(MARCIA LONKA) Suomen valtio, kaikki lapset ja erityisesti vanhukset, jotka koskaan eivät saa niin hyvää hoitoa kuin ansaitsisivat vaikka tämä maa on rakennettu hiellä ja työllä ja sotimalla mutta nykyään ihmiset eivät ole edes siihen tyytyväisiä kun potkitaan päähän ihan puhtailla kengillä ja usein jopa sisätiloissa eikä ihan kovin pitkään kerrallaan ja olin sanomassa että pelastuivat liki varmalta tuskalliselta ja sadistisesti pitkitetyltä kuolemalta, kun lentoemäntien ja stuerttien lakko viimein loppuviikolla päättyi peräti kymmenen raskaan, ahdistavan ja ihan tosi tyhmän päivän jälkeen.
Liki kaikki asiantuntijat, eli peruskoulun yhteiskuntaopista noin seiskan saaneet toimittajat, arvioivat että yksikin päivä liikaa olisi syössyt koko maamme tuliseen rikinkatkuiseen järveen, josta ei nousta edes nuorten toimeentulotukea leikkaamalla.
”On selvää, ja kun sanon että on selvää, tarkoitan että näin meille on elinkeinoelämän johdosta jankattu ja mehän sen uskomme koska eipä tässä paljon muuhun ole aikaa tai kykyä, että nykymaailmassa työntekijöiden etuja pitää leikata, koska niitä pitää leikata, koska niitä pitää leikata”, arvioi skribentti Jaakko Toimittajan-Kommentti.
Hän muistuttaa että aukottomasti on todistettu, tai ainakin kai sanottu joskus jossain jollekin, että henkilöstökulut vievät yritysten tuloista jopa 152 prosenttia, joten niitä on pakko leikata, koska muilla tavoin ei voida säästää tai hankkia lisätuloja eikä mitään muutakaan, älkää nyt jaksako kysellä tällaisia vaikeita kun mulla on kiire kentälle kyselemään Mantereen perheeltä, paljonko harmittaa kun Kaukoidän loma vaihtuikin lomaan Välimerellä varmaan hurjan paljon ja eikö olekin aika vaikeeta mitä.
”Lisäksi on aivan kestämätöntä, että Suomessa lakko-oikeus on taattu myös niille, joiden lakoista on jotain vaikutuksia”, Toimittajan-Kommentti lukee vielä lopuksi paperista.
Lehti yritti vielä tavoittaa toimituksen seinää kommentoimaan, eikö joskus ollut puhetta sellaisesta kuin tasapuolisesta journalismista, mutta sillä oli liian kiire keksiä kansalaisjournalistista lähestymistapaa.
Tekijä: August Elokuu
(HS NEXT) Lehden odotettu ulkoasu-uudistus on saanut voittopuolisen myönteisen vastaanoton lukijoiden keskuudessa. Päätimme tehdä asiasta näin ihan oikean jutun, jotta kaikki lukijat tietäisivät, mitä mieltä he ovat tai ainakin pitäisi olla. Uutta Lehteä kuvataan entistä helppolukuisemmaksi, jopa 60% heleämmäksi ja kaksi kertaa tuuheammaksi.
”Mikä vittu siinä on että sivu on koko ajan nurin? Nyt se pää perseestä helvetin nörtit”, riemuitsee seinäjokelainen lukijamme Leena Yksi-Sarvi. Samoilla linjoilla on nimimerkki Rengon Kobra, joka on tyytyväinen sisällön yhä monipuolisempaan ilmeeseen.
”Juu ei toimi. Ei toiminut eilen eikä toimi nytkään, kiitos vaan”, hän kiittelee. Pientä kritiikkiäkin on toimitukseen tullut, mutta rakentavassa hengessä.
”SAATANA!” pohtii turkulainen kestotilaaja Haminan tekninen lautakunta.
Lehden kehitystiimi ottaa mielellään vastaan uusia ehdotuksia sivuston kehittämisestä ja myy ne kalliilla eteenpäin.
