Kategoriat
Kotimaa Muut lehdet Politiikka

Muut lehdet: Suomen ei pidä odottaa Ruotsia Natoon koska alla svenskar är homosexuell, hei, homosexuell, hei, homosexuell

(GLOBEN) Yhä useammat suomalaiset sanomalehdet vaativat Suomea liittymään Natoon myös ilman Ruotsia, jos maiden jäsenyyden yhtäaikainen hyväksyminen alkaisi pitkittyä. Perusteluina ovat esimerkiksi maiden geopoliittiset erot, eriytyneet uhkaskenaariot sekä Helsingin MM-kotikisojen 2003 puolivälierätappio, vohoi vitun hannuhanhet.

Helsingin Sanomat muistuttaa analyysissaan myös Ruotsin aiemmasta epäluotettavuudesta tilanteissa, joissa oli periaatteessa sovittu yhteisistä pelisäännöistä, kuten 1990-luvun alun EY-jäsenyyskeskusteluissa.

Ministerit toistelivat silloinkin hand i hand -fraasia, kunnes… Suomen johtaessa alkusarjan peliä 4-2 kun vain 52 sekuntia oli kellossa, iski Mats Sundin kaksi maalia Suomen verkkoon. Se vahvisti EY:n asemaa ja heikensi Eftan asemaa”, lehti huomauttaa.

Helsingin Sanomat painottaa, että samanlaista petollisuutta koettiin jo keväällä 1986, jolloin Ruotsin Ingvar ”Masken” Carlsson teki niinikään kaksi viime hetken maalia Suomea vastaan Moskovan-turnauksen mitalisarjan avausottelussa. Teko vei lehden mukaan pohjan pois maamme ensimmäisen MM-mitalin tavoittelulta ja horjutti turvallisuuspoliittista tasapainoa pohjoiskalotilla.

Myös Iltalehti edellyttää itsenäistä jäsenyysratkaisua sekä ydinaseiden sijoittamista maahamme suojaamaan alueellista koskemattomuutta venäläisomisteisten Saimaan-mökkien strategiselta uhalta. Näin vältyttäisiin samalla tarkistelemasta turhan nuukasti, oliko niissä kansainvälisiksi väitetyissä skuupeissa paljoakaan tolkkua.

Maailmantilanne on niin vakava, että kansallinen turvallisuus on asetettava jalon tavoitteen edelle. Ruotsalaiset kyllä ymmärtävät suomalaisten ratkaisun ja alla svenskar är homosexuell, hei, homosexuell, hei, homosexuell”, lehti päättää.

Kategoriat
Kotimaa Muut lehdet Sähkeet

Sotasähkeiden sanomalehtikatsaus keskiviikoksi

Raju riita raja-aidasta – Suomen ja Venäjän välille ehdotettu raja-aita on joutunut vastatuuleen sen jälkeen, kun kävi ilmi, ettei aitaa välttämättä rakennettaisikaan suomalaisesta puusta ja suomalaisesta ruoasta. Maaseudun Tulevaisuuden pääkirjoitus hämmästelee valtionhallinnon heikkoa sitoutumista kotimaisen tuotannon tukemiseen, hinkua pakottaa kaikki ihmiset asumaan kaupunkeihin sekä susien hyysäämistä.

Näköalatonta politiikkaa – Iltalehti ja Ilta-Sanomat moittivat suomalaista politiikkaa ja liike-elämää pitkään jatkuneesta naiiviudesta suhtautumisessa Venäjään. Analyysikirjoituksissa ihmetellään, eikö jo 1950-luvulla olisi kannattanut rakentaa maahan lähes päästötöntä fuusiovoimaa hämärien itähankkeiden sijaan. Lehdet kehottavatkin Suomea ottamaan jatkossa enemmän oppia Virosta, esimerkiksi inflaation hoidossa.

