(AMAZONAS) Korkeasaaren eläintarha saa uuden nähtävyyden, kun sukupuuton partaalle ajautunut ilmastoskeptikko esitellään yleisölle näillä näkymin ensi kesäkuussa.
”Monet saattavat pitää ilmastoskeptikkoa vaarallisena, mutta todellisuudessa se on täysin harmiton. Jaamme kuitenkin häkin läheisyydessä korvatulppia epäluuloisille sekä niille, jotka pitävät skeptikon tunnusomaista jankutusta erityisen ärsyttävänä”, sanoo eläintarhan johtaja, papukaija Minerva.
Ilmastoskeptikko tuodaan Suomeen Kiinasta. Lehden saamien tietojen mukaan ilmastoskeptikko on suostuttu ottamaan Suomeen sillä ehdolla, että Kiina vastavuoroisesti ottaa vastaan ydinjätettä.
Maailmanlaajuisesti ilmastoskeptikkoja on enää joitakin satoja. Minervan mukaan Korkeasaaren yksilö on harmaantunut, silmälasipäinen uros, eikä sillä ole uskottavaa luonnontieteellistä koulutusta. Skeptikko saa eläintarhan sivuille myös oman bloginsa, jonka välityksellä yleisö voi ällistellä skeptikon aivoituksia.
”Joo tervetuloa vaan, kunhan sitä ei meikäläisen viereen pistetä”, paikallinen mustamamba Jenni kommentoi uutista.
(KORVATUNTURI) Monissa tiedotusvälineissä on herännyt huoli suomalaisten, vuosisatoja vanhojen ja muuttumattomien jouluperinteiden katoamisesta globaalistuvassa maailmassa. Erityisesti huolestuneisuutta on aiheuttanut pääkaupunkiseudun tilanne, kuten yleensäkin harvaan asutuissa maissa.
”Varovaisenkin tarkastelun perusteella koko perheen ajaminen hankeen haulikon kanssa jouluaattona kännipäissään on vähentynyt merkittävästi koko maata kuvaavassa piirakkakuviossa”, toteaa Oulun yliopiston joulutieteen laitoksen tutkija Thomas-Thomas Tuomaanpäivää.
”Näissä erivärisistä pylväistä koostuvissa diagrammeissa nähdään selvää vuosittaista laskua tapauksissa, jossa käsi on rikottu ensin parvekkeen lasiin ja sitten puolison päähän”, Tuomaanpäivää kertoo.
Tilastokeskuksen mukaan myös avioerot ja itsemurhat joulunpyhinä ovat olleet tasaisessa laskussa.
Lauri-Matti Himmelman Suomalaiset Jouluperinteet ry:stä näkee kehityksen hyvin huolestuttavana. ”Monikulttuurisen yhteiskunnan paineessa monet perheet muuttavat totuttuja tapoja viettää joulua. Monessa tapauksessa kouluissa ei enää opita tradition mukaisia arvomalleja, vaan mukaan sotketaan vierasmaalaisia vaikutteita. Harva uskaltaa enää perinteiseen tapaan vetää perskännit aattona”, Himmelman argumentoi.
Valtavirrasta huolimatta ainakin perinteitä kunnioittava tiedotusväline Iltasanomat seisoo perustavanlaatuisten yhteiskunta-arvojen eturintamassa keräämällä adressia perinteisen suomalaisen joulunvieton puolesta.
(Jutun kansalaistoimitti [search term=”Työtön sosiologi”]Työtön sosiologi[/search].)
”Varovaisenkin tarkastelun perusteella koko perheen ajaminen hankeen haulikon kanssa jouluaattona kännipäissään on vähentynyt merkittävästi koko maata kuvaavassa piirakkakuviossa”, toteaa Oulun yliopiston joulutieteen laitoksen tutkija Thomas-Thomas Tuomaanpäivää.
”Näissä erivärisistä pylväistä koostuvissa diagrammeissa nähdään selvää vuosittaista laskua tapauksissa, jossa käsi on rikottu ensin parvekkeen lasiin ja sitten puolison päähän”, Tuomaanpäivää kertoo.
Tilastokeskuksen mukaan myös avioerot ja itsemurhat joulunpyhinä ovat olleet tasaisessa laskussa.