”Mikä vittu siinä on että sivu on koko ajan nurin? Nyt se pää perseestä helvetin nörtit”, riemuitsee seinäjokelainen lukijamme Leena Yksi-Sarvi. Samoilla linjoilla on nimimerkki Rengon Kobra, joka on tyytyväinen sisällön yhä monipuolisempaan ilmeeseen.
”Juu ei toimi. Ei toiminut eilen eikä toimi nytkään, kiitos vaan”, hän kiittelee. Pientä kritiikkiäkin on toimitukseen tullut, mutta rakentavassa hengessä.
”SAATANA!” pohtii turkulainen kestotilaaja Haminan tekninen lautakunta.
Lehden kehitystiimi ottaa mielellään vastaan uusia ehdotuksia sivuston kehittämisestä ja myy ne kalliilla eteenpäin.
(VOLGOGRAD) Lakkoilevien lentoemäntien työeduista ja palkkauksesta on noussut kova kohu, ja kun sanon kohu, tarkoitan että kymmenkunta työtöntä idioottia jauhaa siittä katkeraa marinaa meidän keskustelupalstallamme, mutta täytyyhän tätä omaa verkkolehteä jollain tempulla promota ja huijata ihmisiä klikkailemaan paskajuttuja, joissa on vähemmän sisältöä kuin broilerpyöryköiden ravintosisältölistassa, ja niin, missäs minä olinkaan.
Eniten puhetta ovat herättäneet lentoemäntien palkat, jotka ovat palkkatyöläisten kovimpien joukossa, jos listalta jätetään kätevästi eikä yhtään tarkoitushakuisesti pois aika iso kasa ammatteja, sekä merkittävät työaikaedut. Lentoemännät saavat usein ns. vapaapäiviä, ja työvuorojen väliin jätetään jopa ns. lepoajaksi kutsuttuja taukoja, joiden aikana ei tarvitse tehdä töitä lainkaan. Ajatelkaa! Ei meillä Laukon kartanon mailla sellaisia ole.
Asiantuntijat, joilla ei ole juuri mitään kytkentää työnantajajärjestöön ja jos onkin, ei nyt tehdä siitä mitään suurta numeroa, huomauttavat, että jo lentoemännän alkupalkka on monesti suurempi kuin keskimääräisen sotaveteraanin mediaanipalkka. Kyselyissä kansa on pitänyt tätä suurena vääryytenä. Joidenkin työlainsäädännön eksperttien mielestä ero voi tosin johtua siitä, että sata prosenttia veteraaneista on itse asiassa palkkatulon ulkopuolella eläkkeellä.
Selitystä on kuitenkin moitittu arjen realiteettien unohtamisesta ja semanttisesta kikkailusta, koska se ei vastaa niitä ennakkoluuloja joita minulla ja parilla kaverillani on.
Eniten puhetta ovat herättäneet lentoemäntien palkat, jotka ovat palkkatyöläisten kovimpien joukossa, jos listalta jätetään kätevästi eikä yhtään tarkoitushakuisesti pois aika iso kasa ammatteja, sekä merkittävät työaikaedut. Lentoemännät saavat usein ns. vapaapäiviä, ja työvuorojen väliin jätetään jopa ns. lepoajaksi kutsuttuja taukoja, joiden aikana ei tarvitse tehdä töitä lainkaan. Ajatelkaa! Ei meillä Laukon kartanon mailla sellaisia ole.
Asiantuntijat, joilla ei ole juuri mitään kytkentää työnantajajärjestöön ja jos onkin, ei nyt tehdä siitä mitään suurta numeroa, huomauttavat, että jo lentoemännän alkupalkka on monesti suurempi kuin keskimääräisen sotaveteraanin mediaanipalkka. Kyselyissä kansa on pitänyt tätä suurena vääryytenä. Joidenkin työlainsäädännön eksperttien mielestä ero voi tosin johtua siitä, että sata prosenttia veteraaneista on itse asiassa palkkatulon ulkopuolella eläkkeellä.
Selitystä on kuitenkin moitittu arjen realiteettien unohtamisesta ja semanttisesta kikkailusta, koska se ei vastaa niitä ennakkoluuloja joita minulla ja parilla kaverillani on.