Grafiikat kertovat dramaattisesta ilmiöstä – Espoolaisten autoilijoiden pysäköinnistä on tehty liian vaivalloista, kritisoi Helsingin Sanomat kaupunkisivuillaan tällä viikolla, viime viikolla sekä edeltävillä viikoilla. Lehti huomauttaa, että pysäköidylle autolleen pääsemiseksi osa espoolaisista joutuu muun muassa kävelemään. Postinumeroalueisiin perustuva karttasovellus myös näyttää, että osa parkkipaikoista sijaitsee aivan muualla kuin Espoossa, esimerkiksi Kemissä, Tyrväällä tai Mänttä-Vilppulassa.

Kategoriat
Muut lehdet

Iltapäivälehdet löysivät internetistä kolme päivää vanhan vitsin

ollieonthecomputer.jpgCreative Commons License Consumerist Dot Com
(AJAN HERMOLLA) Lehti tiivistää sisältöyhteistyötään suomalaisen iltapäivälehdistön kanssa. Sekä Ilta-Sanomat että Iltalehti uutisoivat sunnuntaina Lehden torstaina kertomasta uutisesta, että norjalaishiihtäjä Therese Johaugin meikkilaukku löytyi Ala-Tikkurilan Shelliltä.
”Olemme vaikuttuneet siitä, että molemmat iltapäivälehdet löysivät internetistä vitsin vain kolmen päivän viipeellä. Lisäksi oman lukijakuntansa tuntien lehdet ovat selittäneet vitsin auki, mikä tunnetusti toimii aina huumorissa” kehuu Samizdat-konsernin brand executive director maitovalas Keiko.
Keiko lupaa Samizdatin säilyttävän jatkossakin oman, selkeän ja ainakin kolmen jumalan oikeaksi toteaman journalistisen linjansa. Iltapäivälehdet ja Lehti on yleensä helppo erottaa toisistaan, ainakin jos ravintolan järjestyksenvalvojat ovat ajan tasalla.
Lukijoiden kannattaa kuitenin jatkossakin olla sekoittamisvaaran vuoksi hereillä, kun Ilta-Sanomat julkaisee päätoimittaja Ulla Appelsiniksi nimetyn tekoälyohjelman gallup-optimoituja klikinkalastelutekstejä kommentin nimellä.
”Iltapäivälehtien lukijoille voin avata ylläolevaa vitsiä sen verran, että kyyninen oman kannan valitseminen yleisen mielipiteen ja kerättävissä olevan huomion perusteella ei ole journalistipalkintoihin oikeuttavaa rohkeutta vaan käypä tapa rakentaa uraa esimerkiksi diktatuureissa”, Keiko selventää.

Kategoriat
Kotimaa Kulttuuri Muut lehdet

Lehti ottaa käyttöön muksuluurin

FEC Railroad DrawbridgeCreative Commons License Phillip Pessar
(KANSSAS IPANEMAAN) Oletko aina nauttinut Lehden lukemisesta verkossa, mutta pitänyt sitä liian halpana? Onko pankkitililläsi riittävästi rahaa siihen, että saisit erityiskohtelun verottajalta laittomien liechtensteinilaisten veronkiertojärjestelyjen paljastuttua? Lähetitkö jo Lehden toimituksen poste restanteen luottokorttisi tunnuslukuineen?
Jos vastasit kyllä vähintään yhteen kysymykseen, olet etsimämme henkilö ja vain rajoittuneesti oikeustoimikelpoinen. Samizdat-konserni nimittäin pyrkii parantamaan kannattavuuttaan ottamalla käyttöön monien muiden mediajättien tavoin muksuluurin.
”Uskomme, että muksuluurin ottaminen käyttöön tuo konsernille vuosittain lisätuloja jopa kuusipuusiviisipiisikaksipaksikasipasikasipasikolmedolmejanelkkukelkku euroa”, toteaa Samizdatin operational publishing manager, maitovalas Keiko.
Ensimmäinen muksuluurin takana oleva juttu on julkaistu yhdessä Long Playn kanssa. Aiemmin Lehti on tehnyt konserniyhteistyötä muun muassa Pohjalaisen, City-lehden ja Helsingin Sanomain kanssa.
Mahdollisuutesi maksaa Lehden verkkosisällöstä löytyy Long Playn sivuilta.