Lauri-Matti Himmelman Suomalaiset Jouluperinteet ry:stä näkee kehityksen hyvin huolestuttavana. ”Monikulttuurisen yhteiskunnan paineessa monet perheet muuttavat totuttuja tapoja viettää joulua. Monessa tapauksessa kouluissa ei enää opita tradition mukaisia arvomalleja, vaan mukaan sotketaan vierasmaalaisia vaikutteita. Harva uskaltaa enää perinteiseen tapaan vetää perskännit aattona”, Himmelman argumentoi.
Valtavirrasta huolimatta ainakin perinteitä kunnioittava tiedotusväline Iltasanomat seisoo perustavanlaatuisten yhteiskunta-arvojen eturintamassa keräämällä adressia perinteisen suomalaisen joulunvieton puolesta.
(Jutun kansalaistoimitti [search term=”Työtön sosiologi”]Työtön sosiologi[/search].)
Monissa sanomalehdissä on luovuttu joulun perinteistä, kuten julkaistujen juttujen perustamisesta tarkistetuille ja jutuissa aukikirjoitetuille faktoille.
Monet vanhemmat ovat ottaneet Lehden toimitukseen yhteyttä ja kertoneet huolensa siitä, että sinällään tärkeistä asioista tehdään puolivillaista journalismia, jossa ei kerrota mitään ilmiöiden mittakaavasta tai anneta lukijalle mahdollisuutta arvioida sitä, miten merkittävä kuvailtu ilmiö todellisuudessa on.
Yhteydenotoissaan he ovat korostaneet suvaitsevaisuutta myös niitä kohtaan, jotka haluaisivat lukea lehdistään tarkistettuihin faktoihin perustuvaa journalismia. He toivovat, että suomalainen iltapäivälehdistö ottaisi tämän huomioon.
Lehti ei silti kerää huolestuneiden kansalaisten nimiä vetoomukseen minkään puolesta. Jos nyt tuntee ihan ylitsepääsemätöntä tarvetta jonkin puolesta vedota, siihen auttaa varmasti Ilta-Sanomien itselleen kehittelemä ilmainen mainoskampanja.
Monet vanhemmat ovat ottaneet Lehden toimitukseen yhteyttä ja kertoneet huolensa siitä, että sinällään tärkeistä asioista tehdään puolivillaista journalismia, jossa ei kerrota mitään ilmiöiden mittakaavasta tai anneta lukijalle mahdollisuutta arvioida sitä, miten merkittävä kuvailtu ilmiö todellisuudessa on.
Yhteydenotoissaan he ovat korostaneet suvaitsevaisuutta myös niitä kohtaan, jotka haluaisivat lukea lehdistään tarkistettuihin faktoihin perustuvaa journalismia. He toivovat, että suomalainen iltapäivälehdistö ottaisi tämän huomioon.
Lehti ei silti kerää huolestuneiden kansalaisten nimiä vetoomukseen minkään puolesta. Jos nyt tuntee ihan ylitsepääsemätöntä tarvetta jonkin puolesta vedota, siihen auttaa varmasti Ilta-Sanomien itselleen kehittelemä ilmainen mainoskampanja.
(HARRISON-STETSON) Suomalaiset ja varsinkin pienten lasten vanhemmat, jotka eivät onneksi ikinä suhtaudu asioihin puhtaan tunneperäisesti tai sekoile, ovat huolestuneita Usean ja Monen vaatimuksesta karsia uskonnolliset piirteet koulujen joulujuhlista. Erityisesti huolettaa Enkeli taivaan -laulun kohtalo ja mikä se toinen juttu nyt olikaan.
Usea ja Moni ovat jo lakkauttaneet perinteiset joulujuhlat monista kouluista, joiden nimiä emme tässä kerro, ei tietenkään siitä syystä ettäkö emme tietäisi vaan koska tuota, se vaatii, niin paljon, tuota, tilaa, ja siis, sitä ei internetissä ole, ylimääräistä, ja noin. Samasta syystä Lehti on päättänyt jättää kertomatta perinteistä luopuneiden koulujen suhteellisen osuuden tai absoluuttisen määrän, koska, siis, krhm, se ei, eikun ei mitään.
Asia kuitenkin huolestuttaa ja jopa pelottaa, ää, joitakuita. Prosentteja. No siis, ihmisiä, tiedättehän. Ihan varmasti ainakin joitakin. Et voi sanoa etteikö näin voisi olla.