Kategoriat
Suomi hiljentyi muistelemaan sotimista
(MAUDITE SOIT LA GUERRE) Suomi on hiljentynyt muistelemaan sotaa ja tappamista. Ympäri maata päivää on vietetty perinteisin menoin, eli uhoamalla, ylistämällä nuorten miesten silmitöntä joukkomurhaamista epämääräisten nationalististen aatteiden puolesta ja esittelemällä aseita, joilla tappamista voidaan tulevaisuudessakin jatkaa.
Päivän viettoon suhtautuvat hartaimmin ne, joilla ei ole kyseisistä asioista mitään omakohtaista kokemusta, mutta vahva usko siitä, että se on jotain perin hienoa ja että siihen liittyy erottamattomasti vaakunaleijonan esittely ja heikko äidinkielen taito. Moniin ikkunoihin on sytytetty kaksi kynttilää symboloimaan sitä, että suunnaton verenvuodatus, inhimillinen kärsimys ja tuska voidaan oikeuttaa abstraktilla itsenäisyyskäsitteellä, joka on kuitenkin niin olemattoman hatara, että se on muka heti uhattuna, jos rajojen sisäpuolelle sattuu yksikin vääränvärinen tai jos keväisin ei lauleta suvivirttä, ei sillä että juuri kukaan sanoja muistaisi.
Päivän juhlamenoihin kuuluu myös komeiden titteleiden jakaminen henkilöille, jotka ovat onnistuneet kiertämään ansiotuloveroja. Illalla ryypätään.
Päivän viettoon suhtautuvat hartaimmin ne, joilla ei ole kyseisistä asioista mitään omakohtaista kokemusta, mutta vahva usko siitä, että se on jotain perin hienoa ja että siihen liittyy erottamattomasti vaakunaleijonan esittely ja heikko äidinkielen taito. Moniin ikkunoihin on sytytetty kaksi kynttilää symboloimaan sitä, että suunnaton verenvuodatus, inhimillinen kärsimys ja tuska voidaan oikeuttaa abstraktilla itsenäisyyskäsitteellä, joka on kuitenkin niin olemattoman hatara, että se on muka heti uhattuna, jos rajojen sisäpuolelle sattuu yksikin vääränvärinen tai jos keväisin ei lauleta suvivirttä, ei sillä että juuri kukaan sanoja muistaisi.
Päivän juhlamenoihin kuuluu myös komeiden titteleiden jakaminen henkilöille, jotka ovat onnistuneet kiertämään ansiotuloveroja. Illalla ryypätään.
(BEMBÖLE) Helsingin kaupunki uskoo voivansa korjata kiperän asuntopulansa jo muutaman vuoden sisällä. Virkamieslähteiden mukaan ongelmaan on löydetty vastikään erittäin nopea ja kustannuksiltaan edullinen ratkaisu.
”Alkaen syksystä 2011 kaupunki pumppaa Töölönlahden täyteen arseenia. Näin syntyvälle elinkelpoiselle asuinalueelle sijoitetaan pääkaupunkiseudulle tulijoiden ylijäämä. Mahdollista on, että lisätilan myötä kaupunki voi jopa myydä joitain kiinteistöjään ja vähentää tällä tavoin kunnallisveroon kerääntyviä nousupaineita”, pohtii viskaali Johannes Vanha-Pitsi.
Vaikka monet asiantuntijatkin ovat epäilleet arseenilammikon houkuttelevuutta varsinkin lapsiperheille, arvelee Vanha-Pitsi, että keskeinen sijainti, mainiot liikenneyhteydet ja kohtuullinen hintataso ovat vetovoimatekijöitä.
”Aina tämä Histan voittaa”, hän tokaisee.
Kaupungin suunnittelutoimisto muistuttaa, että monet läheisen Tokoinrannan lähiön asukkaista ovat jo vuosikausia testaneet Töölönlahden soveltuvuutta lyhyt- ja pitkäaikaiseen asumiseen. Saadut kokemukset ovat olleet hyviä, joskin äänekkäitä.
”Ja paskanahan koko lahti on jo valmiiksi”, toimiston tiedotteessa todetaan.
