noin 18 000.
Huippuvuosina keräys tuotti jopa 200 sotainvalidia.
Syyskeräyksen tunnuksena on tällä kertaa ”Se ei ole ohi!”. Keräys jatkuu marraskuun loppuun asti.
Keräysjohtaja Samuel Afrikakorpsin mukaan tavoitteena on tänä vuonna saada kerättyä noin 50-60 sotainvalidia. Tavoitetta on hieman laskettu vuosien mittaan sotainvalidien määrän vähenemisen vuoksi. Sotainvalideja on nyt elossa noin 18 000.
Huippuvuosina keräys tuotti jopa 200 sotainvalidia.
Syyskeräyksen tunnuksena on tällä kertaa ”Se ei ole ohi!”. Keräys jatkuu marraskuun loppuun asti.
(HELSINKI) Pääministeri Matti Vanhanen ehdottaa, että Suomessa olevat pakolaiset ja työttömät karkotettaisiin Suomesta. Ajatukseensa vauhtia Vanhanen sai, kun Saksan sisäministeri Otto Schily kysyi EU-maiden mahdollisuutta perustaa yhteisiä pakolaisten kokoamiskeskuksia Pohjois-Afrikan maihin.
Vanhasen mielestä ideaa pitäisi soveltaa myös joutilaisiin suomalaisiin. Aikaisemmin Vanhasen hallitus on ehdottanut työttömien määrän alentamista metsästämällä.
”Mutta kun ei niitä lopulta saatukaan ampua niin paljoa kuin alun perin oli tarkoitus. Joku ihmisoikeusjuttu tai jotakin”, Vanhanen kommentoi uutta linjaustaan.
”Saisivat siellä bugubugu-heimolaisten kanssa sitten päivät pitkä katsella, miten heinä kasvaa.”
Eri hallituspuolueet eivät ole ottaneet kantaa Vanhasen lausuntoon. Oppositiopuolueista Vihreä liitto on aikoo asettaa välikysymyksen hallitukselle siitä, miten joutilaitten suomalaisten siirto rasittaa Suomen talouden kasvuedellytyksiä.
”Kun tämähän ymmärtääkseni tarkoittaa sitä, että hallitus siirtyy myös lämpimimpiin paikkoihin”, Vihreän liiton puheenjohtaja Osmo Soininvaara myhäilee, ja oikaisee vielä Lehden toimittajaa, ettei kyse ole helvetistä. Vielä.
Vanhasen mielestä ideaa pitäisi soveltaa myös joutilaisiin suomalaisiin. Aikaisemmin Vanhasen hallitus on ehdottanut työttömien määrän alentamista metsästämällä.
”Mutta kun ei niitä lopulta saatukaan ampua niin paljoa kuin alun perin oli tarkoitus. Joku ihmisoikeusjuttu tai jotakin”, Vanhanen kommentoi uutta linjaustaan.
”Saisivat siellä bugubugu-heimolaisten kanssa sitten päivät pitkä katsella, miten heinä kasvaa.”
Eri hallituspuolueet eivät ole ottaneet kantaa Vanhasen lausuntoon. Oppositiopuolueista Vihreä liitto on aikoo asettaa välikysymyksen hallitukselle siitä, miten joutilaitten suomalaisten siirto rasittaa Suomen talouden kasvuedellytyksiä.
”Kun tämähän ymmärtääkseni tarkoittaa sitä, että hallitus siirtyy myös lämpimimpiin paikkoihin”, Vihreän liiton puheenjohtaja Osmo Soininvaara myhäilee, ja oikaisee vielä Lehden toimittajaa, ettei kyse ole helvetistä. Vielä.
(LIEKSA) Ylivoimaisesti suurin osa suomalaisten tapaturmista tapahtuu edelleen kotona. Esimerkiksi perinteisesti vaarallisena pidetyssä liikenteessä tapahtuu vain murto-osa loukkaantumiseen johtavista onnettomuuksista: yleensä tapaturma kohtaa kotioven sisäpuolella.