”Uutistoimituksen tehtävähän on nostaa esiin ajankohtaisia ilmiöitä eikä vain miettiä, ovatko ne todellisia vai itse keksittyjä”, muistuttaa Lehden uutispäällikkö Jalmari Koivuranta.
Myös valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.) on päättänyt ottaa asiaan kantaa, koska se on paljon mukavampi keskustelunaihe kuin säästötoimet, kestävyysvaje tai emu-alueen velkaongelmat.
Hurja murros vartissa
Lehden pikagallupissa kävi ilmi, etteivät vanhat rakkaat ihanat kultaiset joululaulut enää raiu lasten suista pitkän syksyn koulutyön päätteeksi, ja vaarana on että vuosituhantiset perinteisistä perinteisimmät perinteet unohtuvat eivätkä lapset osaa edes jouluevankeliumia ulkoa, toisin kuin kaikki heidän vanhempansa.
”Anteeksi mitä? Ei, meillä mennään ihan vanhalla joulujuhlakaavalla kuten ennenkin. Ei tämmöistä ole kukaan edes vaatinut. Mistä perinteiden katoamisesta te oikein selitätte”, myöntää mankkaalaisen koulun rehtori Harald Hirmuinen.
Perinteiden unohtaminen on ikävä asia, ja se on havaittu myös töysäläisellä ala-asteella. ”Tuota, mitähän vittua nyt? Ei täällä mitään tapahdu, ihan samanlainen joulujuhla on kuin ennenkin. Kuka siellä oikein soittaa?” pahoittelee opinto-ohjaaja Orm Onnekas.
Myös ministeriötasolla perinteiden kunnioitus on kadonnut tyystin, paitsi niiltä osin kuin ei ole eli muun muassa virallisten linjausten ja ohjeistuksen osalta. Lisäksi vanhat kommarit ja ateistit suhtautuvat kriittisesti uskonnon esiintuomiseen koulussa, mikä tulikin hirveänä yllätyksenä kaikille.
Kouluissa ollaan kuitenkin erittäin tyytyväisiä siihen, että tiedotusvälineet ja poliitikot ovat näin joulun alla nostaneet asian suureksi puheenaiheeksi, koska on aina mukavaa vastailla järkensä menettäneiden vanhempien syytöksiin, joiden mukaan koulu on tehnyt asioita, joita se ei ole tehnyt.
Aiemmin Usea ja Moni ovat uhanneet suomalaiskoulujen kevätjuhlaperinteitä, syysjuhlaperinteitä, kumiperunaperinteitä ja tehdä sun lapsesta homon.
Usea ja Moni ovat jo lakkauttaneet perinteiset joulujuhlat monista kouluista, joiden nimiä emme tässä kerro, ei tietenkään siitä syystä ettäkö emme tietäisi vaan koska tuota, se vaatii, niin paljon, tuota, tilaa, ja siis, sitä ei internetissä ole, ylimääräistä, ja noin. Samasta syystä Lehti on päättänyt jättää kertomatta perinteistä luopuneiden koulujen suhteellisen osuuden tai absoluuttisen määrän, koska, siis, krhm, se ei, eikun ei mitään.
Asia kuitenkin huolestuttaa ja jopa pelottaa, ää, joitakuita. Prosentteja. No siis, ihmisiä, tiedättehän. Ihan varmasti ainakin joitakin. Et voi sanoa etteikö näin voisi olla.
”Uutistoimituksen tehtävähän on nostaa esiin ajankohtaisia ilmiöitä eikä vain miettiä, ovatko ne todellisia vai itse keksittyjä”, muistuttaa Lehden uutispäällikkö Jalmari Koivuranta.
Myös valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.) on päättänyt ottaa asiaan kantaa, koska se on paljon mukavampi keskustelunaihe kuin säästötoimet, kestävyysvaje tai emu-alueen velkaongelmat.
Hurja murros vartissa
Lehden pikagallupissa kävi ilmi, etteivät vanhat rakkaat ihanat kultaiset joululaulut enää raiu lasten suista pitkän syksyn koulutyön päätteeksi, ja vaarana on että vuosituhantiset perinteisistä perinteisimmät perinteet unohtuvat eivätkä lapset osaa edes jouluevankeliumia ulkoa, toisin kuin kaikki heidän vanhempansa.