”Alkaen syksystä 2011 kaupunki pumppaa Töölönlahden täyteen arseenia. Näin syntyvälle elinkelpoiselle asuinalueelle sijoitetaan pääkaupunkiseudulle tulijoiden ylijäämä. Mahdollista on, että lisätilan myötä kaupunki voi jopa myydä joitain kiinteistöjään ja vähentää tällä tavoin kunnallisveroon kerääntyviä nousupaineita”, pohtii viskaali Johannes Vanha-Pitsi.
Vaikka monet asiantuntijatkin ovat epäilleet arseenilammikon houkuttelevuutta varsinkin lapsiperheille, arvelee Vanha-Pitsi, että keskeinen sijainti, mainiot liikenneyhteydet ja kohtuullinen hintataso ovat vetovoimatekijöitä.
”Aina tämä Histan voittaa”, hän tokaisee.
Kaupungin suunnittelutoimisto muistuttaa, että monet läheisen Tokoinrannan lähiön asukkaista ovat jo vuosikausia testaneet Töölönlahden soveltuvuutta lyhyt- ja pitkäaikaiseen asumiseen. Saadut kokemukset ovat olleet hyviä, joskin äänekkäitä.
”Ja paskanahan koko lahti on jo valmiiksi”, toimiston tiedotteessa todetaan.
(FETUS) ”Niin että vittu saatana on se kun ei ihmiselle että sitä ei anneta kun tarvitsee ja ohessa paperi dogumentti alle kirjoitus lääkäriltä. Missä ovat?” Melkoista kapulakieltä ja epäselvää jargonia. Juuri tällaisten kansalaisten tuottamien virallisten asiakirjojen kanssa viranomaiset joutuvat tekemisiin päivittäin – siitä huolimatta, että hallintolaki edellyttää kansalaisia käyttämään asiallista, selkeää ja ymmärrettävää suomea.
On edellyttänyt jo pitkään.
”Laki on ollut voimassa vuosia, mutta viesti ei näy menneen perille. Edelleen kansalaiset käyttävät kankeaa ja usein täysin käsittämätöntä kieltä, jota ei asiantuntijakaan aina osaa tulkita”, kertoo kielentutkimuksen professori Antti Äng-Glottis.
Tutkijat vaativat, että seuraavan hallituksen tulisi puuttua kansalaisten kielenkäyttöön roimin ottein. Äng-Glottis huomauttaa, että vaikeaselkoinen kansalaispuhe on pahimmillaan uhka kansalaisten oikeusturvalle. Kielenkäyttöä selkeyttämällä voisi saada niin julkisen talouden säästöjä kuin parempia palveluja kansalaisille.
”Missä minun eläke päätös rahat kun on ratakisu tullut jo toissa kuussa ja nyt perjantai eikä perkele missä ja lomake en täytä kun ei niitä lue”, antaa professori toisen esimerkin kansalaisten ’kökkökielestä’, joita esimerkiksi tukihakulomakkeet, valituskirjeet ja huomautukset pursuavat.
Toinen kasvava ongelma ovat kansalaisten toinen toistaan kummallisemmat nimet. Niiden takia viranomaisen voi olla mahdotonta tietää, keneen tai mihin hän on kulloinkin ottamassa yhteyttä. Se aiheuttaa turhautumista, tietokatkoksia ja tehottomuutta.
”Ajatellaanpa vaikka sellaisia nimiä kuin Sikuriina, Sahrami, Freesia tai Wolferiina. Mitä ne muka kertovat tavalliselle viranomaiselle?” Äng-Glottis huokaa, ja toivoo myös kansalaisten itse tarttuvan ongelmaan, ennen kuin se uhkaa koko demokratiaa.
On edellyttänyt jo pitkään.
”Laki on ollut voimassa vuosia, mutta viesti ei näy menneen perille. Edelleen kansalaiset käyttävät kankeaa ja usein täysin käsittämätöntä kieltä, jota ei asiantuntijakaan aina osaa tulkita”, kertoo kielentutkimuksen professori Antti Äng-Glottis.
Tutkijat vaativat, että seuraavan hallituksen tulisi puuttua kansalaisten kielenkäyttöön roimin ottein. Äng-Glottis huomauttaa, että vaikeaselkoinen kansalaispuhe on pahimmillaan uhka kansalaisten oikeusturvalle. Kielenkäyttöä selkeyttämällä voisi saada niin julkisen talouden säästöjä kuin parempia palveluja kansalaisille.
