(RAAHE) Raahen poliisi päätti tänään, että se aloittaa esitutkinnan pitkäaikaistyötön Muna-Reiska Lajusen mahdollisista bensa-automaatti- ja kioskiryöstöistä. Kioskinpitäjä Juha Koskinen oli pyytänyt poliisia tutkimaan, olisiko aihetta aloittaa esitutkinta.
Poliisin tutkimusten jälkeen asiassa tehdään mahdollisesti syyttämispäätös. Varsinaisen rikossyytteen pohjalta käräjoikeus tekee päätöksen Muna-Reiskan mahdollisesta rangaistuksesta. Monet tahot ovat kuitenkin huolissaan siitä, toteutuuko Muna- Reiskan oikeusturva, mikäli asian käsittely venyy.
Esimerkiksi eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi ilmoitti, että olisi ”onnetonta”, ellei asiaa saataisi ratkaistua ennen kevään eduskuntavaaleja. Sasi muistuttaa, että erityinen ongelma ovat käräjä- ja hovioikeuksien käsittelyajat, jotka venyvät usein kohtuuttoman pitkiksi – jopa yli vuoteen ruuhkaisissa oikeuksissa. Samoilla linjoilla on pääministeri Mari Kiviniemi:
”Muna-Reiskan oikeusturvan kannalta on äärimmäisen tärkeää, että käsittelyaika pysyy kohtuullisena ja asiaan saadaan päätös pian”, pääministeri linjasi pian esitutkinnan aloittamisesta kuultuaan. Raahen keskustalaiset olisivat jopa toivoneet, ettei esitutkintaa aloiteta lainkaan, jotta asia saataisiin pois päiväjärjestyksestä mahdollisimman nopeasti.
(VAMMALA) Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan johtaja [search]Matti Apunen[/search] vaatii Journalistiliittoa selvittämään poliitikkojen poliittisen kannan. Apunen on myös tarjoutunut tekemään selvityksen.
”Tein käytännöllisen toimenpide-ehdotuksen. Olisi kiva saada asia jollain lailla selvitettyä.”
Apusen epäilykset huijauksesta ovat heränneet muun muassa vihreiden ja Paavo Lipposen hallituksen toimintaa seuratessa.
Aiemmin Apunen on vaatinut poliitikkojen poliittisen kannan selvittämistä kolumnissaan Helsingin Sanomissa. Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja [search]Risto Uimonen[search] puolestaan haastaisi oikeuteen Apusen, poliitikot, Helsingin Sanomat ja Journalistiliiton. Ja Lehden kanssa.
”Tein käytännöllisen toimenpide-ehdotuksen. Olisi kiva saada asia jollain lailla selvitettyä.”
Apusen epäilykset huijauksesta ovat heränneet muun muassa vihreiden ja Paavo Lipposen hallituksen toimintaa seuratessa.
Aiemmin Apunen on vaatinut poliitikkojen poliittisen kannan selvittämistä kolumnissaan Helsingin Sanomissa. Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja [search]Risto Uimonen[search] puolestaan haastaisi oikeuteen Apusen, poliitikot, Helsingin Sanomat ja Journalistiliiton. Ja Lehden kanssa.
(AISKHYLOS) Pakkosuomen opetuksesta kouluissa on tulossa yksi ensi kevään vaalien kuumimmista kysymyksistä. Monet asiantuntijat sekä kansalaiset eivät ymmärrä, miksi lapsille pitää syöttää koulussa vuosikausia kieltä, josta ei ole mainittavaa hyötyä kansainvälistyvässä maailmassa.
”Muutenkin ahtaasta tuntikehyksestä tuhlataan valtavia tuntimääriä kieleen, joka on jo Euroopankin mittakaavassa marginaalinen, jolla ei ole mitään asemaa globaalissa taloudessa, ja jota ei voi käyttää edes matkustellessa”, päivittelee taloustieteen dosentti ja EK:n erityisasiantuntija Markus Vittu.
Hänen mukaansa viennistä elävän pienen maan kuten Suomen pitäisi panostaa ensisijaisesti kansainvälisen kaupan mahtikieliin, kuten englantiin, kiinaan ja venäjään. Suomella sen sijaan ei pärjää kunnolla edes Ruotsissa.
”On uskallettava rohkeasti kysyä, mikä oikeasti on tärkeää? Se että suomea on väkisin opetettu kouluissa kymmeniä vuosia pakon varjolla, ei ole mikään perustelu sen säilyttämisen puolesta”, Vittu muistuttaa.