”Anteeksi mitä? Ei, meillä mennään ihan vanhalla joulujuhlakaavalla kuten ennenkin. Ei tämmöistä ole kukaan edes vaatinut. Mistä perinteiden katoamisesta te oikein selitätte”, myöntää mankkaalaisen koulun rehtori Harald Hirmuinen.
Perinteiden unohtaminen on ikävä asia, ja se on havaittu myös töysäläisellä ala-asteella. ”Tuota, mitähän vittua nyt? Ei täällä mitään tapahdu, ihan samanlainen joulujuhla on kuin ennenkin. Kuka siellä oikein soittaa?” pahoittelee opinto-ohjaaja Orm Onnekas.
Myös ministeriötasolla perinteiden kunnioitus on kadonnut tyystin, paitsi niiltä osin kuin ei ole eli muun muassa virallisten linjausten ja ohjeistuksen osalta. Lisäksi vanhat kommarit ja ateistit suhtautuvat kriittisesti uskonnon esiintuomiseen koulussa, mikä tulikin hirveänä yllätyksenä kaikille.
Kouluissa ollaan kuitenkin erittäin tyytyväisiä siihen, että tiedotusvälineet ja poliitikot ovat näin joulun alla nostaneet asian suureksi puheenaiheeksi, koska on aina mukavaa vastailla järkensä menettäneiden vanhempien syytöksiin, joiden mukaan koulu on tehnyt asioita, joita se ei ole tehnyt.
Aiemmin Usea ja Moni ovat uhanneet suomalaiskoulujen kevätjuhlaperinteitä, syysjuhlaperinteitä, kumiperunaperinteitä ja tehdä sun lapsesta homon.
(OECD) Peurunkalainen eläkeläinen [search]Raimo Sailas[/search] ja espoolainen sairaanhoitaja [search]Jyrki Katainen[/search] (kok.) kertoivat aamupäivällä löytäneensä sopivat leikkauskohteet valtiontalouden kestävyysvajeen paikkaamiseksi. Valtiovarainministeriön mukaan valtiontaloudessa on noin kymmenen miljardin kestävyysvaje.
Sailaan mukaan ”kestävyysvajeesta” puhutaan hallituspuolueissa hieman liioitellun huolestuneeseen sävyyn.
”Tämä koko kestävyysvajehan on vain yksi arvio siitä, miten Suomi velkaantuu tulevina vuosina, kun oletetaan tietynlainen talouskasvu, tietyt verot ja tietyt menot. Ei se mikään fakta ole, vaan arvaus”, myhäilee leppoisa eläkeläinen peurunkalaisessa kahvilassa.
Katainen puolestaan muistuttaa, että valtion velkaantuminen on turhankin hyvä keppihevonen leikkauslistojen läpi runnomiseksi.
”Eihän valtion velka ole sama asia kuin ihmisten velka. Ihmisen pitää saada velkansa joskus maksettua, valtion ei. Tämä johtuu jo pelkästään siitä, että ihmisillä on joku elinikä, valtioilla ei. Sitä paitsi Suomellahan on saatavia lähes saman verran kuin velkaa. Suomi on yksi velattomimmista Euroopan maista, kun katsotaan nettovelkaa, eli otetaan huomioon myös valtion rahoitussaamiset”, huomauttaa Katainen Jorvin terveyskeskuksen kahvihuoneessa.
Miehet ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, ettei nykymenon itsetarkoituksellinen jatkaminen ole mielekästä.
”Paljon tehottomuutta on pesiytynyt sinne tänne. Esimerkiksi suomalainen kapitalismi on muuttanut luonnettaan niin, että nykyään teollisuudessa syntyvästä arvonlisästä menee vuodesta riippuen jopa yli puolet yritysten voittoihin. Kuitenkin yritysverosta ja osinkoveroista tulee vain mitätön osuus valtion verotuloista. Jokainen työläisen taskusta kapitalistille siirretty euro on pois kulutuksesta ja kotimaisesta kysynnästä. Investoinnitkin kapitalistit suuntaavat enenevissä määrin ulkomaille”, sanoo Sailas.
Sairaanhoitaja Katainen puolestaan muistuttaa, että listaamattomista yhtiöistä on vuoden 2005 lakimuutoksen jälkeen nostettu yli 12 miljardia euroa täysin verovapaasti. Helsingin pörssin yhtiöiltä puolestaan odotetaan ensi keväänä ennätysosinkoja – jopa yli 10 miljardia euroa – joita verotetaan 28 prosentin tasaverolla silloin, kun niitä hallintarekisterien ja veroparatiisien taakse päästään verottamaan.
