Kategoria: Politiikka

(SÖRNÄINEN) Ankarat taistelut kulttuuriministeri Tanja Karpelan ja suomalaisen median välillä jatkuvat jo kolmatta päivää sotatantereeksi muuttuneilla Helsingin kaduilla. Karpelan johtamat keskustalaiskaartin joukot tekivät myöhään lauantaina voimakkaan hyökkäyksen mediajoukkojen Ilta-Sanomien tukikohtaan, mutta isku on Lehden saamien tietojen mukaan torjuttu.
Avoimet yhteenotot alkoivat viikon puolivälin tienoilla, kun aiemmissa yhteenotoissa saamiaan vammoja hoidattamassa ollut Karpela joutui komentaja Antti-Pekka Pietilän sissiosaston yllätysiskun kohteeksi. Karpelaa ajettiin tuntikausia takaa pitkin kantakaupungin katuja, mutta tämä onnistui pakenemaan.
Alueelta kuultiin yön aikana hajanaista laukaustenvaihtoa, mutta molemmat osapuolet ovat uutistoimisto Reutersin mukaan kaivautuneet tiiviisti asemiinsa. Puolueettomaksi sovittelijaksi ja viestinviejäksi ilmoittautuneen STT:n välitysyritykset eivät toistaiseksi ole tuottaneet tulosta. Mediajoukot vaativat diktaattorina pitämänsä Karpelan eroa, mihin keskustalaiskaarti ei suostu.

”Tappakaa ne saatanat”

”Ei tässä ole kysymys mistään ajojahdista, vaan pelissä on suurempia kysymyksiä; lehdistön- ja sananvapauden turvaaminen sekä kaikkien keskustalaisten rehupunttien tappaminen. Viva El Presidente!”, kommentoi Sanomatalon taakse kaivetusta juoksuhaudasta tavoitettu mediajoukkojen komentaja Pietilä.
Keskustalaisjoukot taas pitävät median toimia sotarikoksina ja vaativat kansainvälistä yhteisöä pikaisesti puuttumaan asiaan. ”Täällä on meneillään suurin vaiettu humanitaarinen katastrofi sitten Bataanin kuolemanmarssin”, kerrottiin Karpelan esikunnasta.
Lisäväriä tilanteeseen tuovat provinsseista kantautuneet tiedot, joiden mukaan mediajoukoista olisi irrottautumassa sotalordi Erkki Laatikaisen johdolla erillinen ryhmittymä keskustalaiskaartin tueksi. Pietilää huhut eivät häiritse.
”Laukaus! Laukaus! Sarrrrja!” huusi Pietilä.

(TANGANJIKA) Presidentti Tarja Halonen päätti lähteä tavoittelemaan toista kautta, vaikka hänelle olisi ollut tarjolla lukuisia kansainvälisiä tehtäviäkin, kerrottiin presidentin kansliasta perjantaina. Oman maan etu ajoi kuitenkin kanslian mukaan henkilökohtaisten ambitioiden edelle.
”Haloselle tarjottiin mm. YK:n pääsihteerin virkaa ja Yhdysvaltain presidenttiyttä”, kertoi kanslian tiedottaja Pelle Hermanni korvat vain hienokseltaan heiluen.
”Totta puhuen, Halosta on vakavasti kaavailtu esimerkiksi WFP:n ja Unicefin johtotehtäviin”, jatkoi Hermanni toinen käsi selän takana.
”Mutta ihan oikeasti, nimekäs EU-virka oli ihan totta tyrkyllä”, intti Hermanni nenä pitkällä.
”On meille ainakin kerran soitettu ulkomailta, vaikka tulikin väärään numeroon”, yritti Hermanni vaikkei kukaan ollut enää kuuntelemassa.

(HELSINKI) Venäjän ilmavoimat kiistää Suomen ilmatilan loukkaukset. Ilmavoimien tiedottaja Vlad ”Seivästäjä” Seivästäjän mukaan venäläiskoneet eivät ole loukanneet Suomen ilmatilaa. Suomen ulkoministeriö puolestaan ilmoitti eilen, että sillä on todisteet toistuvista ilmatilanloukkauksista.
”Ei. Yksikään meidän kone ei ole koskaan loukannut Suomen ilmatilaa. Eikä minkään muunkaan valtion. Koskaan”, kommentoi ”Seivästäjä” Seivästäjä.
Monet tahot ovat kuitenkin väittäneet, että itse asiassa Venäjän ja sitä ennen Neuvostoliiton koneet ovat loukanneet viime ja tämän vuosisadan mittaan loukanneet useidenkin valtioiden ilmatilaa.
”Niin. No. Ovathan ne, kun oikein asiaa ajattelee. Mutta saatana, tuuppa tänne sanomaan!” kuittaa Seivästäjä väitteet neuvostovalmisteista, äärioloissakin luotettavaa AK-47 rynnäkkökivääriään puhdistaen.

