Kategoriat
Oikaisut

Kansan syvistä riveistä

Koska julkisuudessa on esitetty epäilyjä, ettei Lehti suhtautusi suopeasti ns. ”yleisönosastokirjoitteluun” lienee paikallaan selventää välineemme kantaa asiaan. Yleisönosastot ovat eittämättä eräs ns. kansalaisjournalismin muoto, eikä kansalaisen oikeuteen ”valita sutinsa ja sutenöörinsä”, kuten Tampereella vanha kansa sanoo jostain syystä tasaisin väliajoin, vaikka hyvin tietävät, että se kaikkia rasittaa tule puuttua näiden saunoessa.
Lehti on kuitenkin väline, jonka toimituskunta ei voi mitenkään olla vastuussa omista kirjoituksistaan, milloin niitä lainataan sytykkeeksi. Kokoamisen yhteydessä särkynyttä välineistöä ei näin ollen korvata, puuttuvia osia sen sijaan voi kysellä Veijolta.
Toivon, että tämä vastasi esitettyihin kysymyksiin, eikä enempiin härskeihin vitseihin ole tarvetta jumalanpalveluksen aikana.
Lehden toimituskunnan puolesta,
Juhani Urja
Pääluottamusmies, intiaanipäällikkö Istuva presidentti (Ph.D. D=11 [vahvasti emäksinen])

Kategoriat
Talous

Lidl puhuu vihdoin!

Lidl on tunnettu julkisuuspolitiikastaan, joka kieltäytyy julkisuudesta mutta samalla tuottaa yritykselle ennennäkemättömiä määriä julkisuutta. Lehti ei kuitenkaan tyydy muutamaan rupiseen tiedotteeseen: hyvä journalismi vaatii enemmän. Sitkeän yritteliäisyyden, oveluuden, naamioitumisen ja muutaman viinapullon jälkeen Lehden toimittajan (se tarkoittaa minua) onnistui saada Lidlin ylisuper-kaikk’voipa-on se hurja-taivaanlahja-huippujumala Adolf Himmler haastatteluun. Koska tämä tilaisuus on niin harvinainen, litteroin koko haastattelun nauhalta niinkuin se tositilanteessa tapahtui.
TOIMITTAJA (se tarkoittaa minua): Niin herra Himmler, mikäs tämä Lidl nyt oikein on?
HIMMLER: Ootko vähän tyhmä? Se on sellainen kauppa.
TOIMITTAJA: Mikäs siinä on niin salaista ettei siitä voi puhua?
HIMMLER: Totta kai siitä voi puhua, miten niin siitä ei voi puhua? Vihjailetako sinä jotain, mitä?
TOIMITTAJA: En minä tässä sen kummempaa, kunhan kysyin.
HIMM: Kyselet liikaa. Että tule vain tämän viivan yli kyselemään, niin! Totisesti minä sanon sinulle, tule tämän viivan yli, siis tule tämän viivan yli kyselemään, niin katsotaan kuka kysyy ja mitä!
TOIM (se tarkoittaa edelleen minua, mutta on vain lyhenne): Se vähän niin kuin kuuluu toimenkuvaan…
HIMMLER: Jaa tuommoinen ahdistelu? Jos minulla olisi enemmän valtaa, niin vankilaan joutuisitte kaikki! Sitten tiedotusvälineisiin laitettaisiin sellaisia ihmisiä töihin, jotka ymmärtävät jotain yhteisestä hyvästä ja markkinataloudesta! Että odottakaahan vain!
TOIM: Mitäs te oikein vihjailette?
HIM: No mitäs tässä vihjailemaan kun voi suoraankin sanoa. Me valloitamme maailman! Me teemme tietä paremmalle huomiselle! Me haastamme Yhdysvallat ja luomme saksalaisen imperiumin! Me taomme aurat miekoiksi! Me teemme työviikosta seitsemänpäiväisen! Me kaivamme örkkejä maasta! Me luomme rikkauksia! Me – mein führer, minähän kävelen! –
Että mitäpä siihen enää lisäämään.
Paitsi että Himmlerin sihteeri soitti tunnin päästä ja kertoi että herra ylisuper-kaikk’voipa-jne. oli lavastanut koko tapauksen, ihan vain vedättääkseen. Harrastaa kuulemma käytännön piloja, tämä vekkuli.

