(U235) Ydinvoimalla toimiva Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen muistuttaa kansalaisia uusien ydinvoimaloiden rakentamisen tärkeydestä. Kahden A4W-reaktorin voimin operoiva Katainen kommentoi Työ- ja elinkeinoministeriön arviota sähkönkulutuksen kehityksestä lähivuosina muistuttamalla, että Suomi tarvitsee tulevaisuudessa ydinenergiaa paitsi teollisuuden niin myös johtavien poliitikkojen tarpeisiin.
”On ensiarvoisen tärkeää, että turvaamme puolueiden puheenjohtajien toimintakyvyn äärimmäisissä olosuhteissa, joissa polttoainetäydennystä ei välttämättä ole saatavilla vuosiin. Näissä tilanteissa ainoastaan ydinvoima takaa riittävän toimintavarmuuden”, Katainen sanoi ja laukaisi F-18C-rynnäkkökoneen kanneltaan.
Valmistajan ilmoituksen mukaan Jyrki Kataisen kaksoisreaktorien toimintaikä on arviolta 23 vuotta.
(YLEISOHJELMA) Lehden tutkivien journalistien keräämien tietojen mukaan väitteet Martti Backmanin lämpenemisestä eivät pidä paikkaansa. Ylen MOT-ohjelman toimittajana toimivan Backmanin aivojen lämpötilan on väitetty viime vuosina nousseen enemmän kuin pelkän keski-ikäistymisen perusteella voisi olettaa.
Lehden saamien tietojen mukaan kyseessä on kuitenkin pelkkä maailmanlaajuinen ympäristötutkijoiden salaliitto, jonka tarkoituksena on säikäyttää kansalaiset ja harhauttaa poliitikot säätämään turhia lakeja.
”Puheet Backmanin lämpötilan kohoamisesta ovat pelkkää pahantahtoista huhua. Erityisen selvää on, että ihmisten toimilla ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että Backmanin lämpötila on heilahdellut edellisten 10 000 vuoden aikana itsestään enemmän kuin viimeisen 20 vuoden aikana ihmisten toimien takia”, itsestään kolmannessa persoonassa puhuva Backman sanoi.
Lehden saamien tietojen mukaan kyseessä on kuitenkin pelkkä maailmanlaajuinen ympäristötutkijoiden salaliitto, jonka tarkoituksena on säikäyttää kansalaiset ja harhauttaa poliitikot säätämään turhia lakeja.
”Puheet Backmanin lämpötilan kohoamisesta ovat pelkkää pahantahtoista huhua. Erityisen selvää on, että ihmisten toimilla ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että Backmanin lämpötila on heilahdellut edellisten 10 000 vuoden aikana itsestään enemmän kuin viimeisen 20 vuoden aikana ihmisten toimien takia”, itsestään kolmannessa persoonassa puhuva Backman sanoi.
(ANFANGI) Kristittyjen Jumala on ilmaissut mielipiteensä Kirkko & Kaupunki -lehden uudesta ulkoasusta.
”Taitto on kurinalaista ja hierarkia toimii. Pää- ja kakkoskuvien välillä on tarpeeksi kontrastia, samoin ykkös- ja kakkosotsikoiden välillä. Kuvat pääsevät myös entistä paremmin esiin”, Jahve kiittelee toimitukselle lähettämissään kivitauluissa. ”Leipätekstipalstojen loogiseen juoksutukseen kannattaa myös kiinnittää huomiota. Leipätekstin oikean reunan täsmällinen ja huoliteltu liehutus antaa ilmavan vaikutelman. Erilaisia entry pointeja on käytetty kekseliäästi.”
Jumalalla oli myös useita ehdotuksia lehden ulkoasun hienosäätämiseksi. ”Kainalojutut ovat toisinaan melko pitkiä ja niiden leipäteksti olisi voinut olla samalla tekstityypillä kuin otsikoiden ja ingressien. Näin niiden alla ei olisi tarvinnut käyttää välttämättä väripohjaa, vaikka violetti onkin osuva valinta kirkollisen lehden tehosteväriksi”, hän ilmoittaa vekkulisti.
