Kategoriat
Kotimaa

Puolueaktiivit tehneet jo kymmeniä droonihavaintoja ympäri Suomea

focus photography of standing wolf near tree

Tämänkin tunnistamattoman droonin kerrottiin liikuskelleen asutuksen ja lammasaitausten läheisyydessä Pirkanmaalla.

(SIMPELE) Kaakkois-Suomessa äskettäin tehdyt havainnot venäläisistä ukrainalaisista drooneista ovat poikineet jo useita vastaavia hälytyksiä viime päivinä. Valppaat kansalaiset, joista monet puolueaktiiveja ympäri poliittista kenttää, ovat ilmoittaneet huolensa viranomaisille ja toivoneet nopeita vastatoimia mm. puolustusvoimilta.

Esimerkiksi torstaina uusimaalainen paikallinen mies Otto Meri (kok.) kertoi nähneensä Helsingin rannoilla ja puistoissa jopa kymmenittäin drooneja. Hän huomautti, että ihmisten kärsivällisyys alkaa olla koetuksella.

”Drooniongelma on ratkaistava. Viihtyisyys kärsii, kun puistot ovat täynnä drooneja ja niiden jätöksiä. Droonien ylisuojelusta pitää luopua!” hän vaatii somejulkaisussaan. Hän ehdottaa ratkaisuksi tungettelevien droonien ampumista tai niiden munien rikkomista.

Ongelma ei rajoitu vain pääkaupunkiseudulle. Varsinais-Suomessa Nousiaisissa asuva keskustan paikallisaktiivi Jouko Ryhäs-Loukku kertoo nähneensä jo useita kertoja drooneja metsänreunassa, kun hän saattaa lapsiaan aamulla kouluun. Ryhäs-Loukun mukaan on ilmiselvää, että droonit eivät enää pelkää ihmistä, ja ehdottaa ratkaisuksi droonien kannanhoidollista metsästystä.

Lieksan seudulla asuva perussuomalaisten kunnallisvaikuttaja Jattajuulia-Johanna Rasisti puolestaan kertoo pelästyneensä pahanpäiväisesti huomattuaan, että viereiseen rappuun oli kuun vaihteessa muuttanut kokonainen perhe drooneja. Hän ihmettelee, miten talouskurimuksessa pyristelevällä Suomella on varaa avata rajansa drooneille, joiden hyöty kansantaloudelle on kyseenalainen. Hän toivoo, että hallitus ottaisi pikaisesti tarkasteluun ainakin iäkkäiden droonien takuueläke-etuudet.

Kotimaiset päälehdet puolestaan ovat esittäneet maahantuloa suunnitteleville drooneille vetoomuksen, että ne ilmoittaisivat hyvissä ajoin ja selkeästi etukäteen, ovatko ne venäläisiä venäläisiä venäläisiä ukrainalaisia, jotta vastaisuudessa vältyttäisiin ikäviltä sekaannuksilta.

Kategoriat
Kotimaa Talous

Eläkejohtajien musta kabaali aloittaa salatun riitin eläkkeiden koskemattomuuden turvaamiseksi

green and brown insect

Yog-Sothoth ei ole toistaiseksi kommentoinut YEL-järjestelmään suunniteltuja muutoksia useista haastattelupyynnöistä huolimatta.

(MISKATONIC AMK) Suomalaisten seniorikansalaisten eläkkeet ovat tulevina vuosinakin varmassa turvassa leikkauksilta, vakuuttavat eläkeyhtiöt. Yhtiöiden korkeimmista salatuista johtajista koostuva musta kabaali aikoo nimittäin pärttylinyönä uusintaa suurten muinaisten messun, jolla suojataan eläkkeet kaikilta poliittisilta vaikutusyrityksiltä sekä julkiselta keskustelulta. Riitin johtajana toimii tehtävästään pian väistyvä Dagonin seuraajien ylipappi Suvi-Anne Keppihevonen.

