Lehti

(KUMLINGE) Sadat suomalaiset ylipainosta ja kolesteroliongelmista kärsivät ihmiset suunnittelevat kanteen nostamista Valiota ja muita meijeriyhtiöitä vastaan voin ja muiden rasvojen aiheuttamista terveyshaitoista. Kantajien mukaan heille tuputettiin vuosikymmenten ajan mainoksissa valheellista tietoa mm. voin terveysvaikutuksista.
”Kulutusmaitoa ja voita vaan syötiin päivästä toiseen. Nyt on valtimot tukossa ja ylipainoa sata kiloa. Kukaan ei kertonut, että siitä mitään haittaa olisi, ei ainakaan Valio”, valittelee 68-vuotias emäntä Hilma Maatila Kiuruvedeltä.
”Emännän perse on levinnyt kuin matalapaineen keskus Islannin länsipuolella. Ovistakaan ei mahdu kulkemaan”, tiivistää tuntojaan puolestaan isäntä Kauko Karjatalous , 55, Iisalmesta.
Kantajat sanovat, että Valio yhdessä muiden meijeriyhtiöiden kanssa yritti myös antaa sen kuvan, että ns. kevyttuotteet olisivat terveellisempiä kuin muut, eikä niistä koituisi haittoja. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, he sanovat.
”Keimo veti kaksi askia Voimariinia päivässä ja sai sydänkohtauksen 44-vuotiaana. Nyt se pukkaa koiranputkea”, valittelee Iida Lypsykone, 82, Karjaalta, vanhapoikansa kohtaloa.
Valio on jyrkästi kiistänyt syyllistyneensä kuluttajien harhaanjohtamiseen. Yhtiö ei myöskään aio suostua minkäänlaiseen sovitteluratkaisuun, vaikka kantajien alkuperäinen korvausvaatimus, 127 miljardia euroa kultadubloneina, onkin ennätyskova.
”Long John Silver on puolellamme”, sanoo vahvasti sekaisin oleva Valion viestintäjohtaja Nanook Eskimopuikko.

(KORPPOO) Suomalaisnuorten opiskeluajat ovat liian pitkiä ja työelämään siirrytään aivan liian vanhoina, moittii Opetusministeriö. Ministeriön mielestä valmistumisaikoja etenkin korkeakouluissa tulisi lyhentää reippaasti, jotta maamme kilpailukyky säilyisi kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa. Opetusministeri Tuula Haatainen kertoi tulevista toimenpiteistä peililleen eduskunnan vessassa perjantaina.
Haataisen mielestä on kovin outoa, että korkeakouluissa, joissa opiskelijat pyrkivät hankkimaan mahdollisimman laajan ja syventävän tietämyksen oppialastaan, opiskelu kestää niin kauan. Hän huomauttaa, että esimerkiksi asentajaksi oppii helposti parissa vuodessa, eivätkä maisterit osaa kumminkaan edes autoa korjata.
”Vertailukelvottomat kansainväliset tilastot osoittavat selkeästi, että opiskeluajat ovat liian pitkiä, ja se johtuu yksinomaan siitä, että opiskelijat ovat kaikki laiskoja eivätkä halua valmistua, vaikka tarjolla olisi loistavia paikkoja kortistossa”, suomii Haatainen.
Lääkkeeksi vaikeaan tilanteeseen Haatainen suosittaa pakkoa, joka hänen mukaansa toimii aina parhaiten.
”Meidän tulisi yksinkertaisesti pakottaa ihmiset valmistumaan. Harkitsemme erityisen sakkomaksun käyttöönottoa: jos opiskelija ei valmistu yliopistosta kahdessa vuodessa, hän joutuu jokaiselta ylittävältä päivältä maksamaan sata euroa sakkoja. Lisäksi aiomme lopettaa opintotuen, asumislisän, terveydenhuollon ja kaikki muut tuet, jotka vain ohjaavat opiskelijan ajatuksia pois valmistumisesta”, Haatainen selittää luntaten paperista, jonka ylänurkassa lukee ”EK”.
”Tämä ei tietenkään koskisi porvarisluokan lapsia”, Haatainen kiirehtii lisäämään.

