(TEHERAN) Vuoden pakolaisnaisen Nasima Razmyarin tanssi julkisuudessa on herättänyt kohua osassa muslimipiirejä. Monet konservatiivimuslimit suhtautuvat Razmyarin tanssiin suurin varauksin. Koraanin tiukkaan tulkintaan uskovat muslimiyhteisöt syyttävät Razmyaria etenkin energian puuttumisesta. Myöskään kunnollista kosketusta hänen tanssiparinsa Jani Rasimuksen kanssa ei monien äärimuslimien mielestä löytynyt.
”Olisin kaivannut jonkinlaista todellistä säkenöintiä parin välille. Nyt suoritus jätti vähän sellaisen ulkoa opetellun tunnun”, kommentoi tunnistamattomana esiintynyt mies hieman MTV3:n Tanssii tähtien kanssa -ohjelman jälkeen internet-videolla.
Jive ei taittunut afganistanilaistaustaiselta Razmyarilta äärimuslimien mielestä yhtä hyvin kuin , myös pudotusuhan alla olleidenJoona Puhakan ja Sanni Siuruan tango. Se sai huonot pisteet myös tuomaristolta. Etenkin tuomariston ylin johtaja Ajatollah Ali Khamenei katsoi, että Puhakan tango toimi aivan selvästi enemmän Jumalan kunniaksi.
Kategoria: Politiikka
(SUOMI, VALITETTAVASTI) Kampanjointi ensi kevään eduskuntavaaleihin käy jo nyt tulikuumana. Asiantuntijoiden mukaan keskeisimmäksi vaaliteemaksi nousee se, miten Suomi selviää tulevien vuosikymmenten haasteista, kuten väestön ikärakenteen muutoksesta, vientiteollisuuden murroksesta ja eläkejärjestelmän rapautumisesta. Teeman tärkeyden huomaa siitä, että erittäin monet ehdokkaat ja puolueet ovat nostaneet kampanjansa keskiöön kysymykset siitä mitä ne homot oikein kotonaan puuhaavat ja siitä, onko naapurin Salimalla oma uintivuoro.
”On selvää, että eläkesysteemin suurremontti on mahdoton toteuttaa jos on näitä homoja, koska ne ei maksa veroja ja missäs minä olinkaan”, pohtii protestiehdokas Rehti Lapin-Mies, jolla on oikeasti aika paha olla.
Erityisen suurta huomiota viime viikkoina on herättänyt vahvassa gallupnousussa olevien perussuomalaisten aloite, jonka mukaan kaikkien homoseksuaalien olisi jatkossa käytettävä paidanrinnuksessaan vaaleanpunaista kangaskolmiota. Aloitteen tarkoituksena on kohentaa maamme kansainvälistä kilpailukykyä ja parantaa vanhustenhuollon tilaa. Ehdotus on kerännyt suurta suosiota internetin keskustelupalstoilla, jossa sitä on pidetty raikkaana ja ryhdikkäänä avauksena vanhojen puolueiden arjesta vieraantuneiden juhlapuheiden keskellä.
”Homot ja lesbot senkun pelottelevat suurta enemmistöä, joka yrittää kaikin keinoin jatkaa elämää ja ihmislajia”, sanoo eräs ihan oikea ihminen ihan tosissaan. Siis vittu oikeasti sanoo, julkisesti ja omalla nimellään, ei tällaista pysty keksimään. Miettikää, vuonna 2010. Mitä helvettiä, siis mitä helvetin helvettiä täällä oikein tapahtuu ja mistä pääsee ulos?
Vähemmästäkin pitää kiskoa myssy silmille.
Rohkeat esitykset jakavat mielipiteitä
Suuret puolueet ovat toistaiseksi suhtautuneet ehdotukseen ristiriitaisesti. SDP:n puheenjohtajan [search term=”Jutta Urpilainen”]Jutta Urpilaisen[/search] mielestä pitää tarkoin pohtia, olisiko kolmion kenties oltava väriltään turkoosi tai ehkä beige. Myöskään kolmion koosta ei ole puhuttu riittävästi, Urpilainen kritisoi. Kokoomuksen [search]Jyrki Katainen[/search] puolestaan arvioi, että asia on omantunnonkysymys, johon puoluejohdon ei ole syytä ottaa jyrkkää kantaa.
Keskustasta ei saatu kommenttia jutun painoon mennessä, koska kaikki olivat käräjillä.