Edellisen kerran tämä riitti suoritettiin vuosituhannen vaihteessa, kun Saturnus, Mars ja Nimetön planeetta olivat irvokkaassa konjunktiossa eteläisellä taivaankannella, mikä värisytti sokeaa idioottijumalaa Azatothia kaikkeuden keskuksessa ja valjasti tieteelle tuntemattomia kosmisia voimia eläkkeiden omaisuudensuojaksi. Lehden rajatiedetoimituksen uutispäällikkö Charles Dexter Ward arvioi, että konstellaatiot eivät ole ehkä nyt niin potentiaalisessa asetelmassa kuin tuolloin, mutta ne riittänevät silti valtaamaan heikkotahtoisimmat mielet, kuten kotimaiset poliitikot.

”Suoja ei todennäköisesti yllä kattamaan kaikkein pienimpiä eläkkeitä eikä kaikenvärisiä ihmisiä, mutta riitin osallistujat tuskin kokevat sitä ongelmaksi”, huomauttaa Ward.

Riitin tarkat yksityiskohdat on kätketty kiellettyihin, hulluuteen johtaviin kirjoihin, kuten Abdul Alhazredin Necronomiconiin, von Junztin Unausprechlichen Kulteniin ja Satu Rämön Hilduriin. Joitakin katkelmia on kuitenkin koottu järkensä menettäneiden eläkejärjestelmätutkijoiden jälkeenjääneistä muistiinpanofragmenteista ja myyttisen Arkadianmäen kätkettyihin kallioihin hakatuista kaavoista. Numeroiden kerrotaan myös paljastavan Jumalan salatun nimen sekä kunkin lukijansa viimeisen eläkkeen maksupäivän hetken, jolloin hämäräperäisen käännetyn väestöpyramidin kultin jäsenet sieppaavat hänet ikuiseen piinaan ihmisymmärryksen tuolle puolen.

”Melko varmana pidetään, että riitissä uhrataan musta uuhi, noin kolmisenkymmentä litraa työikäisten verta ja merkittävä kimpale yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta”, kertoo Ward vilkuillen hermostuneesti huoneensa nurkkaan, jossa seinien kulmat muodostavat ihmismielelle vieraita yhdistelmiä, joiden saumoista hauraaseen todellisuuteemme tihkuu sanomattomia kauhuja.

”Iä iä, Cthulhu f’htagn”, hän toteaa mietteliäänä.

Kategoriat
Kotimaa

Lehti ottaa käyttöön uusia tekoälytyökaluja sisällön kehittämiseksi – Tyhmäyttäjä ja Uutisjatkumoija ahkeroivat jo toimittajien apuna

Tekoälyn tuoma tuottavuusloikka on mahdollistanut Lehti-konsernille muun muassa investoinnit toimituksen uusiin virkistystiloihin.

(VARISTO, KKO.) Pohjoismaiden johtava mediakonserni Lehti on jälleen ottanut edistysharppauksia journalismin keihäänkärjessä, kertoo tutkimus- ja tuotekehitysjohtaja, söpö ja pörröinen Nirppula-undulaatti. Yhtiön kaikissa julkaisuissa on helmikuun aikana käyttöönotettu lukuisia tekoälyyn pohjautuvia työkaluja, jotka auttavat toimittajia tekemään jutuistaan yhä laadukkaampia kovassakin humalatilassa.

”Erityisen tarpeelliseksi on koettu Tyhmäyttäjäksi ristitty apuri, joka muuttaa jutun sellaiseksi, että debiileinkin puolilukutaidoton kestotilaaja tajuaa, mistä on kyse. Se poistaa jutuista automaattisesti ylipitkät sanat, vierasperäiset kirjaimet ja kaiken yhteiskunnallisen sisällön. Ne korvataan parkkipaikkoja koskevalla aineistolla. Sillä pahinta, mitä lehden lukija voi kokea on, että hän tuntee itsensä tyhmäksi. Siitä ei ole enää vaaraa”, sirkuttaa Nirppula.