Suomen tilastokeskuksella teetetyn tutkimuksen mukaan kotona on erityisen vaarallista juuri ravintolasta yötä myöten palattua. Maamme vakuutusyhtiöt kampanjoivatkin parhaillaan yhdessä Suomen tapaturmasäätiön kanssa kotiin menemistä vastaan. ”Kotiin on moni kuollut – ajattele, älä mene” -kampanjan koordinaattori Lehmus Seine toivoo suomalaisten ottavan kampanjan tosissaan:
”Liukastuminen, kompastuminen, tulipalo: kaikki nämä kohtaavat ihmisen lähestulkoon aina kotona. Kun jää baariin ja sieltä putkaan, niin tietää olevansa koko ajan kohtuullisen hyvässä turvassa. Ainakin verrattuna kotona olemiseen”, valistaa Seine.
Suomen tilastokeskuksella teetetyn tutkimuksen mukaan kotona on erityisen vaarallista juuri ravintolasta yötä myöten palattua. Maamme vakuutusyhtiöt kampanjoivatkin parhaillaan yhdessä Suomen tapaturmasäätiön kanssa kotiin menemistä vastaan. ”Kotiin on moni kuollut – ajattele, älä mene” -kampanjan koordinaattori Lehmus Seine toivoo suomalaisten ottavan kampanjan tosissaan:
”Liukastuminen, kompastuminen, tulipalo: kaikki nämä kohtaavat ihmisen lähestulkoon aina kotona. Kun jää baariin ja sieltä putkaan, niin tietää olevansa koko ajan kohtuullisen hyvässä turvassa. Ainakin verrattuna kotona olemiseen”, valistaa Seine.
Selvin päin myös vaarallista
Tapaturmasäätiön tilastojen mukaan suurin osa suomalaisista on kuollessaan selvin päin. Säätiö pyrkiikin muistuttamaan kampanjan yhteydessä myös tästä. Lehmus Seine korostaa, että erityisesti sairaalassa selvinpäin kuolee ylivoimaisesti suurin osa suomalaisista.
”Saunaan, hankeen, baariin, putkaan. Siinä on turvallisen illan resepti. Kun muistaa, että kotiinsa sitä useimmat kuolee ja yleensä ovat kuollessaan selvin päin, niin kyllä sitä itse kukin ymmärtää, että mikä se on hyväksi ja mikä ei”, valistaa Seine lopuksi korkaten kosanderin.
(YLÄ-VÖYRI) Alligaattorit ovat viimein saaneet oikeuden rekisteröidä parisuhteensa. Kysymyksestä äänestettiin eilen eduskunnassa.
Ylä-Vöyrin maistraatissa juhlitaan Suomen ensimmäisiä alligaattorihäitä jo tulevana viikonloppuna. ”Ei pitkä vihreä häntä ja suomuinen iho estä rakastamasta”, Ylä-Vöyrin kunnan henkikirjoittaja Signe Iivana sanoo.
Alligaattorien parisuhteen virallistamisessa pätevät samat säännöt kuin samaa sukupuolta olevien ihmistenkin parisuhteen virallistamisessa. Tilaisuudessa ei tarvita todistajia ja etukäteen tutkitaan mahdolliset esteet parisuhteen rekisteröinnille. Tutkintatodistus on jätettävä maistraattiin ennen rekisteröintiä.
Ainakaan toistaiseksi samaa sukupuolta olevat alligaattorit eivät kuitenkaan saa virallistaa suhdettaan.
”No eivät tietenkään”, Iivana sanoo ja sukii huomaamatta viiksiään.
Ylä-Vöyrin maistraatissa juhlitaan Suomen ensimmäisiä alligaattorihäitä jo tulevana viikonloppuna. ”Ei pitkä vihreä häntä ja suomuinen iho estä rakastamasta”, Ylä-Vöyrin kunnan henkikirjoittaja Signe Iivana sanoo.
Alligaattorien parisuhteen virallistamisessa pätevät samat säännöt kuin samaa sukupuolta olevien ihmistenkin parisuhteen virallistamisessa. Tilaisuudessa ei tarvita todistajia ja etukäteen tutkitaan mahdolliset esteet parisuhteen rekisteröinnille. Tutkintatodistus on jätettävä maistraattiin ennen rekisteröintiä.
Ainakaan toistaiseksi samaa sukupuolta olevat alligaattorit eivät kuitenkaan saa virallistaa suhdettaan.
”No eivät tietenkään”, Iivana sanoo ja sukii huomaamatta viiksiään.
(UTÖ) Matkustajalautta Finnjet siirtyy syyskuun alusta alkaen liikennöimään Libyan ja Italian välillä, tiedotti varustamoyhtiö Silja Line keskiviikkona. Aluksen reitti kulkee välillä Tripoli–Lampedusa. Lampedusa on pienehkö saari Sisilian liepeillä.