”Eihän ole mitään järkeä siinä, että suunnitellaan joidenkin miljardien leikkauksia kuntiin. Meillä on kasapäin raportteja siitä, miten kuntien kulut ovat nousseet, kun peruspalveluita on yritetty yksityistää. Kuntien resursseja tulisi lisätä, ei leikata, mikäli hyvinvointivaltio halutaan pelastaa”, sanoo Katainen.
Miehet näkisivätkin kansantalouden pelastustalkoissa perattavaa ennen kaikkea kapitalistien voitoissa. He sanovat vuosikausia häiritsemättömänä jatkuneen kansan kuppaamisen johtaneen pöhöttymiseen ja haluttomuuteen löytää vaihtoehtoisia tehokkaampia rakenteita rahoitusmarkkinoilla.
Heidän mukaaansa hyvinvointia tuottavan ja työntekoon kannustavan talouden on korvannut kriisialtis ja spekulatiivisten voittojen perässä juokseva virtuaalitalous, jonka tuottamista jättimäisistä voitoista valtiot eivät edes yritä saada osaansa, ja jonka tähtitieteelliset tappiot katetaan kuitenkin veronmaksajien pussista.
”Poliitikkojen puheita kuunnellessa alkaa kyllä vahvasti tuntua siltä, että talous- ja sosiaalipoliittisten ratkaisujen taustalla on ideologinen vimma tuhota hyvinvointivaltio”, hymähtää Sailas ja hörppää kahvia.
Sailaan mukaan ”kestävyysvajeesta” puhutaan hallituspuolueissa hieman liioitellun huolestuneeseen sävyyn.
”Tämä koko kestävyysvajehan on vain yksi arvio siitä, miten Suomi velkaantuu tulevina vuosina, kun oletetaan tietynlainen talouskasvu, tietyt verot ja tietyt menot. Ei se mikään fakta ole, vaan arvaus”, myhäilee leppoisa eläkeläinen peurunkalaisessa kahvilassa.
Katainen puolestaan muistuttaa, että valtion velkaantuminen on turhankin hyvä keppihevonen leikkauslistojen läpi runnomiseksi.
”Eihän valtion velka ole sama asia kuin ihmisten velka. Ihmisen pitää saada velkansa joskus maksettua, valtion ei. Tämä johtuu jo pelkästään siitä, että ihmisillä on joku elinikä, valtioilla ei. Sitä paitsi Suomellahan on saatavia lähes saman verran kuin velkaa. Suomi on yksi velattomimmista Euroopan maista, kun katsotaan nettovelkaa, eli otetaan huomioon myös valtion rahoitussaamiset”, huomauttaa Katainen Jorvin terveyskeskuksen kahvihuoneessa.
Miehet ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, ettei nykymenon itsetarkoituksellinen jatkaminen ole mielekästä.
”Paljon tehottomuutta on pesiytynyt sinne tänne. Esimerkiksi suomalainen kapitalismi on muuttanut luonnettaan niin, että nykyään teollisuudessa syntyvästä arvonlisästä menee vuodesta riippuen jopa yli puolet yritysten voittoihin. Kuitenkin yritysverosta ja osinkoveroista tulee vain mitätön osuus valtion verotuloista. Jokainen työläisen taskusta kapitalistille siirretty euro on pois kulutuksesta ja kotimaisesta kysynnästä. Investoinnitkin kapitalistit suuntaavat enenevissä määrin ulkomaille”, sanoo Sailas.
Sairaanhoitaja Katainen puolestaan muistuttaa, että listaamattomista yhtiöistä on vuoden 2005 lakimuutoksen jälkeen nostettu yli 12 miljardia euroa täysin verovapaasti. Helsingin pörssin yhtiöiltä puolestaan odotetaan ensi keväänä ennätysosinkoja – jopa yli 10 miljardia euroa – joita verotetaan 28 prosentin tasaverolla silloin, kun niitä hallintarekisterien ja veroparatiisien taakse päästään verottamaan.
”Eihän ole mitään järkeä siinä, että suunnitellaan joidenkin miljardien leikkauksia kuntiin. Meillä on kasapäin raportteja siitä, miten kuntien kulut ovat nousseet, kun peruspalveluita on yritetty yksityistää. Kuntien resursseja tulisi lisätä, ei leikata, mikäli hyvinvointivaltio halutaan pelastaa”, sanoo Katainen.
