Kategoria: Kotimaa

(KUUSAMO) Kuusamon Sossonniemessä asuva Lämsä Määttä heräsi aamuyöstä voimakkaaseen räjähdysääneen. Eläkkeelle jäänyt opettaja puki nopeasti päälleen ja astuessaan verannalle näki tilanteen kaikessa karmivuudessaan: hänen postilaatikossaan oli räjäytetty kiinalainen ja irronneita kappaleita löytyi ympäri pihaa.

”Kyllä minä sen tunsin, naapurin Jiang Jieshi se oli. Ei täällä kylällä paljon kiinalaisia ole, ja kun löysin puolet kasvoista tuosta pihapolulta, niin eipä paljon ollut enää arvailtavaa”, eläkeläinen muistelee.
Kuusamon poliisi tutkii tapausta henkirikoksena. Tähän mennessä vahvimmat tutkintalinjat ovat naapurin vitopää-äpärä ja Rahikainen.

(VIROLAHTI) Suomesta Venäjälle suuntautuvan rekkajonon perä ylsi myöhään eilisiltana Vaalimaan rajanylityspaikalle Venäjän puolella. Venäläisviranomaisten mukaan jonon perä tukkii pahoin Venäjältä Suomeen suuntautuvan rekkaliikenteen kaistoja. Tämä saattaa johtaa jonon venymiseen entisestään.
Suuri määrä venäläisiä kuljettajia on jo anonut oleskelulupaa Suomesta. Kuljettajat varautuvat tilanteeseen, jossa Vaalimaan rekkajono yltää jo toista kertaa Suomeen. Tällöin kuljettajien ainoaksi vaihtoehdoksi jäisi odottaa Suomessa tilaisuutta päästä Venäjälle hakemaan lastia ja tämän jälkeen jatkaa suoraan itään osana vaalimaan jonoa.

(VAALIMAA) Venäjän-vastaisen rajan jättimäisiin rekkajonoihin ei ole odotettavissa helpotusta lähiaikoina, kerrotaan liikenneministeriöstä. Ministeriön mukaan jonoihin puututaan raskaalla kädellä vasta, kun ongelma kasvaa sietämättömiin mittasuhteisiin.
”Toisin sanoen emme aio tehdä mitään ennen kuin liikenneministerin tai jonkun korkean virkamiehen lähisukulainen kuolee kolarissa seiskatiellä. Sitä odotellessa”, kertoo lääninviskaali Kerttu Yli-Hohtimet.
Yli-Hohtimet tarkentaa, että liikennepulmiin on periaatteessa valmiina ratkaisusuunnitelma, mutta se otetaan käyttöön vasta, kun ruuhka alkaa haitata pääkaupunkiseudun asukkaita. ”Niistä susirajan puoliryssistä me paskat nakkaamme”, hän pohtii talvilomaltaan Leviltä.

(PORVOO) Suomalaiset ovat perinteisesti olleet ehtoolliselle menevää kansaa. Kansanperinne alkaa kuitenkin olla jo kansanterveydellinen uhka: ehtoollinen on viime vuosina alkanut maistua turhankin hyvin. Esimerkiksi Porvoon kaupunginkirkossa tilanne on pantu merkille.
”Kyllä ehtoolliselle jonot ovat ihan viime aikoina selvästi pidentyneet. Ja täytyy sanoa, että kyllä siellä joukossa on paljon niitä, jotka ihan selvästi jumalaa hakevat” kertaa tilannetta kirkkoherra Einar C2H5OH. Ongelmana on se, ettei selvästi jumalahakuiselta kävijältä voida ehtoollista kieltää, ellei tämä selvästi jo tullessaan ole jumalan vaikutuksen alaisena.
”Kirkollisveroa
nostettava”
Tilanteen vakavuus on saavuttanut myös kansanedustajat. Eduskunta ottaa piakkoin käsittelyyn lain, jolla kirkollisveroa nostettaisiin vähintään takaisin vuoden 2003 tasolle. Monien mielestä veron laskeminen oli virhe alun alkaenkin.
”Tällähän [veron alennuksella] haluttiin vähentää ihmisten tarvetta käydä ehtoollisella naapurimaissa, etenkin syvästi uskonnollisessa Virossa. Nyt kuitenkin kotimaan ehtoollistelu on kasvanut sellaisiin mittoihin, että asialle on jo pakko tehdä jotain” pudistelee päätään kansanterveysvaliokunnan puheenjohtaja Seppo Heikinheimo (38 % vol.).
Lakia vastustavat puolestaan toivoisivat suomalaisen kirkollisveron laskevan yleiseurooppalaiselle tasolle. Rohkeimmat ehdottavat jopa ehtoollisen antamista myös tavallisissa ruokakaupoissa ja kioskeissa.

