Varsinkin Helsingin Sanomien uskotaan aluksi hyötyvän yhteistyöstä, sillä sen rikosuutisointia on pitkään moitittu hampaattomaksi ja tylsäksi. Alibi taas tulee hyötymään pidemmällä tähtäimellä räväkän rikosuutisoinnin tunnettavuuden kasvusta.
Idean rikosuutisointimme terävöittämiseen saimme Helsingissä 1920-1930-luvuilla surmattujen rikosten uhrien kuvien sekä sotien jälkeen liian raakoina kiellettyjen sotakuvien julkaisemisen saamasta positiivisesta vastaanotosta. Varsinkin HS.fi internetpalvelumme käyttäjät ovat olleet haltioissaan näiden historiallisesti merkittävien kuvien laajasta uutisoinnista, ja palaute on poikinut useita uusintakierroksia lehtemme sivuilla, kertoo Helsingin Sanomien kehityksestä vastaava toimituspäällikkö Pekka Kukkonen.
Ettei käy niinkuin Jämsässä
Uusimpana yhteisen toimituspolitiikan tuloksena Helsingin Sanomista mainitaan menettely Jämsässä heinäkuussa surmatun Paula Björkqvistin surman uutisoinnissa.
Verkkopalvelumme uutisetusivulta lukija pääsee klikkaamaan itsensä suoraan murhasta tuomitun aviomiehen vankilasta käsin kirjoittamaan kirjeeseen, joka sisältää muun muassa runsaasti perheenjäsenten kokonaisia nimiä ja otteita salaisista tutkintapöytäkirjoista. Ilman Alibin toimituksen ohjeita tämä ei olisi edes laillisesti mahdollista, puhumattakaan ammattieettisesti, Kukkonen kehuu.
Toisaalta kirjeen julkaiseminen olisi ollut muutenkin uutisen kannalta välttämätöntä, lukijan on lähes mahdoton käsittää rikosuutisen sisältöä sukeltamatta henkilökohtaisesti Jarmo Björkqvistin sairaaseen murhaajanmieleen, Kukkonen arvelee.
Seuraavaksi Helsingin Sanomat alkaa julkaista koulukiusattujen lihavien nuorten hauskoja nettikuvia, joiden tarkoituksena on houkutella lisää nuoria lukijoita. Idea juttusarjaan syntyi Kukkosen mukaan Päivä lehtimiehenä projektin juttupalaverien pohjalta.