(KAJAANI) Oulun korkeudella noin viikko sitten ammutussa Lokki Joonatanissa ei kansanterveyslaitoksen mukaan ole havaittu vaarallista lintuinfluenssaa.
Tutkija Richard Bach nuorempi toteaa, ettei Joonatanista havaittu virus ole Aasiassa ihmisiäkin tappanutta H5N1-kantaa. Hän huomauttaa myös, että linnun kuolinsyy oli kyllä täysin rehellinen piekkarinkuti päähän.
”Vaan äkkiä laukaus, ei lokkia enää”, hän riimittelee.
Kyseessä ei ole ensimmäinen kerta, kun tunnettu satueläin joutuu nyky-yhteiskunnan kylmiin rattaisiin. Noin vuosi sitten Kiinassa salametsästäjät tekivät pandakarhu Taotaosta tohveleita.
”Martinkin panivat, perkele, pasteijaksi”, kiroaa puolestaan Nils Holgersson Taalainmaan alkuviikon tapahtumia.
Kategoria: Kotimaa
Kotimaan uutiset
(ESCOFFIER) Käsittämättömät mittasuhteet saavuttanut väittely suomalaisesta ruuasta jatkuu kiihkeänä. Jacques Chiracin sekä Silvio Berlusconin alentavat kommentit herättävät kaunaa muun muassa noin vuonna 313 kuolleessa keisari Diocletianuksessa.
”Anuksessa, hih hih”, kommentoi viaton sivustakatsoja.
Lisäksi hyvin kiihtyneessä mielentilassa on suomusjärveläinen Franz Biberkopf, joka juuri huomasi kesämökkinsä saunan syttyneen tuleen.
”Ennemmin kuin Jacques Chiracia, käytän sammutustöissä kaivovettä”, Biberkopf sanoi (ja miten sanoikaan).
”Anuksessa, hih hih”, kommentoi viaton sivustakatsoja.
Lisäksi hyvin kiihtyneessä mielentilassa on suomusjärveläinen Franz Biberkopf, joka juuri huomasi kesämökkinsä saunan syttyneen tuleen.
”Ennemmin kuin Jacques Chiracia, käytän sammutustöissä kaivovettä”, Biberkopf sanoi (ja miten sanoikaan).
(HELSINKI) Tasavallan presidentti Tarja Halonen tarkasti tänään Kaartin jääkärirykmentin Santahaminassa. Presidentti Halonen ilmoitti olevansa tarkastukseen äärimmäisen tyytymätön.
”Rumia, ku saatanat” totesi selvästi päihtynyt Halonen Lehden haastattelussa hetki tarkastuksen jälkeen. Halonen myös seurasi Kaartin soittokunnan kuviomarssiesitystä.
”Kuviomarssia?! Mitäs vitun hinttejä – – -” kommentoi Halonen ennen kuin häntä pyydettiin poistumaan alueelta.
”Rumia, ku saatanat” totesi selvästi päihtynyt Halonen Lehden haastattelussa hetki tarkastuksen jälkeen. Halonen myös seurasi Kaartin soittokunnan kuviomarssiesitystä.
”Kuviomarssia?! Mitäs vitun hinttejä – – -” kommentoi Halonen ennen kuin häntä pyydettiin poistumaan alueelta.
(KEIKYÄ) Kun valtamedia etääntyy yhä kauemmas tavallisista ihmisistä, tuntuvat monet muutkin yhteiskunnan osat yhä kaukaisemmilta: politiikka ei kiinnosta, yhteisöllisyys murtuu ja ihmiset atomisoituvat helposti manipuloitaviksi massoiksi. Mutta näin ei tarvitse käydä, painottaa dosentti Mies-Himo Ylkänköyrijä Helsingin yliopiston Tärkeiden asioiden laitokselta.
”Tälle kehitykselle on ilmestynyt elinvoimainen ja demokratisoiva vastavoima hurjan suosion saavuttaneesta kirjapain…, korjaan radi…, korjaan telev…, eikun intern…, siis kotisivui…, ha, tietenkin, bloggaamisesta!” Ylkänköyrijä sanoo muistiinpanojaan selaten.