”Missä minun eläke päätös rahat kun on ratakisu tullut jo toissa kuussa ja nyt perjantai eikä perkele missä ja lomake en täytä kun ei niitä lue”, antaa professori toisen esimerkin kansalaisten ’kökkökielestä’, joita esimerkiksi tukihakulomakkeet, valituskirjeet ja huomautukset pursuavat.
Toinen kasvava ongelma ovat kansalaisten toinen toistaan kummallisemmat nimet. Niiden takia viranomaisen voi olla mahdotonta tietää, keneen tai mihin hän on kulloinkin ottamassa yhteyttä. Se aiheuttaa turhautumista, tietokatkoksia ja tehottomuutta.
”Ajatellaanpa vaikka sellaisia nimiä kuin Sikuriina, Sahrami, Freesia tai Wolferiina. Mitä ne muka kertovat tavalliselle viranomaiselle?” Äng-Glottis huokaa, ja toivoo myös kansalaisten itse tarttuvan ongelmaan, ennen kuin se uhkaa koko demokratiaa.
Huh huh – Onko tässä se? – Himangalla kaatui varhain lauantaina maitoauto. Kukaan ei loukkaantunut onnettomuudessa, maitoa ei läikkynyt ja autokin saatiin nopeasti takaisin tielle. Mutta olisi voinut käydä vaikka mitä. Katso video, joka ei oikeastaan liity asiaan, mutta siinä on joku julkkis tisseineen.
Mitä ihmettä? Tästä nousi kohu! – Kaksi keski-ikäistä miestä nujakoi lauantain vastaisena yönä grillin edustalla Helsingin keskustassa. Kumpikaan ei kärsinyt vakavia vammoja, ja poliisin puhuttelun jälkeen miehet päästettiin koteihinsa. Siinä olikin oikeastaan kaikki. Katso lukijan paska kuva ihan eri paikasta.
Outo mystinen mysteeri kuohutti – Kylmän sään takana on kylmä sää, kertovat asiantuntijat. Hyytävän kelin aiheuttaa kylmä ilmamassa, ja nyt on niinkun talvikin. Että tuota montako helvetin sivua tästä muka pitäisi vääntää? Lue erikoisliite, jossa ei tosin oikeastaan tämän enempää asiaa ole.
Kuva: Jonathan Klinger
(AMSTRAD) Internetin ilmaissisällön ja laskevien levikkien paineissa pyörivät mediatalot uskovat, että uusi teknologia korjaa markkinatilanteen ongelmat ja näyttää väylän uudenlaisen journalismin tuotannolle. Niinku sillon viimeksikin, hjuu. Erityisen suuret odotukset kohdistuvat uusiin Sinclair ZX Spectrum -versioihin, joita valmistellaan jo monessa lehdessä, ja onpa muutamia tullut markkinoillekin.
”Lehtiemme parhaat puolet – vahva visuaalisuus, koskettava sisältö ja nautinnollinen lukukokemus – yhdistyvät ennen näkemättömällä tavalla uuden tekniikan tuomiin mahdollisuuksiin, ja, tuota, nyt tämä valmiiksi kirjoitettu osuus taisikin loppua”, kertoo kehitysjohtaja Ray Stöder.
Lehdissä ympäri maata on ihastuttu ZX Spectrumin teknisiin innovaatioihin, kuten kasettiasemaan, 16 kilotavun muistiin ja 3,5 megahertsin taajuudella toimivaan Z80-prosessoriin. Lisäksi arvellaan, että jos sama alimiehitetyllä toimituksella, alipalkatuilla pätkäläisillä ja helvetinmoisessa kiireessä tuotettu materiaali tuupataan uuteen koreaan tuuttiin, kukaan ei huomaa mitään ja joku saattaa hölmöyksissään maksaa siitä, että lukee suurina uutisina purkkiruokien ravintosisältöluetteloita ja Oikotiestä kopioituja asuntojen hintoja.
