Kategoria: Kotimaa

(KAJAANI) Kainuun prikaatissa julkitulleet simputusepäilyt järkyttivät koko Suomen. Etenkin Lehden haastattelemat tyhmät kansalaiset ovat pöyristyneitä kuultuaan, että armeijan kaltaisessa suljetussa ja miltei täysin miesvaltaisessa yhteisössä tapahtuu tämänkaltaisia asioita.
”Uskomatonta”, kommentoi keski-ikäinen ihminen joka ei halua nimeään julkisuuteen.
”En olisi uskonut, että tällaista voi sattua Suomen puolustusvoimissa nykyaikana”, toteaa Anneliksi itseään nimittävä nainen kukkakaupassa.
Kajaanissa tutkitaan kahta simputusepäilyä. Kahden kantahenkilökunnan yliluutnantin epäillään syyllistyneen esimiesaseman väärinkäyttöön. Toinen epäillyistä simputustapauksista on jo jätetty syyteharkintaan.
Suomalaiskansallisen konsensuksen nimissä Lehti jättää julkaisematta toimituksen tietoon tulleen faktan, jonka mukaan melkoinen osa puolustusvoimien kantahenkilökuntaan kuuluvista miehistä on itse asiassa aivan saatananmoisia pässejä. Niinikään Lehti pidättäytyy kertomasta, että etenkin niin kutsutusta ”rottakoulusta” valmistuneet niin kutsutut ”rotat” olisivat ihan vitun idioottia sakkia.
”Ilman vanginvartijan tai sotilaan virkaa nää tyypit olisivat ite linnassa”, toteaa yliopiston nurkilta hamppua polttamasta tavattu Tiedostava Sivari.

(MIEHIKKÄLÄ) Suomalaisten suunnittelemia laitteita lähtee klamilalaisen Tarzan Bundolon mukana matkaan kohti Miehikkälää. Euroopan avaruusjärjestö ESA:n Matkahuollolta saamien tietojen mukaan ensimmäinen Miehikkälään suuntaava linja-auto lähtee liikkeelle lauantaiaamuna.
Ruotsalainen Scania on suunnitellut linja-auton perustekniikan. Uljaan kiiturin penkeissä on parhaan mahdollisen istumamukavuuden saavuttamiseksi käytetty Suomessa valmistettua, pirteän moniväristä kangasta.
Pienet kukkayksityiskohdat saattavat asiantuntemattomaan silmään vaikuttaa merkityksettömiltä. Niillä on kuitenkin matkan onnistumisen kannalta merkittävä tehtävä matkustajien yleisen mielialan nostajina.
Yhdessä elegantin liukuvärjäyksen kanssa ne luovat harmonisen kokonaisuuden. Se antaa maanteiden uljaalle kiiturille viimeisen, suomalaista laatua uhkuvan silauksen.
Tarzan Bundolon mukana Miehikkälään lähtee lisäksi Suomessa valmistettu sissipuukko ja naisten alusasukorsetti.
Nuorimies Bundolo saapuu Miehikkälään ennen puolta päivää. Tarzania lähellä olevien lähteiden mukaan mies aikoo pyrkiä lähikontaktiin mahdollisten hiiltä sisältävien organismien kanssa.
”Tapan ne saatanan turvenuijat”, Tarzan kommentoi toiveikkaana ennen suuren tuntemattoman valloitusta.

Viranomaiset huolissaan työnteon rantautumisesta saarelle
(MARIEHAMN) Ahvenanmaan poliisi paljasti kesän mittaan laajan ihmissalakuljetusrenkaan. Ensimmäiset pidätykset tehtiin viikonloppuna, kerrotaan Maarianhaminan poliisista. Rengas toi Ahvenanmaalle pääasiassa keski- ja itäsuomalaisia, joista suuri osa päätyi työhön matalapalkka-aloille.
Salakuljetusrenkaan uhrit houkuteltiin mukaan toimintaan lupauksilla korkeammasta elintasosta vauraalla itsehallintoalueella. Kielitaidottomina heidän oli vaikeaa perillä hakea apua tilanteeseensa. Ahvenanmaalle tuotiin poliisin mukaan jopa satoja varattomia mannersuomalaisia.