Varustamon tiedottajan Hannes Kaljakeissin mukaan päätöksen taustalla on kesän aikana hirmuisesti lisääntynyt laivaliikenne Libyan ja Lampedusan välillä. Useat sadat ihmiset eri puolilta Pohjois-Afrikkaa ja Lähi-itää matkustavat saarelle liki päivittäin.
”Kovasti pahoilla mielin olemme panneet merkille sen, että nämä ihmiset joutuvat matkustamaan lomakohteeseensa häthätää kyhätyillä lautoilla tai jopa kumiveneillä. Sitten joudutaan lukemaan lehdistä, että taas niin ja niin monta kymmentä hukkui. Kyllä heille on tarjottava parempaa palvelua”, Kaljakeissi sanoo.
Hän huomauttaa, että matkustajat ovat kaikki erittäin maksukykyisiä. ”Monet maksavat jo nyt reissustaan satoja dollareita. Siihen hintaan voimme tarjota mm. seisovan pöydän ja tietenkin tax-freen valikoimat.”
Silja Linen mukaan Välimeri sopii myös erittäin hyvin ikääntyvälle Finnjetille. Pienenä ongelmana Kaljakeissi mainitsee sen, että liikenne reitillä on erittäin yksisuuntaista. Monet eivät haluaisi lähteä paluumatkalle laisinkaan.
”Virittelemme asiasta yhteistyötä Italian viranomaisten kanssa, joten eiköhän niitä rättipäitä saada sieltä toiseenkin suuntaan vietyä, ja oikein valtion tuella, vink vink”, kertoo Kaljakeissi iskien ankarasti silmää.
Varustamon tiedottajan Hannes Kaljakeissin mukaan päätöksen taustalla on kesän aikana hirmuisesti lisääntynyt laivaliikenne Libyan ja Lampedusan välillä. Useat sadat ihmiset eri puolilta Pohjois-Afrikkaa ja Lähi-itää matkustavat saarelle liki päivittäin.
”Kovasti pahoilla mielin olemme panneet merkille sen, että nämä ihmiset joutuvat matkustamaan lomakohteeseensa häthätää kyhätyillä lautoilla tai jopa kumiveneillä. Sitten joudutaan lukemaan lehdistä, että taas niin ja niin monta kymmentä hukkui. Kyllä heille on tarjottava parempaa palvelua”, Kaljakeissi sanoo.
Hän huomauttaa, että matkustajat ovat kaikki erittäin maksukykyisiä. ”Monet maksavat jo nyt reissustaan satoja dollareita. Siihen hintaan voimme tarjota mm. seisovan pöydän ja tietenkin tax-freen valikoimat.”
Silja Linen mukaan Välimeri sopii myös erittäin hyvin ikääntyvälle Finnjetille. Pienenä ongelmana Kaljakeissi mainitsee sen, että liikenne reitillä on erittäin yksisuuntaista. Monet eivät haluaisi lähteä paluumatkalle laisinkaan.
”Virittelemme asiasta yhteistyötä Italian viranomaisten kanssa, joten eiköhän niitä rättipäitä saada sieltä toiseenkin suuntaan vietyä, ja oikein valtion tuella, vink vink”, kertoo Kaljakeissi iskien ankarasti silmää.
(HELSINKI) Suomen hallitus tiedotti eilen aikovansa loppuvuoden aikana käsitellä kaikki menneet ja tulevat välikysymykset kerralla. Pääministeri Matti Vanhasen johtama työryhmä on koonnut listan kaikista välikysymystä istuvalle hallitukselle ehdottaneista kansanedustajista, sekä ns. riskiryhmästä, joka saattaisi näin tulevaisuudessa tehdä.
Riskiryhmään kuuluu myös paljon nykyisen eduskunnan ulkopuolisia, muun muassa koko Attac-järjestön jäsenistö. Laaditun listan pohjalta hallitus aikoo oman ilmoituksensa mukaan saattaa alulle ”välikysymyksen lopullisen ratkaisun”. Tämän ratkaisun tarkkaa luonnetta ei vielä haluta julkistaa. Pääministeri Vanhasen mukaan nämä toimet tulevat kuitenkin lujittamaan entisestään Suomen asemaa Euroopan unionin tiiviissä ytimessä.