Ylkänköyrijä huomauttaa, että vaikkapa sanomalehti on pian tarpeeton reliikki, kun blogikentästä voi helposti selata vain viidessä viikossa samat tiedot kuin yhdestä lehdestä aamukahvipöydässä.
”Tälle kehitykselle on ilmestynyt elinvoimainen ja demokratisoiva vastavoima hurjan suosion saavuttaneesta kirjapain…, korjaan radi…, korjaan telev…, eikun intern…, siis kotisivui…, ha, tietenkin, bloggaamisesta!” Ylkänköyrijä sanoo muistiinpanojaan selaten.
Ylkänköyrijä huomauttaa, että vaikkapa sanomalehti on pian tarpeeton reliikki, kun blogikentästä voi helposti selata vain viidessä viikossa samat tiedot kuin yhdestä lehdestä aamukahvipöydässä.
Kansalaisjournalismi, niinQ
Ylkänköyrijän mukaan blogit eli säännöllisesti päivttyvät päiväkirjanomaiset yksityiset verkkosivut antavat kenelle tahansa mahdollisuuden saavuttaa liki rajattoman yleisön. Blogit tarjoavat myös ruohonjuuritason näkökulman globaaleihin kysymyksiin, mikä usein jää asiantuntijajournalismiin keskittyneiltä valtamedioilta huomaamatta.
”Kyllä! Nyt on mahdollista lukea jo usealta tuhannelta suomenkieliseltäkin blogilta, mitä kirjoittaja söi tänään tai kuinka paljon Jägermeisteriä hän joi eilen! Ja nähdä kuvia laseista! Viestinnän vallankumous on täällä: Media is the Massage”, julistaa Ylkänköyrijä.
Oikeesti, kansalaisjournalismi
Ylkänköyrijä muistuttaa, ettei blogien hienous jää yksistään vaihtoehtoisen tiedon levittämiseen, vaan ne tarjoavat samalla vilkkaan ja kansalaisjournalistisen keskusteluympäristön, joka ottaa kantaa kirjoituksiin, kritisoi, pohtii ja luo teesien ja antiteesien kautta uutta.
”Esimerkiksi Suomen blogiskenessä on häkellyttävän kansalaisjournalistisesti pohdittu jo vuosia mm. kysymyksiä ’naiset on tyhmiä’, ’miehet on tyhmiä’, ’vittu mä oon kännissä’, ’vittu mä oon krapulassa’ sekä ’mun blogi on vahvempi kun sun blogi’. Yhtä korkeatasoiseen kansalaisjournalistiseen diskurssiin ei muualla törmää”, hän toteaa.
Tiätsä, kansalaisjournalismi
Seuraavana askeleena tällä häikäisevällä kansalaisjournalistisen kehityksen tiellä on Ylkänköyrijän mukaan tulossa hämmentävä, vieläkin demokratisoivampi ja kansalaisjournalistisempi julkaisujärjestelmä, joka perustuu ’kynäksi’ kutsuttuun käyttöliittymään sekä ’paperiksi’ sanottuun julkaisualustaan.
”Tämä toimii täysin langattomalla yhteydellä eikä vaadi edes sähköä! Nuo termitkin muuttunevat vähän yksinkertaisemmiksi, kunhan teknologia tulee tutuksi”, hän arvelee.
Sitä odotellessa on Ylkänköyrijän mukaan tyydyttävä blogeihin, joita ei kuitenkaan ole moittiminen: ”Blogit ovat antaneet äänen äänettömille. Ja se ääni huutaa ’tissit’!”
(SIKSTUS) Aito reliikki vai taitava väärennös? Pyhäinjäännöksenä pidetty Bodomin tyynyliina herättää edelleen kiihkeitä tunteita uskonnollisissa ja miksei maallisemmissakin piireissä kautta maailman. Äskettäin alkanut kolmoismurhan oikeudenkäynti on nostanut debatin jälleen pintaan, ja argumentteja tyynyliinan historiallisuuden ja aitouden puolesta ja sitä vastaan on kuultu tiuhaan.
