Sähkeitä keskiviikolta
Blair ei syytä Blairia — Ison-Britannian pääministeri Tony Blairin tänään julkaisemassa raportissa todetaan, ettei Blair syyllistynyt virkavirheeseen liioitellessaan Irak-uhkaa. Blairin mukaan Blairia ei voida pitää vastuussa Blairin virheistä.
Uusia johtolankoja Olof Palmen murhatutkimuksessa — Ruotsin poliisin uuden tutkimuslinjan mukaan Palmen tappoi luoti, joka aiemmin osui useita kertoja USA:n presidentti John F. Kennedyyn aiheuttaen tämän kuoleman.
Valtakunnankirous Nykäselle
”Valtakunnankirouksen vastaanottaja valitaan suoran demokratian keinoin eli kansalta kysymällä”, kertoo sisäasianministeriön päänoita Harri-Teija Ylä-Määri. Lehden saamien tietojen mukaan tutkimus tehtiin kuitenkin itse asiassa haastattelemalla Penaa lähipubissa valomerkin jälkeen.
”Ei, ei, ei, ei, ei, ei”, kiistää päänoita Ylä-Määri ja pakenee luudallaan haastattelupaikalta.
”Tai no juu”, myöntää hän muutamaa tuntia myöhemmin Bar Mexissä nautittuaan useita Suomen alkoholilainsäädännön vastaisia tupla-annoksia.
Historiallinen tausta
Kansalaisten heikosti tuntema valtakunnankirousjärjestelmä periytyy jo Rooman valtakunnan ajoilta. Ehkä tunnetuin kirouksen päälleensaaja on Martti Luther, jonka päälle manauksen langetti keisari Kaarle V vuonna 1521. Lutherin tapauksessa kirouksen alkusyynä oli protoprotestantin siivoton kotitalous. Ironista kyllä, uskonpuhdistajana tunnettu Luther eleli sian lailla vuokrakaksiossaan Reeperbahnilla.
Muita kirottuja ovat olleet Urho Kaleva Kekkonen, Kippari-Kalle sekä Isontalon Antti ja Rannanjärvi. Historiantutkijoiden mukaan valtakunnankirous on toiminut useimmiten kuitenkin kirottujen eduksi ainakin jälkipolvien silmissä. ”Se on ehdottomasti toiminut kirottujen eduksi, mikä on kyllä aika ironista”, vahvistaa historioitsija Risto Jyrsin-Jürsin Uppsalan yliopiston hiilikellarista.
Huhtaalan kirkossa katto
Katon kuntoon yritetään saada parannusta ylimääräisellä maalitarjoilulla kirkon takana olevan metsän reunassa. ”Alhaistahan se on kuin mikä, mutta kyllä tässä alkaa olla keinot vähissä. Ei tämä seurakunta pyhästä hengestä elä”, Pihtala vetäisee savut poskeensa.
Huhtaalan seurakunta on jo pitkään käyttänyt kolehdilla keräämänsä varat kattojen palkkeihin.
Ei mitään turhaa vouhotusta!
Maire Mälkki,
Vantaa
"Paniikkihan siinä tuli"
”Hoksasin tietysti heti, että nyt ne pannahisen alligaattorit ovat löytäneet tännekin saakka. Ja täytyy kyllä myöntää, että paniikkihan siinä tuli”, Ilmari Kivanto selvittää posket hehkuen. ”Kaksi vuotta sitten näin tuolla aitan nurkalla ketunkin, että miksikäs ei sitten alligaattoria.”
Nuori-isäntä Kivanto hälytti poliisin paikalle ja partio saapuikin vain kahden ja puolen tunnin odottelun jälkeen. Siinä ajassa alligaattori oli kuitenkin hävinnyt, ja havaintopaikalla oli enää vihreä pressu. Poliisi suhtautuu asiaan kuitenkin hyvin vakavasti ja aikoo perustaa erityisen alligaattorien torjuntayksikön lähipäivinä. Poliisi arvelee myös, että alligaattoreiden vaikutus Suomen talouteen on merkittävä.
Bushilla edelleen vakava muistihäiriö
Bush ei lähteiden mukaan myöskään muista koskaan kuulleensakaan suunnitelmista kiduttaa sotavankeja. ”Mikä? Missä?” vastasi Bush toimittajien kysymyksiin Guantanamon sotilastukikohdan tapahtumista.
Maailman media onkin päättänyt viimeöisessä kokouksessaan antaa vapaan maailman johtaja toipua rauhassa ja olla nostamatta Bushin aiempia puheita liiaksi esiin. ”Missään tapauksessa näita puheita ei ainakaan tulla vertaamaan nykytilanteeseen tai uudempiin puheisiin ennen kuin presidentti tekee asian tiimoilta aloitteen”, todetaan Maailman median julkaisemassa tiedotteessa.
