Kategoria: Kotimaa

Viranomaiset huolissaan työnteon rantautumisesta saarelle
(MARIEHAMN) Ahvenanmaan poliisi paljasti kesän mittaan laajan ihmissalakuljetusrenkaan. Ensimmäiset pidätykset tehtiin viikonloppuna, kerrotaan Maarianhaminan poliisista. Rengas toi Ahvenanmaalle pääasiassa keski- ja itäsuomalaisia, joista suuri osa päätyi työhön matalapalkka-aloille.
Salakuljetusrenkaan uhrit houkuteltiin mukaan toimintaan lupauksilla korkeammasta elintasosta vauraalla itsehallintoalueella. Kielitaidottomina heidän oli vaikeaa perillä hakea apua tilanteeseensa. Ahvenanmaalle tuotiin poliisin mukaan jopa satoja varattomia mannersuomalaisia.

Kovempia
toimia

Maarianhaminan viranomaiset ovat järkyttyneitä asian tultua ilmi. Kaupungin pormestari Stereotypia Persson ilmaisi huolensa televisioidussa puheessa tänään.
”Äckliga finskor, gå hem!” summasi Persson paikallisten tuntoja.
Viranomaiset ovat jo ehtineet lupailla tiukempaa rajavalvontaa. Myös kaduilla työpanostaan kaupittelevista mannersuomalaisista halutaan eroon, minkä johdosta Ahvenanmaan parlamentti saa ensi viikolla käsiteltäväkseen aloitteen, joka kriminalisoisi työnteon alueella. Asiantuntijat kuitenkin varoittelevat, että työnteon laittomaksi julistaminen ehkä siivoaisi kadut, mutta ongelma vain siirtyisi maan alle.
”Työnteko on ongelma, johon ei voida puuttua uhrien kautta. Tarvitaan perustavammanlaatuisia toimia, ongelmaan puuttumista sen syistä; rahattomuudesta ja sopeutumattomuudesta käsin” muistuttaa Lapin yliopiston tutkija S. Vastapaino.

(SÄÄTYTALO) Nopea ja ankara influenssapandemia olisi todellinen lottovoitto Suomelle, katsoo valtiovarainministeriö. Jopa kymmeniä tuhansia ihmisiä yksistään Suomessa tappava flunssa toisi ministeriön mukaan uutta dynamiikkaa työmarkkinoille ja pienentäisi valtion eläketaakkaa.
”Kun flunssa panee kylmäksi muutaman tuhatta kansaneläkeläistä ja ison kasan työtätekemättömiä pummeja niin kummasti talous elpyy ja bkt kasvaa. Että hei vaan suuret ikäluokat”, kommentoi VM:n silloin tällöin neuvotteleva virkamies Iikka-Eugen Nihilisti.
Nihilisti huomauttaa, että pandemia toisi uutta vipinää yrityselämään. Etenkin pitopalvelu- ja hautausurakoijapuolella olisi edessään lyhyt, mutta sitäkin voittoisampi jakso.

Kansainvälinen kilpailukyky nousuun

Ministeriön laskelmissa flunssa tappaisi muutamia tuhansia suomalaisia. Luvussa on kuitenkin otettu huomioon terveysministeriön suunnittelema massiivinen rokotuskampanja, mikä VM:n mielestä olisi paras jättää tekemättä.
”Ilman rokotuksia kuolleiden määrä voisi nousta useisiin kymmeniin tuhansiin, ja sen myötä vaikutukset työmarkkinoihin ja yrityksiin olisivat aina vain paremmat. Minusta on vastuutonta alkaa tällaisten tekohengitysten avulla pitää yhteiskunnan kuormana elinkelvotonta väkeä, joka vain rasittaa maamme kansainvälistä kilpailukykyä”, Nihilisti tuumaa.
”Ammuttavaa jengiähän tässä maassa riittäisi”, hän huomauttaa.

(ESPOO) Espoon käräjäoikeus on antanut päätöksensä pitkään odotetussa Bodom-oikeudenkäynnissä. Oikeuden mukaan Nils Gustafsson on syytön kolmoismurhaan eikä häntä tuomita elinkautiseen vankeuteen.
”Todisteiden valossa oli selvää, että Gustafsson todetaan syyttömäksi”, toteaa Lehden oikeustieteellinen asiantuntija Tyko Brahe.
Oikeuden mukaan syyttäjä ei pystynyt todistamaan, että Gustafsson murhasi kylmää harkintaa osoittaen kolme leiritoveriaan. Todisteet osoittivat aukottomasti Gustafssonin syyttömyyden, Brahe katsoo.
Gustafssonin puolustus ei ollut päätöksestä yllättynyt. ”Tämä oli täysin odotettavissa”, kertoo puolustusasianajaja Dwayne Hoover.