Tyhmäyttäjän läheisenä kumppanina puurtaa Visiootti, joka etsii ulkomaisista medioista vähintään useita kuukausia vanhoja hypejuttuja, joiden se arvioi käsittelevän espoolaisia insinöörejä ja osakesijoittajia kiinnostavia aiheita. Nämä tekoälytyökalu muuntaa ylipitkiksi löysiksi kolumneiksi, jotka se lopuksi nimeää esseiksi. Visiootin eräänlainen ”veli” on Uutisjatkumoija, josta kehitysosasto on erityisen ylpeä:

”Kaikkihan me tiedämme tilanteen, kun toimituksessa syntyy kiireen ja paineen tuloksena aivan saatanan typerä juttuidea, joka journalistisessa prosessissa sitten jalostuu ja kirkastuu helvetin ääliömäiseksi jutuksi. Tässä vaiheessa peliin astuu Uutisjatkumoija, joka keksii alkuperäisen jutun pohjalta loputtomasti lisää vähintään yhtä typeriä jatkojuttuideoita. Olipa alkupisteenä stadionkonsertti, tv-visailu tai vaikka valtamerisoutu, tämä työkalu ei jätä pulaan!” kehuu Nirppula.

Mielipiteellistä aineistoa tuottavien toimittajien uusi tukipylväs puolestaan on Seuristori. Se automatisoi kaikki pääkirjoitukset toisensa jälkeen kertomaan erilaisin vivahtein ja sanamuodoin, miten poikkeuksellista ja ennennäkemätöntä journalismia julkaisu on jälleen menneellä viikolla tuottanut ja miten toimitus on taas keksinyt uudestaan esimerkiksi uutisformaatin, toimituskokoukset sekä pyörän. Ja vaikka helposti luulisi, että variaatiot loppuisivat äkkiä, pystyy tekoäly luomaan muunnelmia käytännössä loputtomiin, tai vähintään seuraavaan rahoituskierrokseen saakka.

Toistaiseksi betatestausvaiheessa on Augustaatti, joka lisää vielä nykyistäkin enemmän kirosanoja Lehden juttuihin, jotta ne näyttäisivät edgymmiltä nuoremman lukijakunnan tavoittamiseksi tai ainakin merkkimäärätavoitteiden saavuttamiseksi.

Mutta miten käy itse journalistien näiden uusien välineiden tulvassa? Toimituspäällikkö Hannes Profit huomauttaa, että kaikesta sisällöstä vastaa lopulta ihminen, joko toimituksessa tai naapurissa.

”On journalistin ohjeiden pohjalta itsestäänselvää, että lopputuloksesta vastaa aina ihminen, ja ihminen, olipa hän miten rajussa tuiskeessa tahansa, tarkistaa kaiken sisällön ennen julkaisua tai ainakin sanoo tekevänsä niin jos joku kysyy. Aivan samalla tavoin kuin kaikissa lehdissä joka kerta tarkistetaan mahdollisimman hyvin muiden medioiden juttujen tiedot ennen siteeraamista, kuten ohjeet edellyttävät.”

Ja yhteen pyhään asiaan tekoäly ei ikinä Lehdessä koske, Profit korostaa.

”Lukijakommentteja ei ole meillä kukaan lukenut tähänkään asti, emmekä koe että tekoälynkään tarvitsisi vaivautua.”

Kategoriat
Kotimaa Talous

Toimeentulotukeen lisäkiristys – saajat työpalveluun Woltille: ”Suomesta kierotalouden kärkimaa”

Uusi toimeentulotukimalli antaa ihmisille lisää työelämässä tarvittavaa kokemusta ja kohentaa terveyttä.

(APPLE STORE) Vaikean taloustilanteen ja oman mielihyvänsä vuoksi Suomen hallitus suunnittelee lisäkiristyksiä toimeentulotuen ehtoihin. Lehden viekkaudella ja vääryydellä haltuunsa saaman luonnoksen mukaan ensi syksystä alkaen toimeentulotuen asiakkailta edellytettäisiin vastikkeetonta työtä kuljetus- ja alistuspalvelu Woltin alaisuudessa.

”Kyseessä ei ole oikeastaan tuen leikkaus vaan monitahoinen taloudellinen sekä kansanterveydellinen hanke, joka linkittyy saumattomasti valtioneuvoston Suomi liikkeelle -ohjelmaan ja yrittäjyyden tukemiseen”, selittää erityisavustaja Konsta Pyöröovi-Rälssi (kok).