Ennen kolmiokohua poliittista kenttää puhuttivat perussuomalaisten aloitteet ruotsin puhumisen kieltämisestä julkisilla paikoilla, 150-metristen veteraanimonumenttien pystyttämisestä kaikkien kaupunkien keskustaan ja kansalaisoikeuksien porrastamisesta sen mukaan, montako todistettavasti kantasuomalaista henkilön iso- ja isoisovanhempien joukossa on. Ehdotukset ovat keränneet suurta suosiota internetin keskustelupalstoilla, joissa niitä on pidetty raikkaina ja ryhdikkäinä avauksina vanhojen puolueiden arjesta vieraantuneiden juhlapuheiden keskellä.
Suuret puolueet ovat toistaiseksi suhtautuneet ehdotuksiin ristiriitaisesti. SDP:n puheenjohtajan Jutta Urpilaisen mielestä pitää tarkoin pohtia, onko pitäisikö monumentin olla 180-metrinen. Myöskään isoisoisovanhempien taustasta ei ole puhuttu riittävästi, Urpilainen kritisoi. Kokoomuksen Jyrki Katainen puolestaan arvioi, että tällaiset asiat ovat omantunnonkysymyksiä, johon puoluejohdon ei ole syytä ottaa jyrkkää kantaa.
Keskustasta ei saatu kommenttia jutun painoon mennessä, koska kaikki olivat käräjillä.
Keskustelun kiihtyminen ennakoi Lehden vaalieksperttien mukaan äänestysvilkkauden kasvua ja ”todennäköisesti historian murheellisinta vaalikampanjaa”.
”On selvää, että eläkesysteemin suurremontti on mahdoton toteuttaa jos on näitä homoja, koska ne ei maksa veroja ja missäs minä olinkaan”, pohtii protestiehdokas Rehti Lapin-Mies, jolla on oikeasti aika paha olla.
Erityisen suurta huomiota viime viikkoina on herättänyt vahvassa gallupnousussa olevien perussuomalaisten aloite, jonka mukaan kaikkien homoseksuaalien olisi jatkossa käytettävä paidanrinnuksessaan vaaleanpunaista kangaskolmiota. Aloitteen tarkoituksena on kohentaa maamme kansainvälistä kilpailukykyä ja parantaa vanhustenhuollon tilaa. Ehdotus on kerännyt suurta suosiota internetin keskustelupalstoilla, jossa sitä on pidetty raikkaana ja ryhdikkäänä avauksena vanhojen puolueiden arjesta vieraantuneiden juhlapuheiden keskellä.
”Homot ja lesbot senkun pelottelevat suurta enemmistöä, joka yrittää kaikin keinoin jatkaa elämää ja ihmislajia”, sanoo eräs ihan oikea ihminen ihan tosissaan. Siis vittu oikeasti sanoo, julkisesti ja omalla nimellään, ei tällaista pysty keksimään. Miettikää, vuonna 2010. Mitä helvettiä, siis mitä helvetin helvettiä täällä oikein tapahtuu ja mistä pääsee ulos?
Vähemmästäkin pitää kiskoa myssy silmille.
Rohkeat esitykset jakavat mielipiteitä
Suuret puolueet ovat toistaiseksi suhtautuneet ehdotukseen ristiriitaisesti. SDP:n puheenjohtajan [search term=”Jutta Urpilainen”]Jutta Urpilaisen[/search] mielestä pitää tarkoin pohtia, olisiko kolmion kenties oltava väriltään turkoosi tai ehkä beige. Myöskään kolmion koosta ei ole puhuttu riittävästi, Urpilainen kritisoi. Kokoomuksen [search]Jyrki Katainen[/search] puolestaan arvioi, että asia on omantunnonkysymys, johon puoluejohdon ei ole syytä ottaa jyrkkää kantaa.
Keskustasta ei saatu kommenttia jutun painoon mennessä, koska kaikki olivat käräjillä.
Ennen kolmiokohua poliittista kenttää puhuttivat perussuomalaisten aloitteet ruotsin puhumisen kieltämisestä julkisilla paikoilla, 150-metristen veteraanimonumenttien pystyttämisestä kaikkien kaupunkien keskustaan ja kansalaisoikeuksien porrastamisesta sen mukaan, montako todistettavasti kantasuomalaista henkilön iso- ja isoisovanhempien joukossa on. Ehdotukset ovat keränneet suurta suosiota internetin keskustelupalstoilla, joissa niitä on pidetty raikkaina ja ryhdikkäinä avauksina vanhojen puolueiden arjesta vieraantuneiden juhlapuheiden keskellä.