Kovempia
toimia

Maarianhaminan viranomaiset ovat järkyttyneitä asian tultua ilmi. Kaupungin pormestari Stereotypia Persson ilmaisi huolensa televisioidussa puheessa tänään.
”Äckliga finskor, gå hem!” summasi Persson paikallisten tuntoja.
Viranomaiset ovat jo ehtineet lupailla tiukempaa rajavalvontaa. Myös kaduilla työpanostaan kaupittelevista mannersuomalaisista halutaan eroon, minkä johdosta Ahvenanmaan parlamentti saa ensi viikolla käsiteltäväkseen aloitteen, joka kriminalisoisi työnteon alueella. Asiantuntijat kuitenkin varoittelevat, että työnteon laittomaksi julistaminen ehkä siivoaisi kadut, mutta ongelma vain siirtyisi maan alle.
”Työnteko on ongelma, johon ei voida puuttua uhrien kautta. Tarvitaan perustavammanlaatuisia toimia, ongelmaan puuttumista sen syistä; rahattomuudesta ja sopeutumattomuudesta käsin” muistuttaa Lapin yliopiston tutkija S. Vastapaino.

(SÄÄTYTALO) Nopea ja ankara influenssapandemia olisi todellinen lottovoitto Suomelle, katsoo valtiovarainministeriö. Jopa kymmeniä tuhansia ihmisiä yksistään Suomessa tappava flunssa toisi ministeriön mukaan uutta dynamiikkaa työmarkkinoille ja pienentäisi valtion eläketaakkaa.
”Kun flunssa panee kylmäksi muutaman tuhatta kansaneläkeläistä ja ison kasan työtätekemättömiä pummeja niin kummasti talous elpyy ja bkt kasvaa. Että hei vaan suuret ikäluokat”, kommentoi VM:n silloin tällöin neuvotteleva virkamies Iikka-Eugen Nihilisti.
Nihilisti huomauttaa, että pandemia toisi uutta vipinää yrityselämään. Etenkin pitopalvelu- ja hautausurakoijapuolella olisi edessään lyhyt, mutta sitäkin voittoisampi jakso.

Kansainvälinen kilpailukyky nousuun

Ministeriön laskelmissa flunssa tappaisi muutamia tuhansia suomalaisia. Luvussa on kuitenkin otettu huomioon terveysministeriön suunnittelema massiivinen rokotuskampanja, mikä VM:n mielestä olisi paras jättää tekemättä.
”Ilman rokotuksia kuolleiden määrä voisi nousta useisiin kymmeniin tuhansiin, ja sen myötä vaikutukset työmarkkinoihin ja yrityksiin olisivat aina vain paremmat. Minusta on vastuutonta alkaa tällaisten tekohengitysten avulla pitää yhteiskunnan kuormana elinkelvotonta väkeä, joka vain rasittaa maamme kansainvälistä kilpailukykyä”, Nihilisti tuumaa.
”Ammuttavaa jengiähän tässä maassa riittäisi”, hän huomauttaa.

(ESPOO) Espoon käräjäoikeus on antanut päätöksensä pitkään odotetussa Bodom-oikeudenkäynnissä. Oikeuden mukaan Nils Gustafsson on syytön kolmoismurhaan eikä häntä tuomita elinkautiseen vankeuteen.
”Todisteiden valossa oli selvää, että Gustafsson todetaan syyttömäksi”, toteaa Lehden oikeustieteellinen asiantuntija Tyko Brahe.
Oikeuden mukaan syyttäjä ei pystynyt todistamaan, että Gustafsson murhasi kylmää harkintaa osoittaen kolme leiritoveriaan. Todisteet osoittivat aukottomasti Gustafssonin syyttömyyden, Brahe katsoo.
Gustafssonin puolustus ei ollut päätöksestä yllättynyt. ”Tämä oli täysin odotettavissa”, kertoo puolustusasianajaja Dwayne Hoover.