”Tyynyliina on kiistatta aito historiallinen reliikki. Siinä on selkeästi nähtävissä painautuneena Bodomin surmaajan kuva”, tiivistää liinan aitouden puolustajien mielipiteen Habeas Corpus.
”Pelkkää taikauskoa. Todennäköisesti kyseessä on joskus keskiajalla, eli 1960-70-luvuilla tehty taidokas väärennös”, katsoo puolestaan skeptikoiden edustaja Casus Belli.
”Tyynyliina on kiistatta aito historiallinen reliikki. Siinä on selkeästi nähtävissä painautuneena Bodomin surmaajan kuva”, tiivistää liinan aitouden puolustajien mielipiteen Habeas Corpus.
”Pelkkää taikauskoa. Todennäköisesti kyseessä on joskus keskiajalla, eli 1960-70-luvuilla tehty taidokas väärennös”, katsoo puolestaan skeptikoiden edustaja Casus Belli.
Värikkäät vaiheet
Bodomin tyynyliina päätyi monien värikkäiden vaiheiden jälkeen ranskalaiselta de Charnyn suvulta Savoijin herttuan sekä Espoon poliisin kautta viimein Espoon käräjäoikeuden haltuun, missä se on tänäkin päivänä. Liina on tasaisin väliajoin kaivettu esiin tutkimuksia varten, mutta pyhiinvaeltajia ei ole päästetty katsomaan tai koskemaan itse esinettä.
Katolinen kirkko on lisäksi suhtautunut nuivasti pyyntöihin määrittää tyynyliinan ikä radiohiilimenetelmällä. Saattaa olla, että liinan alkuperä jää hämärän peittoon ja suhtautuminen siihen yhäkin vain uskonasiaksi.
Tyynyliina ei suinkaan ole ainoa kiistanalainen reliikki, jota säilytetään Espoossa. Myös nk. Leppävaaran jarruliina ja Tuomarilan nostoliina kuohuttavat niinikään tunteita vielä tänäkin päivänä.
(HELSINKI/ALABAMA) Rumien ja köyhien parien ei tulisi jatkossakaan saada hedelmöityshoitoja, totesi kirkkohallitus eilisessä kokouksessaan. Hallitus korosti myös avioliiton merkitystä perheen muodostamisessa. Ensisijalle hedelmöityshoitojen tarvetta arvioitaessa tulisi asettaa lapsen tarpeet, muistuttaa kirkkohallitus tiedotteessaan:
”Lapselta ei tule riistää oikeutta komeaan isään ja viehättävään äitiin tai ainakin kohtuullisen näköisiin , kuten ei myöskään rikkaisiin tai ainakin ylempään keskiluokkaan kuuluviin vanhempiin” tiedotteessa todetaan.
”Turvallisimman ympäristön lapselle kasvaa takaa rikas ja vaikutusvaltainen isä ja voimakkaan hoivavietin omaava, kotona pysyttelevä äiti. Näin hedelmöityshoidot tulisikin rajata nämä kriteerit täyttäviin pareihin” tähdentää kirkkohallitus.”Ennakkoluulottomuus
”Lapselta ei tule riistää oikeutta komeaan isään ja viehättävään äitiin tai ainakin kohtuullisen näköisiin , kuten ei myöskään rikkaisiin tai ainakin ylempään keskiluokkaan kuuluviin vanhempiin” tiedotteessa todetaan.
”Turvallisimman ympäristön lapselle kasvaa takaa rikas ja vaikutusvaltainen isä ja voimakkaan hoivavietin omaava, kotona pysyttelevä äiti. Näin hedelmöityshoidot tulisikin rajata nämä kriteerit täyttäviin pareihin” tähdentää kirkkohallitus.
”Ennakkoluulottomuus
tärkeää”
Kirkon näkemyksen mukaan rumat ja/tai köyhät vanhemmat saattavat vaikeuttaa lapsen sijoittumista sosiaaliseen ympäristöönsä ja voivat johtaa syrjintään jo koulussa. Näin ollen lapsen oikeuden elää turvallisessa ympäristössä on katsottava painavan enemmän, kuin vanhempien oikeus saada lapsia.