Jumalalla on vakavaakin asiaa. ”Typografisessa ilmeessä olisi vielä viilattavaa. Suuret mustat otsikot hyppäävät kauhistuttavalla voimalla silmille. InDesignin pistekokovalikon suurinta vaihtoehtoa ei ole turhaan säädetty 72 pisteeseen. Seitsemän rivin anfangit ovat liian suuria ja seitsemän viittaa sitäpaitsi kuolemansynteihin. Haluaako lehti tosiaan luoda tällaisia mielikuvia? Kolmen rivin anfangi esimerkiksi kunnioittaisi kristillisiä arvoja puhtaammin. Lisäksi sivulla 8 leipäteksti on aivan liian pientä, sen suurentaminen kävisi helposti otsikoita pienentämällä. En myöskään ymmärrä, miksi Kerettiläinen-palstan vinjetin teksti on väärinpäin”, palava pensas päättää mielipidekirjoituksensa.
”Taitto on kurinalaista ja hierarkia toimii. Pää- ja kakkoskuvien välillä on tarpeeksi kontrastia, samoin ykkös- ja kakkosotsikoiden välillä. Kuvat pääsevät myös entistä paremmin esiin”, Jahve kiittelee toimitukselle lähettämissään kivitauluissa. ”Leipätekstipalstojen loogiseen juoksutukseen kannattaa myös kiinnittää huomiota. Leipätekstin oikean reunan täsmällinen ja huoliteltu liehutus antaa ilmavan vaikutelman. Erilaisia entry pointeja on käytetty kekseliäästi.”
Jumalalla oli myös useita ehdotuksia lehden ulkoasun hienosäätämiseksi. ”Kainalojutut ovat toisinaan melko pitkiä ja niiden leipäteksti olisi voinut olla samalla tekstityypillä kuin otsikoiden ja ingressien. Näin niiden alla ei olisi tarvinnut käyttää välttämättä väripohjaa, vaikka violetti onkin osuva valinta kirkollisen lehden tehosteväriksi”, hän ilmoittaa vekkulisti.
Jumalalla on vakavaakin asiaa. ”Typografisessa ilmeessä olisi vielä viilattavaa. Suuret mustat otsikot hyppäävät kauhistuttavalla voimalla silmille. InDesignin pistekokovalikon suurinta vaihtoehtoa ei ole turhaan säädetty 72 pisteeseen. Seitsemän rivin anfangit ovat liian suuria ja seitsemän viittaa sitäpaitsi kuolemansynteihin. Haluaako lehti tosiaan luoda tällaisia mielikuvia? Kolmen rivin anfangi esimerkiksi kunnioittaisi kristillisiä arvoja puhtaammin. Lisäksi sivulla 8 leipäteksti on aivan liian pientä, sen suurentaminen kävisi helposti otsikoita pienentämällä. En myöskään ymmärrä, miksi Kerettiläinen-palstan vinjetin teksti on väärinpäin”, palava pensas päättää mielipidekirjoituksensa.
Kategoriat
Ylen kuluneet iskelmät kehitysmaihin
(MAAKUNTA) YLE Radio Suomi tempaisee Nenäpäivänä kauppaamalla kuluneet iskelmät soittolistoiltaan hyväntekeväisyyteen. Kuulijat voivat lunastaa arvokkaan lahjan kehitysmaiden lapsille maksamalla viisi euroa parhaat päivänsä nähneestä suomihitistä.
”Osallistumalla kuulijat voivat kokea antamisen riemun”, toteaa nimettömänä pysyttelevä musiikkipäällikkö, jonka toimenkuvaa ja yli kolmen tuhannen euron kuukausipalkkaa keskimäärin kolme vuotta samana pysyvän valikoiman vastuuhenkilönä ei kukaan käsitä.
Aiemmin hyväntekeväisyyskampanjoissa kolmannen maailman asukkaille on voinut lahjoittaa vaikkapa vuohen. Mitään varsinaista hyötyä kuluneen kappaleen vastaanottamisesta ei ole, mutta ainakin Kari jatkossa tietää, missä on Alice.
Kanavan ongelmaksi jäävät esimerkiksi Neumannin soololevytykset ja
viime vuosien Euroviisuvoittajat, joita ei voida edes lahjoittaa,sillä ongelmajätteen vienti on OECD-maita sitovan Baselin yleisopimuksen ja EU-säädösten vastaista.
Kampanjan kappaleet valittiin Ylen sivuilla järjestetyn yleisöäänestyksen perusteella. Kärkisijat lunasti itselleen odotetusti iskelmätaivaan kiintotähti Kari Tapio.
Eniten ääniä saivat:
1) Kari Tapio – Elämän viulut
2) Kari Tapio – Viisitoista kesää x puoli miljoonaa
3) Kari Tapio – Toiset on luotuja ansaitsemaan
”Osallistumalla kuulijat voivat kokea antamisen riemun”, toteaa nimettömänä pysyttelevä musiikkipäällikkö, jonka toimenkuvaa ja yli kolmen tuhannen euron kuukausipalkkaa keskimäärin kolme vuotta samana pysyvän valikoiman vastuuhenkilönä ei kukaan käsitä.
