Tekijä: toimitus

Alessandro Pisani
(BITTE) Yhä useampi turisti on sitä mieltä, että Helsinki on uusi Berliini. Saksalaisturisti Eufrat Ararat on erityisen vakuuttunut asiasta.
”Jawohl, tästä tulee ihan mieleen 1100-luvulla perustettu kotikaupunkini, jossa metron rakentaminen aloitettiin 1896”, Ararat sanoo seisoessaan kaupungin vielä 30 vuotta sitten jakaneen jättimäisen muurin varjossa. ”Tuolla olivat vartiotornit ja tuolla piikkilankaa”, hän viittilöi Töölön suuntaan.
Eriäväkin mielipiteitä löytyy. Yhdysvaltoihin emigroitunut Jaakko Malakias on Suomeen palattuaan hämmästynyt siitä, miten nopeasti Helsingistä on tullut uusi New York.
”Näen oikein sieluni silmin, millaiset henkiset arvet kaupunkia henkisessä kuristusotteessa 1800-luvulla pitänyt irlantilaisten maahanmuuttajien klikki on jättänyt Helsinkiin”, hän arvelee terrori-iskussa tuhoutuneiden pilvenpiirtäjien tilalle rakennetun 541-metrisen One World Trade Centerin juurella.
Erityisen varmoja molemmat turistit ovat siitä, että 3,5 ja 8 miljoonan asukkaan Helsingissä on paljon luovan luokan ammattilaisia, jotka käyvät lomilla Berliinissä ja New Yorkissa, koska ne ovat uusi Helsinki.

Stuart Williams
(SUOMEN KANSANTASAVALTA) Ylen Sonderkommandot hyökkäsivät yöllä lukuisten vaikea- ja monivammaisten ihmisten koteihin. Verorahoilla maksetut erikoissotilaat surmasivat satoja puolustuskyvyttömiä ihmisiä sänkyihinsä heidän vielä nukkuessaan. Poistuessaan kommandot sytyttivät talon palamaan ja ampuivat kaikki silminnäkijät.
Viimeisimpien tietojen mukaan erikoisryhmä on linnoittautunut Kampin keskukseen infonäytön taakse, josta tarkk’ampujat murhaavat ohikulkijoita laukaus kerrallaan. Tätä ennen sotilaat olivat kiertäneet maakunnissa puukottamassa ihmisiä.
Asiasta kertoi ensimmäisenä Nelosen uutiset, Helsingin Sanomien pääkirjoitus, Helsingin Sanomat, Aamulehti, Keskisuomalainen oyn vuosikertomus, Ilta-Sanomat, Iltalehti ja varmuuden vuoksi Helsingin Sanomien pääkirjoitus vielä uudestaan.

(AUTOMUSEO) Valtaosa lukijoista ei pysty erottamaan Turun Sanomia ja Turpaan Saatana -julkaisua toisistaan, paljastaa Lehden teettämä mielipidekysely. Toinen julkaisuista pyrkii parodioimaan toista, mutta haastatelluista 92 prosenttia ei kyennyt sanomaan kumpi on kumpi.
”Herjausta. Tämä on herjausta. Ei siis tuo äskeinen sanomani vaan se toinen julkaisu”, kommentoi pr-työhön palkattu näyttelijä Kari Ketonen.
Mediatutkija Lothar Mandrake pitää sekaannuksia ymmärrettävänä, sillä todellisuuden ja parodian rajat ovat usein yhtä häilyviä kuin ulottuvuuksien välillä irvokkaasti kiemurteleva hulluuden verho.  Mandrake kuitenkin tarjoaa lukijoille kätevän lukuohjeen.
”Jos jonkun henkilön puheet kuulostavat täydellisen pikkusieluisuuden ja naurettavan vitsin yhdistelmältä, niin silloin kyseessä on vitsi. Tiesi henkilö sitä itse tai ei.”
Samizdat Oy ei ole samaa konsernia Turun toriparkki Oy:n kanssa.

ksilvennoinen
(HELSINKI) Kansalaisjärjestöt ovat ilmaisseet huolensa tavasta, jolla ryyppääminen on kokonaan poistettu peruskoulun yhteisistä tapahtumista. Juhlapyhinä päihtyminen on pitkään ollut osa suomalaista kansanperinnettä, mutta nykyään yhä useammassa koulussa saatetaan pitää korkit kiinni koko joulukuun ajan.
Uuden käytännön puolustajien mukaan nyky-yhteiskunnassa on niin monenlaista ryyppäämiskulttuuria, että niiden yhteensovittaminen on ylivoimaisen vaikeaa.
”Toiset tykkäävät kasvattaa hitaan rauhallisesti punaviinipöhnää, kun taas toisilla on kotimaasta opittu tapa napata kirkasta niin ripeästi, että silmissä pimenee ennen kello kuutta”, kertoo neuvotteleva virkamies Matti Ch₃oh.
Liberaaleimmat ovat ehdottaneet, että kristityt, muslimit ja ateistit opettelisivat jo ala-asteelta alkaen ryyppäämään yhdessä ja toistensa periaatteita kunnioittaen. Kriitikoiden mukaan omista perinteistä luopuminen ikään kuin varmuuden vuoksi ei paranna kenenkään toleranssia vaan toimii luultavasti päinvastoin.
”Ryyppäämisellä on ollut Suomessa niin pitkä ja kiistaton perinne, että sen perustelut ovat päässeet unohtumaan. Monilla kristillisillä juhlapyhillä on vuosituhantinen ryyppäysperinne taustalla. Hyvä esimerkki on pääsiäinen”, muistuttaa artikkelitoimittaja Eki-Eki Juoma.
Kaikissa kodeissa ei välttämättä enää ryypätä jouluna ollenkaan. Tällöin on vaarana, että nuoret eivät sosiaalistu laisinkaan suomalaiseen kansanperinteeseen.
”On eri asia lukea ryyppäämisestä oppikirjasta kuin osallistua koko joulukuun kestävään kansanperinteeseen, jossa opettajat, vanhemmat ja oppilaat ovat aivan tuhannen päissään. Voisimmeko kutsua itseämme enää suomalaisiksi, jos lapsemme eivät puhaltaisi joulukirkossa yli kahta promillea?” Eki-Eki Juoma sanoo.

(MOLESTUS SENECTUS) Yksikään suomalainen joukkoviestin ei suorittanut matematiikan ylioppilaskoetta hyväksyttävin tuloksin tänä keväänä. Ylioppilastutkintolautakunnan mukaan huolestuttavinta tuloksessa on, että se on toistunut samanlaisena jo useiden vuosien ajan.
”Joka vuosi ainoana kysymyksenä on kehittää menetelmä lukioiden vertailemiseksi, ja joka joka vuosi kaikki mediat hoitavat sen ihan päin persettä asettamalla koulut yo-arvosanojen mukaiseen järjestykseen”, tuskailee tutkintosihteeri Mauri Spss.
Ylioppilastutkintolautakunnan mukaan lehtien jatkuva turoilu on painanut normitetun pistejakauman niin länään, että kokeesta saisi approbaturin jo menetelmällä, jossa järjestys perustuu kolmen promillen humalassa pelattuun darts-otteluun.
”Erityisen masentavaa on, että joka vuosi preliminääreissä käydään läpi parempia vertailutekniikoita, mutta kirjoituksiin mennessä keloaivot ehtivät unohtaa kaiken ja vouhkaavat yo-papereiden keskiarvoista”, Spss sanoo.