Kirkkohallitus toteaa tiedotteessaan toivovansa eduskunnan myös rajaavan etnistä alkuperää olevat parit hedelmöityshoito-oikeuden ulkopuolelle, sillä kirkon teettämän tutkimuksen mukaan ”ne ovat poikkeuksetta rumia, köyhiä ja sikiävät muutenkin kuin kanit, helevetin kannibaalit.”
Kirkkohallitus päätti kokouksensa helein äänin Herran Sebaotin kunniaksi kohotettuun virteen.
(GUSH PETROSKOI) Israelin käynnistämä vetäytyminen Gazan siirtokunnista ei vaikuta Venäjän siirtokuntapolitiikkaan miehitetyssä Karjalassa millään tavalla, vakuutti maan puolustusministeriön edustaja Vladimir Njetbonimaj tiistaina. Venäläisväestöä ei aiota siirtää pois miehitetyltä alueelta eikä siirtokuntien purkaminen tule kysymykseenkään.
Njetbonimajin mukaan Karjala kuuluu historiallisin ja uskonnollisin perustein osaksi Venäjää, eikä sen luovuttaminen suomalaishallinnolle tule kuuloonkaan. Sama pätee myös toiseen miehitettyyn alueeseen, nk. Petsamon kaistaan.
”Jumala on antanut Karjalan meille, ja siitä luopuminen merkitsisi Venäjän valtion lopun alkua. Emmekä usko, että suomalaishallinto pystyisi huolehtimaan alueen turvallisuudesta, jos Venäjä vetäisi joukkonsa sieltä”, hän kommentoi vieraillessaan pienessä Gush Petroskoin siirtokunnassa maatuskoja morjestamassa.
Monet äärisuomalaisten järjestöt ovat toistuvasti vaatineet Venäjän hallitusta luopumaan miehitetyistä alueista ja uhanneet jopa aseellisilla iskuilla rajan yli, ellei niiden vaatimuksiin suostuta.
Karjalan alue sekä Petsamo päätyivät Venäjän haltuun vuosina 1939-1944 Suomen kanssa käytyjen talvi- ja jatkosodan jälkeen.
Njetbonimajin mukaan Karjala kuuluu historiallisin ja uskonnollisin perustein osaksi Venäjää, eikä sen luovuttaminen suomalaishallinnolle tule kuuloonkaan. Sama pätee myös toiseen miehitettyyn alueeseen, nk. Petsamon kaistaan.
”Jumala on antanut Karjalan meille, ja siitä luopuminen merkitsisi Venäjän valtion lopun alkua. Emmekä usko, että suomalaishallinto pystyisi huolehtimaan alueen turvallisuudesta, jos Venäjä vetäisi joukkonsa sieltä”, hän kommentoi vieraillessaan pienessä Gush Petroskoin siirtokunnassa maatuskoja morjestamassa.
Monet äärisuomalaisten järjestöt ovat toistuvasti vaatineet Venäjän hallitusta luopumaan miehitetyistä alueista ja uhanneet jopa aseellisilla iskuilla rajan yli, ellei niiden vaatimuksiin suostuta.
Karjalan alue sekä Petsamo päätyivät Venäjän haltuun vuosina 1939-1944 Suomen kanssa käytyjen talvi- ja jatkosodan jälkeen.
Kategoriat
"Parasta ovat kivat kaverit"
Pikku-Samin toisen luokan ensimmäinen päivä
(HORTTAA) Herätyskello pirisee iloisesti ja herättää Pikku-Samin, 8 v, uuteen päivään. Mutta tämä ei olekaan mikä tahansa päivä, sillä tänään alkaa taas koulu pitkän loman jälkeen. Samikin pääsee taas näkemään kavereitaan ja vaihtamaan kesäkuulumisia.
”Parasta koulussa on kivat kaverit. Läksyt on kyl vähän tyhmii”, pohtii Sami aamiaispöydässä.
