Kategoria: Talous

(HELSINKI) Suurten puolueiden johtajat päätyivät tänään tiukkaan kädenvääntöön veronkevennysten tarpeellisuudesta ja todellisista vaikutuksista. Keskustelu liikkui sekä käytännön esimerkkien, että todellisten, veroalea tasapuolisemmin suuri- ja pienituloisten välillä jakautuvien vaihtoehtojen alueella. Hetkin puoluejohtoja oli rauhoiteltava toden teolla.
”Minusta tuloveroa on alennettava”, avasi keskustelun rajulla tavalla SDP:n Eero Heinäluoma. Kokoomuksen Jyrki Katainen ei kuitenkaan tätä helpolla niellyt:
”Minusta tuloveroa on alennettava”, kritisoi Katainen.
”Minusta tuloveroa on alennettava” esitti oman ja puolueensa kannan hetkeäkään empimättä pääministeri Matti Vanhanen ja jatkoi:
”Minusta tuloveroa on alennettava”
Ay-keskusjärjestöjen palkansaajien vaalipaneelia seuraamaan kokoontunut yleisö haukkoi toden teolla henkeään keskustelun kuumetessa. Kyseessä oli suurten puoluejohtajien ensimmäinen yhteinen vaalikeskustelu. Seuraavassa paneelissa tarkoituksena on keskustella Ludwig Wittgensteinin Tractatus Logico-Philosophicuksen pykälästä 5:1, ”totuusfunktiot voidaan järjestää sarjoiksi.”

(KUU) Suomalaisen työelämän juustoissa on saavutettu katto, ilmoittaa ammattiliittojen keskusjärjestön SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen. Hänen mukaansa työläiset ovat puristaneet itsestään esiin juustoja, joillaisista ei esimerkiksi Keski-Euroopassa kehdattaisi edes puhua.

”Eteläranta kympistä propagoidaan, että kilpailukyvyn säilyttäminen vaatii yhä mittavampia juustoja. Täytyy kuitenkin muistaa, että nämä juustot revitään aina työntekijän selkänahasta”, Ihalainen linjaa.
Tulevissa eduskuntavaaleissa juustot noussevat keskeiseksi teemaksi. Elinkeinoelämän keskusliitto on jo ilmoittanut, että nykyisillä juustoilla suomalaisille yrityksille ei riitä markkinoita kasvavilla kansainvälisillä markkinoilla.
”Työnantajat ovat tulleet vastaan mahdollisimman paljon. Juustoja on jo höylätty kädet rakoilla, eikä enempään kerta kaikkiaan pystytä”, toteaa Leif Wager-Nääs.

(JYVÄSKYLÄ) Jyväskylän kaupunginhallitus tarjoaa 200 000 euron erorahan kaikille Perloksen irtisanottaville työntekijöille. Summa on sama, jonka kaupunginhallitus päätti maksaa entiselle kaupunginjohtajalle Pekka Kettuselle, vaikka päätöksen lainvoimaisuus oli hyvinkin kyseenalainen.

”Jos sille ketkulle mulkulle maksetaan, niin vaikka se pahalta tuntuu, niin on se vähintään kohtuullista maksaa myös joillekin oikeasti rahaa tarvitsevillekin. Ja tarvitsevilla en siis tarkoita ainakaan lähikirjastoja”, Henna Virkkunen laskeskelee.
Matkapuhelimen paskoja muoviosia valmistava Perlos vaatii jatkossa Kiinan-tehtaidensa työntekijöiltä sitoutumista yhden lapsen politiikkaan, ehdotonta uskollisuutta kommunistipuolueelle, ammattiyhdistysliikkeestä kieltäytymistä ja melkoisen heppoisia työturvallisuusoloja.
”Työelämän joustoja”, yhtiön johdosta kommentoitiin.

(HELSINKI) Matkapuhelimen paskoja muoviosia valmistavan Perloksen ilmoitus noin 1200 työntekijän irtisanomisesta ei merkittävästi heilutellut yhtiön pörssikurssia. Maanantain päätteeksi kurssi hieman vahvistui, mutta tiistaina kurssi jo heilui ja kääntyi iltapäivällä hienoiseen laskuun.
Usein merkittävät saneeraukset nostavat yhtiöiden pörssikursseja reippaastikin. Perloksen kohdalla asiaan vaikutti kuitenkin tieto siitä, että arviot liikevaihdon ja tuloksen kehityksestä sekä blaablaablaa blaa-bla-bla-bla-blaa blaablaablaa ensimmäisen neljänneksen osalta. Perloksen markkina-asema sen sijaan ngggh ngggggggggh nggggggh nnghh öö-ö—öö taiwanilaisen Foxconnin omistukseen.

Toistaiseksi ei

Irtisanomiset eivät ole merkittävästi vaikuttaneet myöskään Perloksen toimitusjohtajan Matti Virtasen henkilökohtaiseen kurssiin. Lehden saamien tietojen mukaan Virtasen erektio oli viime yönäkin ”normaalin vahvuinen”, joskaan ei ”mitenkään erityisen kummallinen”.
Usein merkittävät saneeraukset nostavat pörssiyhtiöiden johtajien henkilökohtaisia kursseja reippaastikin. Esimerkiksi viime keväänä noin 3600 ihmistä irtisanonut metsäyhtiö UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen on isojen poikien saunaillassa kertonut ”tikanneensa keväästä asti kuin mieletön”.

(PARKANO) Miten tyhmä on johto, jos maa-alueen ainoa todellinen aseistettu voima kärsii rahan puutteesta? Tähän kysymykseen vastataan tulevaisuudessa yhä pontevammin Suomen puolustusvoimissa armeijan siirtyessä heinäkuun alussa tulospohjaiseen rahoitukseen.
”Ei voida ajatella, että jokin merkittävä valtiollinen laitos jäisi tulosvastuun ulkopuolelle. Tällainen tilanne olisi paitsi epäeettinen, myös pitkän päälle täysin kestämätön”, jyrähtää valtiovarainministeri Eero Heinäluoma.
Ensi kädessä puolustusvoimat takavarikoinee vasemmistopuolueiden ja tunnettujen vasemmistopoliitikkojen, sekä kaikkien maassa oleskelevien ulkomaalaisten omaisuuden. Osallistuminen EU:n nopean toiminnan joukkoihin tuonee maahan myös runsaasti erilaisia taide- ynnä muita aarteita.

Armeijaurasta
houkuttelevampi

Tulevaisuudessa puolustusvoimien johtohenkilöstöä on tarkoitus myös sitouttaa armeijan palvelukseen erilaisin optiomenettelyin. Nimenomaan asevoimilla on tähän kaikista hallinnonaloista parhaat mahdollisuudet, uskoo Heinäluoma.
”Kenraalikunnassa optiot voisivat olla esimerkiksi pienten vallattujen alueiden yksinvaltiutta verotus- ja ensimmäisen yön oikeuksineen. Muuhun upseeristoon mentäessä kyseeseen voisi tulla esimerkiksi voitettujen kansojen käyttäminen orjina pelloilla.”
Paikallisten omaisuuden kähveltäminen ja satunnaiset raiskaukset on jo kirjattu EU:n nopean toiminnan joukkojen perustamiskirjaan. Näin myös miehistön toivotaan viihtyvän joukoissa entistä pidempään.