

(SNAPPERTUNA) Opetushallitus ja sosiaali- ja terveysministeriö harkitsevat ensi lukuvuodeksi merkittäviä uudistuksia elämän koulun opetusohjelmaan ja tuntikehykseen. Muutoksella on isoja vaikutuksia kymmenien tuhansien elämän koulua käyvien suomalaisten arkeen.
”Tuntijakotyöryhmän väliraportti esittää, että ainakin silmittömän ja satunnaisen väkivallan käyttöä ja sillä uhkaamista pitäisi lisätä merkittävästi, jotta oppimistuloksissa päästäisiin aiempien ikäluokkien tasolle”, kertoo opetusneuvos Maria Nyrkki-Gyllig.
Toinen tärkeä kehittämiskohde on yksityiselämän epäonnistumiset, joista erityispanostuksia suunnitellaan epäonnistumisiin parisuhteissa, epäonnistumisiin ystävyyssuhteissa, epäonnistumisiin arjen rutiineissa sekä yleisiin epäonnistumisiin yleensä.
Kansallisissa seurantatutkimuksissa on todettu takavuosikymmeninä elämän koulun suorittaneiden olevan huomattavasti nuorempia sukupolvia etevämpiä muun muassa päihteiden väärinkäytössä, muissa riippuvuuksissa sekä väkivallan käyttövalmiudessa. Tutkimuksia on tehty muun muassa kuuntelemalla juttuja kasin ratikassa sekä kaikilla mahdollisilla keskustelupalstoilla.
”Suomi on ollut Euroopan kärkeä elämän koulun tuloksissa liki kaikilla mittareilla, eikä meillä ole globaalistuvassa maailmassa varaa jäädä jälkeen”, muistuttaa Nyrkki-Gyllig.
Elämän koulun valitsee jatkokoulutuslinjakseen vuosittain tuhansia suomalaisia. Heistä käytännössä kaikki valmistuvat, mikä tekee linjasta yhden koulutusjärjestelmämme tehokkaimmista. Työelämässä elämän koululaiset sijoittuvat yleensä sen ulkopuolelle kokemusasiantuntijatehtäviin.