Pyöröovi-Rälssi muistuttaa, että tutkitun tiedon valossa on kiistämätöntä, että pitkäaikainen työttömyys heikentää paitsi ihmisten työkykyä, myös fyysistä kuntoa. Tämä yhdistelmä tekee työelämään palaamisesta moninkertaisesti vaikeampaa, ja tätä kynnystä uudistuksella halutaan madaltaa.

”Kuriirityöhön sisältyy runsaasti reipasta liikuntaa, joka nostaa tuensaajien peruskuntoa jo lyhyessä ajassa. Samalla heidät saadaan ihmiskontaktien ja työrutiinien ääreen, mikä hidastaa työelämätaitojen rappeutumista. Lisäksi kohennamme kotimaisen menestysyhtiön toimintaedellytyksiä tavalla, joka sopii niin Suomen hallituksen kuin Woltin arvoihin. Tavoitteemme on lyhyessä ajassa nostaa Suomi – ei minkään vanhanaikaiseksi käyneen kiertotalouden vaan upouuden leanimman kierotalouden kärkimaaksi.”

Välistäveto on talouden uusi moottori

Woltin kaleeriairovastaava Thulsa Doom pitää suunnitelmaa erinomaisena ja johdonmukaisena kehitysaskeleena alustatalousyritysten evoluutiossa. Hän viittaa yritysten ammattislangiin kuuluvaan termiin ’disruptio’ joka tarkoittaa suomeksi jotakuinkin ’välistävetämistä’:

”Alustataloudessa puhutaan monivaiheisesta disruptiosta. Ensi vaiheessa työmarkkinoilta disruptoitiin työntekijän suoja ja oikeudet, ja samalla disruptoitiin ravintolabisneksestä katteet. Tätä kehitystä syvennettiin taannoin uutisoidulla innovaatiolla, jossa työtilien uudelleenvuokraamisella voidaan nostaa työmarkkinadisruptio toiseen potenssiinsa. Ja tässä pian alkavassa kolmannessa vaiheessa disruptoidaan mitä jäljelle jäi. HRRAAHHAHHAHAHA”, sanoo Doom hohottaen muhkealla bassoäänellään.

Pyöröovi-Rälssin mukaan uudistuksen vaikutusarviot on jo tehty ja suurimmaksi osaksi heitetty ikkunasta. Jäljelle jäävät arviot tukevat täysin uudistuksen toteuttamista. Kuten kaikissa muissakin hallituksen esityksissä, pitkän aikavälin tavoitteena on, että suomalaiset jäisivät kotiinsa istumaan muna toisessa ja markettiviinitonkka toisessa kädessä, lukuun ottamatta niitä, jotka kuljettavat heille uuden tonkan.

”Joitakin hankalia kysymyksiä on toki pitänyt ratkaista, mutta lopulta kävi ilmiselväksi, että jos palveluun määrätty toimeentulotuen asiakas sattuisi saamaan kuljetuksestaan tippiä, se tietysti vähennetään täysimääräisesti tuesta. Tämä on varmaan jokaisen mielestä maalaisjärkeä”, hän sanoo.

Kategoriat
Kotimaa

Suomalaiset innostuivat varpusten tappamisesta – kiintiö jo lähes täytetty

(KOILLISMAA) Suomalaiset ympäri maata ovat ottaneet innolla vastaan vuoden alusta avautuneen mahdollisuuden tappaa massoittain varpusia. Hallitus julisti taannoin mittavan kampanjansa varpusten hävittämiseksi 16 alueelta, koska näin ehkäistään varpusten aiheuttamia sosioekonomisia haittoja ja samalla vastataan varpusten tuomiin huoliin turvallisuudesta ja vahingoista. Uudistusta kiitellään laajasti.

”Ei ollut kohtuullista, että minä jouduin toistuvasti kuvittelemaan lasteni pelkäävän koulumatkoilla lähistöllä havaittujen varpusten vuoksi”, kertoo Erä-Kuuranperkiön metsästyspiirin varusvarastonhoitaja Mauri Iso-Latinki. Myös Iso-Latingin koirat olivat jatkuvasti tulleet ahdistelluiksi varpusten toimesta.