Pakko ei olekaan mikään oikotie onneen, tietävät opettajat. Vuosien pänttäämisen jälkeenkin monien oppilaiden suomen taidot ovat erittäin puutteelliset, minkä huomaa muun muassa iltapäivälehtien verkkoversioita lukemalla.
”Kannettu vesi ei kaivossa pysy. Nuoria on erittäin vaikea motivoida oppimaan suomea, joka koetaan turhaksi ajanhukaksi. Toki osasyynsä on myös vanhempien asenteessa”, pohtii ala-asteen opettaja Juhani Fazerin-Sekalaiset.
Opetusministeriö on viime viikkoina väläytellyt mahdollisuutta, että pakkosuomi voitaisiin vaihtaa johonkin toiseen kieleen koulukohtaisesti. Esimerkiksi Kaakkois-Suomessa lapsille voitaisiin opettaa venäjää ja Kainuussa muuttamaan pois. Muutos ei kuitenkaan ole helppo, kertoo ministeriön vt. kylähullu Kaino Ahnung.
”Pitää muistaa, että suomi on edelleen perustuslaissa nimetty maan virallisten kielten joukkoon, ja suomen osaamista edellytetään yhä julkisiin virkoihin pyrittäessä. Nämä kysymykset pitäisi ratkaista, mutta emme taida tässä tyhmien mutta kovaäänisten kansalaisten perseennuolennan ohessa millään ehtiä”, Ahnung sanoo.
Muutoksella alkaisi kuitenkin olla hoppu, kiirehtii Vittu. Hänen mukaansa elinkeinoelämä toivoisi uudistuksen yhteydessä myös muiden turhien oppiaineiden karsimista.
”Globaalissa taloudessa on erittäin vähän hyötyä vaikkapa musiikista, kuvaamataidosta, käsitöistä, matematiikasta, kemiasta, fysiikasta, uskonnosta, filosofiasta, historiasta, liikunnasta, yhteiskuntaopista, kotitaloudesta, biologiasta tai maantiedosta. Eihän niillä pärjää edes Ruotsissa. Meidän on uskallettava rohkeasti kysyä, mikä oikeasti on tärkeää?” Vittu toteaa.
”Muutenkin ahtaasta tuntikehyksestä tuhlataan valtavia tuntimääriä kieleen, joka on jo Euroopankin mittakaavassa marginaalinen, jolla ei ole mitään asemaa globaalissa taloudessa, ja jota ei voi käyttää edes matkustellessa”, päivittelee taloustieteen dosentti ja EK:n erityisasiantuntija Markus Vittu.
Hänen mukaansa viennistä elävän pienen maan kuten Suomen pitäisi panostaa ensisijaisesti kansainvälisen kaupan mahtikieliin, kuten englantiin, kiinaan ja venäjään. Suomella sen sijaan ei pärjää kunnolla edes Ruotsissa.
”On uskallettava rohkeasti kysyä, mikä oikeasti on tärkeää? Se että suomea on väkisin opetettu kouluissa kymmeniä vuosia pakon varjolla, ei ole mikään perustelu sen säilyttämisen puolesta”, Vittu muistuttaa.
Pakko ei olekaan mikään oikotie onneen, tietävät opettajat. Vuosien pänttäämisen jälkeenkin monien oppilaiden suomen taidot ovat erittäin puutteelliset, minkä huomaa muun muassa iltapäivälehtien verkkoversioita lukemalla.
”Kannettu vesi ei kaivossa pysy. Nuoria on erittäin vaikea motivoida oppimaan suomea, joka koetaan turhaksi ajanhukaksi. Toki osasyynsä on myös vanhempien asenteessa”, pohtii ala-asteen opettaja Juhani Fazerin-Sekalaiset.
Opetusministeriö on viime viikkoina väläytellyt mahdollisuutta, että pakkosuomi voitaisiin vaihtaa johonkin toiseen kieleen koulukohtaisesti. Esimerkiksi Kaakkois-Suomessa lapsille voitaisiin opettaa venäjää ja Kainuussa muuttamaan pois. Muutos ei kuitenkaan ole helppo, kertoo ministeriön vt. kylähullu Kaino Ahnung.
