Kategoria: Kotimaa

ksilvennoinen
(HELSINKI) Kansalaisjärjestöt ovat ilmaisseet huolensa tavasta, jolla ryyppääminen on kokonaan poistettu peruskoulun yhteisistä tapahtumista. Juhlapyhinä päihtyminen on pitkään ollut osa suomalaista kansanperinnettä, mutta nykyään yhä useammassa koulussa saatetaan pitää korkit kiinni koko joulukuun ajan.
Uuden käytännön puolustajien mukaan nyky-yhteiskunnassa on niin monenlaista ryyppäämiskulttuuria, että niiden yhteensovittaminen on ylivoimaisen vaikeaa.
”Toiset tykkäävät kasvattaa hitaan rauhallisesti punaviinipöhnää, kun taas toisilla on kotimaasta opittu tapa napata kirkasta niin ripeästi, että silmissä pimenee ennen kello kuutta”, kertoo neuvotteleva virkamies Matti Ch₃oh.
Liberaaleimmat ovat ehdottaneet, että kristityt, muslimit ja ateistit opettelisivat jo ala-asteelta alkaen ryyppäämään yhdessä ja toistensa periaatteita kunnioittaen. Kriitikoiden mukaan omista perinteistä luopuminen ikään kuin varmuuden vuoksi ei paranna kenenkään toleranssia vaan toimii luultavasti päinvastoin.
”Ryyppäämisellä on ollut Suomessa niin pitkä ja kiistaton perinne, että sen perustelut ovat päässeet unohtumaan. Monilla kristillisillä juhlapyhillä on vuosituhantinen ryyppäysperinne taustalla. Hyvä esimerkki on pääsiäinen”, muistuttaa artikkelitoimittaja Eki-Eki Juoma.
Kaikissa kodeissa ei välttämättä enää ryypätä jouluna ollenkaan. Tällöin on vaarana, että nuoret eivät sosiaalistu laisinkaan suomalaiseen kansanperinteeseen.
”On eri asia lukea ryyppäämisestä oppikirjasta kuin osallistua koko joulukuun kestävään kansanperinteeseen, jossa opettajat, vanhemmat ja oppilaat ovat aivan tuhannen päissään. Voisimmeko kutsua itseämme enää suomalaisiksi, jos lapsemme eivät puhaltaisi joulukirkossa yli kahta promillea?” Eki-Eki Juoma sanoo.

Andrea Costa
(KINOS) Helsingin kaupunki ehdottaa, että perinteisesti huhtikuun 1. päivänä vietettävä aprillipäivä siirrettäisiin marras–joulukuun vaihteeseen, jolloin ensimmäinen lumimyrsky vetää kaiken tyystin perseelleen vaikka kaikki esittävät, että ei tässä mitään ja juu.
”On varauduttu talvikeliin kihihihihihi”, kommentoivat yksityisautoilijat.
”Ei paljon raideliikenteessä tunnu kihihihihhi”, kommentoi VR.
”Kaikki pelaa niin maan perusteellisen hyvin kihihihihihihihi”, kommentoi HSL.
Lopuksi kaikki osapuolet olivat hyvin tyytyväisiä nokkeluuksiinsa ja paiskasivat kättä.

(ETELÄRANTA 10) Elinkeinoelämän Keskusliitto on tyytyväinen uusimmassa Helsingin Sanomien Kuukausiliitteessä julkaistuun advertoriaaliin. EK:sta kerrotaan, että järjestö aikoo jatkossakin hyödyntää tekstimainontaa samassa lehdestä.
”Copywriter Seija Sartti on onnistunut oikein hienosti luomaan kokonaisuuden, joka sulautuu taitavasti lähes osaksi lehden journalistista sisältöä”, EK:sta kiitellään.
Lehdelle tulee mieleen muuankin nainen, joka vuodesta toiseen kirjoittaa yksisilmäisiä valitusvirsiä. Asiantuntija Y pitää tätä merkkinä siitä, että yksittäistapausten varaan rakennettuja yleistyksiä kannattaa välttää lehtijutuissa, paitsi jos ei vaan jaksa.

