Seuraavat muistelmansa Peitsamo aikoo julkaista ensi kuussa.
Seuraavat muistelmansa Peitsamo aikoo julkaista ensi kuussa.
”Nyt on paljon helpompi ymmärtää, miksei hallitus kykene tekemään mitään kotimaisten työpaikkojen suojelemiseksi. Eihän se kaiken kärsimyksen keskellä helppoa ole” tiivistää Summasta työttömäksi vuosikymmenen työuran jälkeen jäävä Pekka Lehtonen.
”On tämä irtisanomisjuttu meillekin aiheuttanut kärsimystä, vaikkei se kasvoista aina näykään,” Lehtonen kuvailee:
”Ymmärrämme siis Matin tilanteen täysin. Kyllä se meidän Matti vaan on läheisen tuntuinen käyttäytyessään noin inhimillisesti.”
Kysymys
periaatteesta
Vanhanen itse antoi niukasti kommentteja oikeudessa vieraillessaan. Hän ei vaadi mittavia korvauksia: Vanhasen asianajajan Veikko Mefiston mukaan oikeudenkäynnissä on kysymys periaatteesta.
”Periaatteen takana pitää seisoa. Jos todella uskoo johonkin, täytyy katsoa loppuun saakka, mitä asian hyväksi voi lain puitteissa tehdä. Tämä pätee kaikissa tilanteissa, paitsi niissä, joissa mukana on isoja yhtiöitä, joissa valtiolla on merkittävä omistus” summasi Mefisto Vanhasen näkemystä oikeusjutun tarpeellisuudesta:
”Pääministeri haluaa korostaa, että haluaa vain ottaa selvää, mitä lain mukaan on tehtävissä. Hänen mukaansa lain tarjoamat mahdollisuudet puuttua asioiden kulkuun tulee epäselvissä tilanteissa aina selvittää, paitsi milloin mukana on isoja yhtiöitä, joissa valtiolla on merkittävä omitus.”
Susan Ruusunen puolestaan liikuttui oikeudenkäynnissä.
”Ajattelin, että ensimmäisen kauden istun ja kattelen ja näin toisella tempaisen. Jos minut valitaan vielä kolmannellekin kaudelle, niin lupaan muodostaa mielipiteen ja ehkä jopa kertoa sen. Ehkä”, porvarissuvun vesa kommentoi.
Forsiuksen mukaan idea syntyi puistossa kokoomusta ja yhdyssanoja miettiessä. Asiasta kertoi ensimmäisenä Ilta-Sanomien ja jalkapallomaajoukkueen maskotti, kunniahuuhkaja Rita Tainola.
(ASUNTOLA) Poikkeuksellisen lämmin talvi, joka on ilman muuta, väistämättä ja totta kautta kiven ja kannon ilmastonmuutoksen aiheuttamaa, on sekoittanut pahasti luonnon normaalin kiertokulun. Satunnainen kulkija voi huomata leskenlehtien yrittävän pinnistellä maasta, krookusten kukkivan, ruohon vihertävän.
Myös eläinkunta on pahasti päästään pyörällä. Laululinnut ovat ymmällään, saimaannorppien lumipesät uhan alla, eivätkä edes kaikkien hyvin tuntemat spurgut ole pystyneet vetäytymään talviunille, vaan niihinkin voi kulkija suureksi hämmästyksekseen törmätä. Tavallisesti spurgut uinailevat pahimpien paukkupakkasten ajan sosiaalikeskuksen vuokra-asunnoissa tai asuntoloissa Pohjois- tai Itä-Helsingissä, mutta leuto keli on saanut monet vaeltelemaan jopa kantakaupunkiin saakka.
”Metsän ja rantojen kuningas, spurgu, spuge, pulsu, pultsari. Muinaisten suomalaisten myyteissä spurgulla on monta nimeä, mikä kertoo sen tärkeästä asemasta kansanperinteessä”, sanoo kirjallisuustieteen professori Daiga Daiga-Duu.
Cityspurgut uusi ilmiö
Tutkijoiden mukaan lämpimän talven mukanaantuomaa tilannetta pahentaa entisestään se, että ihmisasutuksen levittäytyessä yhä laajemmalle, aivan spurgujen reviirien tuntumaan, ne voivat häiriytyä ja unohtaa tavanomaisen pelkonsa ihmistä kohtaan ja muuttua ns. cityspurguiksi.
”Nykyään ei ole poikkeuksellista nähdä cityspurgu tonkimassa roskiksia talojen pihoilla ja jätekatoksissa. Normaalisti spurgu ei tällaiseen uskaltautuisi”, kertoo petoeläintutkija T. Armo Helsingin yliopistosta.