Miehet näkisivätkin kansantalouden pelastustalkoissa perattavaa ennen kaikkea kapitalistien voitoissa. He sanovat vuosikausia häiritsemättömänä jatkuneen kansan kuppaamisen johtaneen pöhöttymiseen ja haluttomuuteen löytää vaihtoehtoisia tehokkaampia rakenteita rahoitusmarkkinoilla.
Heidän mukaaansa hyvinvointia tuottavan ja työntekoon kannustavan talouden on korvannut kriisialtis ja spekulatiivisten voittojen perässä juokseva virtuaalitalous, jonka tuottamista jättimäisistä voitoista valtiot eivät edes yritä saada osaansa, ja jonka tähtitieteelliset tappiot katetaan kuitenkin veronmaksajien pussista.
”Poliitikkojen puheita kuunnellessa alkaa kyllä vahvasti tuntua siltä, että talous- ja sosiaalipoliittisten ratkaisujen taustalla on ideologinen vimma tuhota hyvinvointivaltio”, hymähtää Sailas ja hörppää kahvia.
Kategoriat
Lehden keskustelualue on avattu
Kansalaiset! Lehden uusi Keskustelualue osoitteessa forum.lehtilehti.fi on avattu. Sen tarkoituksena on koota yhteen paikkaan ihmisiä, joita kiinnostaa lätistä Lehdenkin läheiseksi tuntemista aiheista: media, politiikka, satiiri, Paavo Väyrynen ja mitä näitä nyt on.
Keskustelualue on paikka, jossa tilitykset iltapäivälehtien perseilystä ja äskettäin lukemastasi tosi hyvästä lehtiartikkelista löytävät sopivan yleisön. Tai sitten ei, koska piruko tässä tietää, että kannattaako Facebookin aikakaudella mitään keskustelualueita enää perustaa.
Debatin sävy olkoon sävykäs, älykäs ja sivistynyt. Seuraamme kehitystä kiinnostuksella ja saatamme itsekin osallistua keskusteluun.
Olkaa hyvä ja täyttäkää maa.
Keskustelualue on paikka, jossa tilitykset iltapäivälehtien perseilystä ja äskettäin lukemastasi tosi hyvästä lehtiartikkelista löytävät sopivan yleisön. Tai sitten ei, koska piruko tässä tietää, että kannattaako Facebookin aikakaudella mitään keskustelualueita enää perustaa.
Debatin sävy olkoon sävykäs, älykäs ja sivistynyt. Seuraamme kehitystä kiinnostuksella ja saatamme itsekin osallistua keskusteluun.
Olkaa hyvä ja täyttäkää maa.
Kategoriat
Paikallisen miehen joulu jo pilalla
(ADVENTTIKALENTERI) Paikallinen mies Esi-Seppo Lisä-Seppo on onnistunut pilaamaan koko perheensä joulun jo hyvissä ajoin ennen aattoa. Valmistelut aloitettiin lokakuussa, jolloin perheen 5-vuotias esikoinen Homo-Petteri Lisä-Seppo antoi isälleen joululahjalistan, jonka tämä välittömästi kadotti.
Hyvin päin persettä lähteneet juhlavalmistelut jymähtivät syvemmälle suohon, kun Esi-Seppo sanoi vaimolleen, että ”jos ei tänä jouluna olisi ihan pakko sinne sun mulkkujen sukulaisten luokse”, mistä riemastuneena vaimo Eeva-Gina ilmoitti, että ”järjestä kuule omat juhlas aivan rauhassa, multa on turha apua kysyä enää mihinkään”.
Jouluvalmistelujen epäonnistumisen lokaali maksiimi saavutettiin tänään aamupäivällä, jolloin koko perhe oli ostoksilla Espoon Matinkylän Iso omena -ostoskeskuksessa. Vielä ei tiedetä, saiko Esi-Seppo hankittua Hyper Dragonoidin vai joutuiko hän tyytymään Juggernoidiin. Viranomaisten mukaan sivullisia ei loukkaantunut, mutta ostoskeskus evakuoitiin varmuuden vuoksi.