Näytelmistä ensimmäinen, Ring eli Nibelungen sormus koostuu itse asiassa neljästä pienemmästä musiikkinäytelmästä nimiltään das Rheingold, die Valküre, Siegfried ja Götterdämmerung. Kirjoittaja itse pitää työtä melko onnistuneena. ”Kyllähän tämä liki vuorokauden yhteispituus varmaan silti vähän kävijöitä syö. Toisaalta väliajoilla on tarjolla mehua ja keksejä tuolta buffetin puolelta navetassa”, esittelee Wagner.
Kesän toinen kantaesitys, Also sprach Zarathustra perustuu toisen Nuuksionkyläläisen ja molempien näytelmien pääosan esittäjän Friedrich Nietzschen tekstiin. Nietzschen itsensä mukaan tekstissä pyritään kyseenalaistamaan koko Platonista lähtevä länsimaisen filosofian perinne ja eritoten kristillinen ”orjamoraali”, kuten Nietzsche leikkisästi asian ilmaisee. ”Jumala on kuollut!”, tiivistää hän näytelmän sanoman.
Molempien teatterin puuhamiesten mukaan tämän kesän kävijämääriä verottanee entisestään sateinen sää.
Onko eläin paha?
(HELSINKI) Eläinhyökkäykset niin koti- kuin villieläintenkin taholta saavat näyttävästi tilaa iltapäivälehtien palstoilta. Helposti syntyy mielikuva, että eläin on luonnostaan jotain, mitä tulee pelätä, jotain vaarallista. Helsingin piispa Juhana Ensimmäisellä on asiasta oma mielipiteensä. ”Sielunvihollisesta! Sielunvihollisesta on se peto! Paha! Paha! Tuhannesti paha!” kuvailee Ensimmäinen suhtautumistaan eläimiin.
Tiede ja usko
Asiaan voidaan kuitenkin ottaa myös tieteellisempi katsanto. Eläinten käyttäytymisestä ihmisen läheisyydessä viime vuonna väitellyt Af Graan on tutkinut alaansa jo kymmenen vuoden ajan. ”Pahoja ne ovat, eläimet”, toteaa hän. ”Pahoja. Pahoja luita myöten. Tarkoituksella ihmisten kimppuun käyvät, sudet ja karhut etenkin. Puun takana väijyvät, siinä ei kuoliaaksi tekeytyminen auta. Verta ne haluavat, pedot!”
”Käärme! Käärme!” huudahtaa piispa Ensimmäinen sivummalta.
Monet viimeaikaiset tutkimukset tosiaan osoittavat, että eläinten hyökkäykset kotieläinten tai ihmisten kimppuun johtuvat nimen omaan eläinten luontaisesta pahuudesta. Graan muistuttaa kuitenkin, ettei kaikkien eläinten tule kärsiä siitä, että useimmat ovat pahoja.
”Pienet puput! Voi tavaton, kun ne on herttaisia ja kilttejä. Ja sudet ne niitäkin syö! Siinä sen näkee, jumalauta!” hän täydentää. Ensimmäinen karkaa ulos ovesta huutaen mennessään herjaavia nimiä.
Ihmisten kuuluu tietää
Yhtyneiden iltapäivälehtien yhdistyksen puheenjohtaja Antero Ulapan mukaan median tehtävä onkin kertoa yleisölle tästä pahuudesta. ”Kyllä me siihen on pyritty, ettei se jää kellekään epäselväksi, että tämä maailma on sitä parempi paikka, mitä vähemmän eläimiä metsissä liikkuu. Paitsi ne jänikset ja oravat tietysti, niitä kyllä pitää olla. Ne ei tee pahaa kenellekään. Ja pari lintua voi olla. Semmoisia pieniä, ei niitä isoja.”
”Sitä on kyllä iltapäivälehdissä paljonkin pohdittu, että onko se paha se hyökkäävä eläin. Siitä kuitenkin lähdetään, että paha se on”, summaa Ulappa.
Huhtaalan kirkossa kato
Kävijämääriin yritetään saada vilkkautta ylimääräisellä viinitarjoilulla kirkon takana olevan metsän reunassa. ”Alhaistahan se on kuin mikä, mutta kyllä tässä alkaa olla keinot vähissä. Ei tämä seurakunta pyhästä hengestä elä”, Pihtala vetäisee savut poskeensa.
Huhtaalan seurakunta on jo pitkään käyttänyt kolehdilla keräämänsä varat jumalanpalveluksessa istujien palkkioihin.