Siinä missä normaali, luonnontilainen spurgu pakenee ihmistä ja säntää pikaisesti takaisin pahvilaatikkoonsa, voi cityspurgu äityä aggressiiviseksi. Varsinkin näin talviaikaan, kun ravinto on lämmöstä huolimatta vähissä. Armo neuvoo spurgun kohdannutta pysymään rauhallisena.
”Ei kannata panikoida, sillä se hermostuttaa spurgua. Selkää ei myöskään pidä kääntää, koska se voi yllyttää spurgun hyökkäämään. Parasta on perääntyä hiljalleen takaisin tulosuuntaan. Spurgulle kannattaa myös jutella rauhallisesti, silloin se rauhoittuu. Jos spurgu nousee takajaloilleen, se ei ole aina merkki hyökkäämisestä, vaan lähinnä uteliaisuudesta”, Armo kertoo.
Onnettomuudet harvinaisia
Spurgua ei kuitenkaan ole syytä ärsyttää, sillä ahdistettuna sen luonnolliset aseet – sorbuspullo, Kaken vanhat maiharit ja kynsisieni – voivat tehdä pahaa jälkeä. Tilastojen mukaan spurgun uhriksi joutuminen on kuitenkin harvinaista, paitsi mitä nyt joskus Hesarilla tai Tokoinrannassa.
Viranomaiset eivät toistaiseksi tiedä, mitä cityspurguille pitäisi tehdä, sillä selvää toimintaohjetta ei ole. Joissain tapauksissa spurgu on otettu kiinni ja palautettu takaisin reviirilleen Pasilan poliisiputkaan. Erityisen aggressiivisten spurgujen kohdalla on turvauduttu eksperttien, lähinnä Securitaksen apuun, ja kyseinen yksilö on potkittu tuhannen paskaksi.
Vuosittain maassamme myönnetään myös alun toistatuhatta spurgujen kaatolupaa, sillä ne aiheuttavat vaaratilanteita maanteillä ja tuppaavat samaan ratikkaan.
Maailman paras vitsi valittu
Vitsi on rakenteeltaan harvinaisen yksinkertainen. Se perustuu lähinnä surkuhupaisuuteen ja hipoo jopa surullisen rajoja, mutta on lopulta kuitenkin kaikessa yhteiskunnallisessa satiirisuudessaan ylittämätön. Vitsi kuuluu näin:
”Ilta-Sanomien tekemä paljastus venäläisen ”sukelluskuvan” todellisesta alkuperästä on ehdolla vuoden 2008 journalistipalkinnon saajaksi.”
Kakkoseksi tiukassa kisassa parhaasta vitsistä ylsi itseironinen aforismi ”Suuri Journalistipalkinto on jaettu Suomessa vuodesta 2000. Palkinnolla tuetaan ja edistetään hyvää journalismia.” Kolmatta sijaa ei pystytty kaiken nauramisen keskellä enää jakamaan.
Maailman kaikkien aikojen vitsi on poikkeuksellisesti ryhmätyön tulos. Sen laatijoina toimivat vitsinikkarit Virpi Suutari, Pekka Seppänen, Vesa-Pekka Koljonen, Tuomo Mörä, Marjaana Toiminen, Erik Månsson, Merja Ylä-Anttila, Yrjö Rautio, Matti Apunen, Atte Jääskeläinen ja Jari Tourunen.
”Siis ihan mielettömän siistii! Mäen siis kestä WOW”, sanoi arvostettu kauhuelokuvaekspertti 67_Lordboy, 13, internetin keskustelupalstalla.
”Näittekste et siis et oikeesti! VähäX upeeta! Tää on paras leffa sitte The Nunin ja Turistasin!!! Iha pAras!”, vertasi Godard-kritiikeistään ja genreanalyyseistaan tunnettu DaRkSiDe_666, 14, toisella foorumilla.
Suomessa kuitenkaan arvostelijat eivät Lehden Usko Kyykkää lukuunottamatta ole Lordille lämmenneet. Leffan tekijöiden mukaan tämä johtuu siitä, että he eivät ole tajunneet Dark Floorsin tavoitetta, joka on tehdä juoneltaan olematon, paskasti näytelty, perseelleen käsikirjoitettu ja etäisen keskinkertaisesti lavastettu mörköpastissi.
Lordi toivookin, että hänen ja Åke Lindmanin tuotoksia varten perustettaisiin oma arvostelukategoriansa, jonka elokuvia ei saisi arvostella ollenkaan.
”Ette työ vaan tajuu, yhyhyhyyy”, tekijät parkuivat ja polkivat jalkaa.