(TAMPERE) Entinen puoluesihteeri Harri Jaskari aikoo ehdolle kevään eduskuntavaaleissa, vaikka häntä epäillään edelleen kokoomuslaiseksi. Jaskari itse uskoo epäilyksen kaatuvan aikanaan. Jaskaria on syytetty myös parituksesta ja pahoinpitelystä, mutta näistä syytteistä on luovuttu.

”En jaksa uskoa, että äänestäjät uskovat kokoomuslaisuuteeni, vaikka asiaa julkisuudessa yhä puitaisiinkin. En näin ollen näe myöskään tarvetta jättäytyä pois ehdokaslistalta” Jaskari itse kommentoi myöhään eilisiltana Tamperelaisessa työsuhdeasunnossa.
Jaskaria syytetään edelleen myös laittomasta uhkauksesta. Poliisin esitutkinta-aineiston mukaan hän on muun muassa uhannut jatkaa kaikissa luottamustehtävissään, esimerkiksi Tampereen kaupunginvaltuuston jäsenenä.

(KRUUNUPYY) Ilmavoimien koneet ovat moukaroineet tulisesti useita haapanatukikohtia eri puolilla Suomea aamun ja aamupäivän aikana. Toistaiseksi vahvistamattomien tietojen mukaan useita vesi- ja suoalueita sekä rantaniittyjä on pommitettu ainakin Kruunupyyssä, Pylkönmäellä ja Kauniaisissa. Uhreista ei ole tietoa.
Puolustusvoimain komentajan Juhani Kaskealan mukaan pommitukset ovat ”rajoitettu kostotoimenpide” haapanasissien leirejä vastaan. Haapanoiden aseellinen siipi räjäytti syyskuussa itsemurhaiskulla Suomen ilmavoimien Hawk-harjoitushävittäjän Kruunupyyssä. Haapanasissejä epäillään myös useista aikaisemmista ilmavoimien koneita vastaan tehdyistä terrori-iskuista.
Haapana on sorsalintuihin kuuluva muuttolintu, ja sitä tavataan koko maassa aina Lappia myöden. Suurin osa haapanoista on rauhanomaisia kasvissyöjiä jotka lentävät talveksi Länsi-Eurooppaan, mutta hajanaiset aseistetut ryhmät saattavat yrittää talvehtimista Suomessa.
Lukuisista yrityksistä huolimatta haapanasissien kanssa ei ole päästy neuvotteluyhteyteen. Myös tiedot sissien aseellisen toiminnan päämääristä ovat ristiriitaisia.
”Viuu-vi-vi-viuu”, haapanakomentaja Penelope sanoi aamulla antamassaan tiedotteessa ja vannoi, etteivät sissit unohda jäsentensä surmia.
”Kerrrrrrr-kerrrrr-kerrrrr”, komentaja uhkasi.

(MYKOBAKTEERI) Spitaalisten pikkujouluissa vallitsi tänäkin vuonna erittäin rento tunnelma. Paikalle saapunut leprakansa oli liikkeellä hulvattomalla juhlamielellä, ja pikkutunneilla tanssilattialla nähtiin jälleen kerran erittäin irtonaisesti liikkuvia jäseniä.
Juhlijoita oli koolla ennätysmäärä. Etenkin latinalaisesta amerikasta ja Kaakkois-Aasiasta oli saapunut ilahduttavan runsaasti irrottelijoita, kertoo pikkujoulujen yhteydessä järjestettävän leprakonferenssin puheenjohtaja, norjalainen Gerhard Hansen.
”Halusimme tänäkin vuonna järjestää mahdollisimman epämuodolliset juhlat. Aina sattuu ja tapahtuu, sillä tänne saapuvat ihmiset ovat todella parantumattomia vekkuleita”, Hansen yskäisee.

(JÄMSÄ) Jämsän käräjäoikeudessa puidaan parhaillaan heinäkuista kaupunginvaltuuston puheenjohtajan kuolemaa. Syytetty, puheenjohtajan aviomies on jo myöntänyt tapon, mutta syyttäjä vaatii hänelle rangaistusta murhasta. Oikeuteen saapuivat vaitonaisina myös selvästi järkyttyneet iltapäivälehtien toimittajat. Heitä tapaus ei jätä rauhaan, vaikka oikeuden päätös syntyisikin pian.
Murha vai tappo? Teon motiivi? Vangitun mystinen muistamattomuus? Toimittajat eivät edes tiedä, mistä tällä kertaa tulisi kehittää dramatiikkaa henkilökohtaisen murhenäytelmän ympärille. Kuinka levittää perheen suru koko maan ajanvietteeksi?
”Kyllä tämä on hirvittävän raskasta aikaa ollut, tietysti. Heti tapauksen jälkeen tuntikausia mietittiin lööppiä ylitöissä. Olisiko se nyt heti epäilyksiä aviomiehen suuntaan vai tämä perusjuttu, että heidän rakkaansa on poissa ja sitten läheisten haastatteluja” kuvailee omaa kiirastultaan toimittaja Marjukka Ratto.