(NURMIJÄRVI) Huhut pääministeri Matti Vanhasen avioeron syistä yltyvät. Torstaisen Karpela-paljastuksen jälkeen on käynyt ilmi myös monia muita hämäräperäisiä myöhäisiä tapaamisia ja outoja sattumuksia, jotka heittävät epäilyksen varjon Vanhasen ylle ja saattavat jopa uhata hänen presidenttiehdokkuuttaan.
Luotettavien lähteiden mukaan pääministeri Vanhasen on alkuvuodesta nähty liikkuvan kaupungilla useiden eri naisten seurassa. Näistä vain harvat olivat hänen puolisonsa Merja. Pääministerin mukana on nähty mm. ministeri Paula Lehtomäki, kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila sekä lukuisia muita puoluetovereita, kuiskuttelevat silminnäkijät. Pahojen kielten mukaan Vanhanen olisi Lehtomäen tapauksessa jopa avustanut häntä valmistelemaan joitakin lausuntoja sekä kannanottoja.
Kyseisiä henkilöitä Vanhanen on lähteiden mukaan tavannut jopa useita kertoja, mm. eduskuntatalossa. Monasti Vanhasen on nähty myös livahtavan Mäntyniemeen presidentti Tarja Halosta tapaamaan. ”Ja vielä virka-autolla”, naureskelevat ohikulkijat.

Keskustellut myös miesten kanssa

Eikä tässä vielä kaikki. Esimerkiksi keskustan puoluekokouksissa Vanhasen on nähty keskustelevan myös miesten kanssa. Samaan pöytään pääministerin kanssa ovat päätyneet mm. Seppo Kääriäinen ja Mauri Pekkarinen. Tiettävästi Vanhanen on ollut vähintään puhelinyhteydessä Esko Ahoon ja käynyt vähintäin kerran kahvilla Paavo Lipposen kanssa.
Villeimpien huhujen mukaan Vanhanen olisi pääministerikautensa aikana tavannut myös ulkomaisia henkilöitä, mutta näitä tietoja ei ole voitu vahvistaa.

(KAIKKI ISÄNI HOTELLIT) Pääministeri Matti Vanhanen astui torstaina julkisuuteen kovasti kohua herättäneessä nk. Rosendahlgate-tapauksessa. Massiivinen huhumylly käynnistyi kulttuuriministeri Tanja Karpelan (kesk.) myönnettyä hänen ja Vanhasen oleskelleen huhtikuussa 1999 kahdestaan samassa hotellihuoneessa pikkutunneille asti.
Pääministeri sysäsi Lehdelle lähettämässään tiedotteessa syyn tapahtuneesta täysin ”kännin piikkiin”.
”Vittu mä olin kännissä. Mä olin siis niin perseet ettei mitään tolkkua. Puoluevaltuuston jätkien kanssa vedettiin ensin vähän keittoa saunan päälle, kato, muutama keskiketterä ja kossua kaksin käsin. Sitten lähdettiin etsimään kerrosbileitä ja jossain välissä meni filmi poikki. Emmä muista kyllä yhtään mitään. Kännin piikkiin”, kommentoi Vanhanen kirjekyyhkyn tuomassa viestissä.
Keskustan kansanedustajat ovat kohun suhteen vähäsanaisia. ”Vieläkin on parit kaljat pystyssä”, manasi eräs heistä.

(HELSINKI) Porvaripuolueet pääsivät aamuyölle jatkuneissa neuvotteluissa viimein sopuun yhteisen presidenttiehdokkaan asettamisesta. Yhteisehdokkaaksi on lupautunut Tarja Halonen, joka siis edustaa presidentinvaaleissa kaikkia Suomen suuria oikeistopuolueita; Keskustaa, Kokoomusta, SDP:tä, Vihreitä ja Vasemmistoliittoa. Kristillisiä ei edes Halonen suostunut edustamaan.
”Kyllä tämä on merkittävä päätös suomen konservatiivisemman oikeiston kannalta”, kuvaili neuvottelutulosta Vasemmistoliiton puheenjohtaja Suvi-Anne Siimes; ”Tällainen yhteistyö kertoo siitä, että kaikki on maassa hyvin ja tasapainossa.”

Laajempaakin yhteistyötä

Ehdokasneuvotteluissa nousi esille myös jo keväällä väläytelty mahdollisuus yhdistää kaikki Suomen puolueet. SDP:n puheenjohtajuudesta luopumassa oleva Paavo Lipponen kannattaa edelleen ajatusta:
”Kyllä nykyaikainen demokratia edellyttää virtaviivaistamista. Kansalle ei ole mahdollista jakaa tarpeeksi tietoa useammasta puolueesta, eikä kansa nykyisen kaltaisessa järjestelmässä näin ollen voi tehdä päätöksiä niinkin tärkeistä asioista, kuin edustajistaan” totesi Lipponen poistuessaan neuvotteluista hiljaksiin takaoven kautta.