Kategoriat
Datajournalismi Kansalaisjournalismi Kotimaa Muut lehdet

Datajournalismi paljastaa: HS:n aikajanat aikajärjestyksessä aikajanalla

(JÄGERMONKEY) Helsingin Sanomat perusti keväällä 2012 aikajanajournalismityöryhmän, joka on keskittynyt julkaisemaan aikajanoja maksuttoman TimelineJS-välineen avulla. Lehti on nyt koonnut HS:n aikajanoista aikajanan.
”Tämä aikajana on merkkipaalu suomalaisen journalismin historiassa. Se kertoo siitä merkittävästä työstä, jota Helsingin Sanomat on tehnyt mitäänsanomattoman aikajanajournalismin edistämiseksi Suomessa”, toteaa toimittaja VMAX 20K Siniaalto HS:n aikajanajournalismiryhmästä.
”Aikajanajournalismi sopii erityisesti niille, joka välittävät tästä elämästä ja jotka haluavat edistää journalismin tekemistä mahdollisimman pienin panostuksin.”

(Jutun kansalaistoimitti Fritz Brocken.)

Kategoriat
Kolumni Kotimaa Muut lehdet

Iltapäivälehti teki maailmanennätyksen lukijoiden älykkyyden aliarvioinnissa

(HANURI) Helsingissä ajoittain ilmestyvä ja toisinaan jotenkin aivan kuin luonnonlakeja vastustaakseen maailmaan putkahtava Iltalehti teki tänään uuden maailmanennätyksen siinä, miten typeränä voikaan lukijoitaan ja kansalaisia pitää.
Kansijutussaan lehti listaa 33 kansanedustajan lottounelmat ja voi saatana mä en oikeasti enää jaksa tätä, ei tässä ole mitään hauskaa, on se nyt vittu kumma että ei voi silmiään avata ilman että joku yrittää moukarilla vasaroida niin saatanan typerää tavaraa silmien kautta aivoihin sisään että korvista alkaa valua verta. Jumalauta.
Jutussa 33 kansanedustajaa kertoo eiku ei nyt oikeasti saa riittää. Myykää ihan rauhassa mitä paskaa haluatte, mutta olkaa edes rehellisiä siitä, että kyseessä on höyryävä, turhanpäiväinen ja arvoton skeida, älkääkä kuvitelko että kyseessä on hauska lukujuttu, joka koskettaa monia suomalaisia työpaikan kahvipöytäkeskusteluissa.
Miten vitun tyhminä te pidätte ihmisiä, Iltalehti?
Helvetti.