”Noh, perseääliöt ostivat 90-luvun lopussa miljoonilla soittoääniä ja vaihtokuoria, ja siitä ajateltiin saatana Suomen uutta talouden tukijalkaa, siis vittu soittoäänistä, mieti. Kyllä tähän jengiin uppoaa ihan mikä tahansa”, Stöder arvioi.
Kriitikoiden mielestä Spectrum-versioiden hyöty on rajallinen muun muassa siksi, että laitteiden valmistus lopetettiin vuonna 1992 ja niitä myytiin etupäässä Britanniassa. Versioiden kehittäjien mielestä on kuitenkin päivänselvää, että uusi tekniikka korjaa kaikki tämänhetkiset journalismin pulmat, koska ja siksi.
Lehti aikoo julkaista piakkoin oman BBC Micro -versionsa, jonka kehittämisestä vastaa David Brabeniksi naamioitunut limoviikuna.
”Lehtiemme parhaat puolet – vahva visuaalisuus, koskettava sisältö ja nautinnollinen lukukokemus – yhdistyvät ennen näkemättömällä tavalla uuden tekniikan tuomiin mahdollisuuksiin, ja, tuota, nyt tämä valmiiksi kirjoitettu osuus taisikin loppua”, kertoo kehitysjohtaja Ray Stöder.
Lehdissä ympäri maata on ihastuttu ZX Spectrumin teknisiin innovaatioihin, kuten kasettiasemaan, 16 kilotavun muistiin ja 3,5 megahertsin taajuudella toimivaan Z80-prosessoriin. Lisäksi arvellaan, että jos sama alimiehitetyllä toimituksella, alipalkatuilla pätkäläisillä ja helvetinmoisessa kiireessä tuotettu materiaali tuupataan uuteen koreaan tuuttiin, kukaan ei huomaa mitään ja joku saattaa hölmöyksissään maksaa siitä, että lukee suurina uutisina purkkiruokien ravintosisältöluetteloita ja Oikotiestä kopioituja asuntojen hintoja.
”Noh, perseääliöt ostivat 90-luvun lopussa miljoonilla soittoääniä ja vaihtokuoria, ja siitä ajateltiin saatana Suomen uutta talouden tukijalkaa, siis vittu soittoäänistä, mieti. Kyllä tähän jengiin uppoaa ihan mikä tahansa”, Stöder arvioi.
Kriitikoiden mielestä Spectrum-versioiden hyöty on rajallinen muun muassa siksi, että laitteiden valmistus lopetettiin vuonna 1992 ja niitä myytiin etupäässä Britanniassa. Versioiden kehittäjien mielestä on kuitenkin päivänselvää, että uusi tekniikka korjaa kaikki tämänhetkiset journalismin pulmat, koska ja siksi.
Lehti aikoo julkaista piakkoin oman BBC Micro -versionsa, jonka kehittämisestä vastaa David Brabeniksi naamioitunut limoviikuna.
(VAHTERA) Suomen valtio on jo vuosikausia pimittänyt tietoa kantaväestön aiheuttamista todellisista kustannuksista hyvinvointivaltiolle. Hätkähdyttävä tieto käy ilmi kaikkien ministeriöiden, kuntien ja viranomaistahojen laatimista ns. ”budjeteiksi”, ”tilinpäätöksiksi” ja ”tilastoiksi” kutsutuista asiakirjoista.
Dokumenttien sisältö on järkyttävä: kantaväestön aiheuttama taakka on moninkertainen kaikkiin muihin kansanryhmiin verrattuna. Lisäksi ne paljastavat, että suurin osa rikoksista tyyppiin katsomatta on kantaväestön tekemiä.
”Ja mitä vaikkapa sosiaalitukihuijauksiin tulee, asiakirjat kertovat samaa karua kieltä: kantaväestön edustajathan niitä tehtailevat. Tästä ei vain uskalleta puhua, koska kantaväestölle halutaan antaa suvaitsevaisuuden nimissä erioikeuksia”, pohtii kantaväestökriitikko Jukka Suvivirsi.
Kansa on paljastuksista raivoissaan. Perinteisten suurten puolueiden katsotaan epäonnistuneen yrityksissään hillitä kantaväestön kustannusten kasvua, ja kysymys voi nousta jopa ratkaisevaan rooliin kevään eduskuntavaaleissa.