Aiemmin hyväntekeväisyyskampanjoissa kolmannen maailman asukkaille on voinut lahjoittaa vaikkapa vuohen. Mitään varsinaista hyötyä kuluneen kappaleen vastaanottamisesta ei ole, mutta ainakin Kari jatkossa tietää, missä on Alice.
Kanavan ongelmaksi jäävät esimerkiksi Neumannin soololevytykset ja
viime vuosien Euroviisuvoittajat, joita ei voida edes lahjoittaa,sillä ongelmajätteen vienti on OECD-maita sitovan Baselin yleisopimuksen ja EU-säädösten vastaista.
Kampanjan kappaleet valittiin Ylen sivuilla järjestetyn yleisöäänestyksen perusteella. Kärkisijat lunasti itselleen odotetusti iskelmätaivaan kiintotähti Kari Tapio.
Eniten ääniä saivat:
1) Kari Tapio – Elämän viulut
2) Kari Tapio – Viisitoista kesää x puoli miljoonaa
3) Kari Tapio – Toiset on luotuja ansaitsemaan
(TROPIIKKI) Antropologi Claude Lévi-Strauss kuoli satavuotiaana Pariisissa. ”Modernin antropologian isän” varsinaista kuolemaa merkittävämpi on kuitenkin hänen kuolemansa ilmentämä myyttinen syvärakenne, joka muistuttaa hämmästyttävän paljon eri puolilla maailmaa elävien kansojen vastaavia rakenteita.
Lévi-Straussin kuolema perustuu sellaisille vastakohtapareille kuin pystyssä/pitkällään ja hengittää/ei-hengitä. Samanlaisten vastakohtien rajankäyntiin kuolema perustuu myös monissa sellaisissa kulttuureissa, joilla ei ole voinut olla historiallista yhteyttä Lévi-Straussiin. Hänen kuolemansa saattaa näin ollen johtaa tutkijat aina inhimillisen ajattelun alkulähteille ja sen jäljille, miten ihmismieli toimii ja rakentaa järjestyksiä maailmaan.
Lévi-Straussin kuolema perustuu sellaisille vastakohtapareille kuin pystyssä/pitkällään ja hengittää/ei-hengitä. Samanlaisten vastakohtien rajankäyntiin kuolema perustuu myös monissa sellaisissa kulttuureissa, joilla ei ole voinut olla historiallista yhteyttä Lévi-Straussiin. Hänen kuolemansa saattaa näin ollen johtaa tutkijat aina inhimillisen ajattelun alkulähteille ja sen jäljille, miten ihmismieli toimii ja rakentaa järjestyksiä maailmaan.
Kategoriat
Kansa ärähti verokarhulle
(PÄÄMAJA) Mikkelin torilla tiistaina aamupäivällä poutainen, mutta jo kylmänpuoleinen sää oli ajanut miehiä kahvilakojun lämmittimen alle. Kaikki kertoivat seuraavansa verotietoja julkisuudessa tarkasti.
”Onhan näissä ollut ihmeellisyyksiä. Yksi esimerkki on nämä lakisääteisiä palveluita yksityistettäessä rikastuneet. On se kumma, jos yksityinen sektori voi tehdä julkista puolta halvemmalla, kun samalla ottaa miljoonavoitot siitä välistä. Taitamattomasti tehty yksityistäminen on takonut miljoonia euroja rahaa ylimääräistä voittoa harvoihin taskuihin esimerkiksi terveysalalla ja autojen katsastuksessa”, päivittelee Antero, 61.
Kahvipöydän mieskolmikko siteeraa kansantaiteilija Irwin Goodmanin painokelvottomia terveisiä valtovallalle, kun puhe kääntyy toteutettavan veropolitiikan trendeihin.
”Tuloerot ovat Suomessa kasvaneet vuoden 1995 jälkeen ripeästi. Alentunut tuloverotus on mielestäni keskeinen syy. Verojärjestelmämme ei ole järin progressiivinen, jos huomioon otetaan alentuneiden tuloverojen lisäksi myös varsin reggressiiviset hyödykeverot”, pohtii toriparlamentin ikäkpresidentiksi esittäytyvä ”Tappi” Syrjälä, 85.
Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Jaakko Kiander oli sihteerinsä mukaan ”runkkipaskalla” Lehden toimittajan tavoitellessa häntä. Kianderia ei ehditty tavoittaa ennen lehden menemistä painoon.