Suuret puolueet ovat toistaiseksi suhtautuneet ehdotuksiin ristiriitaisesti. SDP:n puheenjohtajan Jutta Urpilaisen mielestä pitää tarkoin pohtia, onko pitäisikö monumentin olla 180-metrinen. Myöskään isoisoisovanhempien taustasta ei ole puhuttu riittävästi, Urpilainen kritisoi. Kokoomuksen Jyrki Katainen puolestaan arvioi, että tällaiset asiat ovat omantunnonkysymyksiä, johon puoluejohdon ei ole syytä ottaa jyrkkää kantaa.
Keskustasta ei saatu kommenttia jutun painoon mennessä, koska kaikki olivat käräjillä.
Keskustelun kiihtyminen ennakoi Lehden vaalieksperttien mukaan äänestysvilkkauden kasvua ja ”todennäköisesti historian murheellisinta vaalikampanjaa”.
(ULAN BATOR) Venäjän ja Euroopan läpi ryöstäen, tappaen ja raiskaten riehunut hunnipäällikkö Attila pitää kohtuuttomana julkisuudessa saamaansa arvostelua. Attilaa on syytetty muun muassa ryöstelystä, tappamisesta ja raiskaamisesta ja häntä on voimallisesti kehotettu lopettamaan hirmuvaltansa pohjoisella pallonpuoliskolla.
”Kyllä minusta näiden niinsanottujen ’suvaitsevaisten’ pitäisi suvaita myös minua. Eikö minulla ole sanan- ja ilmaisunvapaus siinä kuin kaikilla muillakin? Minusta on erittäin suvaitsematonta vaatia, että minun pitäisi lopettaa sortovaltani ja siihen vakaumuksellisena osana kuuluva tappaminen, ryöstely ja raiskaaminen”, pohtii Attila.
”Minähän se tässä olen sorrettu osapuoli.”
Hunnipäällikkö paljastaa myös kärsineensä paljon henkilökohtaista tuskaa saamansa palautteen vuoksi. ”Iltaisin olen itkenyt tämän asian kanssa ja heikkouden hetkiä on kyllä ollut”, Attila kertoo ääni väristen.
”Aagh! Aargh! Aaaaa!” protestoi suvaitsematon ukrainalaiskylän asukas mongolisoturin miekan leikatessa hänen vasemman käsivartensa irti.
”Kyllä minusta näiden niinsanottujen ’suvaitsevaisten’ pitäisi suvaita myös minua. Eikö minulla ole sanan- ja ilmaisunvapaus siinä kuin kaikilla muillakin? Minusta on erittäin suvaitsematonta vaatia, että minun pitäisi lopettaa sortovaltani ja siihen vakaumuksellisena osana kuuluva tappaminen, ryöstely ja raiskaaminen”, pohtii Attila.
”Minähän se tässä olen sorrettu osapuoli.”
Hunnipäällikkö paljastaa myös kärsineensä paljon henkilökohtaista tuskaa saamansa palautteen vuoksi. ”Iltaisin olen itkenyt tämän asian kanssa ja heikkouden hetkiä on kyllä ollut”, Attila kertoo ääni väristen.
”Aagh! Aargh! Aaaaa!” protestoi suvaitsematon ukrainalaiskylän asukas mongolisoturin miekan leikatessa hänen vasemman käsivartensa irti.
(UNIVERSUMI) Ulkoministeri [search]Aleksander Stubb[/search] (kok.) ei hyväksy ehdotettua kerjäyskieltoa, vaikka muu Kokoomus on ajanut kieltoa läpi ahkerasti. Stubbin mielestä romanitilanteen voisi hoitaa tuilla ja köyhyyden vähentämisellä. Kokoomuksessa on havaittu myös muunlaista hajautumista, sillä esimerkiksi kysymys sukupuolineutraalista avioliittolaista on herättänyt täysin vastakohtaisia mielipiteitä ja julkilausumia, vaikka puoluekokouksessa kysymykseen on otettu selvä kanta. Psykiatrian ylilääkäri Hannu Larma on huolissaan ilmiöstä.