Kategoriat
Talous

Hesburger laajentaa Keskimaahan

(BARUD-DUR) Suomalainen Hesburger aikoo laajentaa toimintaansa Keskimaahan. Hesburgerin omistajan Heikki Salmelan mukaan neuvottelut Keskimaan eri hallitsijoiden kanssa ovat sujuneet toistaiseksi hyvin.
”Ensimmäisenä on tarkoitus valloittaa Mordorin Barud-dur. Siellä on otollinen maaperä hampurilaisille ja muille herkuille, varsinkin kun McDonalds joutui perääntymään alueelta tarjoiltuaan lembasia örkeille”, Salmela hykertelee ja hieroo nahkaisia hanskojaan ”suojele rasvalta” +4.
”Sauron on kovasti tykästynyt ajatukseen siitä, että kohta täällä syödään jotakin rasvaista ja yleisesti pahaa.”
Hesburger aikoo tarjoilla Keskimaassa normaaleja tuotteitaan. Örkkien toivomuksesta listalle on kuitenkin lisätty Hobitt-burger, joka Hesen oman majoneesin lisäksi sisältää karvaisia jalkoja. Lisäksi Peikoille on luvassa kääpiöranskalaisia ja kevyempää haltiasalaattia.
”Hyvin menee, kunhan se Sormus pysyy kaukana täältä”, Salmela sanoo Lehdelle Tuomiovuoren pauhatessa.
Jostakin kaukaa kuuluu tuskainen huuto ”Kontuuuuuuu”.

Kategoriat
Viikonvaihde

Siveyden ystävien uusi sukupolvi marssii esiin

(VAASA) Siveyden ystävät -järjestö ilmoitettiin viime viikolla yhdistysrekisteriin jo neljättä kertaa. Järjestö on taas saanut kokoon uuden jäsenistön vanhan kuoltua. Järjestön ongelmana on koko sen satavuotisen historian ajan ollut uusien sukupolvien puute. Asiaa käsitellään tarkoin yhdistyksen vasta ilmestyneessä historiikissa ”100 vuotta ilman ja vituttaa ihan homona”.
”Siveysaate on hyvä aate, mutta siinä on omat ongelmansa. Lapsille ei voi juuri siirtää tietämystään, kun noita neitseellisiä synnytyksiä yhdistyksen historiasta tunnetaan ainoastaan kuusi,” kuvailee tilannetta järjestön suurvanhapiika Alma Luuppa.
Lehden tietojen mukaan yhdistyksen jäsenet eivät kuitenkaan ole synnyttäneet koskaan neitseellisesti.
”No ei. Ei kyllä totta puhuen ole”, myöntää myös Luuppa. ”Mutta on minullakin ylpeyteni”, hän jatkaa ”Menkää pois! Pois minun kotoani!” kannustaa suurvanhapiika Lehden toimittaja-valokuvaaja -paria leipälapiolla huitoen haastattelun lopuksi.