Sami syö itse keittämänsä ison lautasellisen puuroa ja kulauttaa päälle kaakaota. Äiti kun on ollut taas iltalöysissä eikä isää ole nähty sitten vuoden 1982. Sitten hän pakkaa upouuteen Ihaa-reppuunsa kirjat ja tutun Nalle Puh -penaalin teroitettuina kynine ja kumeineen ja suuntaa koulua kohden, aivan kuin tuhannet muut lapset ympäri Suomea.
(HORTTAA) Herätyskello pirisee iloisesti ja herättää Pikku-Samin, 8 v, uuteen päivään. Mutta tämä ei olekaan mikä tahansa päivä, sillä tänään alkaa taas koulu pitkän loman jälkeen. Samikin pääsee taas näkemään kavereitaan ja vaihtamaan kesäkuulumisia.
”Parasta koulussa on kivat kaverit. Läksyt on kyl vähän tyhmii”, pohtii Sami aamiaispöydässä.
Sami syö itse keittämänsä ison lautasellisen puuroa ja kulauttaa päälle kaakaota. Äiti kun on ollut taas iltalöysissä eikä isää ole nähty sitten vuoden 1982. Sitten hän pakkaa upouuteen Ihaa-reppuunsa kirjat ja tutun Nalle Puh -penaalin teroitettuina kynine ja kumeineen ja suuntaa koulua kohden, aivan kuin tuhannet muut lapset ympäri Suomea.
Muista aina liikenteessä
Koulun portinpielessä Samia odottavatkin jo vanhat ystävät, viidesluokkalaiset Risto, Jussi ja Hannu. He tuuppaavat iloisesti Samin pyörineen sepeliin ja uittavat Ihaa-reppua läheisessä lätäkössä.
”Lällällää, läskipää!” tervehtii kolmikko, ja Sami hymyilee onnellisena. Häntä ei ole kesän aikana unohdettu. Eikä hänen itkukohtaustaan kevätjuhlassa.
”Leikimme usein yhdessä koulun jälkeen. Joskus mukana on monia muitakin”, kertoo Sami verinaarmua pyyhkien.
Ei oppi ojaan kaada
Ensimmäisen koulupäivän ohjelmassa ei juuri oppitunteja ole, vaan Samin 2B-luokan oppilaat juttelevat toistensa ja opettaja Terho Harjuksen kanssa kesän hassuista kommelluksista.
Samin mielestä ope on tosi kiva, mutta joskus hänestä tuntuu, että ope pitää häntä liiaksi lellikkinään. Siitä eivät kaverit tykkää. ”Ja mitäs se meidän pikku äpärä sitten? Ei taidettu kesällä pahemmin matkustella. Etkä tainnut vieläkään oppia lukemaan, saatanan mongoloidi”, tervehtii Terho Samia.
Taitaa Samin sanoissa olla hitunen perää. Terho näet siirtää hänet taas tarkkisluokalle luokkatovereiden katsoessa kateellisina.
Täältä tullaan elämä
Tarkkisluokassa näet odottavat monet Samin parhaista kavereista. Riston ja Jussin olemmekin jo tavanneet, ja heidän lisäkseen Pasi-open valvonnassa istuvat Mikko, 15, Tuire, 9, sekä Niina, 11.
Luokka on ehtinyt viime vuoden aikana hioutua tiiviiksi toisiaan tukevaksi yhteisöksi, ja niinpä Sami lainaakin mielellään Nalle Puh -penaalinsa Mikolle, joka unohti omansa kotiin. Repun taas saa Niina. Ettei vain Sami olisi ihan pikkuisen ihastunut?
”Äh, tytöt on tyhmii”, punasteleva Sami vastaa irroitellen Niinan heittämää purukumipalloa hiuksistaan.
Tänään päivä loppuu lyhyeen Pasin saatua taas yhden leikkisistä ”romahduksistaan”. Sami säntää riemuissaan kotimatkalle, ja siellähän kaverit jo odottavatkin portinpielessä.
”Lällällää, läskipää!” he tervehtivät, ja Sami tietää, että tästä vuodesta tulee taas hyvä vuosi.