“Kysymys on nyky-yhteiskunnassa tyypillisestä persoonallisuuden pirstoutumisesta. Kokoomuksen puoluepolitiikka on tällä hetkellä niin kaksinaismoralistista ja monimielistä, että siitä voi olla merkittävää terveysuhkaa kaikille puolueen jäsenille ja äänestäjille”, Larma toteaa.
Ilmiö on heijastunut myös niin sanottuun pakkoruotsi-keskusteluun, jonka lopputuloksena Kokoomuksella on kysymyksestä selvä mielipide: pakkoruotsia ei saa lopettaa, mutta se täytyy lopettaa.
“Saattaa olla, että kysymys on muillekin skitsofreenisille ilmiöille ominaisesta hyväksynnän eli äänien haalimisesta. Jos puolue kannattaa lähes kaikkia mielipiteitä, kaikki voivat äänestää sitä ja jättää oikeat poliittiset päätökset puoluetta taloudellisesti tukeville tahoille”, Larma analysoi Kokoomuksen tilannetta.
Tuoreen tutkimuksen mukaan poliittisen skitsofrenian riskit ovat suuret, sillä demokratia vaarantuu, mikäli valtiota johtaa puolue, joka jäseniä määräilee mielivalta. Epäselvät ja populistiset mielipiteet voivat aiheuttaa myös hankalaa närästystä.
“Näin syvälle menneen mielenrikkoutumisen korjaaminen ei välttämättä ole yhden elämän prosessi. Myöskään moraalisen selkärangan kasvattaminen ei edes nykyteknologian avulla onnistu, mikäli potilas on pitkään toiminut Kokoomuksen piirissä”, Larma huomauttaa.
Kokoomuksen puoluetoimisto sekä halusi että ei halunnut kommentoida asiaa, mutta päätti pitää lopullisen päätöksensä salassa.
(Jutun kansalaistoimitti [search term=”kansalaistoimitti Ilona Piri”]Ilona Piri[/search].)
“Kysymys on nyky-yhteiskunnassa tyypillisestä persoonallisuuden pirstoutumisesta. Kokoomuksen puoluepolitiikka on tällä hetkellä niin kaksinaismoralistista ja monimielistä, että siitä voi olla merkittävää terveysuhkaa kaikille puolueen jäsenille ja äänestäjille”, Larma toteaa.
Ilmiö on heijastunut myös niin sanottuun pakkoruotsi-keskusteluun, jonka lopputuloksena Kokoomuksella on kysymyksestä selvä mielipide: pakkoruotsia ei saa lopettaa, mutta se täytyy lopettaa.
“Saattaa olla, että kysymys on muillekin skitsofreenisille ilmiöille ominaisesta hyväksynnän eli äänien haalimisesta. Jos puolue kannattaa lähes kaikkia mielipiteitä, kaikki voivat äänestää sitä ja jättää oikeat poliittiset päätökset puoluetta taloudellisesti tukeville tahoille”, Larma analysoi Kokoomuksen tilannetta.
Tuoreen tutkimuksen mukaan poliittisen skitsofrenian riskit ovat suuret, sillä demokratia vaarantuu, mikäli valtiota johtaa puolue, joka jäseniä määräilee mielivalta. Epäselvät ja populistiset mielipiteet voivat aiheuttaa myös hankalaa närästystä.
“Näin syvälle menneen mielenrikkoutumisen korjaaminen ei välttämättä ole yhden elämän prosessi. Myöskään moraalisen selkärangan kasvattaminen ei edes nykyteknologian avulla onnistu, mikäli potilas on pitkään toiminut Kokoomuksen piirissä”, Larma huomauttaa.
Kokoomuksen puoluetoimisto sekä halusi että ei halunnut kommentoida asiaa, mutta päätti pitää lopullisen päätöksensä salassa.
(Jutun kansalaistoimitti [search term=”kansalaistoimitti Ilona Piri”]Ilona Piri[/search].)
(TRICKLEDOWN) [search]Kokoomusnuoret[/search] pitää käsittämättömänä sitä, miten nurjasti muissa puolueissa suhtaudutaan järjestön märissä päiväunissaan ajamaan työttömyyskieltoon. Kokoomusnuorten mielestä työttömyyskiellon vastustaminen kertoo kovista ja kylmistä arvoista sekä piittaamattomuudesta.
“On uskomatonta, että jopa eduskunnan oikeusasiamies vastustaa työttömyyskieltoa”, hämmästelee kokoomusnuorten puheenjohtaja Rylle Widman.