Pitkä,
raskas tie

Erityisen traumaattisen tapauksesta on toimittajille tehnyt herkullisten yksityiskohtien määrä. Niiden välillä valikoiminen on aiheuttanut useille monia unettomia öitä.
”Yökaudet valvoin miettien, että laitetaanko jutun alkuun 69 veitseniskua, pariskunnan ikäero vai kaksivuotias tytär” kuvailee henkilökohtaista suhdettaan tapaukseen toimituspäällikkö Jallu Hustler.

”Mietin pääni puhki, että mistä näistä ihmisillä kaikkein eniten on oikeus tietää.”
”Laitanko sen veitsen heti, kun siitä on kuva vai odotanko oikeudenkäyntiin asti? Laitetaanko kasvokuvat kaikille palstoille, vai jatketaanko niitä vielä seuraavalle aukeamalle?” painiskeli puolestaan taittovuorossa ollut Tuulia-Seppo Joku Pornolehti.
Monet toimittajakunnan jäsenet ovat kokeneet samanlaisia tunteita tapauksen jälkeen ja oikeusprosessin jatkuessa. Toimittajat ovatkin toivoneet eri yhteyksissä, ettei toimittajien surua esiteltäisi suurissa otsikoissa joka kadunkulmassa. Toimittajien piina ei myöskään helpottane ennen kuin oikeus antaa asiassa päätöksensä kevään mittaan.

Halonen: Ihan pilalle meni koko kemut
(HELSINKI) Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotto oli kääntyä farssiksi. Vieraiden taitamattomuus etiketin suhteen aiheutti juhlan järjestäjille paljon päänvaivaa. Esimerkiksi Mr. Lordin vaimo Johanna osallistui tiettävästi juhlaan ilman varsinaisen kutsun saanutta miestään.
”Kyllä vitutti koko illan, kun senkin huomasin. Jumankekka, meinasin lähteä saman tien kotio” kommentoi illan emäntä, tasavallan presidentti Tarja Halonen tapahtunutta. Presidentin kanslia aikoo tiettävästi vaatia tietämätöntä vaimoa karkotettavaksi maasta.
Paljon
perusvirheitä
Ongelmia aiheutti myös se, että paikalla oli useampia presidenttejä. Henkilökunnan nimenomaisesta kehotuksesta huolimatta presidentit Martti Ahtisaari ja Mauno Koivisto päätyivät tänäkin vuonna vertailemaan penistensä pituuksia. Linnan lehdistöpäällikkö Kaarle Suuren mukaan tämä on ehdottomasti etiketin vastaista ennen iltayhdeksää.
Jo kättelyjonossa nähtiin myös paljon etuilua ja kuultiin useita rasvaisia vitsejä. Niin ikään etikettirikkomuksena voidan pitää sisäministeri Kari Rajamäen kadettien ahdistelemista.
”No mitä? Saa kai sitä hauskaa pitää” kommentoi Rajamäki itse tuoreeltaan molemmat kädet kadettien intiimialueilla.
Poliisi joutui viimein keskeyttämään juhlat naapurien valitettua metelistä.

(HELSINKI/JYVÄSKYLÄ/VAASA) Itsenäisyyspäivän paraateissa oli aamupäivän aikana vältytty vakavilta onnettomuuksilta. Ihmishenkiä ei toistaiseksi ole menetetty, mutta läheltä piti -tilanteita on nähty useita. Poliisi ei kuitenkaan vielä huokaise helpotuksesta.
”Vielä tässä on tämä paluuliikenne monin paikoin kesken” muistuttaa komisario Ilmari Juutilainen liikkuvasta poliisista.
”Kyllä tässä on paljon huonoja merkkejä ilmassa. Liikenteessä on suuri määrä nuoria, erityisesti juuri 18 täyttäneitä kuljettajia. Sitten alla on iso ajoneuvo, esimerkiksi panssarivaunu tai ohjuslavetti joka ei edes ole oma. Suuri juhlapyhä tekee aina vielä oman muutoksensa tuohon liikennekulttuuriin ja siihen, miten siellä käyttäydytään” puistelee Juutilainen päätään.
”Tähän kun vielä lisätään muita nuoria kyytiin ja kannustamaan, sekä katolle esimerkiksi 152 millinen haupitsi, niin kyllä siinä aletaan aika riskiryhmään kuulua.”
Tyypillinen juhlapyhän onnettomuus on tilastokeskuksen mukaan kokemattoman kuljettajan Mainilan kohdalta rajan yli ampuma tykkituli.