Funktionalistien EM-kisat ovat ensimmäiset laatuaan ja niihin osallistuu sadoittain urheilijoita, jotka kannattavat käyttötarkoituksen määrittäämää muotoilua arkkitehtuurissa ja sisustussuunnittelussa. Kisat päättyvät sitten, kun kaikkia alkaa kyllästyttää.
Funktionalistien EM-kisat ovat ensimmäiset laatuaan ja niihin osallistuu sadoittain urheilijoita, jotka kannattavat käyttötarkoituksen määrittäämää muotoilua arkkitehtuurissa ja sisustussuunnittelussa. Kisat päättyvät sitten, kun kaikkia alkaa kyllästyttää.
”…ttu kirvesvartta…”, totesi Lipponen presidentti Vladimir Putinille tapaamisen aluksi.
”…tana mitään tässä p-kele”, hän pohdiskeli Putinin esityksiä Venäjän talousjärjestelmän uudistuksista.
”…malauta”, kommentoi Lipponen kauppasuhteita ja investointien kehitystä.
Ainoastaan tapaamisen loppuhetkillä Lipponen suostui hieman raottamaan verhoa sen suhteen, mikä hänen kantansa valintaan on.
”Vituttaa niin ettei veri kierrä”, Lipponen tuumasi ja paukutti nyrkeillään lattiaa.
Hankalina tapauksina pidetään esimerkiksi sotilasliitto Naton uutta pääsihteeriä Jaap de Hoop Schefferiä, jonka sukunimestä ei kaiken kukkuraksi voi käyttää lyhyttä ilmaisua Scheffer vaan ritirimpsua de Hoop Scheffer. Pahimpia ovat kuitenkin ibeerit.
”Miettikääpä nyt vaikka pääministeri Jose Luis Rodriguez Zapateroa tai Portugalin pääjehua ja EU-komission johtohahmoa Jose Manuel Durao Barrosoa. Jumalauta mitä nimiä”, tuhisee mahahaavainen politiikan toimittaja Kalevi Alametsola.
”Ennen oli kaikki paremmin. Oli Esko Aho, Kekkonen, Stalin ja Reagan. Nyt on ähläm-sähläm-hasaneita ja muita rimpuloita. Tee siinä lööppiä sitten saatana”, valittelee Alametsola alavatsaansa pidellen.
Ilonsa toimittajat, etenkin pääkaupunkiseudun mediaväki, ilmaisevat siitä, että pääministeri Anneli Jäätteenmäestä päästiin eroon, ja ettei Marjo Matikainen-Kallströmiä valittu Kokoomuksen puoluejohtoon. ”Ei siitä olisi tullut yhtään mitään”, julkilausumassa sanotaan.
Toimittajat toivovat myös tulevalta paavilta ”jotakin lyhyttä kivaa nimeä”. Suosikkeja ovat mm. Leo ja Pius.
Dutroux — kansallinen kriisi
”Mikä muu nyky-yhteiskunnassa voisi olla kaiken tämän arvoista kuin julkisuus ?” satunnainen vastaantulija kommentoi.
Tutkimusten mukaan Marc Dutroux -sivustot ovat pitkään olleet lehtien luetuimpia osastoja. Silti Dutrouxin tekoja pidetään halveksittavina ja tuomittavina. ”On häpeällistä, että sivistysvaltiossa tapahtuu jotain tällaista”, Julie (32) tuhahtaa. ”Jaksan vielä juuri ja juuri sulattaa nämä haluatko pop-tähdeksi -kilpailut sun muut, mutta joku raja pitäisi julkisuuden tavoittelullakin olla.”
Jotkut kansalaiset ovat Dutroux-vastustuksessaan vieläkin kriittisempiä. ”On harmi ettemme elä enää keskiaikaa. Muuten nämä rikolliset taustavaikuttajineen olisi voitu tuoda torille kaiken kansan eteen kidutettavaksi, kunnes ovat tunnustaneet kaikki puistattavat tekonsa”, vaahtoaa Henry (55).
”Nyt nämäkin rikolliset saivat asianajajat ja muuta, mistä seurasi vain paljon puhetta mutta vähän tekoja. Olen menettänyt uskoni oikeuslaitokseen”, Henry lisää.
Julkinen kidutus oli myös muutaman kaupallisen tv-kanavan suunnitelmissa, mutta heidän aloitteensa kaatui oikeuden päätökseen pitäytyä nykyaikaisessa oikeusdraamassa.
Syyt ja seuraukset
Selvää on, että Belgian kansa on kiihdyksissään. Vanhemmat pelkäävät päästää lapsiaan yksin korttelin päähän kotoaan, lapset taas pelkäävät entistä enemmän vieraita ihmisiä ja tulevat sulkeutuneiksi.
”Tällaiset teot eivät synny tyhjiössä”, asiantuntijat selittävät. ”Jos Dutroux ei olisi kokenut niin paljon syrjintää ja vastainkäymisiä elämänsä aikana, hän tuskin olisi ryhtynyt näihin epätoivoisiin tekoihin.”
Asiantuntijoiden mukaan syy on etupäässä Dutrouxin, mutta osin myös yhteiskunnan. Välinpitämättömyys onkin tutkimusten mukaan ollut Belgiassa kasvussa jo viimeisten 200 vuoden ajan.