”Onhan näissä ollut ihmeellisyyksiä. Yksi esimerkki on nämä lakisääteisiä palveluita yksityistettäessä rikastuneet. On se kumma, jos yksityinen sektori voi tehdä julkista puolta halvemmalla, kun samalla ottaa miljoonavoitot siitä välistä. Taitamattomasti tehty yksityistäminen on takonut miljoonia euroja rahaa ylimääräistä voittoa harvoihin taskuihin esimerkiksi terveysalalla ja autojen katsastuksessa”, päivittelee Antero, 61.
Kahvipöydän mieskolmikko siteeraa kansantaiteilija Irwin Goodmanin painokelvottomia terveisiä valtovallalle, kun puhe kääntyy toteutettavan veropolitiikan trendeihin.
”Tuloerot ovat Suomessa kasvaneet vuoden 1995 jälkeen ripeästi. Alentunut tuloverotus on mielestäni keskeinen syy. Verojärjestelmämme ei ole järin progressiivinen, jos huomioon otetaan alentuneiden tuloverojen lisäksi myös varsin reggressiiviset hyödykeverot”, pohtii toriparlamentin ikäkpresidentiksi esittäytyvä ”Tappi” Syrjälä, 85.
Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Jaakko Kiander oli sihteerinsä mukaan ”runkkipaskalla” Lehden toimittajan tavoitellessa häntä. Kianderia ei ehditty tavoittaa ennen lehden menemistä painoon.
(KABUL) Suomalainen vaalitarkkailijoiden ryhmä on saapunut pikavauhtia Afganistaniin. Iskuryhmän kokosi pääministeri Matti Vanhanen (kesk), joka sanoo olevansa ”erittäin, erittäin huolissaan” siitä, ettei Suomi pysy mukana demokratian kansainvälisessä kehityksessä.
”Pääministeri on ilmaissut olevansa hyvin kiinnostunut mallista, jossa vaalit ratkaistaan siten, että jäljellä on vain yksi ehdokas”, ryhmän johtaja Markku-Tieto Enator kertoi.
Lisäksi asiantuntijaryhmän tehtävänä on selvittää, mikä on paikallinen maan tapa ja voitaisiinko osia siitä ottaa käyttöön myös Suomessa.
”Pääministeri on ilmaissut olevansa hyvin kiinnostunut mallista, jossa vaalit ratkaistaan siten, että jäljellä on vain yksi ehdokas”, ryhmän johtaja Markku-Tieto Enator kertoi.
Lisäksi asiantuntijaryhmän tehtävänä on selvittää, mikä on paikallinen maan tapa ja voitaisiinko osia siitä ottaa käyttöön myös Suomessa.
(GERLANDER III) Uskomatonta mutta totta – ei ole yhdentekevää, mitkä numerot lottokuponkiisi raapustat, jos mielit miljoonien perään! Lehti paljastaa, miten pääset varmimmin viikonloppuna jaettavan jättipotin syrjään kiinni.
Äkkinäinen saattaisi ehkä kuvitella, että numerot jakaantuvat lottoarvonnassa täysin satunnaisesti, mutta ihan niin yksinkertaista se ei ole. Veikkauksen tilastot nimittäin osoittavat, että esimerkiksi numeroa 42 ei ole riviin tullut vielä ainuttakaan kertaa. Sama kohtalo on myös aika yleiseksi luulluilla luvuilla 75, 144 ja pii seitsemän desimaalin likiarvolla.
”Kaikkein turvallisinta on pysytellä suurinpiirtein 1-39 välillä, koska lottonumerot painottuvat vahvasti juuri tälle hajonnalle. Toki harvinaisempien lukujen veikkaamisessa on se etu että jos se osuu kohdalle, pottia ei todennäköisesti tarvitse jakaa muiden kanssa”, pohtii Lehden kertoimenlaskija Citykani Juppeli.
Ensi viikolla Lehti kertoo, missä sä asut.
Äkkinäinen saattaisi ehkä kuvitella, että numerot jakaantuvat lottoarvonnassa täysin satunnaisesti, mutta ihan niin yksinkertaista se ei ole. Veikkauksen tilastot nimittäin osoittavat, että esimerkiksi numeroa 42 ei ole riviin tullut vielä ainuttakaan kertaa. Sama kohtalo on myös aika yleiseksi luulluilla luvuilla 75, 144 ja pii seitsemän desimaalin likiarvolla.