Kategoriat
Muut lehdet Pääkirjoitus

Pääministeri Timo Soini. Tai Jyrki Katainen tai Mari Kiviniemi tai joku

(SANOMATALO) Suomessa on nyt neljä pääministeriehdokasta, arvioi Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen Perussuomalaisten uusia kannatuslukuja viime viikolla. Timo Soinin ottaminen mukaan pääministeritaistoon on saanut monet toimittajat ennen kaikkea pääkirjoitustoimituksissa huolestumaan ihmisten käyttäytymisen järkevyydestä.
Ilta-Sanomat tutkitutti vuodenvaihteessa syyt äänestää. Useimmat Keskustaa, Kokoomusta tai SDP:tä äänestävät ilmoittavat syyksi äänestyspäätökselleen epämääräisen jatkuvuuden, pyrkimyksen johonkin tutulta tuntuvaan. Kuinkahan moni jatkuvuutta haluava on pysähtynyt miettimään, minkälaista jatkuvuutta oikeastaan haluaa?
Vaaleissa jokainen annettu ääni on yhtä arvokas. Ihanne olisi, että jokainen ääni on myös yhtä harkittu. Yksittäisten ihmisten äänestyspäätöksillä voi olla yhteen koottuna arvaamattomia seurauksia. Sen on saanut karvaasti kokea muun muassa viisi miljoonaa suomalaista.
Tiedotusvälineille muuttunut tilanne tarkoittaa sitä, että suuria puolueita on ryhdyttävä kohtelemaan todennäköisinä hallituspuolueina. Samalla Jyrki Kataista, Mari Kiviniemeä ja Jutta Urpilaista on ryhdyttävä kohtelemaan yhtä tiukasti kuin Timo Soinia. Kokoomuksen, Keskustan ja SDP:n ohjelmat ja kannanotot on otettava  suurennuslasin alle ja tutkittava, ovatko ne toteuttamiskelpoisia. Esimerkiksi pääministeripuolueeksi povatun Kokoomuksen ”veronalennukset-kohti-tasaveroa-vakauttavat-talouden-ihan-varmasti-mutta-ei-nyt-kysellä-liikaa-että-miten-veronalennukset-ovat-aikaisemmin-muissa-maissa-toimineet” -linja ei vielä vakuuta.
Kokoomukselta, Keskustalta ja SDP:ltä on lupa odottaa vakavaa argumentointia, ei pelkkää ideologisten linjapäätösten esittämistä itsestäänselvinä ja arvovapaina ”pakkotoimina”.

Kategoriat
Muut lehdet Politiikka Talous

Uusipaavalniemi ratkaisee velkaongelmat: tehdään lisää rahaa!

Perussuomalaisiin siirtynyt Markku Uusipaavalniemi ihmettelee Euroopan velkaongelmien hoitoa. Talousguruna tunnettu Uusipaavalniemi ratkaisi rahaongelmat tekemällä lisää rahaa ja maksamalla velat niillä. Siis oikeasti sanoo näin ja ilmeisen vakavissaan.
”Ratkaisu olisi naurettavan helppo. Luotaisiin sitä rahaa, eikä velkaannutettaisi valtioita. Eli nostettaisiin Euroopan keskuspankin tasetta ja luodaan tyhjästä tuhat miljardia vuodessa”, toteaa Uusipaavalniemi Suomen Talousdemokratia ry:n haastattelussa.
Samizdat-konsernin talouspoliittinen asiantuntija Esa 8 v. ei ole täysin vakuuttunut talousgurun ajatuksista.
”Eikstota, sillon tuo rahan arvo niinku romahda, jos sitä tehdään valtavasti lisää? Että niinkun sillä samalla rahamäärällä saa ostettua tosi paljon vähemmän? Kun kuitenkin niinku vaikka öljy ja semmoset lähinnä tuodaan muualta, ni jos yhdellä eurolla saa tosi paljon vähemmän sieltä ostettua, ni eiks bensa ja lämmitys ja sellaset kallistu ihan sikana? Ja oikeestaan kaikki muukin, et eiks niinku vuokrat ja sellaset aika nopeesti ammu katosta läpi kun omistajat haluaa enemmän vähäarvoisempaa rahaa?”
Uusipaavalniemi ei pidä mahdollisia ongelmia vakavina. Esimerkkinä onnistuneesta rahapolitiikasta hän mainitsee Saksan 1920-luvulla.
”Sillon tietysti euron arvo romahtaa ulospäin jonkin verran, mikä samalla lisää kilpailukykyä. Omistus laimenee, eli ne, joilla on rahaa säästössä, niitten omistus tietysti pienenee, elikkä rikkaiden omistus pienenee ja sitten toisaalta taas velallisten asema paranee. Palkat ei romahda, työttömyys ei kasva”, hän listaa videolla.
Esa 8 v. väittää kuitenkin vielä hiljaisella äänellä vastaan.
”Tai sitten ihan toisinpäin, eikstotani, että osakkeet, kiinteistöt ja semmoiset, mitä nimenomaan ne rikkaat omistaa paljon, ni eiks niiden arvo nimenomaan nouse ihan tosi paljon, kun rahan arvo tulee alas? Nimittäin rikkailla aika harvoin varallisuus on ihan vain käteisenä pankkitilillä. Ja eiks samalla kuitenkin noi tavallisten ihmisten palkat pysy ihan ennallaan, kun niistä on sovittu vuosiksi eteenpäin? Eli totanoin, noi hinnat ja vuokrat nousee hulluna, palkat pysyy ennallaan, niitota, eiks silloin ne, jotka elää palkalla eikä pääomatuloilla, niin niillä oo aika tosi kusiset paikat aika tosi pian?”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Raimo Vistbacka on arvioinut, että perussuomalaisilla on tulevaisuudessa käyttöä juuri Uusipaavalniemen taloudelliselle asiantuntemukselle, hänkin ilmeisesti ihan vakavissaan. Ja jos puolueen kannatus sinne 15 prosenttiin vaaleissa kiipeää, niin se on aika pelottavaa asiantuntemusta se, noin tulevaisuutta ajatellen. Ainakin jos siis oma elanto perustuu työstä saatuun palkkaan eikä omistuksesta saatuun pääomatuloon.

