Kategoria: Politiikka

Kategoriat
Politiikka

Ennakkoäänet osin laskettu

(HELSINKI) Eduskuntavaalien ennakkoäänet on osin laskettu. Osa äänistä on kuitenkin edelleen laskematta. Laskematta olevat äänet lasketaan illan mittaan.
Ensimmäisten laskettujen äänien mukaan muun muassa. Mikäli Uudenmaan vaalipiirissä äänet jakautuvat odotetulla tavalla. Läpi menossa.

Kategoriat
Politiikka

Poliisi varautuu yhteenottoihin Tarmo Ropposen kanssa

(HELSINKI) Pääkaupunkiseudun poliisivoimat varautuvat väkivaltaisuuksiin Helsingin Pasilassa. Pitääkseen tilanteen rauhallisena poliisi pyrkii valvomaan erityisesti politiikan toimittaja Tarmo Ropposta, kertoo ylikonstaapeli Kari Peitsamo:
”Varmojen tietojen mukaan Tarmo Ropponen on riisunut pikkutakin päivän mittaan. Mikäli Ropponen myös käärii hihansa ja pyyhkii nopeasti hikeä otsaltaan, on poliisin oltava valmiina” toteaa Peitsamo.
Ensimmäisten levottomuuksien pelätään alkavan heti viimeisten ennakkoäänten varmistuessa. Lehden politiikan toimitus seuraa Tarmo Ropposen etenemistä tarpeen mukaan.

Kategoriat
Politiikka Sähkeet

Puolueiden ruumiinvalvojaisissa odottava tunnelma

(R’LYEH) Poliittiset ruumiinvalvojaiset vetävät poliitikkoja luoksensa. Esimerkiksi kokoomus on kerääntynyt Pertti Salolaisen ruumiin ympärille odottamaan ylösnousemusta. Samoin keskustan tupailta järjestetään Paavo Väyrysen hautajalasmökin luona. Vasemmistoliitto puolestaan toivoo Claes Anderssonin parran palaavan puhuvien kirjoihin.
”Kansa saattaa herätä kuolleiden aamunkoittoon”, kommentoi Herbert West.

Kategoriat
Politiikka

Tervetuloa Lehden vaalistudioon

(TOIMITUS) Suomen suosituin ja seuratuin verkkomedia Lehti seuraa tänäkin vuonna vaali-iltaa tiiviisti alusta loppuun saakka. Tarjoamme illan kuluessa tuoreimmat tulokset, uutiset sekä analyysit suoraan paikan päältä vaaleista.
Lehden asiantuntijatiimiin kuuluvat tänä vuonna politiikan tutkimuksen veteraani Olavi Borg, ammattilaispainija Ludvig Borga sekä kansainvälisenä eksperttinä monissa liemissä keitetty Cesare Borgia.
Lupaamme teille tulospalvelun joka on modernimpi kuin Yle, katsotumpi kuin Nelonen, yksikielisempi kuin FST ja tarkempi kuin MTV3.
Viimeisten ovensuukyselyiden mukaan Maukka oli vaan liikaa kännissä ja portsarit homoja.

Kategoriat
Politiikka

Pirkanmaalainen mies äänesti väärin

Tampereella asuva Tero Terotero antoi ennakkoäänensä väärälle ehdokkaalle. Erehdys tapahtui Satakunnankadun postitoimistossa kello noin 14.30. Teroteron piti antaa tukensa kokoomuksen Harri Jaskaria, mutta hän äänestikin epähuomiossa Bella 850 -matkavenettä.
”Harria piti, vaan kun ulkomainos rullasi, niin näin kävi”, Terotero kertoi.
Harri Jaskarin pääteemat vaaleissa ovat ”kaikki työ on arvokasta” ja ”hyvä elämä ynynnynynynyny”. Bella 850 puolestaan tarjoaa ”elegantteja yksityiskohtia” ja ”integroidun tuulilasin”.
”No arvaa vituttaako?” kommentoi Terotero kömmähdystään.
Lehden saamien tietojen mukaan Jaskari ei suunnittele Teroteron pieksämistä kostotoimenpiteenä.