”Tarkkoja toimia emme vielä voi paljastaa, mutta rivakoita ja määrätietoisia ne tulevat olemaan. VR:n kanssa on jo diili kuljetuksista ja Oras Oy:n kanssa suihkutiloista. Uuneista on parhaillaan tarjouskilpailu käynnissä,” raottaa pääministeri salamyhkäisyydeen verhoa.
Vanhasen mukaan kansanäänestystä ratkaisun täytäntöönpanosta om turha järjestää, koska se ei muuta istuvan hallituksen toiminnan olemusta millään merkittävällä tavalla.
Riskiryhmään kuuluu myös paljon nykyisen eduskunnan ulkopuolisia, muun muassa koko Attac-järjestön jäsenistö. Laaditun listan pohjalta hallitus aikoo oman ilmoituksensa mukaan saattaa alulle ”välikysymyksen lopullisen ratkaisun”. Tämän ratkaisun tarkkaa luonnetta ei vielä haluta julkistaa. Pääministeri Vanhasen mukaan nämä toimet tulevat kuitenkin lujittamaan entisestään Suomen asemaa Euroopan unionin tiiviissä ytimessä.
”Tarkkoja toimia emme vielä voi paljastaa, mutta rivakoita ja määrätietoisia ne tulevat olemaan. VR:n kanssa on jo diili kuljetuksista ja Oras Oy:n kanssa suihkutiloista. Uuneista on parhaillaan tarjouskilpailu käynnissä,” raottaa pääministeri salamyhkäisyydeen verhoa.
Vanhasen mukaan kansanäänestystä ratkaisun täytäntöönpanosta om turha järjestää, koska se ei muuta istuvan hallituksen toiminnan olemusta millään merkittävällä tavalla.
(KEMIÖ) Suomen hallitus ja presidentti aikovat esittää maamme ensimmäiseksi astronautiksi tapakouluttaja Kaarina Suonperää. Asiasta kerrottiin lyhyessä valkoisille tennissukille kirjoitetussa tiedotteessa tiistaina.
Suomi aikoo lähettää ensimmäisen miehitetyn avaruusaluksensa matkaan viimeistään kymmenen vuoden sisällä, joskin hallituslähteiden mukaan laukaisua voidaan tarvittaessa aikaistaa ”vaikka ensi viikkoon ja hoidetaan homma vaikka ilmatorjuntaohjuksella, kunhan vaan siitä eroon päästään”.
Suonperän valintaan ensimmäiseksi astronautiksi, tai ”koekaniiniksi”, kuten suomalaiset omia avaruusmatkaajiaan kutsuvat, vaikutti lähteiden mukaan ratkaisevasti se, että ”kaikki ovat perinpohjin kyllästyneitä siihen hemmetin lausuntoautomaattiin, jolla ei näytä muuta virkaa olevan kuin valittaa iltapäivälehdissä muiden pukeutumisesta”.
Suonperä aiotaan lennon ajaksi pukea suomiverkkareihin, kumisaappaisiin sekä naapurin Lasselta pöllittyyn mopokypärään, jonka kyljessä lukee ”Jäämies”.
Suomi aikoo lähettää ensimmäisen miehitetyn avaruusaluksensa matkaan viimeistään kymmenen vuoden sisällä, joskin hallituslähteiden mukaan laukaisua voidaan tarvittaessa aikaistaa ”vaikka ensi viikkoon ja hoidetaan homma vaikka ilmatorjuntaohjuksella, kunhan vaan siitä eroon päästään”.
Suonperän valintaan ensimmäiseksi astronautiksi, tai ”koekaniiniksi”, kuten suomalaiset omia avaruusmatkaajiaan kutsuvat, vaikutti lähteiden mukaan ratkaisevasti se, että ”kaikki ovat perinpohjin kyllästyneitä siihen hemmetin lausuntoautomaattiin, jolla ei näytä muuta virkaa olevan kuin valittaa iltapäivälehdissä muiden pukeutumisesta”.
Suonperä aiotaan lennon ajaksi pukea suomiverkkareihin, kumisaappaisiin sekä naapurin Lasselta pöllittyyn mopokypärään, jonka kyljessä lukee ”Jäämies”.
(ELIMÄKI) Kansainvälinen deja vu -konferenssi käynnistyi maanantaina Elimäellä hyvin tutunoloisissa tunnelmissa. Paikalle oli kerääntynyt lukuisia alan asiantuntijoita eri puolilta maailmaa, ja kaikki vaikuttivat tuntevansa toisensa jossain määrin jo etukäteen.
