”Tarvittava koherenssi ja loogisuus puuttuvat. Sitäpaitsi vihapuheen pitäisi jo määritelmällisesti lietsoa jonkinlaista aggressiota, nämä kyllä herättävät täysipäisessä lukijassa lähinnä säälinsekaista ihmetystä ja epäuskoista naurahtelua. Tai sitten ne ovat aivan nerokasta parodiaa äärimmäisestä paranoiasta”, arvioi Jyväskylän yliopiston nollatutkimuksen huippuyksikön dosentti Antti Veijo-Seppo.
Asiantuntijat huomauttavat, että korkeasti koulutetun henkilön voisi olettaa osaavan perustella mielipiteensä ja osata lukea tilastoja sekä mm. aakkosia. Halla-aho on taustaltaan ylikoulutettu kielenkääntäjä.
”Jos mietitään että tämän kirjoittaja on tosiaan korkeimman yliopistollisen tutkinnon suorittanut henkilö, on suomalainen koulujärjestelmä todellakin kriisissä”, arvioi Helsingin olanyliopiston kielitieteellis-seminologisen tutkimusyksikön professori Herbert J’Accuse.
J’Accuse huomauttaa, että toki suurimpaan osaan suomalaisesta julkisesta keskustelusta pätevät samat sanat mitä Halla-ahonkin kannanottoihin. Hän kollegoineen suhtautuu kuitenkin nuivasti ajatukseen siitä, että keskustelun tasoa voitaisiin nostaa puuttumalla perustuslailliseen sananvapauteen. Veijo-Seppo esittää, että tehokkaampia olisivat asetustasoiset tarkennukset.
”Olisi jo korkea aika sisällyttää lakiin yleisesti maailmalla tunnettu vitunmoisen tyhmyyden rangaistavuuspykälä, jatketun tyhmyyden kielto sekä ehdoton ei julkiselle prinsessamarttyyriudelle”, hän sanoo. Varsinaisen ns. sananvapauskortin Veijo-Seppo kehottaa työntämään lähinnä perseeseen.