Kategoriat
Seksivau

Lastenkasvatuksessa turvaudutaan usein laittomiin keinoihin

Kolmannes suomalaisista suhtautuu sallivasti lapsen ruumiilliseen kurittamiseen. Miehet hyväksyvät tietysti lyömisen naisia useammin.
”En minä kyllä sellaista hyväksy”, uutisformaatin pakollista esimerkkitapausta edustava Pera sammaltaa. ”Näin on, että pienempiä ei sovi lyödä. Hävetkää kaikki isät ja äidit, jotka kehtaatte tukkapöllyttää lapsianne.”
Viidesosa 15-45-vuotiaista lapsettomista suomalaisista aikoo käyttää ruumiillista kuritusta kasvatuskeinona, jos joskus jonkun ipanan saavat käsiinsä. Tiedot ilmenevät Lastensuojelun Keskusliiton Taloustutkimuksella teettämästä tutkimuksesta. Hälyttävämpi tilanne on kuitenkin Suomen provinsseissa Ranskassa ja Espanjassa, joissa uskotaan että ”joka vitsaa säästää se lastaan vihaa”. Lapsia roimitaankin näissä alkukantaisissa maissa oikein olan takaa.
Lasten ruumiillinen kuritus on ollut Suomessa lailla kiellettyä ”jo vuodesta 1984”.

Kategoriat
Urheilu

Conan Barbaarille miekkailun olympiakultaa

(ATEENA) Kimmerian ainoa mitalitoivo lunasti häneen asetetut odotukset maanantaisessa miekkailufinaalissa. Conan Barbaari voitti vastustajansa Ranskan Cyrano de Bergeracin vain minuutin ottelun jälkeen potkaisemalla tätä ensin vatsaan ja sivaltamalla sen jälkeen ranskalaisen pään irti.
”Crom!” kuvaili voitokas kimmerialainen tunnelmiaan heti ottelun päätyttyä. Tämän jälkeen hän sivalteli villisti hurraavaa yleisöä, lävisti yhden tuomarin vatsan ja pakeni ikkunasta. Fiktiivinen, alkujaan kirjailija Robert Howardin luoma sittemmin myös elo- ja sarjakuvista tuttu hahmo ei saapunut palkintojenjakotilaisuuteen.

Kategoriat
Kotimaa

Hallitukselta lopullinen ratkaisu välikysymykseen

(HELSINKI) Suomen hallitus tiedotti eilen aikovansa loppuvuoden aikana käsitellä kaikki menneet ja tulevat välikysymykset kerralla. Pääministeri Matti Vanhasen johtama työryhmä on koonnut listan kaikista välikysymystä istuvalle hallitukselle ehdottaneista kansanedustajista, sekä ns. riskiryhmästä, joka saattaisi näin tulevaisuudessa tehdä.
Riskiryhmään kuuluu myös paljon nykyisen eduskunnan ulkopuolisia, muun muassa koko Attac-järjestön jäsenistö. Laaditun listan pohjalta hallitus aikoo oman ilmoituksensa mukaan saattaa alulle ”välikysymyksen lopullisen ratkaisun”. Tämän ratkaisun tarkkaa luonnetta ei vielä haluta julkistaa. Pääministeri Vanhasen mukaan nämä toimet tulevat kuitenkin lujittamaan entisestään Suomen asemaa Euroopan unionin tiiviissä ytimessä.
”Tarkkoja toimia emme vielä voi paljastaa, mutta rivakoita ja määrätietoisia ne tulevat olemaan. VR:n kanssa on jo diili kuljetuksista ja Oras Oy:n kanssa suihkutiloista. Uuneista on parhaillaan tarjouskilpailu käynnissä,” raottaa pääministeri salamyhkäisyydeen verhoa.
Vanhasen mukaan kansanäänestystä ratkaisun täytäntöönpanosta om turha järjestää, koska se ei muuta istuvan hallituksen toiminnan olemusta millään merkittävällä tavalla.