Iso-Latinki valittelee, että monet asiantuntemattomat tahot, kuten biologit tai eläintieteilijät, ovat moittineet varpusten tappamisen sallimista perusteettomaksi poliittiseksi päätökseksi, joka ohittaa hyvän hallinnon periaatteet ja tutkitun tiedon. Hän arvelee, että kriitikot ovat yksinkertaisesti vieraantuneet luonnosta.

”Voi olla ettei siellä kaupungissa lattekahvin äärellä osata arvostaa maaseudun perinteisiä elintapoja, kuten mustalipeän juoksuttamista vesistöihin tai kolmannessa polvessa jatkuvia tieriitoja”, Iso-Latinki pohtii.

Siilien röyhkeys pöyristyttää

Hyvin alkaneen yhteisöllisen varpuslahtauksen taustalla häämöttää kuitenkin varjo: entä jos tämä ei vielä olekaan riittävästi, jotta ihmisten luottamus yhteiskuntaan palautuu ja kaikki yhteisöt kokevat tulevansa kuulluiksi päätöksenteossa?

Lehden saamien tietojen mukaan hallitus valmisteleekin seuraavaksi siilien ja laulujoutsenten kiintiömetsästyksen aloittamista mahdollisesti jo ensi syksystä. Lajien on kerrottu muuttuneen viime aikoina entistä röyhkeämmiksi, ja siilejä on tavattu jopa talojen pihoilta.

”Perustuslaissakin todetaan, että valtiovalta Suomessa kuuluu pakkomielteisimmälle kansanosalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Onko meillä muka varaa vain odottaa, kunnes jotain peruuttamatonta tapahtuu?” kysyy maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin (srk) erityisavustajan lomittaja Eukarius Kiilu.

Kategoriat
Kotimaa Politiikka

Jani Mäkelä tyrmää ehdotukset asuntopalon sammuttamisesta

(KEITELE) Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä (spss) ei kannata julkisessa keskustelussa esitettyjä ehdotuksia valtoimenaan roihuavan asuntopalon sammuttamiseksi. ”En näe asiaa hirveän merkityksellisenä”, Mäkelä kommentoi viestipalvelu X:ssä.

Esimerkiksi monet pelastusalan ammattilaiset, naapurit sekä omaiset ovat vaatineet, että asuinkiinteistöä tuhoavat liekit tukahdutettaisiin ja pelastushenkilökunta pääsisi hakemaan ihmiset ulos savun ja tulen keskeltä. Mäkelä suhtautuu tällaisiin näkemyksiin kriittisesti.

”Sieltä saatava tieto on varsin hajanaista ja voi olla paikoitellen puolueellistakin. En nyt lähtisi sitä näillä tiedoilla dramatisoimaan ja Suomelle kokoaan suurempaa roolia hakemaan, vaan katsoisin, miten asiat etenevät.”

Mäkelän mielestä tulipalojen sammuttaminen edustaisi ”cancel-kulttuuria”, joka on hänen mukaansa tuontitavaraa Yhdysvalloista Eurooppaan. ”Itse en näe tällaista loukkaantumisen kulttuuria järkevänä.”

Aiemmin Mäkelä on suhtautunut kielteisesti muun muassa näkövammaisten saattamiseen risteyksien ylitse, istumapaikan tarjoamiseen liikuntaesteisille vanhuksille ruuhkabussissa sekä avomurtumia ja vaikeita pehmytkudosvammoja saaneiden auttamiseen kolaripaikoilla.

”Jos väärinkäytöksiä on ollut menneisyydessä, ne eivät ole asioita, joihin minä olisin voinut vaikuttaa. Kenen puolesta pyytäisin anteeksi? Eiköhän ole aika mennä eteenpäin”, hän sanoo.

Kategoriat
Kotimaa Kulttuuri

Suomen uudeksi kansallispuuksi valittu takapaju

(FANKKEE) Suomalaiset koululaiset saavat pian opeteltavakseen uuden knopin, kun yksi maamme virallisista symboleista – kansallispuu – vaihtuu ensi vuoden alussa toiseen. Hallituksen esityksen mukaisesti rauduskoivun korvaa kansallispuuna meille kaikille tuttu ja rakas takapaju. Samalla myös kansalliskukka kielon tilalle nostetaan lillukanvarsi.