”Pitää muistaa, että suomi on edelleen perustuslaissa nimetty maan virallisten kielten joukkoon, ja suomen osaamista edellytetään yhä julkisiin virkoihin pyrittäessä. Nämä kysymykset pitäisi ratkaista, mutta emme taida tässä tyhmien mutta kovaäänisten kansalaisten perseennuolennan ohessa millään ehtiä”, Ahnung sanoo.
Muutoksella alkaisi kuitenkin olla hoppu, kiirehtii Vittu. Hänen mukaansa elinkeinoelämä toivoisi uudistuksen yhteydessä myös muiden turhien oppiaineiden karsimista.
”Globaalissa taloudessa on erittäin vähän hyötyä vaikkapa musiikista, kuvaamataidosta, käsitöistä, matematiikasta, kemiasta, fysiikasta, uskonnosta, filosofiasta, historiasta, liikunnasta, yhteiskuntaopista, kotitaloudesta, biologiasta tai maantiedosta. Eihän niillä pärjää edes Ruotsissa. Meidän on uskallettava rohkeasti kysyä, mikä oikeasti on tärkeää?” Vittu toteaa.
Terve taas, te sumuisten vuorten gorillat.
Sellaista vaan mietittiin tuossa taannoin, että pitäisiköhän Lehdellä olla äänikirjaversio ja kuka sen tekisi. Tultiin sitten siihen tulokseen, että ei ainakaan me, mutta jos lukijat tahtovat tehdä, niin mikäs siinä.
Eli: jos joku ei voi elää ilman ääni-Lehteä, niin kommentoi toimivan sähköpostiosoitteen kanssa tätä merkintää tahi lähestyy meitä sähköpostitse. Katsotaan, tuleeko tästä mitään vai ei.
Sellaista vaan mietittiin tuossa taannoin, että pitäisiköhän Lehdellä olla äänikirjaversio ja kuka sen tekisi. Tultiin sitten siihen tulokseen, että ei ainakaan me, mutta jos lukijat tahtovat tehdä, niin mikäs siinä.
Eli: jos joku ei voi elää ilman ääni-Lehteä, niin kommentoi toimivan sähköpostiosoitteen kanssa tätä merkintää tahi lähestyy meitä sähköpostitse. Katsotaan, tuleeko tästä mitään vai ei.
Kategoriat
Iltalehden Uimos-uutinen perätön?
(MOSKOVA) Iltalehden uutinen [search term=”Risto Uimonen”]Risto Uimosesta[/search] on osoittautumassa perättömäksi. Uutisen mukaan Risto Uimonen on Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja. Lehti oli saanut vihjeen tästä sähköpostitse.
Epäilykset alkoivat julkisuudessa herätä, kun Uimosen johtamaksi väitetyn elimen kotisivuilla todettiin JSN:n ”tulkitsevan hyvää journalistista tapaa ja puolustavan sanan- ja julkaisemisen vapautta.” Erityisesti huomiota herätti kohta, jossa todettiin JSN:n käsittelevän ”myös toimittajan menettelyä tietojen hankinnassa.”
Kalajokilaakso-lehden saamien tietojen mukaan Uimonen ei kuitenkaan ole selvästi pyrkinyt mihinkään näistä. Lisäksi julkisuudessa on monesti esitetty tietoja, joiden mukaan JSN:n todellinen puheenjohtaja on joku, jolla on edes alkeellinen käsitys siitä, milloin pitäisi vakavasti keskustella suomalaisten sanomalehtien toimituskäytännöistä, eikä nyt herrajumala ainakaan alkaa syyttelemään niitä, jotka nostavat ongelmia näkyviin.
Jatka keskustelua netissä: Onko Uimosella seitsemän oikein?
Epäilykset alkoivat julkisuudessa herätä, kun Uimosen johtamaksi väitetyn elimen kotisivuilla todettiin JSN:n ”tulkitsevan hyvää journalistista tapaa ja puolustavan sanan- ja julkaisemisen vapautta.” Erityisesti huomiota herätti kohta, jossa todettiin JSN:n käsittelevän ”myös toimittajan menettelyä tietojen hankinnassa.”
Kalajokilaakso-lehden saamien tietojen mukaan Uimonen ei kuitenkaan ole selvästi pyrkinyt mihinkään näistä. Lisäksi julkisuudessa on monesti esitetty tietoja, joiden mukaan JSN:n todellinen puheenjohtaja on joku, jolla on edes alkeellinen käsitys siitä, milloin pitäisi vakavasti keskustella suomalaisten sanomalehtien toimituskäytännöistä, eikä nyt herrajumala ainakaan alkaa syyttelemään niitä, jotka nostavat ongelmia näkyviin.