(ESPOO) Espoon käräjäoikeus on antanut päätöksensä pitkään odotetussa Bodom-oikeudenkäynnissä. Oikeuden mukaan Nils Gustafsson on syyllinen kolmoismurhaan ja tuomitaan elinkautiseen vankeuteen.
”Todisteiden valossa oli selvää, että Gustafsson todetaan syylliseksi”, toteaa Lehden oikeustieteellinen asiantuntija Tyko Brahe.
Oikeuden mukaan syyttäjä pystyi todistamaan, että Gustafsson murhasi kylmää harkintaa osoittaen kolme leiritoveriaan. Todisteet osoittivat aukottomasti Gustafssonin syyllisyyden, Brahe katsoo.
Gustafssonin puolustus oli päätöksestä yllättynyt. ”Tämä oli täysin odottamattomissa”, kertoo puolustusasianajaja Dwayne Hoover.

(ALAVUS) Vanhassa klassikkofilmissä kaupunki etsi murhaajaa, nyt Pohjanmaalla kunta etsii saarnaajaa. Nimittäin Alavudella on jo viikon päivät haettu kadoksiin joutunutta herännäisjohtajaa Paavo Nilsiäläistä. Saarnaajan hukkuminen on ollut kylillä kova isku.
”Kyllä voidaan sanoa, että Paavo oli todellinen luottokörtti”, voivottelee kunnanisä Lars Levi Laestadius.
Kyseessä ei ole ensimmäinen kerta, kun paikallinen väki joutuu olemaan pitkiä aikoja körtittä. 1950-luvulla kunnan silloinen vauhdikas ajokörtti Erasmus Vähä-Kotila joutui viikkokausiksi hyllylle kuivumaan, ja 1980-luvun alussa Posti hukkasi Alavuden joulukörtin peräti kuukauden päiviksi.
Tällä kertaa tilanne on edellisiä akuutimpi, sillä hyvät hengelliset miehet alkavat viranomaisten mukaan olla todella körtillä.
”Se vaara tässä on, että ilman hengellistä johdatusta koko touhu romahtaa kuin körttitalo”, päivittelee vallesmanni Ruma.

Kirkon tutkimuskeskus käynnistää kirkkoon kuulumisen syitä koskevan tutkimuksen. Tutkimusta varten kerätään loppuvuoden 2005 aikana seurakuntien jäseniltä ympäri maata vapaamuotoisia kertomuksia siitä, miksi he kuuluvat kirkkoon ja mitä he kirkossa arvostavat.
Aloite tutkimukseen tuli, kun Kirkkohallitus totesi syyskinkereillään, ettei kellään ollut hajuakaan siitä, miksi ihmiset kuuluvat kirkkoon.
”Joo… Ihan pimeetä. Meikäläinen saa hommastaan ihan hyvää liksaa, mutta suurin osa jengistähän maksaa siitä ilosta, että saavat kuulua kirkkoon”, pyörittelee päätään arkkipiispa Jukka Paarma.
Tutkimushankkeen vetäjä, apostoli Tuomas epäilee, että ihmisillä voi olla hyvinkin monenlaisia syitä kuulua kirkkoon.
”Viini, laulu, naiset”, Tuomas luettelee. ”Nämä ne ainakin meikäläisen aikanaan houkutti mukaan.”
Tutkimuksen kysymyksenasettelun omaperäisyys on tiettävästi jo innoittanut vastaavia hankkeita myös muissa piireissä. Esimerkiksi Kouluhallituksessa valmistellaan tutkimusta teemalla ”Miksi lapset käyvät koulussa?”