(ESPOO) Espoon käräjäoikeus on antanut päätöksensä pitkään odotetussa Bodom-oikeudenkäynnissä. Oikeuden mukaan Nils Gustafsson on syyllinen kolmoismurhaan ja tuomitaan elinkautiseen vankeuteen.
”Todisteiden valossa oli selvää, että Gustafsson todetaan syylliseksi”, toteaa Lehden oikeustieteellinen asiantuntija Tyko Brahe.
Oikeuden mukaan syyttäjä pystyi todistamaan, että Gustafsson murhasi kylmää harkintaa osoittaen kolme leiritoveriaan. Todisteet osoittivat aukottomasti Gustafssonin syyllisyyden, Brahe katsoo.
Gustafssonin puolustus oli päätöksestä yllättynyt. ”Tämä oli täysin odottamattomissa”, kertoo puolustusasianajaja Dwayne Hoover.

(ALAVUS) Vanhassa klassikkofilmissä kaupunki etsi murhaajaa, nyt Pohjanmaalla kunta etsii saarnaajaa. Nimittäin Alavudella on jo viikon päivät haettu kadoksiin joutunutta herännäisjohtajaa Paavo Nilsiäläistä. Saarnaajan hukkuminen on ollut kylillä kova isku.
”Kyllä voidaan sanoa, että Paavo oli todellinen luottokörtti”, voivottelee kunnanisä Lars Levi Laestadius.
Kyseessä ei ole ensimmäinen kerta, kun paikallinen väki joutuu olemaan pitkiä aikoja körtittä. 1950-luvulla kunnan silloinen vauhdikas ajokörtti Erasmus Vähä-Kotila joutui viikkokausiksi hyllylle kuivumaan, ja 1980-luvun alussa Posti hukkasi Alavuden joulukörtin peräti kuukauden päiviksi.
Tällä kertaa tilanne on edellisiä akuutimpi, sillä hyvät hengelliset miehet alkavat viranomaisten mukaan olla todella körtillä.
”Se vaara tässä on, että ilman hengellistä johdatusta koko touhu romahtaa kuin körttitalo”, päivittelee vallesmanni Ruma.

Kirkon tutkimuskeskus käynnistää kirkkoon kuulumisen syitä koskevan tutkimuksen. Tutkimusta varten kerätään loppuvuoden 2005 aikana seurakuntien jäseniltä ympäri maata vapaamuotoisia kertomuksia siitä, miksi he kuuluvat kirkkoon ja mitä he kirkossa arvostavat.
Aloite tutkimukseen tuli, kun Kirkkohallitus totesi syyskinkereillään, ettei kellään ollut hajuakaan siitä, miksi ihmiset kuuluvat kirkkoon.
”Joo… Ihan pimeetä. Meikäläinen saa hommastaan ihan hyvää liksaa, mutta suurin osa jengistähän maksaa siitä ilosta, että saavat kuulua kirkkoon”, pyörittelee päätään arkkipiispa Jukka Paarma.
Tutkimushankkeen vetäjä, apostoli Tuomas epäilee, että ihmisillä voi olla hyvinkin monenlaisia syitä kuulua kirkkoon.
”Viini, laulu, naiset”, Tuomas luettelee. ”Nämä ne ainakin meikäläisen aikanaan houkutti mukaan.”
Tutkimuksen kysymyksenasettelun omaperäisyys on tiettävästi jo innoittanut vastaavia hankkeita myös muissa piireissä. Esimerkiksi Kouluhallituksessa valmistellaan tutkimusta teemalla ”Miksi lapset käyvät koulussa?”