“Ilmeisesti oikeusasiamiehen mielestä on hyväksyttävä tilanne, että yli kaksisataatuhatta suomalaista on vailla työtä ja joutuu elättämään itsensä erilaisilla sosiaaliavustuksilla. Tällainen asenne kertoo suuresta välinpitämättömyydestä työttömien kurjuuden suhteen.”
Kokoomusnuorten mielestä työttömyyskieltoa vastustetaan täysin kestämättömin perustein. “Sanotaan, ettei työttömyyskielto ratkaise työttömien ongelmia. Ratkaiseeko sitten työttömyyden salliminen? Työttömyyden salliminenhan on varmin keino varmistaa, että nykyinen, kurja tilanne säilyy entisellään. Työttömyyden kieltäminen olisi ensimmäinen askel parempaan suuntaan. Tällainen lainsäädätö toimi 1600-luvun Englannissa, miksei sitten nykyäänkin?” Widman toteaa ja lähtee kuuntelemaan barokkimusiikkia.
Työttömyyden sallimisella vain pitkitetään Suomen työttömyysongelman ratkaisemista. Kun työttömät voivat säilyä hengissä työttömyyskorvauksen turvin, ei Suomen hallituksen ja elinkeinoelämän tarvitse ottaa vastuuta heidän työllistämisestään. Kokoomusnuorten näkemyksen mukaan jokainen, joka kannattaa työttömyyden sallimista, on osasyyllinen Suomen heikkoon työllisyystilanteeseen ja talouskasvun hidastumiseen.
(Jutun kansalaistoimitti [search term=”kansalaistoimitti Timur Saunalenkki”]Timur Saunalenkki[/search].)
“On uskomatonta, että jopa eduskunnan oikeusasiamies vastustaa työttömyyskieltoa”, hämmästelee kokoomusnuorten puheenjohtaja Rylle Widman.
“Ilmeisesti oikeusasiamiehen mielestä on hyväksyttävä tilanne, että yli kaksisataatuhatta suomalaista on vailla työtä ja joutuu elättämään itsensä erilaisilla sosiaaliavustuksilla. Tällainen asenne kertoo suuresta välinpitämättömyydestä työttömien kurjuuden suhteen.”
Kokoomusnuorten mielestä työttömyyskieltoa vastustetaan täysin kestämättömin perustein. “Sanotaan, ettei työttömyyskielto ratkaise työttömien ongelmia. Ratkaiseeko sitten työttömyyden salliminen? Työttömyyden salliminenhan on varmin keino varmistaa, että nykyinen, kurja tilanne säilyy entisellään. Työttömyyden kieltäminen olisi ensimmäinen askel parempaan suuntaan. Tällainen lainsäädätö toimi 1600-luvun Englannissa, miksei sitten nykyäänkin?” Widman toteaa ja lähtee kuuntelemaan barokkimusiikkia.
Työttömyyden sallimisella vain pitkitetään Suomen työttömyysongelman ratkaisemista. Kun työttömät voivat säilyä hengissä työttömyyskorvauksen turvin, ei Suomen hallituksen ja elinkeinoelämän tarvitse ottaa vastuuta heidän työllistämisestään. Kokoomusnuorten näkemyksen mukaan jokainen, joka kannattaa työttömyyden sallimista, on osasyyllinen Suomen heikkoon työllisyystilanteeseen ja talouskasvun hidastumiseen.
(Jutun kansalaistoimitti [search term=”kansalaistoimitti Timur Saunalenkki”]Timur Saunalenkki[/search].)
(AISKHYLOS) Pakkosuomen opetuksesta kouluissa on tulossa yksi ensi kevään vaalien kuumimmista kysymyksistä. Monet asiantuntijat sekä kansalaiset eivät ymmärrä, miksi lapsille pitää syöttää koulussa vuosikausia kieltä, josta ei ole mainittavaa hyötyä kansainvälistyvässä maailmassa.
”Muutenkin ahtaasta tuntikehyksestä tuhlataan valtavia tuntimääriä kieleen, joka on jo Euroopankin mittakaavassa marginaalinen, jolla ei ole mitään asemaa globaalissa taloudessa, ja jota ei voi käyttää edes matkustellessa”, päivittelee taloustieteen dosentti ja EK:n erityisasiantuntija Markus Vittu.
Hänen mukaansa viennistä elävän pienen maan kuten Suomen pitäisi panostaa ensisijaisesti kansainvälisen kaupan mahtikieliin, kuten englantiin, kiinaan ja venäjään. Suomella sen sijaan ei pärjää kunnolla edes Ruotsissa.