Kategoriat
Oma kuolema pysäytti inkoolaismiehen
(INKOO) Inkoolaisen vaununpysäyttäjän Fredrik Suuren elämä koko perustavanlaatuisen murroksen viime talvena, kun hänelle läheinen ja rakas ihminen, hän itse, kuoli sepelvaltimotaudin aiheuttamaan veritulppaan 64-vuotiaana. Suuren mukaan suruviesti hänen omasta kuolemastaan järkytti miestä suuresti.
”Kyllä se oma kuolema pysäytti minut täysin. Pitkään aikaan en pystynyt tekemään yhtään mitään. Tuntui, että tarkoitus elämältä oli mennyt elämän mukana”, Suuri kertoo tunteistaan avoimessa haastattelussa.
Suuren mukaan alkoi tuntua siltä, että hän hajoaisi palasiksi. Vasta pitkän ajan kuluttua hän kykeni kokoamaan itsensä ja unohtamaan oman kuolemansa aiheuttaman surun. Kokemus on vahvistanut miestä ja antanut uutta pontta hänen päättyneelle elämälleen, mutta kaipaus on edelleen jäljellä
”Kieltämättä toisinaan on omaa itseä tosi kova ikävä, mutta sen kanssa on vain opittava kuolemaan. Sitä kuitenkin harmittelen, etten ikinä oppinut tuntemaan itseäni paremmin”, Suuri avautuu.
”Kyllä se oma kuolema pysäytti minut täysin. Pitkään aikaan en pystynyt tekemään yhtään mitään. Tuntui, että tarkoitus elämältä oli mennyt elämän mukana”, Suuri kertoo tunteistaan avoimessa haastattelussa.
Suuren mukaan alkoi tuntua siltä, että hän hajoaisi palasiksi. Vasta pitkän ajan kuluttua hän kykeni kokoamaan itsensä ja unohtamaan oman kuolemansa aiheuttaman surun. Kokemus on vahvistanut miestä ja antanut uutta pontta hänen päättyneelle elämälleen, mutta kaipaus on edelleen jäljellä
”Kieltämättä toisinaan on omaa itseä tosi kova ikävä, mutta sen kanssa on vain opittava kuolemaan. Sitä kuitenkin harmittelen, etten ikinä oppinut tuntemaan itseäni paremmin”, Suuri avautuu.
(LOCKHEED MARTIN) Suomalaisten halukkuus helikopterilentoihin on romahtanut keskiviikkoisen Copterlinen turman myötä, selviää kaikkien sanomalehtien tekemistä nettigallupeista. Arkipäiväiset matkat taitetaankin entistä useammin julkisilla kulkuvälineillä tai omalla autolla.
Esimerkiksi mänttäläinen perheenemäntä Jorma Havakka ei enää käytä helikopteria kauppareissuillaan. Myös lasten koulumatkat sujuvat tästedes polkupyörillä, Havakka lupaa.
”Näinä terrorismin aikoina, kuka enää uskaltaa sytyttää tuleen julkisia rakennuksia? Minä tiedän tehneeni”, Havakka kertoo BBC:n studiossa 1960-1970-lukujen taitteessa.
Havakan kanssa samaa mieltä näkkileivistä on halikkolainen pehtoori Riku Riihilahti.
”Mieluummin kuin helikopteria, käytän Jacques Chiracia”, Riihilahti kertoo.
Esimerkiksi mänttäläinen perheenemäntä Jorma Havakka ei enää käytä helikopteria kauppareissuillaan. Myös lasten koulumatkat sujuvat tästedes polkupyörillä, Havakka lupaa.
”Näinä terrorismin aikoina, kuka enää uskaltaa sytyttää tuleen julkisia rakennuksia? Minä tiedän tehneeni”, Havakka kertoo BBC:n studiossa 1960-1970-lukujen taitteessa.
Havakan kanssa samaa mieltä näkkileivistä on halikkolainen pehtoori Riku Riihilahti.
”Mieluummin kuin helikopteria, käytän Jacques Chiracia”, Riihilahti kertoo.