Kategoriat
Kotimaa Politiikka

Kimmo Sasista ei löytynyt kokoomuspuoluetta selittävää vikaa

(TAMPERE) Kansanedustaja Kimmo Sasista ei alustavissa tutkimuksissa ole löytynyt vikaa, joka selittäisi kokoomuspuolueen olemassaolon tai kannatuksen.
”Alustavien tutkimusten mukaan näyttäisi lisäksi siltä, että Sasilla ei ole ollut osuutta kokoomuksen perustamiseen vuonna 1918. Jatkamme kuitenkin magnetografisilla kuvauksilla kahden viikon kuluttua”, totesi ylilääkäri Hellevi Natsisympatia Tampereen yliopistollisesta keskussairaalasta.
Suojelupoliisi selvittää edelleen mahdollisuutta, että kokoomuspuolueen toimintaa rahoitettaisiin Pohjois-Koreasta.

Kategoriat
Kotimaa Politiikka

Kaikkia vaalimainoksia uhkaa vetäminen pois julkisuudesta

(KONSENSUS) Tulevien eduskuntavaalien mainonta on menossa kokonaan uusiksi. Lehden saamien tietojen mukaan kaikki suuret puolueet aikovat vetää mainoksensa pois katukuvasta ja muusta julkisuudesta ja korvata ne uusilla. Muutoksen syynä on se, että nykyiset mainokset on koettu loukkaaviksi.
”Erityisesti kentän reaktio pani miettimään uudestaan”, sanoivat kaikki puoluejohtajat yhteen ääneen. Tiettävästi ainakin neljä ihmistä ympäri Suomea on syvästi paheksunut kirjainten m, k ja i käyttöä vaalijulisteissa. Toisia taas on ärsyttänyt se, miten monissa mainoksissa näkyy ehdokkaan kulmakarvat. Myöskään yrittäjiä ei haluttu loukata, koska Raamattu kieltää sen.
SDP:n kansanedustaja Jukka Gustafssonin mielestä nykymainonnassa on lisäksi se riski, että ihmiset saattaisivat lähteä äänestämään. ”Kansan aktiivisuus nyt on vitun viimeinen asia mitä tarvitaan tämän maan johtamisessa”, hän totesi suurten puolueiden yhteisenä kantana.

Up in the ass of Timo

Uusittuihin vaalimainoksiin on tiettävästi suunnitteilla ”abstraktinen” kuvio, jossa kolmen suurimman puolueen tunnuksilla koristeltu nyrkki työnnetään veronmaksajan anukseen. Sloganiksi tulee ”On kaikki niinkuin ennenkin”. Muutoksia on tulossa myös vaalitentteihin. Jatkossa SDP:n, Kokoomuksen ja Keskustan johtohahmot suostuvat kommentoimaan ainoastaan mukavia asioita ja laulamaan iskelmiä.
”Koimme, että tämä tähänastinen keskustelu jossa on sivuttu niinkin tähdellisiä yhteiskunnallisia kysymyksiä kuin Susan Kurosta, Eero Heinäluoman vatsanympärystä ja Lenita Airiston kannanottoja on hieman turhan tulenarkaa ja hankalaa äänestäjien seurattavaksi. Jatkossa keskitymme debatoimaan kissanpentujen söpöydestä, auringonvalon tärkeydestä ja säästä”, tähdensi Jyrki Katainen.
SAK ilmoitti puolestaan kannattavansa kaikkea mitä SDP:n puoluetoimistokin kannattaa.