”On uskallettava rohkeasti kysyä, mikä oikeasti on tärkeää? Se että suomea on väkisin opetettu kouluissa kymmeniä vuosia pakon varjolla, ei ole mikään perustelu sen säilyttämisen puolesta”, Vittu muistuttaa.
Pakko ei olekaan mikään oikotie onneen, tietävät opettajat. Vuosien pänttäämisen jälkeenkin monien oppilaiden suomen taidot ovat erittäin puutteelliset, minkä huomaa muun muassa iltapäivälehtien verkkoversioita lukemalla.
”Kannettu vesi ei kaivossa pysy. Nuoria on erittäin vaikea motivoida oppimaan suomea, joka koetaan turhaksi ajanhukaksi. Toki osasyynsä on myös vanhempien asenteessa”, pohtii ala-asteen opettaja Juhani Fazerin-Sekalaiset.
Opetusministeriö on viime viikkoina väläytellyt mahdollisuutta, että pakkosuomi voitaisiin vaihtaa johonkin toiseen kieleen koulukohtaisesti. Esimerkiksi Kaakkois-Suomessa lapsille voitaisiin opettaa venäjää ja Kainuussa muuttamaan pois. Muutos ei kuitenkaan ole helppo, kertoo ministeriön vt. kylähullu Kaino Ahnung.
”Pitää muistaa, että suomi on edelleen perustuslaissa nimetty maan virallisten kielten joukkoon, ja suomen osaamista edellytetään yhä julkisiin virkoihin pyrittäessä. Nämä kysymykset pitäisi ratkaista, mutta emme taida tässä tyhmien mutta kovaäänisten kansalaisten perseennuolennan ohessa millään ehtiä”, Ahnung sanoo.
Muutoksella alkaisi kuitenkin olla hoppu, kiirehtii Vittu. Hänen mukaansa elinkeinoelämä toivoisi uudistuksen yhteydessä myös muiden turhien oppiaineiden karsimista.
”Globaalissa taloudessa on erittäin vähän hyötyä vaikkapa musiikista, kuvaamataidosta, käsitöistä, matematiikasta, kemiasta, fysiikasta, uskonnosta, filosofiasta, historiasta, liikunnasta, yhteiskuntaopista, kotitaloudesta, biologiasta tai maantiedosta. Eihän niillä pärjää edes Ruotsissa. Meidän on uskallettava rohkeasti kysyä, mikä oikeasti on tärkeää?” Vittu toteaa.
”Muutenkin ahtaasta tuntikehyksestä tuhlataan valtavia tuntimääriä kieleen, joka on jo Euroopankin mittakaavassa marginaalinen, jolla ei ole mitään asemaa globaalissa taloudessa, ja jota ei voi käyttää edes matkustellessa”, päivittelee taloustieteen dosentti ja EK:n erityisasiantuntija Markus Vittu.
Hänen mukaansa viennistä elävän pienen maan kuten Suomen pitäisi panostaa ensisijaisesti kansainvälisen kaupan mahtikieliin, kuten englantiin, kiinaan ja venäjään. Suomella sen sijaan ei pärjää kunnolla edes Ruotsissa.
”On uskallettava rohkeasti kysyä, mikä oikeasti on tärkeää? Se että suomea on väkisin opetettu kouluissa kymmeniä vuosia pakon varjolla, ei ole mikään perustelu sen säilyttämisen puolesta”, Vittu muistuttaa.
Pakko ei olekaan mikään oikotie onneen, tietävät opettajat. Vuosien pänttäämisen jälkeenkin monien oppilaiden suomen taidot ovat erittäin puutteelliset, minkä huomaa muun muassa iltapäivälehtien verkkoversioita lukemalla.
”Kannettu vesi ei kaivossa pysy. Nuoria on erittäin vaikea motivoida oppimaan suomea, joka koetaan turhaksi ajanhukaksi. Toki osasyynsä on myös vanhempien asenteessa”, pohtii ala-asteen opettaja Juhani Fazerin-Sekalaiset.
Opetusministeriö on viime viikkoina väläytellyt mahdollisuutta, että pakkosuomi voitaisiin vaihtaa johonkin toiseen kieleen koulukohtaisesti. Esimerkiksi Kaakkois-Suomessa lapsille voitaisiin opettaa venäjää ja Kainuussa muuttamaan pois. Muutos ei kuitenkaan ole helppo, kertoo ministeriön vt. kylähullu Kaino Ahnung.