Kategoriat
Muut lehdet

Keskisuomalainen löysäisi jääviyspykäliä

Vanhasjuttu paisuu kohtuuttomaksi, kirjoittaa sidosryhmäjulkaisu Keskisuomalainen (13.10.). Lehti kysyy, onko [search term=”Matti Vanhanen”]Matti Vanhasen[/search] ilmeinen jääviys Raha-automaattiyhdistyksen tukia jakaessa ollut ”demokratian systeemivirhe”.
Keskisuomalainen näkee ratkaisuna jääviyssäännösten höllentämisen. Lehti päättelee, että vain suoran henkilökohtaisen edun saaminen tulisi jääviydellä estää. Lehti myös moittii oikeuskanslerin roolia tapauksessa.
”Eikö oikeuskanslerin tehtävä olisi ollut informoida ministereitä RAY:n avustusten jakoon liittyvistä mahdollisista jääviyksistä jo etukäteen? Miksi hän herää vasta jälkikäteen?”, kysyy lehti.
Lopuksi lehti tarkastelee vaihtoehtoa, jossa syyte Matti Vanhasta vastaan nostetaan. Entisen pääministerin jääviysasia olisi viides juttu, jonka valtakunnanoikeus ratkaisee. Se tarkoittaisi Keskisuomalaisen mukaan valtakunnanoikeuden syytekynnyksen alenemista.
”Vanhasen tapaus on nykytideoilla todellisuutta suurempi kohu. Entisen pääministerin joutuminen näin valtakunnanoikeuteen olisi häpeällistä”, lehti päättää analyysinsä.
Tilaa Keskisuomalainen kotiin: http://www.ksml.fi/asiakaspalvelu/tilauspalvelu/

Kategoriat
Kansalaisjournalismi Muut lehdet

Suomalaiset ovat valinneet Newsweekin maailman parhaaksi lehdeksi

(BURKINA FASO) Suomalaiset ovat listanneet maailman parhaat lehdet ja ykkössijan vei New Yorkissa ilmestyvä Newsweek.
Suomalaiset vertasivat maailman lehtiä usean eri tekijän avulla, joita olivat mm. olivat paperin laatu, taitto, stiftauksen pitävyys, suomalaisia koskevien artikkeleiden määrä sekä soveltuvuus ruuanlaittoon sekä mökkivessojen intiimihygienian tarpeisiin.
Erityistä kiitosta lehti sai soveltuvuudestaan ikkunanpesuun. Koska suurikokoisten sanomalehtien on helpompi saavuttaa hyvä kuivauskyky, otettiin huomioon myös lehden koko suhteessa keskimääräisen 70-luvulla rakennetun itähelsinkiläisen lähiökerrostalon keittiönikkunan kokoon.
Pitkäveteisyydestään huolimatta Newsweek on aivan mahtava lehti lukea, suomalaisten simasuista suitsutetaan.
(Jutun kansalaistoimitti [search]H. E. von Wittu[/search].)