Hyvin päin persettä lähteneet juhlavalmistelut jymähtivät syvemmälle suohon, kun Esi-Seppo sanoi vaimolleen, että ”jos ei tänä jouluna olisi ihan pakko sinne sun mulkkujen sukulaisten luokse”, mistä riemastuneena vaimo Eeva-Gina ilmoitti, että ”järjestä kuule omat juhlas aivan rauhassa, multa on turha apua kysyä enää mihinkään”.
Jouluvalmistelujen epäonnistumisen lokaali maksiimi saavutettiin tänään aamupäivällä, jolloin koko perhe oli ostoksilla Espoon Matinkylän Iso omena -ostoskeskuksessa. Vielä ei tiedetä, saiko Esi-Seppo hankittua Hyper Dragonoidin vai joutuiko hän tyytymään Juggernoidiin. Viranomaisten mukaan sivullisia ei loukkaantunut, mutta ostoskeskus evakuoitiin varmuuden vuoksi.
Kategoriat
Jyrki Katainen käsirysyssä itsensä kanssa
(PASILA) Valtiovarainministeri [search]Jyrki Katainen[/search] (kok.) on ajautunut käsirysyyn itsensä kanssa matkalla Pasilan tv-studiolta Valtioneuvoston linnaan Helsingissä tänä iltana. Silminnäkijöiden mukaan tilanne on alkanut suukopuna, joka nopeasti riistäytyi tönimiseksi, läpsimiseksi ja tukasta vetämiseksi.
Useiden silminnäkijöiden mukaan sanaharkka oli koskenut sitä, kuka maksaa yritysverot. Katainen oli ensin väittänyt Kataiselle yrittäjien joutuvan kaksinkertaisen verotuksen kohteeksi, mikäli osinkotulojen verovapaus poistetaan.
”Yrittäjä on maksanut osingoistaan veron jo yritysverotuksessa”, oli Katainen silminnäkijöiden mukaan väittänyt.
Katainen oli Kataisen väitteestä provosoitunut ja huutanut kiihtyneenä takaisin, että yritysveroon ei saa koskea, sillä se maksetaan viime kädessä työntekijöiden palkoista.
”Mitä enemmän yritysverotusta nostetaan, sitä vähemmän palkkoja maksetaan”, oli Katainen huutanut Kataiselle.
Tämän jälkeen Katainen oli käynyt käsiksi Kataiseen ja vaatinut puolustamaan pienituloisia perheitä sekä vanhuksia nostamalla välillistä verotusta, jotta heihin kohdistuisi suurempi verorasitus, jolla voitaisiin taata mahdollisimman pienet leikkaukset heidän tarvitsemiinsa peruspalveluihin. Katainen oli vastannut tähän vetämällä Kataista hiuksista ja kravatista sekä raapimalla tämän kasvoja.
Paikalle on lähetetty poliisipartio.
Useiden silminnäkijöiden mukaan sanaharkka oli koskenut sitä, kuka maksaa yritysverot. Katainen oli ensin väittänyt Kataiselle yrittäjien joutuvan kaksinkertaisen verotuksen kohteeksi, mikäli osinkotulojen verovapaus poistetaan.
”Yrittäjä on maksanut osingoistaan veron jo yritysverotuksessa”, oli Katainen silminnäkijöiden mukaan väittänyt.
Katainen oli Kataisen väitteestä provosoitunut ja huutanut kiihtyneenä takaisin, että yritysveroon ei saa koskea, sillä se maksetaan viime kädessä työntekijöiden palkoista.
”Mitä enemmän yritysverotusta nostetaan, sitä vähemmän palkkoja maksetaan”, oli Katainen huutanut Kataiselle.
Tämän jälkeen Katainen oli käynyt käsiksi Kataiseen ja vaatinut puolustamaan pienituloisia perheitä sekä vanhuksia nostamalla välillistä verotusta, jotta heihin kohdistuisi suurempi verorasitus, jolla voitaisiin taata mahdollisimman pienet leikkaukset heidän tarvitsemiinsa peruspalveluihin. Katainen oli vastannut tähän vetämällä Kataista hiuksista ja kravatista sekä raapimalla tämän kasvoja.
Paikalle on lähetetty poliisipartio.
Kategoriat
Tukholman pommi liitetty rokote-epäilyyn
(TUKHOLMA) Ruotsin pääkaupungissa Tukholmassa itsensä räjäyttäneen 28-vuotiaan miehen tekojen yhteyttä sikainfluenssarokotuksiin ei ole tutkinnassa onnistuttu poissulkemaan. Joukko huolestuneita äitejä pitää ”alitajuisesti” varmana, että irakilaissyntyinen mies oli tai ei ollut saanut sikainfluenssarokotetta.