Kannatusta työnantajilta

Haataisen uudet suunnitelmat saavat varauksettoman kannatuksen työnantajajärjestöiltä. Heidän mukaansa on jo aikakin, että korkeakouluista saadaan työmarkkinoille henkilöitä, joilta puuttuu työkokemusta.
”Näin voimme polkea heidän oikeuksiaan ja palkkatasoaan surutta”, iloitsee Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n johtaja Leif Fagernäs.
Fagernäsin mielestä Haataisen toimet eivät vain ole tarpeeksi kattavia, ”vaikka niihin me häntä ohjeistimme”. EK:n mukaan myös rasittavista minimipalkka- ja alaikärajoituksista tulisi päästä eroon.
”Parasta talouskasvun kannalta olisi, jos väki valmistuisi koulusta jo 14-vuotiaana, jotta heidät voitaisiin panna Töihin!”, hän käskyttää. ”Tämä ei tietenkään koskisi porvarisluokan lapsia”, hän kiirehtii lisäämään.
Sekä yliopistojen henkilökunta että opiskelijajärjestöt ovat tyrmänneet ministeriön ajatukset toteuttamiskelvottomina. He muistuttavat, että muutokset vain lisäisivät hallintobyrokratiaa ja kasvattaisivat kuluja, eivätkä oikeastaan edes nopeuttaisi valmistumista. Ainoat tulokset olisivat ilmeisesti heikentynyt sivistystaso, paluu luokkayhteiskuntaan ja kilpailukyvyn lasku, varoittaa SYL.
”Laa-laa-la-la-laa-laa, njää-nää-nää”, vastasi opetusministeri Haatainen sormet syvällä korvissaan.

Hyvä me — Metso-konsernin kesäkuussa 2004 julkistama ohjelma Metso Paperin kiinteiden kustannusten keventämiseksi vuositasolla yhteensä 50 miljoonalla eurolla tarkentuu. Tähän ohjelmaan liittyen Metso Paper käynnistää lähiviikkoina neuvottelut yhteensä noin 700 työpaikan osalta Suomessa, Ruotsissa ja Pohjois-Amerikassa. Keventämisohjelman henkilöstövaikutusten arvioidaan koostuvan puoliksi vähennyksistä sekä puoliksi ulkoistamisista ja niihin rinnastettavista toimenpiteistä. Kustannusten keventämisohjelman koko henkilöstövaikutusten on arvioitu olevan yhteensä noin 1100–1300 henkilöä.
Puutarhaliitto ja syksy — Pihojen ja puutarhojen syksy on värikäs sateista huolimatta. Ruskan värjäämien puiden ja pensaiden lisäksi pihoilla kukkivat syyskuun nimikkokasvit pensashanhikit ja asterit. Monivuotiset asterit kestävät hyvin yöpakkasten puraisut. Sini- ja punasävyiset kukat hehkuvat hillitysti siihen saakka, kun lumi peittää tummanvihreät versot.
Jyväshyvä on kesäkeksi — Jyväshyvä on kesäkeksi. Maukas ja hyvä ja paras.

Peruskoulujen oppimistuloksissa on sekä alueellisia että tyttöjen ja poikien välisiä eroja. Pääkaupunkiseutu menestyy vertailussa muuta maata paremmin, Pohjois-Suomi huonommin. Lisäksi tytöt pärjäävät poikia paremmin koulussa. Etenkin kieliaineissa erot ovat niin suuria, että ne horjuttavat käsitystä koulutuksen tasa-arvon toteutumisesta.
”Ei tässä kouluja voi syyttää. Kyllä se nyt vain on niin, että mitä pohjoisemmaksi mennään, niin sitä tyhmemmiksi ihmiset muuttuvat. Ja sehän nyt on tiedetty jo pitkään, että tytöt ovat keskimäärin kaksi kertaa poikia lahjakkaampia”, tutkija Björn Berg haukottelee.
Koulututkimuksen tekoa vierestä seurannut Berg ei jaksa ymmärtää, miksi kukaan jaksaa vaatia lapsille tasa-arvoista koulutusta. Bergin mukaan tasa-arvo johtaisi vain siihen, että älykkäät lapset pitkästyvät, eikä kukaan lopulta menesty koulussa hyvin.
Bergin kanssa samoilla linjoilla on myös 9-vuotias Maaria, jolla on kympin keskiarvo.
”Pojat on tyhmiä”, Maaria kommentoi ja lyö aikansa kuluksi viereen töllistelemään tullutta luokkakaveriaan Panua.