Lehti

Brian Yap (葉)
(TURKU) Metalliliitto ja ammattiliitto Pro vaativat hallitukselta pikaisia varainsiirtoja ulkomaisille yrityksille. Myös oppositiopuolue Perussuomalaiset vaatii hallitusta selvittämään mahdollisuuksia siirtää valtion varoja etenkin jättitappioita tekeville korealaisyrityksille.
Pron puheenjohtaja Antti Rinne toteaa olevansa tyrmistynyt etenkin siitä, että hallitus ei vast´ikään ohittanut koko virkamieskunnan yksimielistä näkemystä siitä, että 50 miljoonan euron lisälaina korealaiselle STX:lle olisi ollut laiton.
”STX:lle on aiempien laivatilausten yhteydessä annettu miljarditakuut, joten on tyhmää olla laittamatta firmaan kaiken aikaa lisää rahaa”, hän muistuttaa.
Oppositio blaa blaa
Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini pitää hallituksen toimintaa käsittämättömänä. Puolue tekee asiasta välikysymyksen.
”Haluamme selvittää, eikö vielä löytyisi jotain keinoa, jolla voisimme sijoittaa kymmeniä miljoonia euroja lisää veronmaksajien rahoja käytännössä konkurssissa olevaan korealaisfirmaan. Tätä selvittämään on kutsuttava ay-liike, on kutsuttava hallitus, tarvittaessa on kutsuttava koolle myös eduskunta.”
Soinin mukaan ei ole mitään outoa siinä, että kun aikaisemmin hänen puolueensa on rajusti kritisoinut rahan lainaamista ulkomaille, vaikka perusteena käytettäisiinkin sitä, että yritetään turvata suomalaisten hyvinvointi, nyt se olisikin ainoa oikea tapa toimia.
”Ei ole mitään outoa”, hän muistuttaa.
Sekä oppositio että ay-liike korostavat, että Suomen tulee jatkossakin aina pyydettäessä laittaa rahaa palamaan varmistaakseen sen, että amerikkalainen yritys saa ostaa täysin alihintaan korealaiselta yritykseltä isoja laivoja, joilla kuljettaa veroparatiisivaltion lipun alla lihavia turisteja lomailemassa maailman köyhimmissä valtioissa.

(AUTOMUSEO) Valtaosa lukijoista ei pysty erottamaan Turun Sanomia ja Turpaan Saatana -julkaisua toisistaan, paljastaa Lehden teettämä mielipidekysely. Toinen julkaisuista pyrkii parodioimaan toista, mutta haastatelluista 92 prosenttia ei kyennyt sanomaan kumpi on kumpi.
”Herjausta. Tämä on herjausta. Ei siis tuo äskeinen sanomani vaan se toinen julkaisu”, kommentoi pr-työhön palkattu näyttelijä Kari Ketonen.
Mediatutkija Lothar Mandrake pitää sekaannuksia ymmärrettävänä, sillä todellisuuden ja parodian rajat ovat usein yhtä häilyviä kuin ulottuvuuksien välillä irvokkaasti kiemurteleva hulluuden verho.  Mandrake kuitenkin tarjoaa lukijoille kätevän lukuohjeen.
”Jos jonkun henkilön puheet kuulostavat täydellisen pikkusieluisuuden ja naurettavan vitsin yhdistelmältä, niin silloin kyseessä on vitsi. Tiesi henkilö sitä itse tai ei.”
Samizdat Oy ei ole samaa konsernia Turun toriparkki Oy:n kanssa.