(KANSANVALTA) Elinkeinoministeri Jyri Häkämies (EK) unohti tänään pitämässään tiedotustilaisuudessa, onko hän siirtymässä elinkeinoministerin tehtävästä Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtajaksi vai päinvastoin. Häkämies totesi puheessaan olevansa ”erittäin tyytyväinen päästessään aloittamaan uudessa toimessaan ministerinä”, piti sitten pienen tauon ja korjasi ”eikunsiis siinä uudessa, ihan eri toimessa, jossa teen aivan eri hommaa kuin ministerinä, eli tällä kertaa ajan suurpääoman omistajien etuja.”
Pääministeri Jyrki Katainen (EK) ei pitänyt virhettä merkittävänä. Hän kertoi tukevansa Häkämiestä tämän päätöksessä.
”On hienoa, että meillä on niin toimiva yhteistyö, että etujärjestöstä voidaan siirtyä suoraan keskeisen ministerin paikalle. Ei vaan toisin päin. Miten se oli? Kumpi niistä oli se, missä aina välillä piti valituttaa itsensä kampanjalla?”, Katainen summasi.
Ensimmäisenä toimenaan tuoreena ministerinä Häkämies ilmoitti asettavansa työryhmän esittämään keinoja sanojen ”karenssi” ja ”sisäpiiritieto” poistamiseksi suomen kielestä.
HUOM! Tekstiä on editoitu. Ministerin nimi on muutettu Karista Jyriksi, koska meni liian metaksi. Pääministeri Kataisen nimi on säilytetty ennallaan.

Adam Foster
(HELSINKI) Hallitus aikoo antaa eduskunnan käsiteltäväksi ehdotuksen, joka lähettäisi selkeän signaalin kaikille suomalaisille. Valmistelut on tehty huolella, sillä signaalin lähettämisen suunnitteleminen alkoi jo heti hallituskauden alussa. Johtavat ministerit ovatkin varmoja siitä, että lainmuutos tekee tehtävänsä.
”Uusi laki lähettää signaalin, josta ei voi erehtyä. Siitä olemme varmoja”, sanoi pääministeri Jyrki Katainen.
”Olen erittäin tyytyväinen siihen, että uuden lain kustannusvaikutus on tasan nolla euroa. Kukaan ei joudu maksamaan senttiäkään enempää, mutta kukaan ei myöskään saa latiakaan lisää. Silti uudistuksen lähettämä signaali on ehdottoman selkeä”, sanoi valtiovarainministeri Jutta Urpilainen.
Hallituspuolueet vakuuttavat seisovansa järkähtämättöminä ehdotuksen takana. Itse asiassa valmisteluprosessi on ollut niin perinpohjainen, että ne ovat ehtineet seisoa myös sen edessä, sivuilla, päällä ja alla.
”Haluan vielä korostaa, että tämän uudistuksen lähettämä signaali on ehdoton – hallitus ei pelkää lähettää signaaleja”, alleviivasi pääministeri Katainen, ja jatkoi: ”Se on säteilevä, herra. Uuh!”

() Järjettömiä ja vastenmielisiä raakuuksia muslimimaissa lietsonut elokuva ”The innocence of muslims” on kiinnitetty Suomen sananvapausfestivaalien vetonaulaksi. Suomalaiset sananvapausaktivistit Reijo Järki ja Tero Harkinta pitävät elokuvan levittämistä mahdollisimman laajalle fiksuimpana juttuna, minkä kukaan ikinä voisi keksiä.
”Koska sekopäät Lähi-idässä tarvitsevat juuri tällaista materiaalia saadakseen todistettua länsivastaisen propagandansa oikeaksi, meidän on tuotettava ja esitettävä juuri sitä, ” sanoo Järki.
”Emme saa antaa järjettömään väkivaltaan turvautuville terroristeille periksi näyttämällä, että heidän väitteensä eivät pidä paikkaansa,” muistuttaa puolestaan Harkinta. Hänen mukaansa molemmilla aktivisteilla on jo vuosien kokemus mielekkäästä keskustelusta uskonnon ja politiikan alueella.
”Vedimme 70-luvulla useita koko Pohjois-Irlannin kattaneita stand-up-kiertueita, joilla kerrottiin ainoastaan vitsejä paavista. Näin edistimme sananvapautta merkittävällä tavalla.”
Tärkeä elokuva
”Kaikkein tärkeintä, mitä elokuvalla saavutettiin oli sen todistaminen, että Lähi-idässä poliittiset ja uskonnolliset jännitteet ovat juuri nyt niin suuria, että pienikin provokaatio voi laukaista verisiä mellakoita. Me emme nimittäin tienneet sitä aikaisemmin”, Järki toteaa sormi kolmatta niveltä myöten nenässä. Harkinta on samoilla linjoilla.
”Tämän tärkeän tiedon todistamiseksi kannatti menettää muutama ihmishenki. Tällä hetkellä etsimme festivaaleille vielä sellaista elokuvaa, joka näyttäisi toteen, että Suomen muslimeista osa luultavasti ei haluaisi nähdä tätä toista elokuvaa lainkaan. Se todistaisi meille edelleen sen, että he haluavat tänne täysin totalitaristisen yhteiskunnan.”
Lehden toimitus korostaa vielä lopuksi, että kyllä, väkivalta on aina tuomittavampaa kuin elokuvien tekeminen, mutta koska tämä on vähän niinkuin itsestäänselvyys, voitaisiin väkivallan tuomitsemisen lisäksi keskustella myös niiden elokuvien tekemisen järkevyydestä. Ja ei, muslimeita kritisoivia elokuvia ei pitäisi kieltää lailla, mutta edelleen, ei se muslimien provosoiminen mikään itseisarvokaan ole. Ei ainakaan ihmishenkien arvoinen. Jos edes ajattelit näistä nillittämistä, niin tunge rauhassa pää takaisin perseeseen, vitun ääliö.