”Pitää muistaa, että suomi on edelleen perustuslaissa nimetty maan virallisten kielten joukkoon, ja suomen osaamista edellytetään yhä julkisiin virkoihin pyrittäessä. Nämä kysymykset pitäisi ratkaista, mutta emme taida tässä tyhmien mutta kovaäänisten kansalaisten perseennuolennan ohessa millään ehtiä”, Ahnung sanoo.
Muutoksella alkaisi kuitenkin olla hoppu, kiirehtii Vittu. Hänen mukaansa elinkeinoelämä toivoisi uudistuksen yhteydessä myös muiden turhien oppiaineiden karsimista.
”Globaalissa taloudessa on erittäin vähän hyötyä vaikkapa musiikista, kuvaamataidosta, käsitöistä, matematiikasta, kemiasta, fysiikasta, uskonnosta, filosofiasta, historiasta, liikunnasta, yhteiskuntaopista, kotitaloudesta, biologiasta tai maantiedosta. Eihän niillä pärjää edes Ruotsissa. Meidän on uskallettava rohkeasti kysyä, mikä oikeasti on tärkeää?” Vittu toteaa.
(ITÄSTADI) Kaupunginvaltuutettu, sosiologi ja seksitutkija Anni Mellunmäki on ilmaissut omaavansa voimakkaita haluja asettua ehdolle ensi kevään eduskuntavaaleissa.
”Olen erittäin halukas. Mieleni tekee sitä lähes jatkuvasti, jopa kymmeniä kertoja päivässä”, Vuosaari kommentoi puhtaasti poliittisia halujaan silminnähden kiihtyneenä.
Puoluetta Itäkeskus ei vielä ole valinnut.
”Mmm, pidän niistä kaikista. Osa on isoja, osa keskimittaisia. Osa kestää kauan ja toiset vain silmänräpäyksen. Joskus mieli tekee kahta samaan aikaan, mutta sen taitaa laki kieltää”, Myllypuro kommentoi sensuelli virne kasvoillaan.
”Kiinnostuneet saa soitella. Kuva olis plussaa”, päättää Rastila haastattelun silmää iskien.
”Olen erittäin halukas. Mieleni tekee sitä lähes jatkuvasti, jopa kymmeniä kertoja päivässä”, Vuosaari kommentoi puhtaasti poliittisia halujaan silminnähden kiihtyneenä.
Puoluetta Itäkeskus ei vielä ole valinnut.
”Mmm, pidän niistä kaikista. Osa on isoja, osa keskimittaisia. Osa kestää kauan ja toiset vain silmänräpäyksen. Joskus mieli tekee kahta samaan aikaan, mutta sen taitaa laki kieltää”, Myllypuro kommentoi sensuelli virne kasvoillaan.
”Kiinnostuneet saa soitella. Kuva olis plussaa”, päättää Rastila haastattelun silmää iskien.
(MENNEISYYS) Sdpn emeritusfossiili [search]Eero Heinäluoma[/search] lyttäsi puolueensa poliittiset kannat puolueen kesäpiknikillä Hakaniemen torilla.
”Meidän kannoissa on kaikki näkemykset meidän kannoista pielessä. Meillä ei ole ensimmäistäkään asiaa oikein. En ole koskaan kuullut yhtään yhtä räikeästi ristiriitaisia kantoja yhdeltäkään muulta puolueelta”, Heinäluoma puhisi megafoniin.
”En minäkään ole ennen tämäntasoisiin kommentteihin sortunut”, hämmentyneen oloinen Heinäluoma sanoi seisovien aplodien saattelemana.
”Veturi, taksi, valtamerilaiva”, vihreiden [search]Anni Sinnemäki[/search] kommentoi demareiden innovatiivisen avointa itsekritiikkiä.
(Volvo 760 GLE) Jo ennakkoon kivikovaksi vaalipiiriksi povattu Uusimaa sai perjantaina jälleen uuden yllätysnimen, kun liikemies Matti Hunttala ilmoitti asettuvansa ehdolle eduskuntavaaleissa kokoomuksen listoilta.
67-vuotias Hunttala on vantaalainen toimitusjohtaja, joka on työskennellyt vuosikymmeniä yrittäjänä ja liikemiehenä eri puolilla Suomea. Hänellä on kokemusta muun muassa konsultoinnista kuntasektorilla, lehtikustantamisesta sekä suojeltavien luonnontilaisten harjujen myynnistä sorakeisareille.