ksilvennoinen
(HELSINKI) Kansalaisjärjestöt ovat ilmaisseet huolensa tavasta, jolla ryyppääminen on kokonaan poistettu peruskoulun yhteisistä tapahtumista. Juhlapyhinä päihtyminen on pitkään ollut osa suomalaista kansanperinnettä, mutta nykyään yhä useammassa koulussa saatetaan pitää korkit kiinni koko joulukuun ajan.
Uuden käytännön puolustajien mukaan nyky-yhteiskunnassa on niin monenlaista ryyppäämiskulttuuria, että niiden yhteensovittaminen on ylivoimaisen vaikeaa.
”Toiset tykkäävät kasvattaa hitaan rauhallisesti punaviinipöhnää, kun taas toisilla on kotimaasta opittu tapa napata kirkasta niin ripeästi, että silmissä pimenee ennen kello kuutta”, kertoo neuvotteleva virkamies Matti Ch₃oh.
Liberaaleimmat ovat ehdottaneet, että kristityt, muslimit ja ateistit opettelisivat jo ala-asteelta alkaen ryyppäämään yhdessä ja toistensa periaatteita kunnioittaen. Kriitikoiden mukaan omista perinteistä luopuminen ikään kuin varmuuden vuoksi ei paranna kenenkään toleranssia vaan toimii luultavasti päinvastoin.
”Ryyppäämisellä on ollut Suomessa niin pitkä ja kiistaton perinne, että sen perustelut ovat päässeet unohtumaan. Monilla kristillisillä juhlapyhillä on vuosituhantinen ryyppäysperinne taustalla. Hyvä esimerkki on pääsiäinen”, muistuttaa artikkelitoimittaja Eki-Eki Juoma.
Kaikissa kodeissa ei välttämättä enää ryypätä jouluna ollenkaan. Tällöin on vaarana, että nuoret eivät sosiaalistu laisinkaan suomalaiseen kansanperinteeseen.
”On eri asia lukea ryyppäämisestä oppikirjasta kuin osallistua koko joulukuun kestävään kansanperinteeseen, jossa opettajat, vanhemmat ja oppilaat ovat aivan tuhannen päissään. Voisimmeko kutsua itseämme enää suomalaisiksi, jos lapsemme eivät puhaltaisi joulukirkossa yli kahta promillea?” Eki-Eki Juoma sanoo.

Andrea Costa
(KINOS) Helsingin kaupunki ehdottaa, että perinteisesti huhtikuun 1. päivänä vietettävä aprillipäivä siirrettäisiin marras–joulukuun vaihteeseen, jolloin ensimmäinen lumimyrsky vetää kaiken tyystin perseelleen vaikka kaikki esittävät, että ei tässä mitään ja juu.
”On varauduttu talvikeliin kihihihihihi”, kommentoivat yksityisautoilijat.
”Ei paljon raideliikenteessä tunnu kihihihihhi”, kommentoi VR.
”Kaikki pelaa niin maan perusteellisen hyvin kihihihihihihihi”, kommentoi HSL.
Lopuksi kaikki osapuolet olivat hyvin tyytyväisiä nokkeluuksiinsa ja paiskasivat kättä.

(ETELÄRANTA 10) Elinkeinoelämän Keskusliitto on tyytyväinen uusimmassa Helsingin Sanomien Kuukausiliitteessä julkaistuun advertoriaaliin. EK:sta kerrotaan, että järjestö aikoo jatkossakin hyödyntää tekstimainontaa samassa lehdestä.
”Copywriter Seija Sartti on onnistunut oikein hienosti luomaan kokonaisuuden, joka sulautuu taitavasti lähes osaksi lehden journalistista sisältöä”, EK:sta kiitellään.
Lehdelle tulee mieleen muuankin nainen, joka vuodesta toiseen kirjoittaa yksisilmäisiä valitusvirsiä. Asiantuntija Y pitää tätä merkkinä siitä, että yksittäistapausten varaan rakennettuja yleistyksiä kannattaa välttää lehtijutuissa, paitsi jos ei vaan jaksa.

(KANSANVALTA) Elinkeinoministeri Jyri Häkämies (EK) unohti tänään pitämässään tiedotustilaisuudessa, onko hän siirtymässä elinkeinoministerin tehtävästä Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtajaksi vai päinvastoin. Häkämies totesi puheessaan olevansa ”erittäin tyytyväinen päästessään aloittamaan uudessa toimessaan ministerinä”, piti sitten pienen tauon ja korjasi ”eikunsiis siinä uudessa, ihan eri toimessa, jossa teen aivan eri hommaa kuin ministerinä, eli tällä kertaa ajan suurpääoman omistajien etuja.”
Pääministeri Jyrki Katainen (EK) ei pitänyt virhettä merkittävänä. Hän kertoi tukevansa Häkämiestä tämän päätöksessä.
”On hienoa, että meillä on niin toimiva yhteistyö, että etujärjestöstä voidaan siirtyä suoraan keskeisen ministerin paikalle. Ei vaan toisin päin. Miten se oli? Kumpi niistä oli se, missä aina välillä piti valituttaa itsensä kampanjalla?”, Katainen summasi.
Ensimmäisenä toimenaan tuoreena ministerinä Häkämies ilmoitti asettavansa työryhmän esittämään keinoja sanojen ”karenssi” ja ”sisäpiiritieto” poistamiseksi suomen kielestä.
HUOM! Tekstiä on editoitu. Ministerin nimi on muutettu Karista Jyriksi, koska meni liian metaksi. Pääministeri Kataisen nimi on säilytetty ennallaan.