Jatka keskustelua netissä: Onko Uimosella seitsemän oikein?
(MITÄ VITTUA) Julkisen sanan neuvoston (JSN) puheenjohtaja [search]Risto Uimonen[/search] toivoo, että Iltalehti veisi Iltalehden harhauttamisen oikeuteen. Uimonen kertoo keskiviikon Kalajokilaakso-lehdessä, että nuorten niin sanotussa keltaisen lehdistön testissä oli paha tarkoitus. Rikosnimikkeeksi hän ehdottaa juksaamista tai vaihtoehtoisesti törkeää tirkistelyhalun hyväksikäyttöä.
”On anteeksiantamatonta, että lehdistön uskottavuutta koetellaan tällä tavalla”, Uimonen jatkaa. Hänen mukaansa Ilta-Sanomat, Iltalehti, Hymy, Seiska, Alibi ja Ratto ovat ”paras tapa tietää missä oikeasti mennään ja … katso, tissit!”.
Uimonen muistuttaa, että on kohtuutonta vaatia toimittajilta taustojen tarkistamista tai että vastaava päätoimittaja ottaisi vastuuta jutuista. ”Nykyaikana JSN:n tulee keskittyä lukijoiden jahtaamiseen, enkä tarkoita tällä pelkästään levikin lisäämistä”, sanoo Uimonen.
Keinoina hän näkee mm. keskustelupalstojen räväköittämistä, jotta niihin saadaan enemmän käräjäoikeuteen vieviä kirjoituksia. Toinen tapa on kannustaa lehtiä kirjoittamaan päin vittua oleva kohuartikkeli ja sitten uusi lööppi, kun haastetaan pari tyhjäntoimittajaa käräjille lehdistön harhauttamisesta.
”Nykyajan media on nopealiikkeistä. Toimittajan on vaikea ehtiä kokoamaan kaikkia tissi-pylly-linkkejä nettijulkaisun etusivulle ja vieläpä kehittämään niihin vetävät otsikot. Kyllä tässä tilanteessa täytyy vedota kansalaisjournalistien oikeudentajuun, että edes kansalasten kirjoittamissa jutuissa olisi tolkkua”, toteaa JSN:n pää-alykkö.
Iltapäivälehdissä uutista juhlittiin railakkaasti, vaikkei kukaan ehtinyt tarkistaa mitä Uimonen todella sanoi vai sanoiko mitään. ”Hyvä otsikko saatiin ja lisäksi kovaa tekstiä lukijakommentteihin. Hyvällä tuurilla mennään hoviin saakka”, toteaa toimittaja-opistosta minimiarvosanoin valmistunut media-alan ammattilainen ennenkuin alkaa pohtia pitäisikö ”megatissit” kirjoittaa väli-viivalla.
(Jutun kansalaistoimitti [search term=”kansalaistoimitti Möd Knuller”]Möd Knuller[/search].)
”On anteeksiantamatonta, että lehdistön uskottavuutta koetellaan tällä tavalla”, Uimonen jatkaa. Hänen mukaansa Ilta-Sanomat, Iltalehti, Hymy, Seiska, Alibi ja Ratto ovat ”paras tapa tietää missä oikeasti mennään ja … katso, tissit!”.
Uimonen muistuttaa, että on kohtuutonta vaatia toimittajilta taustojen tarkistamista tai että vastaava päätoimittaja ottaisi vastuuta jutuista. ”Nykyaikana JSN:n tulee keskittyä lukijoiden jahtaamiseen, enkä tarkoita tällä pelkästään levikin lisäämistä”, sanoo Uimonen.
Keinoina hän näkee mm. keskustelupalstojen räväköittämistä, jotta niihin saadaan enemmän käräjäoikeuteen vieviä kirjoituksia. Toinen tapa on kannustaa lehtiä kirjoittamaan päin vittua oleva kohuartikkeli ja sitten uusi lööppi, kun haastetaan pari tyhjäntoimittajaa käräjille lehdistön harhauttamisesta.
”Nykyajan media on nopealiikkeistä. Toimittajan on vaikea ehtiä kokoamaan kaikkia tissi-pylly-linkkejä nettijulkaisun etusivulle ja vieläpä kehittämään niihin vetävät otsikot. Kyllä tässä tilanteessa täytyy vedota kansalaisjournalistien oikeudentajuun, että edes kansalasten kirjoittamissa jutuissa olisi tolkkua”, toteaa JSN:n pää-alykkö.