(ALEXANDERPLATZ) Tuore liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovinen (pds) pitää mahdollisena, että valtio alkaisi tukea vähävaraisimpien digiboksihankintoja. Huovisen mukaan on jokaisen kansalaisen oikeus saada katsoa päivittäin paskoja tv-ohjelmia.
”On myös valtion etu, että ihmiset saavat turruttaa päänsä Yleisradion heikkotasoisella ja kaupallisten kanavien vielä heikompitasoisella ohjelmistolla tulevaisuudessakin. Muuten vaarana on se, että ihmiset alkavat ajatella; Esimerkiksi sitä, miten hieno päätös digiaikaan siirtyminen jo vuonna 2007 on tai kuinka paljon kansanedustajat oikeastaan ymmärtävät tekijänoikeuslaista”, Huovinen maalailee.
Huovisen mukaan on täysin poissuljettua, että valtio alkaisi subventoida vaikkapa sanomalehtien tilausta sellaisille henkilöille, jotka eivät halua katsoa digitaalisia tv-lähetyksiä, tai eivät omista vastaanotinta.
”Sanomalehdissä on vielä nykyään olemassa sellainen riski, että ne silloin tällöin provosoivat ihmisiä ajattelemaan omilla aivoillaan. Televisiosta tällainen vaara on jo saatu kitkettyä, luojan kiitos”, Huovinen kiittelee kanavajohdon toimintaa.
”Kaikki on hyvin. Täällä ei ole mitään nähtävää”, hän toteaa lopuksi.

(LUHANKA, EHKÄ) On keskiyö. Luhankalaisen (paikka muutettu) nuorenmiehen (sukupuoli muutettu) Gunillan (nimi muutettu) puhelin piipittää tuon tuttuakin tutumman tunnussävelen: tekstiviesti on saapunut. Mutta Gunillalle tuo ääni on jo pitkään ollut kauhun alkusoittoa. Hän on yksi niistä monista suomalaisista, jotka ovat joutuneet läähätystekstiviestittelijän uhriksi.
Gunilla nostaa (verbi muutettu) puhelimen pöydältä vapisevin käsin, ja pian hänen kasvonsa vääristyvät pelon naamioksi. Läähättäjä on iskenyt. Puhelimen ruudulla lukevat jo ties kuinka monetta kertaa nuo samat pelottavat sanat ”Puuh…puuh…huoh, lääh, puuh…uh”.
”En tiedä kuinka kauan enää kestän tätä”, Gunilla huokaa. ”En saa yöllä nukuttua, ruoka ei maistu. Korvissa kaikuu aina tuo sama läähätys”, hän tilittää muutaman ison tuopin kumarassa Lehden (media muutettu) eettisesti korkeatasoiselle toimittajalle.

Puuh huoh

Gunillan tuskaa lisää se, että hänellä on toinenkin vainoaja. Tämä tekstiviestihäirikkö ei kuitenkaan läähätä, vaan turvautuu ehkä vieläkin pahempaan keinoon: hiljaisuuteen. Gunilla sanoo saaneensa viimeisten kuukausien aikana ainakin kolmisenkymmentä tyyten tyhjää tekstiviestiä.
Jälleen puhelin piipittää. Mutta se ei ole tuo hiljainen vainoaja, vaan taas kerran läähättäjä, joka tuntuu tänään olevan aktiivisella tuulella. ”Puuh, huoh huoh lääh lääh äh”, siteeraa Gunilla tämänkertaista yhteydenottoa.
”Mittani (substantiivi muutettu) alkaa (verbi muutettu) olla (toinenkin verbi muutettu) täysi (adjektiivi muutettu)”, Gunilla (nimi muutettu toistamiseen, kuitenkin sattumalta sama) sanoo (verbi muutettu kerrostaloasunnosta mukavaan rivitalokaksioon, jossa myös sauna mutta siitä huolimatta huomattavasti pienempi yhtiövastike).

(AARRESAARI) Puujalkojen heikentyvät laatustandardit huolestuttavat Merimiesunionia. Liiton mukaan nykyiset puujalat ovat selvästi huonotasoisempia kuin takavuosina valmistetut.
”Vanhat hyvät puujalat saattoivat kantaa usein monen kappaleen verran, mutta nykypäivän puujalat kestävät harvoin ensimmäistä virkettä pidemmälle”, moittii unionin tiedottaja Kapteeni Kolja.
”Ennen puujalkoja saattoi kierrättääkin vaikka miten kauan, mutta uudet valitettavasti kuluvat puhki jopa yhden käyttökerran jälkeen”, hän puhisee.
Kolja ja hänen kolleegansa Koukku pelkäävät, että puujaloissa määrä korvaa yhä herkemmin laadun. ”Tämäkin puujalka oli huono, todella huono”, he kommentoivat meneillään olevaan Lehden juttuun viitaten.
”Ennen oli miehet rautaa, laivat oli puuta hiiohoi”, huikkasi Puosuvaari Vanhan Valaan kapakasta.