Vaihdokset heijastelevat arvojen muutosta ja Suomen taloudellista sekä henkistä kehitystä viime vuosikymmeninä, etenkin 2020-luvulla, kertoo parlamentaarisen symbolityöryhmän tampuurimajuri Barbie Turát.

”Takapaju on mitä erinomaisin vertauskuva Suomelle, joka on nyt vuosikymmenten jälkeen löytänyt pystypäin oman luontevan paikkansa ja roolinsa maailmassa”, Turát kertoo.

Myös takapajun ominaisuudet kuvastavat osuvasti nykypäivän suomalaisuutta: se on kitukasvuinen ja pahanhajuinen puu, jolla ei ole oikeastaan minkäänlaisia käyttökohteita. Lisäksi se murtuu jo vähäisenkin kuormituksen alla.

Valinta ei kuitenkaan ollut helppo, muistuttaa Turát. Loppusuoralla vahvoja kilpakumppaneita olivat muun muassa päinmänty, sisarpuunsa päinhonka sekä Suomesta puhuttaessa kansainvälisestikin tunnettu hevonkuusi. Näiden isompien puiden kohtaloksi koitui se, että niistä suurimmat on jo poltettu energiaksi tai keitetty selluksi.

Lillukanvarren valinta oli Turátin mukaan puihin verrattuna täysin peruskauraa. ”Se on lähes täydellinen symboli suomalaiselle tehokkuudelle ja määrätietoisuudelle, jotka ovat siivittäneet yrityksemme globaaliin menestykseen, minkä hedelmistä nautimme tämän hetken kasvuna. Sitäpaitsi kielo on näin perinteisten arvojen aikana hitusen homo kasvi, eikö”, hän huomauttaa.

Toistaiseksi on epävarmaa, jatketaanko kansallistunnusten uudistustyötä vielä ensi vuonnakin, mutta Lehden tietojen mukaan joutsenen korvaamista kansallislintuna joko äimänkäellä tai eilisellä teerellä ei ole poissuljettu.

Kategoriat
Kotimaa Politiikka Sähkeet

Huoltovarmuutta ylläpitävät sähkeet perjantaille

Uudistus helpottaa vaaliväsymystä – Pitkään puhuttu vaalipiiriuudistus on toteutumassa vielä kuluvan hallituskauden aikana, kertovat kanslialähteet. Jatkossa eduskuntavaalien äänestystapaa muutetaan niin, että kansanedustajien sijasta kansalaiset valitsevat vain valtiovarainministeriön korkeimman virkajohdon. Tämä heijastaa paremmin vallankäytön todellista jakautumista Suomen poliittisessa järjestelmässä sekä lieventää piilevien äänikynnysten ongelmaa. Kansanedustajat puolestaan valitaan jatkossa ehdokaslistojen perusteella arvalla niin, että luonnevikoja ja ihmisvihaa painotetaan vielä nykyistäkin enemmän. Eduskunnan päätehtäväksi jää kyselytuntien paikalla järjestettävä vapaaottelu, jossa myös kevyet astalot kuten taittotuolit on sallittu. Ottelut lähetetään suorina kaikilla pääkanavilla.

Suomalaisille työparit nettiin – Jokaiselle suomalaiselle ollaan lähikuukausien aikana nimeämässä oma työpari digitaitojen kohentamiseksi. Tutkimuksissa on nimittäin havaittu, että jopa enemmistö internetiä käyttävistä suomalaisista osaa ainakin auttavasti kirjoittaa mutta ei ollenkaan lukea. Tämä johtaa moninaisiin ongelmiin, väärinymmärryksistä riitoihin ja digihuijauksiin asti. Riskitekijöitä ovat erityisesti eläkeikä, miessukupuoli sekä aurinkolasit, kala tai Suomen lippu profiilikuvassa. Kokeilun suojelijana toimii kokoomuksen kansanedustaja Pia Kauma, joka saa lukutaitoiseksi parikseen pikku-Jussin, 8v.