”Kaikkein turvallisinta on pysytellä suurinpiirtein 1-39 välillä, koska lottonumerot painottuvat vahvasti juuri tälle hajonnalle. Toki harvinaisempien lukujen veikkaamisessa on se etu että jos se osuu kohdalle, pottia ei todennäköisesti tarvitse jakaa muiden kanssa”, pohtii Lehden kertoimenlaskija Citykani Juppeli.
Ensi viikolla Lehti kertoo, missä sä asut.
(EMMA) Mäntsälässä paljastetaan tänään asekätkijöiden muistokivi, mikäli se onnistutaan löytämään. Organisaattoreiden mukaan muistokivi on kätketty Sääksjärvelle niin hyvin, että tällä hetkellä kukaan ei ole aivan varma sen tarkasta sijainnista.
”Juu, pojat vähän innostuivat, kun oli aika panna laatta paikalleen”, sanoo puuhamies Pappi Lukkari.
Presidentti Mauno Koivisto on luvannut lähteä etsimään kiveä, jos hän vain saa jostain nenäliinan.
”Juu, pojat vähän innostuivat, kun oli aika panna laatta paikalleen”, sanoo puuhamies Pappi Lukkari.
Presidentti Mauno Koivisto on luvannut lähteä etsimään kiveä, jos hän vain saa jostain nenäliinan.
(KATSOMO) Sallittua tai ei, erittäin moni työntekijä istuu työaikana pöntöllä. Lehden suuren – tai ainakin aika suuren, riippuu vertailukohdasta, mutta suurempi kuin päästäinen tai kekomuurahainen – kyselyn mukaan jopa yli 90 prosenttia suomalaisista käy paskalla kesken työpäivän.
Keskimäärin vastaajat kertoivat paskantavansa noin kymmenen minuuttia. Paskalla käyminen voi tuntua viattomalta, mutta sen kansantaloudelliset kokonaisvaikutukset saattavat olla erittäin merkittäviä, kertoo aivan liikaa palkkaa saava yrityskonsultti Niko-Olavi Perse.
”Kokonaiskustannukset työnantajalle voivat olla useita miljoonia euroja vuodessa”, Perse laskee. Hänen mielestään työpaikoilla olisikin mietittävä, onko välttämätöntä antaa ihmisten käydä paskalla, jos se ei ole suoraan yhteydessä henkilön työtehtävään.
Monissa työpaikoissa paskalla käymistä onkin rajoitettu kielloin tai erilaisin estoin. Tästä huolimatta paskalla käydään usein salaa, sillä työnantaja ei ehdi valvoa jokaisen alaisensa tekemisiä. Lehden keskustelupalstalla kiellot saavat ymmärrystä.
”Töissä tehdään töitä! Jos on aikaa käydä paskalla, se tarkoittaa että taitaa olla suojatyössä. Ei talvisodassakaan käyty paskalla”, pohtii nimimerkki Yks Vitun Tyhmä Monien Puolesta.
”Minusta on käsittämätöntä että joku kehtaa istua paskalla vaikka palkka juoksee. Ei työtä enää kunnioiteta toisin kuin talvisodassa”, pohtii nimimerkki Kaunainen Työtön.
Keskimäärin vastaajat kertoivat paskantavansa noin kymmenen minuuttia. Paskalla käyminen voi tuntua viattomalta, mutta sen kansantaloudelliset kokonaisvaikutukset saattavat olla erittäin merkittäviä, kertoo aivan liikaa palkkaa saava yrityskonsultti Niko-Olavi Perse.
”Kokonaiskustannukset työnantajalle voivat olla useita miljoonia euroja vuodessa”, Perse laskee. Hänen mielestään työpaikoilla olisikin mietittävä, onko välttämätöntä antaa ihmisten käydä paskalla, jos se ei ole suoraan yhteydessä henkilön työtehtävään.
Monissa työpaikoissa paskalla käymistä onkin rajoitettu kielloin tai erilaisin estoin. Tästä huolimatta paskalla käydään usein salaa, sillä työnantaja ei ehdi valvoa jokaisen alaisensa tekemisiä. Lehden keskustelupalstalla kiellot saavat ymmärrystä.
”Töissä tehdään töitä! Jos on aikaa käydä paskalla, se tarkoittaa että taitaa olla suojatyössä. Ei talvisodassakaan käyty paskalla”, pohtii nimimerkki Yks Vitun Tyhmä Monien Puolesta.
”Minusta on käsittämätöntä että joku kehtaa istua paskalla vaikka palkka juoksee. Ei työtä enää kunnioiteta toisin kuin talvisodassa”, pohtii nimimerkki Kaunainen Työtön.