”Sarja vie katsojat kuohuvaan, heh heh, 1500-luvun Englantiin Henrik IVA:n valtakaudelle, heh heh”, veisteli ohjelmapäällikkö, kapteeni Long John Silver .
”Ei tässä silti sentään ihan vihreitä, heh heh, olla, heh heh”, hän jatkoi, vaikka vitsi olikin jo väljähtynyt.
Ääri-islamistien huumori hidasta
”No siinä oltiin viime torstaina poikain kanssa tulossa kyliltä kotio, kun Ali hoksasi, että ei vittu, siinä kuvassahan pilkataan Muhammedia. Ja saman tien tunsimme, kuinka uskonnollista vakaumustamme kohti hyökätään”, eräs hidassyttöisistä kertoi poliisin kuulusteluissa.
Huumoria tutkineen Jyväskylän yliopiston nollatutkimusyksikön päivystävän dosentin Arthur Schopenhauerin mielestä tapaus ei ole mitenkään poikkeuksellinen, etenkään kun alkuperäinen vitsi oli sangen huono. Sinänsä Schopenhauer kannattaa uskonnon kritikointia huumorin keinoin, koska se lisää kyseenalaisten valtarakenteiden läpinäkyvyyttä.
”Monien ääri-islamistien mielestä on myös sopimatonta kertoa syyrialainen, iranilainen ja pakistanilainen -vitsejä muhárramin aikana, koska se johtaa epäsopiviin reaktioihin ramadánina.”
Tähän turha
otsikko
Islamilaisessa maailmassa on myös perinteitä nopeampaan käytännön huumoriin. Tästä mainio esimerkki on taannoinen afganistanilainen itsemurhapommittaja, joka kompastui portaissa ja räjäytti itsensä vahingossa.
”Nokkelaa ja hyvin hauskaa. Kolme ja puoli mattiapusta”, Schopenhauer arvioi.
Elokuvan alkaessa olemme nimettömässä kaupungissa sijaitsevassa sairaalassa, jossa on todella valkoiset seinät ja hurjan kirkasta. Usean minuutin ajan jouduin aivan ihmettelemään, että voiko näin valkoiseksi maalattuja lavasteita olla missään?
Pian seikkailu alkaa ja joudumme aikataskuun, jossa asiat eivät ole kuten pitää. Jälleen on hankala pitää silmiään erossa upeista lavasteista. Erityisesti mieleeni jäivät hissi, josta sammuvat valot sekä porraskäytävä, jossa on pimeää.
Yhtäkkiä puhtoisen valkoiseet seinät ovat muuttuneet likaisen rapistuneiksi ja niissä on tahroja. Oi oi – tuskin voin sanoin kuvailla, kuinka mielikuvitusta kiihottavia nuo tahrat ovat.
Vaan pian meidät jo johdatetaan syvemmälle kauhusairaalan syvyyksiin, josta paljastuu yhä uusia syvyyksiä. Loisteputket välkkyvät tavalla, jota en ole koskaan missään muussa kauhuelokuvassa nähnyt. Kyllä, ne vilkkuvat aivan kuin oikeat loisteputket!
Entäpä nuo seinät? Ne ovat verisiä, ruskeita, vihreitä, näenkö myös aavistuksen okraa? Ja käytävät on kärrätty täyteen erilaisia sairaalassa tavattavia esineitä. Voin suorastaan kuvitella, kuinka kävelen näiden sairaalalavasteiden keskellä. Uskomatonta, fantastista, uskomattoman fantastista!
Kokonaisuutena Dark Floors -elokuva vie suomalaisen elokuvalavastustuksen aivan uudelle tasolle.
Arvosana: 5 / 5
Yksi paneelin mustalle listalle päätyneistä on varsinkin Skandinaviassa suosittu Bernadotte-rotu. Sen edustajilla on havaittu poikkeuksellisen paljon mm. lukihäiriöitä ja muita kognitiivisia ongelmia kuten kasvosokeutta sekä taipumusta perinnölliseen monarkiaan.
”Parin sukupolven päästä ongelmat todennäköisesti kasvavat: odotettavissa on hengitysteiden tukkeumia, poplevytyksiä, elokuvarooleja, riemuidiotismia ja muuta ei-toivottavaa”, arvioi EU:n rotuhygienian ekspertti Mikael Kampurajalka.
Rotujen vikoja voidaan joissain tapauksissa lievittää tuomalla siihen uutta perimää ulkopuolelta. Asiantuntijat eivät tosin ole täysin varmoja, auttaako esimerkiksi kuntosaliyrittäjä erityisen paljon asiaa tässä tapauksessa.
”Arvelen että ei”, sanoo Kampurajalka.