”Asioiden täytyy muuttua”, asiantuntijat vetoavat kansaan. ”Yksi tapaus Dutroux on jo liikaa, mutta jos jatkamme näin, emme tiedä millaisiin kauheuksiin vielä törmäämme tulevaisuudessa.”
Kansa ei vaikuta kuitenkaan kovin innokkaalta muuttamaan elintottumuksiaan. He vetoavat yksilönvapauteen ja kapitalismin ihannoimaan itsekkyyteen. Henryn mielestä paras ennaltaehkäisy vastaaviin rikoksiin olisi tv-kisailujen lisääminen, jolloin jokaiselle kansalaiselle voitaisiin taata oma 15 minuuttiaan julkisuudessa.
”Minusta tämä olisi oikeaa demokratiaa”, Henry julistaa. ”Ja sitten jos se ei tepsi, niin sen verran kovat rangaistukset käyttöön, ettei kukaan uskalla kotoaan liikahtaa.”
”Temppu on loppujen lopuksi aika simppeli: kasvatamme kokonaismarkkinoita sadasta prosentista 120:een, ja lisäämme tuon viidenneksen suoraan omaan osuuteemme”, selvitti juhannuskrapulaansa vielä paranteleva pääjohtaja Jorma Ollila.
Muutoksen jälkeen Nokian markkinaosuus olisi lupaavat 52 prosenttia siis kaikkiaan 120 prosentin kokonaispotista. Kilpailijat ovat Nokian liikkeestä tyrmistyksissään.
”Se oli temppu. Se oli temppu”, toisteli Samsungin häkeltynyt toimitusjohtaja Ho-Tsi Minh. Minh piti häkellyttävänä, että Nokia onnistuu jälleen selviämään tiukasta paikasta näin nerokkaan yksinkertaisella tavalla.
Hän kuitenkin varoitteli, että Samsung saattaa seurata perässä ja kasvattaa kokonaismarkkinat 160 prosenttiin.
Lähteet: Paavi edelleen hengissä
”Paavi on kuin Marcel Proust: ei hän pääse ikinä loppuun”, kuvaili kardinaali Peppone kirkonpään tilaa.
Peppone kiisti huhut joiden mukaan paavi olisi kuollut jo vuosia sitten, ja kuolemaa olisi vain piiloteltu vatsastapuhujan ja taitavien marionettiohjaajien avulla.
”Ei pidä paikkaansa tai ei minulle ole ainakaan kerrottu”, päätti Peppone tiedotustilaisuutensa ja kiirehti takaisin Pietarinkirkon huomaan.
Festarimatematiikkaa käytetään soveltavan kvanttifysiikan kysymysten ratkaisemiseen. Sen avulla voidaan mm. määrittää yksittäinen kohde, useimmiten ihminen kolmeksi eri ihmiseksi, mikäli laskenta tapahtuu eri ajanhetkinä. Tavallisimpina määreinä käytetään yhtä vuorokautta, tai alan käsitteistöllä ilmaistuna ”festaripäivää”.
Tämän mullistavan laskutavan takia festarimatematiikan arvellaan auttavan ratkaisevasti nk. kvanttitietokoneiden kehittämisessä.
Eräs festarimatematiikan alahaara on nk. ”kukas mun kaljat joi” -problematiikka. Se perustuu paradoksaaliseen tilaan, jossa henkilön alunperin ostamien kaljojen määrällä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, paljonko niitä on nyt, paljonko niitä oli välittömästi ostohetken jälkeen ja paljonko niitä on sen jälkeen, kun tuntematon määrä muita henkilöitä, joiden määrä voi olla myös nolla, on niitä juonut.
Halme: Jumala rankaisee — minä en!
”Syytökset ja epäluulo eivät johda mihinkään. Jokaiselle on annettava mahdollisuus tämän ihonväristä, kulttuurista ja taustasta riippumatta”, johdattelee teoksen takakansiteksti lukijaa Halmeen maailmankatsomukseen.
Tyynen miehen tyynet sanat
Kirjan julkaisijan, Suomen evankelisluterilaisen kirkon tiedottaja Mustanaamio Koposen mukaan teos on ”helvetin tylsä. Tällaista lässyn-lässyn-anteeksi-kaikille-anteeksi-kaikilta -puuroa, mitä ei Jeesuskaan jaksa. Kyllä se on niin, että välillä puukkoo painuu ja läski tummuu tässä maailmassa, jumalauta! Jesus tämmöstä jaksa katella!”
Halme itse suhtautuu syytöksiin tylsyydestä ja terättömyydestä stoalaisen tyynesti vaieten. ”Omm. Omm”, toteaa hän ensimmäisessä tiedotteessaan zen-buddistiksi ryhtymisensä jälkeen.
”Jos, ja tämä on iso JOS, kidutusta on tapahtunut, se on suoritettu täysin ammattimaisesti ilman minkäänlaista nautintoa. Esimerkiksi masturbaatiota ihmisten liki hukkuessa vieressä ei ole dokumentoitu kovinkaan monen tapauksen yhteydessä”, tiedotteessa todetaan.
Yhdysvaltojen sodanjohto ei halunnut kommentoida tiedotteen sisältöä millään tavoin. Kidutushuhujen seurauksena se on kuitenkin aloittanut Älä kiusaa sotavankia -kampanjan, jonka tarkoituksena on ”tähdentää joukoille sitä, kuinka tärkeää on olla tallentamatta mahdollisia kidutuksia millään tavalla ja ainakin varmistamaan, etteivät tallenteet pääse julkisuuteen”.