Iltapäivälehdissä uutista juhlittiin railakkaasti, vaikkei kukaan ehtinyt tarkistaa mitä Uimonen todella sanoi vai sanoiko mitään. ”Hyvä otsikko saatiin ja lisäksi kovaa tekstiä lukijakommentteihin. Hyvällä tuurilla mennään hoviin saakka”, toteaa toimittaja-opistosta minimiarvosanoin valmistunut media-alan ammattilainen ennenkuin alkaa pohtia pitäisikö ”megatissit” kirjoittaa väli-viivalla.
(Jutun kansalaistoimitti [search term=”kansalaistoimitti Möd Knuller”]Möd Knuller[/search].)
(LIPPULAPPU) [search]Prince[search] on ilmoittanut järjestävänsä suuren kysynnän vuoksi Suomessa ilmoitettua enemmän konsertteja, jotka perutaan viime hetkellä. Uusimman tiedon mukaan Prince aikoo peruuttaa joulukuun 24. päivän esiintymisen puolta viikkoa aiemmin ja tammikuun 1. päivälle suunnitellun keikan vain puolta tuntia ennen showtimeä. Ensi perjantain keikan perumisesta ilmoitettiin suunnitelman mukaisesti tänään.
”Suomalaisfanit pääsevät nautiskelemaan uskomattoman elinvoimaisesta keikan peruuttamista vain hetkiä ennen kuin Princen pitäisi nousta lavalle. Tämä tulee olemaan etenkin pitkämatkalaisille ainutlaatuinen kokemus”, keikkajärjestäjä kommentoi.
”Myönnän, että Princen perutut keikat olivat kovimmillaan 1980-luvulla, mutta kyllä nykykuntokin on osoittanut, että kukaan ei peru keikkojaan yhtä eroottisesti kuin Prince”, artistin fani Prinssi Nelson sanoi.
Lisäksi liput myydään Lippu.fi-palvelun kautta, jotta kukaan ei vahingossakaan pysty ostamaan niitä tai ainakin pääsee maksamaan itse tulostetuista lipuista 1,5 euron palvelumaksun.
”Suomalaisfanit pääsevät nautiskelemaan uskomattoman elinvoimaisesta keikan peruuttamista vain hetkiä ennen kuin Princen pitäisi nousta lavalle. Tämä tulee olemaan etenkin pitkämatkalaisille ainutlaatuinen kokemus”, keikkajärjestäjä kommentoi.
”Myönnän, että Princen perutut keikat olivat kovimmillaan 1980-luvulla, mutta kyllä nykykuntokin on osoittanut, että kukaan ei peru keikkojaan yhtä eroottisesti kuin Prince”, artistin fani Prinssi Nelson sanoi.
Lisäksi liput myydään Lippu.fi-palvelun kautta, jotta kukaan ei vahingossakaan pysty ostamaan niitä tai ainakin pääsee maksamaan itse tulostetuista lipuista 1,5 euron palvelumaksun.
(BROADWAY) Suomalainen miesverkosto ME (Mulle Ensin) on pettynyt tanssiohjelmien saamaan suosioon Suomessa. Jokaisen suomalaisen miehen tasa-arvoa kannattava ME korostaa, että ohjelmat luovat epärealistisen kuvan suomalaisten miesten nokkeluudesta, huumorintajusta sekä fyysisestä suorituskyvystä.
”Tanssiohjelmien miehet tarjoavat naisten päiväunille harhaisen kohteen. Ei mies, suomalainen ainakaan, ole luonnostaan sensuelli, herkkä ja maskuliininen samaan aikaan, vaikka media niin esittääkin”, jyrähtää ME:n puheenjohtaja Manu Karski.
Karski huomauttaa, että tanssiminen vaatii vuosien kurinalaista työtä, mikä on pois yleensä autojen rassaamiselta tai konsoleilla pelaamiselta.
”Ja mitäs sitten, kun auto hyytyy keskelle moottoritietä. Auttaako spagaatti tai blie? Ei tanssi tuo apua kuin illallista” Manu Karski jyrähtää.
Myös Lehden vakiokommentaattori, lähirapun Jaska, kertoo huomanneensa televisiossa useita tanssiaiheisia ohjelmia, mutta ei osaa kommentoida niiden vaarallisuutta tarkemmin.