Kaikkien vitunmoiseksi yllätykseksi ruotsalaiset viranomaiset eivät ole löytäneet todisteita, joilla rokote-epäily voitaisiin sulkea kokonaan epäilysten ulkopuolelle.
”Förlåt, kuka siellä soittaa?” tiedotetaan Ruotsin yleisen syyttäjän virastosta.
Ruotsin sotilasakatemiassa puolestaan kysytään, kenelle puhelu halutaan yhdistettäväksi.
Myös Helsingissä epäily
Myöskään Helsingissä tapahtuneen räjähdyksen yhteyttä THL:n rokoteyhtiö GlaxoSmithKlinelta tilaamaan H1N1-rokotteen saaneisiin ei voida Lehden selvityksen mukaan poissulkea.
”Mitä vittua nyt taas?” kysyi räjähdyspaikan läheisyydestä tavoitettu paikallinen mies.
Kaikkien vitunmoiseksi yllätykseksi ruotsalaiset viranomaiset eivät ole löytäneet todisteita, joilla rokote-epäily voitaisiin sulkea kokonaan epäilysten ulkopuolelle.
”Förlåt, kuka siellä soittaa?” tiedotetaan Ruotsin yleisen syyttäjän virastosta.
Ruotsin sotilasakatemiassa puolestaan kysytään, kenelle puhelu halutaan yhdistettäväksi.
Myös Helsingissä epäily
Myöskään Helsingissä tapahtuneen räjähdyksen yhteyttä THL:n rokoteyhtiö GlaxoSmithKlinelta tilaamaan H1N1-rokotteen saaneisiin ei voida Lehden selvityksen mukaan poissulkea.
”Mitä vittua nyt taas?” kysyi räjähdyspaikan läheisyydestä tavoitettu paikallinen mies.
(IL.FI) Suomalaiset haluaisivat tulevan hallituksen kohdistavan sosiaalietuudet Suomen sodissa kuolleille sekä itselleen. Esimerkiksi nimimerkki Reiluako?? katsoo, että etenkin talvisodassa kuolleiden pitäisi saada yhteiskunnalta nykyistä huomattavasti enemmän tukia. Lisäksi oikea tukien lisäämisen kohde olisi keskustelijoiden mielestä he itse.
Sen sijaan muun muassa maahanmuuttajat ja hänen naapurinsa eivät Reiluako??:n mielestä tarvitsisi tukia, sillä he ovat Reiluako??:n havainnon käyttäneet niitä väärin ostamalla jotain sellaista, mitä Reiluako?? ei ole ostanut, koska on ostanut jotain muuta. Lisäksi maahanmuuttajista vain pieni osa on Suomen sodissa kuolleita.
Lisäksi kansa, jota Lehden uutisoinnissa edustaa Iltalehden nettikeskusteluun arki-iltapäivisin kokoontuva keskustelijajoukko, haluaisi kansalaisuuslakiin vaatimuksen, että Suomen kansalaisuuden saadakseen maahanmuuttajan on asuttava Suomessa vähintään 12 vuotta, kuoltava talvisodassa ja läpäistävä kieli koe.
Onko sinulla aiheesta sanottavaa? Haluatko äänestää jostakin tähän liittyvästä? Tee se muualla.
Sen sijaan muun muassa maahanmuuttajat ja hänen naapurinsa eivät Reiluako??:n mielestä tarvitsisi tukia, sillä he ovat Reiluako??:n havainnon käyttäneet niitä väärin ostamalla jotain sellaista, mitä Reiluako?? ei ole ostanut, koska on ostanut jotain muuta. Lisäksi maahanmuuttajista vain pieni osa on Suomen sodissa kuolleita.
Lisäksi kansa, jota Lehden uutisoinnissa edustaa Iltalehden nettikeskusteluun arki-iltapäivisin kokoontuva keskustelijajoukko, haluaisi kansalaisuuslakiin vaatimuksen, että Suomen kansalaisuuden saadakseen maahanmuuttajan on asuttava Suomessa vähintään 12 vuotta, kuoltava talvisodassa ja läpäistävä kieli koe.
Onko sinulla aiheesta sanottavaa? Haluatko äänestää jostakin tähän liittyvästä? Tee se muualla.