Kategoriat
Kotimaa Kulttuuri Politiikka

Kirjailija riehui neuvostovastaisesti

Aiemmin laadukkaaksi ja asiantuntevaksi kiitetty sekä kiitettävää rauhantahtoisuutta historiassaan osoittanut kirjallinen aikakauslehti Parnasso hämmästytti suomalaisia laajasti (levikki 4 880, mutta ”reippaassa nousussa”) uusimalla numerollaan. Lehdessä tähän asti yhtenä johtavista suomalaisista nuoren polven intellektuelleista pidetty kirjailija Sofi Oksanen kirjoittaa lehdessä erittäin hyökkäävään sävyyn Neuvostoliitosta.
Kirjoituksessan Oksanen ryhtyy uhkarohkeasti uudelleenarvioiman Stalinin aikaa SNTL:n johdossa. Oksanen toistelee imperialistien propagandaa väittäessään Stalinin olevan vastuussa jopa – tosiasiallisesti yhtä lailla vapaita kuin vankejakin surmanneesta – 1930 -luvun nälänhädästä. Vaikka kaikki vakavasti otettavat asiantuntijat kiistävätkin Oksasen tulkinnan oikeellisuuden, sotaisimmat länsimieliset tahot ovat osoittaneet tukensa hänelle.
”Kyllä, kyllä, kyllä!” huudahti nuori Ben Zyskowicz kolumnissaan Nykypäivä -lehdessä, jonka painos vedettiin kuitenkin pian pois jakelusta, koska lehden vastaava päätoimittaja katsoi siinä käsitellyn sananvapauden käyttöä ”sellaisella tavalla ja sävyllä, joka ei ole hyväksyttävää vastuulliselle medialle”.
Oksanen itse on tuohtunut valtamediassa saamaastaan kohtelusta.
”Täällä ollaan niin rähmällään Neuvostoliiton edessä, että poliitikot ovat vaarassa murtaa niskansa kurottautuessaan nuolemaan NKP:n persettä. Valtamedia yrittää vaieta minut ja kirjoitukseni kuoliaaksi. Yksikään suurempi lehti ei ole uskaltanut siteerata artikkeliani… hei! siis yrititsä just äsken puristaa mua perseestä? etsävai pysty pitään näppejäs erossa musta, haluutsä mua niinpaljon? etsämukatiedä, et mä oon lesbo, hei!” kommentoi puhelimitse tavoitettu Oksanen.
”Mä oon muuten just yhellä mahtavalla klubilla, jossa siis tehää niinku kaikkii ihan sairait seksijuttui, mistä tavikset ei kykene näkee ees unta”, lopettaa Oksanen yhteiskunnallisesti merkittävän puheenvuoronsa.

Kategoriat
Arkisto Kotimaa Politiikka

Lehti 22. helmikuuta 1907: Vieläkin naisten ja työväen äänioikeus

Suureksi, jopa kaikkien aikojen suurimmaksi tämän kansan kohdalla mainittu, Päivä, lähestyy. Enää ei ole pitkä aika siihen, vaan on jo varsin lyhyt tämä jäljellä oleva aika tuohon kohuttuun Päivään. Raskaiden aikojen pimeässä ja vaarallisessa, hornahenkien ja pirujen kummittelemassa yössä tarponut kansamme on nähnyt tunnelinsa päässä kirkkaan valonpilkahduksen, niin sanotaan. Mutta onko näin? Uudesta ja tulevasta puhutaan painotuksin, jotka hakevat vertaistaan. Lienee kuitenkin syytä ottaa vielä kertaalleen, Korkein ties kuinka monetta kertaa, käsittelyyn tämä tuleva ja niin suureksi mainittu asia.
Suureksi mainittu asia on tämä kansan valta. Sitä ovat kiihoittajat ja rikuneeraajat sekä muut tiedetyt tahot vaatineet jo siitä marraskuun päivästä asti, kun vääryydellä langetettu manifesto otettiin pois ja Keisari taipui. Ja kauemminkin. Se toki oikein oli, ja totisesti oli suuri hetki tuo hetki. Mutta hukkaan, kiihoittajien ja anarkistien käsiin on päätymässä kaikki se hyvä, mikä tuossa hetkessä tälle kansalle oli.
Monelta kantila on puolustettu sitä seikkaa, että pitäisi naisenkin saada nyt valita edustajia valtiopäiville eduskuntaan. Suureksi on mainittu tämän asian tärkeys ja sitä kannatettu useailla tahoilla. Ståhlberg etujoukossa vaatimassa tätä asiaa. Mutta mitä seuraa tästä? Toki tiedetään naisen rooli tärkeäksi perheessä ja esimerkiksi karjan sekä lasten parissa, ja seurakunnan sekä monien raittiusseurain työssä sekä naisten yhdistyksissä on naisten rooli iso. Ikävä olisi tunnelma monessa kohdin, ja liesi kylmä sekä henkinen reippaus sekä lämpö poissa kodeista ilman äidin ja naisen työtä. Mutta liekö tämä vielä syy nostaa naista äänestämään? Tiedossa on, että moni maaseudun torpan kunniallinen nainen on jopa haluton sekä kummastuksissaan tästä uudesta ”oikeudesta”, joka hänelle suorastaan määrätty on. Unettomana odottaa moni tätä kummallista päivää ja velvollisuutta, ”viivan vetoa”, joka kohti tulee. Kuka tietää, mihin kohti kukin näissä kantimissa viivansa vetää? Mutta anarkisti, joka Suomen kansalle ei mitään hyvää taikka kunniaa halua, on tyytyväinen hiljaa tästä hämmästyksestä ja epä varmuudesta, joka olemassa on.
Myös on työväki naisen lailla sekaisin, kun sille on luvattu lihavaa vuotta lihavan vuoden perään. Vastuutta kiihoitetaan ja luvataan, välittämättä todellisesta. Toki sen rehtikin työmies uskoo, kun surutta toistetaan valhetta. Siitä tosi seikasta ei tunnuta välittävän, että vain työtä tekemällä voi tämä kansa selvitä, vaan lapsen lailla suhtaudutaan tähän eduskuntaseikkaan.
Sydän syrjällään on valistuneen kansanosan tätä aikaa seurattava, kun ”uurnat” nyt pian kaikelle väelle aukeavat.