(KAUKANAPOISSA) Presidentti Sauli Niinistön käynnistämä hanke esittää suurta joukkoa pieniä arjen tekoja, joita poliitikot voisivat tehdä nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Kampanjassa ehdotetaan poliitikoille, että nämä takaisivat esimerkiksi riittävät opinto-ohjaus- ja koulukuraattoripalvelut kaikille peruskoululaisille.
”Onko ihan pakko puhua pelkästään yhteisöllisyydestä ja vanhempien vastuusta? Oletko oikeasti sankari, jos kerrot, että jokaisen perheen on ennen kaikkea pärjättävä omillaan, etenkin niiden kaikkein heikoimmassa asemassa olevien?” kampanjassa vedotaan. Erityistä huomiota kiinnitetään esimerkiksi täysin riittämättömään ennaltaehkäisevään mielenterveystyöhön nuorten parissa.
Presidentti itse kertoi tiedotustilaisuudessa perjantaina olevansa erittäin tyytyväinen kampanjaan. Pieniä neuvoja arjen parantamiseksi on koottu kaikkien saataville nettiin sivulle kokoomus.fi ja pieneksi kirjaseksi nimeltä Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma 22.6.2011.

J. Stephen Conn
(TEURASTAMO) Suomen kansa on viettänyt tänään suuren osan päivästä miettiessään, haluaisiko se mieluummin kiduttaa ja murhata vai kenties sittenkin murhata ja kiduttaa rikollisia. Suuri joukko kasvoillaan näppäimistöjä hakkaavia kansalaisia on internetissä punniskellut, kannattaisiko kammottavista rikoksista epäiltyjä tai tuomittuja ihmisiä panna hengiltä nopeasti vai hitaasti.
”Itse olen toivonut jo pitkään, että pääsisin kuristamaan hengiltä seksirikoksia tehneitä ihmisiä”, kommentoi Reijo Oikeus-Waltio.
”Mielestäni ainoa oikea tapa rangaista hirvittävästä, lapseen kohdistuvasta rikoksesta on se, että nimetön väkijoukko kiduttaa tekijää mahdollisimman pitkään ennen kuin jokainen käy vuorollaan lyömässä häntä kirveen hamarapuolella päähän. Se on ainoa oikeudenmukainen keino”, pohti puolestaan Santeri Ei-Kuori.
Kansan keskuudestaan löytämät asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että munat irti leipäveitsellä ja tungetaan irtileikattu kulli ukon sieraimiin, niin ottaapa kerrasta opikseen ja sehän toimii samalla varoituksena muille potentiaalisille mielenvikaisille.
”Tosin tässä tapauksessa huolehtisin siitä, että käsiteltävä yksilö on kytkettynä erilaisiin elämänylläpitojärjestelmiin, ettei häneltä lähde taju ennen kuin kidutus on saatu päätökseen”, kommentoi Raakel Humaani von Käsilaukku.