Kategoriat
Kulttuuri

Ilias alkujaan kokoelma pikkutuhmia limerikkejä

(ATEENA) Kreikan kansalliseepoksen ensimmäinen puolikas, Ilias, oli alkujaan kokoelma pikkutuhmia riimirunoja eli limerikkejä. Tähän tulokseen tuli suomalainen arkeologiryhmä löydettyään Kreikan saaristosta mittavan määrän Homeroksen alkuperäiskirjoituksia. Löytö on sikäli merkittävä, että länsimaisen kirjallisuuden katsotaan alkaneen Iliaasta ja Odysseiasta.
Samassa yhteydessä löydettiin myös mittava määrä aikalaisten kirjailija Homeroksesta poliisille tekemistä valituksista. Ilmeisesti länsimaisen kirjallisuuden perustaja vietti paljon aikaa pelottelemalla naisia ja huutelemalla räävittömyyksiä kaduilla. Sama henki näkyy myös hänen alkuperäiskirjoituksissaan.

Tekstejä muutettiin luostarien kirjastoissa

Ilmeisesti Homeroksen tekstejä siivottiin 1000-luvun mittaan nykyisin tunnettuun muotoon munkkien toimesta. Suomennostyö alkuperäisteksteistä on vielä kesken, mutta muutamia kohtia on jo ehdotty vertaamaan sittemmin omaksuttuun versioon. Yksi näistä on Troijan sotapäällikkö Hektorin puhe, jossa hän lohduttelee vaimoaan:
”Armas vaimoni, noin ei saa murhe mieltäsi murtaa!
Kenp´ yli salliman vaivuttais minut valtahan Hadeen?
Kohtaloaan ei taas ole välttänyt ihminen kenkään,
ei alin, korkeinkaan, ken tänne on syntynyt kerran.”
Otto Mannisen suomennos siistitystä versiosta poikkeaa melkoisesti alkuperäisestä, joka kuului vapaasti suomennettuna
”Elä sie ala itkemään eukonmölli!
Tiiä, et on mulla lahkeessa semmoinen pölli,
et se kun heilahtaa
siinä keikahtaa
emäntä ja isäntä ja vielä kisölli!”

Paljon muutoksia

Toden näköisesti tekstejä käytiin muuttamaan apottien määräyksestä siveyslupauksen antaneiden munkkien kulutettua puhki monia Homeroksen niteitä. Kaikki alkuperäismuotoiset tekstit hävitettiin järjestelmällisesti. Tekstit muutettiin liki kauttaaltaan vastaamaan kristillisen kirkon sotaisia ihanteita. Esimerkiksi kohtaus, jossa Hektor sortuu Akhilleen miekkaan kuului muutosten jälkeen
Kuollen virkkoi vielä nyt Hektor heiluvaharja:
”Niin, sinut tunnen kyllä ja nään jo, en taivutetuksi
saa sua, sillä on rautainen sydän sulla ja rinta”,
kun taas alkuperäinen muoto oli jotakuinkin
”Niin siinä häipyi Ateenan sotahalu
kun kerran heilahti Hektorin kalu.”
Muutoinkin alkuperäistekstin teemat tuntuvat palaavan toistuvasti Hektorin peniksen ympärille. Suomalaisen arkeologiryhmän johtaja Anders Koppo onkin ilmoittanut aikovansa polttaa kaikki nyt löydetyt tekstit.

Kategoriat
Kotimaa

Kaarina Suonperä ehdolla Suomen ensimmäiseksi astronautiksi

(KEMIÖ) Suomen hallitus ja presidentti aikovat esittää maamme ensimmäiseksi astronautiksi tapakouluttaja Kaarina Suonperää. Asiasta kerrottiin lyhyessä valkoisille tennissukille kirjoitetussa tiedotteessa tiistaina.
Suomi aikoo lähettää ensimmäisen miehitetyn avaruusaluksensa matkaan viimeistään kymmenen vuoden sisällä, joskin hallituslähteiden mukaan laukaisua voidaan tarvittaessa aikaistaa ”vaikka ensi viikkoon ja hoidetaan homma vaikka ilmatorjuntaohjuksella, kunhan vaan siitä eroon päästään”.
Suonperän valintaan ensimmäiseksi astronautiksi, tai ”koekaniiniksi”, kuten suomalaiset omia avaruusmatkaajiaan kutsuvat, vaikutti lähteiden mukaan ratkaisevasti se, että ”kaikki ovat perinpohjin kyllästyneitä siihen hemmetin lausuntoautomaattiin, jolla ei näytä muuta virkaa olevan kuin valittaa iltapäivälehdissä muiden pukeutumisesta”.
Suonperä aiotaan lennon ajaksi pukea suomiverkkareihin, kumisaappaisiin sekä naapurin Lasselta pöllittyyn mopokypärään, jonka kyljessä lukee ”Jäämies”.