”Tiukkoja pakaroita. Ihan jees.”
Entä mitä mieltä on Jaskan olohuoneesta patjalta heräilevä Pena?
”Jos minä osaisin tanssia, en muuta tekisikään kuin tanssisi mahdollisimman monen naisen nähden tehdäkseni vaikutuksen”, Pena sanoo, ja jatkaa häikäisevällä logiikallaan: ”Mutta en kyllä telkkarissa tanssisi, radiossa korkeintaan.”
Artikkelin julkaiseminen ei johdu siitä, että Lehden toimittajat ovat rumia kankeita läskejä tai salilla treenattuja rumia kankeita kimppuja, pois lukien August Elokuu, joka Lehden syys- ja kevätretkillä hurmaa liihottamalla alasti läpi aamukasteen kuin tuulen taivuttama terälehti, paitsi että johtuu.
”Tanssiohjelmien miehet tarjoavat naisten päiväunille harhaisen kohteen. Ei mies, suomalainen ainakaan, ole luonnostaan sensuelli, herkkä ja maskuliininen samaan aikaan, vaikka media niin esittääkin”, jyrähtää ME:n puheenjohtaja Manu Karski.
Karski huomauttaa, että tanssiminen vaatii vuosien kurinalaista työtä, mikä on pois yleensä autojen rassaamiselta tai konsoleilla pelaamiselta.
”Ja mitäs sitten, kun auto hyytyy keskelle moottoritietä. Auttaako spagaatti tai blie? Ei tanssi tuo apua kuin illallista” Manu Karski jyrähtää.
Myös Lehden vakiokommentaattori, lähirapun Jaska, kertoo huomanneensa televisiossa useita tanssiaiheisia ohjelmia, mutta ei osaa kommentoida niiden vaarallisuutta tarkemmin.
”Tiukkoja pakaroita. Ihan jees.”
Entä mitä mieltä on Jaskan olohuoneesta patjalta heräilevä Pena?
”Jos minä osaisin tanssia, en muuta tekisikään kuin tanssisi mahdollisimman monen naisen nähden tehdäkseni vaikutuksen”, Pena sanoo, ja jatkaa häikäisevällä logiikallaan: ”Mutta en kyllä telkkarissa tanssisi, radiossa korkeintaan.”
Artikkelin julkaiseminen ei johdu siitä, että Lehden toimittajat ovat rumia kankeita läskejä tai salilla treenattuja rumia kankeita kimppuja, pois lukien August Elokuu, joka Lehden syys- ja kevätretkillä hurmaa liihottamalla alasti läpi aamukasteen kuin tuulen taivuttama terälehti, paitsi että johtuu.
(BENIN) Jos eilinen Iltalehden lööppi koetteli äärimmäisellä paskuudellaan hermoja, tulee ensi talvi olemaan silkkaa piinaa. Ainakin, jos on uskominen sorbia puhuvia viestinnäntutkijoita.
Lausitzissa asuvien tutkijoiden mukaan ensi talvena Iltalehdessä julkaistaan paskimmat lööpit tuhanteen vuoteen. Aiheesta kertoo Googlen automaattikääntämä mrshupichkumaterinu.com-sivusto, joka ei edes ole sorbia, mutta helevetinkö väliä, kyllä ne keskieurooppalaiset tutkijat varmasti tietää mitä tekee oho kato ulkona sataa vettä jumalauta tää etusivu menee uusiksi jätkät just nyt.
Suomalaiset asiantuntijat suhtautuvat väitteisiin kriittisesti. Heidän mielestään iltapäivälehdistön tiedeuutisointi on jotakuinkin yhtä tasokasta kuin Matti Vanhasen kompetenssi jääviyden arvioimisessa.
Lausitzissa asuvien tutkijoiden mukaan ensi talvena Iltalehdessä julkaistaan paskimmat lööpit tuhanteen vuoteen. Aiheesta kertoo Googlen automaattikääntämä mrshupichkumaterinu.com-sivusto, joka ei edes ole sorbia, mutta helevetinkö väliä, kyllä ne keskieurooppalaiset tutkijat varmasti tietää mitä tekee oho kato ulkona sataa vettä jumalauta tää etusivu menee uusiksi jätkät just nyt.
Suomalaiset asiantuntijat suhtautuvat väitteisiin kriittisesti. Heidän mielestään iltapäivälehdistön tiedeuutisointi on jotakuinkin yhtä tasokasta kuin Matti Vanhasen kompetenssi jääviyden arvioimisessa.