Uusi pyhimys amerikkalaisille – Pyhimyskalenteri on saamassa lähiaikoina uuden tulokkaan, kun taannoin salamurhatun amerikkalaisen poliittisen vaikuttajan ja pellen Charlie Kirkin autuaaksijulistaminen on etenemässä nopeutetulla menettelyllä Yhdysvaltain presidentinhallinnon toiveesta. Valkoisen talon verkkosivuille on listattu jo kaksi Kirkin postuumisti tekemää ihmetekoa, joita ovat unisex-vessojen takalukkoon jumittaminen Harvardin yliopiston piharakennuksessa sekä texasilaisen vaalipiirin rajan muuttaminen mustille epäsuotuisaksi. Kirkistä olisi tiettävästi tulossa sisälukutaidottomien ja ponttoonilaitureiden suojeluspyhimys.

Kategoriat
Kotimaa

Paikallisen miehen autotalli täpötäynnä wokea

Liki jokaiselle lienee tuttua kodin nurkkiin kertynyt, arvonsa menettänyt woke, jolle on enää vaikea löytää mielekästä käyttöä. Photo by Gallen-Kallelan Museo

(KALANTI) ”Melkoinen urakka!” puuskahtaa kustavilainen paikallinen mies Markoolio Norppa kädet puuskassa. Norppa on avannut omakotitalonsa autotallin kippioven ja katselee päätään pyöritellen hämärään. Hänellä on ongelma, joka tutkimusten mukaan vaivaa yhä useampaa suomalaista kotitaloutta – kaikki nurkat ovat tupaten täynnä wokea.

”Mistä tämä kaikki oikein kertyy, katso tuotakin, farmarikorin Passatin ruosteinen woke jostain 80-luvun puolivälistä. Säästää on se vain pitänyt”, Norppa osoittaa astuessaan sisään.

Toimittaja auttaa talon isäntää siirtämään kymmenkunta isoa pahvilaatikollista wokea sivuun, jotta tallin peränurkkiin ylipäätään mahtuu kävelemään. Myös seinähyllyköt notkuvat isovanhemmilta perinnöksi jäänyttä käsinmaalattua wokea, kokonaisia sidottuja vuosikertoja wokea ja perheen lapsilta jo ajat sitten pieneksi jäänyttä wokea.

”Olisi kai näitä voinut viedä kierrätykseen jo aikaa sitten, mutta kun on tuo kunnallinen wokepiste siirtynyt kauemmaksi kuntakeskukseen, aiemmin se oli vielä tuossa mukavasti hollilla… palvelut karkaa täältä kyliltä joo… niin tiedä tästä. Osalle voisi olla käyttöä mökillä, mutta siellä puuvajakin on jo wokea pullollaan”, Norppa jatkaa.

Viallinen woke voi olla paloriski

Huittislainen mies ei ole tosiaan pulmineen yksin. Elintason kohoaminen ja myös kulutusta painottava ja jopa ihannoiva kulttuurimme ovat tuoneet tullessaan aineellista yltäkylläisyyttä, mutta sen mukana loputtoman woken tulvan liki jokaiseen kotiin. Yhä useampi yrittää noudattaa esimerkiksi Marie Kondon ohjeita luopua sellaisesta wokesta, joka ei enää tuota iloa, mutta uusia tuntuu putkahtavan kaksin kappalein jokaisen hävitetyn tilalle.

Tilannetta on vielä pahentanut viime vuosien villitys, eli huippuhalvan woken tilaaminen kiinalaisista verkkokaupoista. Woken niin sanottu ”temuttaminen” ja pikawoken räjähdysmäinen kasvu ovat myös vakavia ongelmia ekologisesta näkökulmasta. Lopulta verkkosivujen videossa houkuttelevalta näyttänyt woke päätyy käyttöä vaille, Norpan autotallin kaltaisiin paikkoihin.

Joo, ja monet näistä sähkökäyttöisistä wokeista ei ole kai olleet toimintakunnossa enää vuosiin. Ja tuo enovainaan raskas bensawoke on jo täysi turhake”, myöntää Norppa. Paitsi tilasyöppö, osa vanhasta tai halvalla tuotetusta wokesta voi olla onnettomuusriski.