”Anteeksi, mutta olemmekohan me nähneet joskus aiemminkin?” kysyi kovasti tutunoloiselta vaikuttanut konferenssin pääjärjestäjä Armas Koppelo heti haastattelun aluksi, vaikkemme olekaan kai ennen tavanneet.
”Niin, tuntui vain tämä tilanne siltä, kuin olisin ollut siinä ennenkin. Valot, ympäristö, matto…no, sellaista sattuu”, hän jatkoi päätään pudistellen.
Järjestäjien mukaan konferenssi on käynnistynyt suotuisasti, ja yleensä varsin hankalat akkreditointi- ja majoitusjärjestelytkin ovat sujuneet mallikelpoisesti. ”Aivan kuin kaikki olisivat olleet täällä ennenkin”, kuvailee hämmästyttävän tutunnäköinen majoitusvastaava Urmas Koskelo.
Konferenssin ohjelmassa on tänäkin vuonna useita esitelmiä alan huippuosaajilta. Maanantaina lavalle astuvat saksalaiset, argentiinalaiset ja virolaiset tutkijat, tiistaina on saksalaisten, argentiinalaisten ja virolaisten vuoro. Päätöspäivänä keskiviikkona äänessä ovat saksalaiset, argentiinalaiset ja virolaiset tutkijat.Deja vu -kokous
Deja vu -kokous
”Anteeksi, mutta olemmekohan me nähneet joskus aiemminkin?” kysyi kovasti tutunoloiselta vaikuttanut konferenssin pääjärjestäjä Armas Koppelo heti haastattelun aluksi, vaikkemme olekaan kai ennen tavanneet.
”Niin, tuntui vain tämä tilanne siltä, kuin olisin ollut siinä ennenkin. Valot, ympäristö, matto…no, sellaista sattuu”, hän jatkoi päätään pudistellen.
Järjestäjien mukaan konferenssi on käynnistynyt suotuisasti, ja yleensä varsin hankalat akkreditointi- ja majoitusjärjestelytkin ovat sujuneet mallikelpoisesti. ”Aivan kuin kaikki olisivat olleet täällä ennenkin”, kuvailee hämmästyttävän tutunnäköinen majoitusvastaava Urmas Koskelo.
Konferenssin ohjelmassa on tänäkin vuonna useita esitelmiä alan huippuosaajilta. Maanantaina lavalle astuvat saksalaiset, argentiinalaiset ja virolaiset tutkijat, tiistaina on saksalaisten, argentiinalaisten ja virolaisten vuoro. Päätöspäivänä keskiviikkona äänessä ovat saksalaiset, argentiinalaiset ja virolaiset tutkijat.
Deja vu -kokous
käyntiin tutuissa merkeissä
Kansainvälinen deja vu -konferenssi käynnistyi maanantaina Elimäellä hyvin tutunoloisissa tunnelmissa. Paikalle oli kerääntynyt lukuisia alan asiantuntijoita eri puolilta maailmaa, ja kaikki vaikuttivat tuntevansa toisensa jossain määrin jo etukäteen.
”Anteeksi, mutta olemmekohan me tavanneet joskus aiemminkin?” kysyi kovasti tutunoloiselta vaikuttanut konferenssin pääjärjestäjä Armas Koppelo heti haastattelun aluksi, vaikkemme olekaan kai ennen tavanneet.
”Niin, tuntui vain tämä tilanne siltä, kuin olisin ollut siinä ennenkin. Valot, ympäristö, matto…no, sellaista sattuu”, hän jatkoi päätään pudistellen.
Deja vu -kokous
käyntiin tutuissa merkeissä
Kansainvälinen deja vu -konferenssi käynnistyi maanantaina Elimäellä hyvin tutunoloisissa tunnelmissa. Paikalle oli kerääntynyt lukuisia alan asiantuntijoita eri puolilta maailmaa, ja kaikki vaikuttivat tuntevansa toisensa jossain määrin jo etukäteen.
”Anteeksi, mutta olemmekohan me tavanneet joskus aiemminkin?” kysyi kovasti tutunoloiselta vaikuttanut konferenssin pääjärjestäjä Armas Koppelo heti haastattelun aluksi, vaikkemme olekaan kai ennen tavanneet.