”Huomiotalous on symbolien, dialogin, markkinoinnin, brändien, draaman ja kertomusten jännitteiden taloutta, kykyä luoda lisäarvoa aineettomin keinoin. Se sopii meille erinomaisesti, koska täällä Etiopiassa ei kauheasti ole yhtään mitään aineellista”, Wolde-Giorgis perustelee.
Presidentin mukaan kuivuuden, nälänhädän, sotien, sisällissotien ja poliittisten levottomuuksien runtelema Etiopia on maailman ensimmäinen valtio, joka siirtyy huomiotalouteen suoraan keräilytaloudesta. ”Maanviljelys ja teollistuminen olisivat olleet turhia välivaiheita. Ne olisivat jarruttaneet modernin bisneksen ja hyvinvoinnin syntymistä”, johtaja järkeilee.
Yrittäjä Jari Sarasvuon tunnetuksi tekemän huomiotalouden filosofiassa ihminen pärjää paremmin, jos hänet tunnetaan. Sarasvuon mukaan ”menestys perustuu kykyyn saada huomiota”.
Etiopiassa ei pelätty siirtää länsimaisen yritysfilosofian oppeja sellaisenaan valtiotasolle. Wolde-Giorgisin suunnitelmissa Etiopia aikoo herättää maailmanlaajuista huomiota ainakin hyökkäämällä Eritreaan, sekaantumalla Darfurin kriisiin Sudanissa, lietsomalla väkivaltaisia heimosotia kotimaassa ja lisäämällä naisten julmia ympärileikkauksia. ”Ratkaisevaa on luoda tunnelataus, joka kuljettaa niin juonta kuin tarinaakin eteenpäin”, presidentti kertaa oppimaansa.
”Eli oikeastaanhan mikään ei muutu”, hän vielä lisää.
”Huomiotalous on emotionaalisten riskien taloutta. Huomiotalous on vaurastumispulssi”, toistelee terävähampainen heimopäällikkö M’Bonga leiritulilla ja nappaa lihavan torakan suuhunsa.
”Juhana, jollain merkillisellä tavalla mä rakastan sua”, toteaa puolestaan Jari Sarasvuo ja muistuttaa Trainers’ Housen olevan Suomen tavoitelluin työpaikka.