Itsestään palamaan syttyneet woket ovat ehtineet aiheuttaa vahinkoja Suomessakin, mikä on herättänyt niin vakuutusyhtiöiden kuin paloturvallisuusalan asiantuntijat peräänkuuluttamaan valmistajien ja myös kuluttajien vastuuta.

”Moni säilyttää tai kierrättää woken edelleen väärin. Ja missään nimessä wokea ei pidä kipata luontoon laittomille kaatopaikoille! Onneksi useilla paikkakunnilla kiertää säännöllisesti wokelavoja, joille asukkaat voivat viedä käytöstä poistetut ja vialliset wokensa turvallisesti hävitettäväksi”, kertoo kiertotalousasiantuntija Jarkko Tissilä-Lakanoja.

Kategoriat
Kotimaa

Ministerit lupaavat entistä voimakkaampia signaaleja huumeongelman ratkaisemiseksi

person holding yellow and white pen
Huumeidenkäyttö ei ole hyväksyttävää, kuuluu viranomaisten uuden ”Huumeidenkäyttö ei ole hyväksyttävää” -kampanjan iskulause. Photo by Diana Polekhina on Unsplash

(HARJUTORI) Poliittiset päättäjät aikovat ryhtyä riuskoihin toimiin suuria kaupunkeja vaivaavien huumeongelmien kitkemiseksi. Sosiaaliturvattomuusministeri Sanni Grahn-Laasosen ja sisä- ja rasismiministeri Mari Rantasen vetämä työryhmä on hahmotellut lukuisia tehokkaita aloitteita, joiden toimeenpano alkaa vielä tämän vuoden aikana.

Työn ytimessä ovat edelleen Suomen huumausainepolitiikan pitkän linjan kulmakivet käsien heiluttelu, moralisointi sekä talven odottaminen, mutta niitä vahvistetaan hallintorajat ylittävillä uusilla toimenpiteillä. Ongelma otetaan nyt tosissaan, työryhmä lupaa.

”Olemme työn aikana kuulleet runsaasti alan asiantuntijoita, tutustuneet tuoreisiin tutkimuksiin ja kansainvälisiin esimerkkeihin. Niiden pohjalta on ilmiselvää, että tärkeintä on lähettää entistä voimakkaampi signaali siitä, että huumeidenkäyttö ei ole hyväksyttävää. Tämä tullaan sanomaan jopa kahta sormea heristäen ja hyvin vakavalla äänensävyllä”, kertoo työryhmän sihteeri Miikka Kera.

Ministerien näkemys huumeongelman kärjistymisen syistä on selkeä. Aikaisemmat signaalit, joiden mukaan huumeidenkäyttö ei ole hyväksyttävää, ovat jääneet liian heikoiksi, minkä vuoksi ihmiset ovat alkaneet käyttää enemmän huumeita. Sen sijaan uusi voimakkaampi signaali saa heidät huomaamaan, että huumeidenkäyttö ei olekaan hyväksyttävää, minkä seurauksena he lopettavat käytön ja ongelma on ratkaistu.

Tarvittaessa signaali toistetaan.

”Ministerit ovat myös panneet surulla merkille nykyiset huumemyönteiset asenteet, joiden levittämiseen myös media osallistuu. Toistuvasti saa lukea juttuja, joissa suorastaan glorifioidaan vaikkapa pistosinfektioiden aiheuttamia märkiviä niveltaipeiden paiseita”, sanoo Kera.

Keran mukaan median pitäisi kantaa vastuunsa, eikä ylläpitää kiiltokuvamaisia mielikuvia ulosteiden tahrimissa julkisissa käymälöissä nukkumisesta tai peukkupsykoosissa riehuvan kumppanin rengasraudalla tekemistä pahoinpitelyistä.

Montako sellaista juttua meidän pitää vielä lukea, joissa muoti-ilmiön lailla ihastellaan syvien lihastulehdusten seurauksena amputoituja raajoja”, hän kysyy.