Kategoriat
Kotimaa

Deja vu -kokous käyntiin tutuissa merkeissä

(ELIMÄKI) Kansainvälinen deja vu -konferenssi käynnistyi maanantaina Elimäellä hyvin tutunoloisissa tunnelmissa. Paikalle oli kerääntynyt lukuisia alan asiantuntijoita eri puolilta maailmaa, ja kaikki vaikuttivat tuntevansa toisensa jossain määrin jo etukäteen.
”Anteeksi, mutta olemmekohan me nähneet joskus aiemminkin?” kysyi kovasti tutunoloiselta vaikuttanut konferenssin pääjärjestäjä Armas Koppelo heti haastattelun aluksi, vaikkemme olekaan kai ennen tavanneet.
”Niin, tuntui vain tämä tilanne siltä, kuin olisin ollut siinä ennenkin. Valot, ympäristö, matto…no, sellaista sattuu”, hän jatkoi päätään pudistellen.
Järjestäjien mukaan konferenssi on käynnistynyt suotuisasti, ja yleensä varsin hankalat akkreditointi- ja majoitusjärjestelytkin ovat sujuneet mallikelpoisesti. ”Aivan kuin kaikki olisivat olleet täällä ennenkin”, kuvailee hämmästyttävän tutunnäköinen majoitusvastaava Urmas Koskelo.
Konferenssin ohjelmassa on tänäkin vuonna useita esitelmiä alan huippuosaajilta. Maanantaina lavalle astuvat saksalaiset, argentiinalaiset ja virolaiset tutkijat, tiistaina on saksalaisten, argentiinalaisten ja virolaisten vuoro. Päätöspäivänä keskiviikkona äänessä ovat saksalaiset, argentiinalaiset ja virolaiset tutkijat.

Deja vu -kokous
käyntiin tutuissa merkeissä

Kansainvälinen deja vu -konferenssi käynnistyi maanantaina Elimäellä hyvin tutunoloisissa tunnelmissa. Paikalle oli kerääntynyt lukuisia alan asiantuntijoita eri puolilta maailmaa, ja kaikki vaikuttivat tuntevansa toisensa jossain määrin jo etukäteen.
”Anteeksi, mutta olemmekohan me tavanneet joskus aiemminkin?” kysyi kovasti tutunoloiselta vaikuttanut konferenssin pääjärjestäjä Armas Koppelo heti haastattelun aluksi, vaikkemme olekaan kai ennen tavanneet.
”Niin, tuntui vain tämä tilanne siltä, kuin olisin ollut siinä ennenkin. Valot, ympäristö, matto…no, sellaista sattuu”, hän jatkoi päätään pudistellen.

Deja vu -kokous
käyntiin tutuissa merkeissä

Kansainvälinen deja vu -konferenssi käynnistyi maanantaina Elimäellä hyvin tutunoloisissa tunnelmissa. Paikalle oli kerääntynyt lukuisia alan asiantuntijoita eri puolilta maailmaa, ja kaikki vaikuttivat tuntevansa toisensa jossain määrin jo etukäteen.
”Anteeksi, mutta olemmekohan me tavanneet joskus aiemminkin?” kysyi kovasti tutunoloiselta vaikuttanut konferenssin pääjärjestäjä Armas Koppelo heti haastattelun aluksi, vaikkemme olekaan kai ennen tavanneet.