”Me pojat rallatetaan vaan. Bensa palaa ja haisu jää. Kauas on tultu mutta vielä kauemmas mennään ennen kuin noutaja tulee kuittamaan”, hyväntuulinen Hunttala linjasi perjantaina.
Puoluejohdossa oltiin myös tyytyväisiä nimekkään ehdokkaan kaappaamiseen.
”Matin kontaktit kuntien virka- ja luottamusmiehiin ovat vertaansa vailla tässä maassa. Hän edustaa kokoomuksen perinteisiä arvoja: yritteliäisyyttä, yksilöllisyyttä ja hyvin istuvia pukuja. Hän on arvokas lisä jo ennestään vahvaan joukkoomme”, puoluesihteeri Taru Tujunen kiitteli.
”Suomi-neito on kuin kevätmorsian. 18-vuotias, uskovaisesta kodista ja tarkkaan pidetty. Elämä on edessä levällään ja rahaa niin että saumat ratkee. Hunttalan Matin porukoissa te kaikki opitte sellaista mitä ei kirjoissa kerrota. Silmät auki ja suu kiinni, sillä tän oppii”, Hunttala lisäsi.
67-vuotias Hunttala on vantaalainen toimitusjohtaja, joka on työskennellyt vuosikymmeniä yrittäjänä ja liikemiehenä eri puolilla Suomea. Hänellä on kokemusta muun muassa konsultoinnista kuntasektorilla, lehtikustantamisesta sekä suojeltavien luonnontilaisten harjujen myynnistä sorakeisareille.
”Me pojat rallatetaan vaan. Bensa palaa ja haisu jää. Kauas on tultu mutta vielä kauemmas mennään ennen kuin noutaja tulee kuittamaan”, hyväntuulinen Hunttala linjasi perjantaina.
Puoluejohdossa oltiin myös tyytyväisiä nimekkään ehdokkaan kaappaamiseen.
”Matin kontaktit kuntien virka- ja luottamusmiehiin ovat vertaansa vailla tässä maassa. Hän edustaa kokoomuksen perinteisiä arvoja: yritteliäisyyttä, yksilöllisyyttä ja hyvin istuvia pukuja. Hän on arvokas lisä jo ennestään vahvaan joukkoomme”, puoluesihteeri Taru Tujunen kiitteli.
”Suomi-neito on kuin kevätmorsian. 18-vuotias, uskovaisesta kodista ja tarkkaan pidetty. Elämä on edessä levällään ja rahaa niin että saumat ratkee. Hunttalan Matin porukoissa te kaikki opitte sellaista mitä ei kirjoissa kerrota. Silmät auki ja suu kiinni, sillä tän oppii”, Hunttala lisäsi.
(HESINKI) Superministeri [search term=”Mauri Pekkarinen”]Mauri Pekkarista[/search] (kesk.) närästää valtiovarainministeri Jyrki Kataisen (kok.) ajatus määrätä energiavero tupeelle. Pekkarisen mukaan tupeen käytön hankaloittaminen tällaisessa tai oikeastaan millaisessa tahansa taloudellisessa, geopoliittisessa tai astrologisessa tilanteessa olisi vakava isku Suomen kilpailukyvylle, alueelliselle maanpuolustukselle tai uskottavuudelle.
Pekkarinen on vuosia kamppaillut tupeen käytön puolesta Suomen energiahuollon luonnonmukaisena ratkaisijana. Arvostelijoiden mukaan tupeen käyttöä lisäämällä ei voida saavuttaa uusiutuvan energian käytölle asetettuja tavoitteita. Pekkarisen tappioksi myös kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC on viime vuosina vahvistanut kannakseen, että tupeen käytöstä ei ole energiapoliittisten ongelmien ratkaisijaksi.
Pekkarinen on vuosia kamppaillut tupeen käytön puolesta Suomen energiahuollon luonnonmukaisena ratkaisijana. Arvostelijoiden mukaan tupeen käyttöä lisäämällä ei voida saavuttaa uusiutuvan energian käytölle asetettuja tavoitteita. Pekkarisen tappioksi myös kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC on viime vuosina vahvistanut kannakseen, että tupeen käytöstä ei ole energiapoliittisten ongelmien ratkaisijaksi.