Kategoriat
Kiviniemi: Tähän paskaan en koske
(MAHDOLLISIMMAN KAUKANA) Pääministeri [search]Mari Kiviniemi[/search] korostaa, etteivät Keskustan asiat koske Keskustaa. Mahdollisimman kaukana entisestä pääministeristä [search term=”Matti Vanhanen”]Matti Vanhasesta[/search] vieraileva Kiviniemi teki asiaa tiedustelleille toimittajille selväksi, että Keskusta ei aio millään tapaa ottaa kantaa Keskustan aiempiin toimiin.
”On olemassa Keskusta viime keväänä ja on olemassa Keskusta nyt. Näillä kahdella ei ole mitään yhteistä, eikä niitä pidä sekoittaa toisiinsa” hän tähdensi.
Kiviniemi esitti samalla toiveen siitä, ettei vanhoja vaaliraha-asioita enää lainkaan kaiveltaisi, koska ne koskivat vain vanhaa Keskustaa, johon puolueen nykyjohdolla ei ole mitään kosketusta. Erityisen huolissaan hän on siitä kohtelusta, jota puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja [search]Timo Kalli[/search] on saanut osakseen [search term=”Timo Kalli”]vanhan Timo Kallin[/search] tietoisen lainrikkomisen vuoksi. Samoin Keskustan tytärjärjestön Nuorisosäätiön johtoon siirtyvää [search term=”Aki Haaro”]Aki Haaroa[/search] kohtaan on esitetty monia epäilyksiä huolimatta siitä, ettei kyseessä ole lainkaan se [search term=”Aki Haaro”]vanha Aki Haaro[/search].
”Sitten vielä kunnallistasolla, etenkin Rovaniemellä monia keskustalaisia epäillään lahjusrikoksista ja vastaavista, vaikka selvästi asialla olivat ne vanhat keskustalaiset. Ja siis ei silloinkaan vanhaan aikaan mitään hämäräpeliä ollut, mutta jos olikin, niin vain sen vanhan Keskustan piirissä,” Kiviniemi totesi hiljaa, katse maahan luotuna.
Hän myös uudisti A-talk ohjelmassa 15.4. esittämänsä vaatimuksen siitä, että Keskustan vaalirahoituksen hämäryydet on tutkittava ja julkistettava perin juurin vielä ennen uuden puheenjohtajan valintaa.
Sitten tuli hiljaista. Jossain kaukana haukkui koira.
”On olemassa Keskusta viime keväänä ja on olemassa Keskusta nyt. Näillä kahdella ei ole mitään yhteistä, eikä niitä pidä sekoittaa toisiinsa” hän tähdensi.
Kiviniemi esitti samalla toiveen siitä, ettei vanhoja vaaliraha-asioita enää lainkaan kaiveltaisi, koska ne koskivat vain vanhaa Keskustaa, johon puolueen nykyjohdolla ei ole mitään kosketusta. Erityisen huolissaan hän on siitä kohtelusta, jota puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja [search]Timo Kalli[/search] on saanut osakseen [search term=”Timo Kalli”]vanhan Timo Kallin[/search] tietoisen lainrikkomisen vuoksi. Samoin Keskustan tytärjärjestön Nuorisosäätiön johtoon siirtyvää [search term=”Aki Haaro”]Aki Haaroa[/search] kohtaan on esitetty monia epäilyksiä huolimatta siitä, ettei kyseessä ole lainkaan se [search term=”Aki Haaro”]vanha Aki Haaro[/search].
”Sitten vielä kunnallistasolla, etenkin Rovaniemellä monia keskustalaisia epäillään lahjusrikoksista ja vastaavista, vaikka selvästi asialla olivat ne vanhat keskustalaiset. Ja siis ei silloinkaan vanhaan aikaan mitään hämäräpeliä ollut, mutta jos olikin, niin vain sen vanhan Keskustan piirissä,” Kiviniemi totesi hiljaa, katse maahan luotuna.
Hän myös uudisti A-talk ohjelmassa 15.4. esittämänsä vaatimuksen siitä, että Keskustan vaalirahoituksen hämäryydet on tutkittava ja julkistettava perin juurin vielä ennen uuden puheenjohtajan valintaa.
Sitten tuli hiljaista. Jossain kaukana haukkui koira.