Kategoriat
Kotimaa Politiikka

Tehokkuusvaatimukset hämmentävät nuoria

(PURMOJÄRVI) Tuoreen mielipidemittauksen mukaan yhteiskunnan jatkuvat tehokkuusvaatimukset hämmentävät suomalaisia nuoria. Jopa neljä viidesosaa nuorista on sitä mieltä, että liialliset tulospaineet luovat jo varhaisessa vaiheessa stressiä kouluissa ja työpaikoilla. Nuorten mielestä tehokkuusvaatimukset aiheuttavat helposti myös lamauttavia epäonnistumisen tunteita epävarmoille teineille.
Esimerkiksi kone- ja metallialalla jo nuorille vasta-alkajille asetetaan usein täysin kohtuuttomia tehokkuuspaineita. Tämän tietää myös 15-vuotias Hannu.
”Esimerkiksi 50cc pytyllä kulkevan perus-Sutkin tehokkuus ei pelkällä imu- ja pakoaukon viilaamisella kasva juuri yhtään, vaan käytännössä rajat tulevat todella nopeasti vastaan. Tämän päivän vaatimukset edellyttävät, että jokaisella olisi alla vähintään kuuskymppinen läppis, mielellään hoonattu kasikymppi. Muutama vuosi sitten tällaista ei osattu edes kuvitella”, Hannu ihmettelee.
Hannun mielestä sokea vaatimus jatkuvasta tehonlisästä on nurinkurinen. Hyviin tuloksiin voidaan päästä myös muilla keinoilla – tarvitaan vain pieni annos luovuutta.
”Esimerkiksi kantta laskemalla saadaan aikaan pientä tai korkeintaan kohtuullista tehonlisää. Se yhdistettynä oikeanlaiseen ratastukseen voi kuitenkin johtaa erittäin hyvään tulokseen”, hän vertaa.

”Mooas vaan
ihan vitusti”

Ahdistavista vaatimuksista huolimatta Hannu sanoo viihtyvänsä alalla ja hakevansa kehitystä pienin harppauksin. Hannu on suunnannut katseensa jo ensi kesään, jolloin hän aikoo hakea uutta tehonlisää naapuriltaan Jarkolta. Jarkolla olisi myynnissä hyvä, vasta porattu kuuskymppinen pytty, korkeapainekansi ja sen lisäksi vähän käytetty kasitoistainen Mikunin kaasari.
”Kakskakkonen mulla olisikin jo, mutta se on siihen liian suuri. Kesällä vois kanssa testata Annelin teharia [Gianneli-tehoputki], kun on lomaa eikä isä kuule”, Hannu suunnittelee.
Tulevaisuudesta puhuttaessa Hannu näkee pahimpana uhkana sen, tehokkuuden lisäksi myös työaikavaatimukset kiristyvät edelleen.
”Yks Pekka pisti kerran kiireessä eteen liian ison rattaan vaikka oli vakiopytty. Samassa rytäkässä tehomäntä tuli asennettua väärinpäin. Sit kun lähdettiin kylille, niin se kone vaan mooas ihan vitusti, ei vääntänyt mihinkään. Evijärveläiset sitten hakkas sen Pekan. Kaikki vaan kiireen syytä”, Hannu harmittelee.
Nuorten asenteita mittaavaan kyselyyn vastasi yli 2000 13-18-vuotiasta suomalaista.