Suvivirsi moittii, että hallitus on piittaamattomasti antanut kantaväestön paisua yli viiden miljoonan kokoiseksi, vaikka alati kasvava osa siitä ei edes tee tuottavaa työtä vaan ainoastaan kuluttaa yhteiskunnan voimavaroja. Lisäksi viime vuosina on voimistunut kehitys, jossa kantaväestöön kuuluvat pakkautuvat omille asuinalueilleen, eivätkä edes halua integroitua muiden kanssa. Näillä seuduilla versovat myös vihapuheet ja mahdolliset ääriliikkeet.
”Jokainen voi käydä Eirassa katsomassa, mitä kantaväestön gettoutumisesta seuraa”, hän neuvoo.
(JÄÄASEMA ZEBRA) Pelastustyöntekijät ovat menettäneet viimeisenkin viestintäyhteyden jo pitkään harhateillä olleeseen Elinkeinoelämän valtuuskuntaan EVAan. Yhteydet katkesivat varhain tiistaina, eikä EVAsta ole sen koommin kuultu mitään, mikä on ilahduttanut miljoonia suomalaisia.
EVAn viimeiset yhteydenotot maailmaan olivat toinen toistaan sekavampia, ja asiantuntijat arvelivat rohkaisevasti tämän merkitsevän valtuuskunnan lopullista vajoamista hulluuteen.
”Outoja muodostelmia korkeimpien huippujen rinteillä. Valtavia, matalia neliömäisiä lohkareita, joiden sivut ovat luotisuorat, ja suorakulmaisia vallituksia, kuten Roerichin maalauksissa esiintyvät, jyrkkien vuorten rinteisiin tarrautuneet vanhat aasialaiset linnat”, kuului eräs mystisistä viesteistä.
”Kello 22.15. Tärkeä löytö. Orrendorf ja Watkins, jotka työskentelivät maan alla keinovalossa kello 21.45, löysivät hirvittävän tynnyrimäisen fossiilin, joka on täysin tuntematon; todennäköisesti se on kasvi, tai sitten jokin ylikasvanut tuntematon merieläin. Suolot ovat ilmeisesti säilöneet sen kudokset. Se on sitkasta kuin nahka, mutta paikoin säilynyt hämmästyttävän joustavana”, EVA arveli tuona kohtalokkaana yönä.
Sen jälkeen viestihiljaisuuden katkaisi vain irvokas, liki epäinhimillinen huuto:
”Työelämä ei ole huonontunut, pätkätyöt eivät ole lisääntyneet eikä työelämä ole muuttunut liikaa vaan liian vähän!”
EVAn viimeiset yhteydenotot maailmaan olivat toinen toistaan sekavampia, ja asiantuntijat arvelivat rohkaisevasti tämän merkitsevän valtuuskunnan lopullista vajoamista hulluuteen.
”Outoja muodostelmia korkeimpien huippujen rinteillä. Valtavia, matalia neliömäisiä lohkareita, joiden sivut ovat luotisuorat, ja suorakulmaisia vallituksia, kuten Roerichin maalauksissa esiintyvät, jyrkkien vuorten rinteisiin tarrautuneet vanhat aasialaiset linnat”, kuului eräs mystisistä viesteistä.
”Kello 22.15. Tärkeä löytö. Orrendorf ja Watkins, jotka työskentelivät maan alla keinovalossa kello 21.45, löysivät hirvittävän tynnyrimäisen fossiilin, joka on täysin tuntematon; todennäköisesti se on kasvi, tai sitten jokin ylikasvanut tuntematon merieläin. Suolot ovat ilmeisesti säilöneet sen kudokset. Se on sitkasta kuin nahka, mutta paikoin säilynyt hämmästyttävän joustavana”, EVA arveli tuona kohtalokkaana yönä.
Sen jälkeen viestihiljaisuuden katkaisi vain irvokas, liki epäinhimillinen huuto:
”Työelämä ei ole huonontunut, pätkätyöt eivät ole lisääntyneet eikä työelämä ole muuttunut liikaa vaan liian vähän!”