(TRICKLEDOWN) [search]Kokoomusnuoret[/search] pitää käsittämättömänä sitä, miten nurjasti muissa puolueissa suhtaudutaan järjestön märissä päiväunissaan ajamaan työttömyyskieltoon. Kokoomusnuorten mielestä työttömyyskiellon vastustaminen kertoo kovista ja kylmistä arvoista sekä piittaamattomuudesta.
“On uskomatonta, että jopa eduskunnan oikeusasiamies vastustaa työttömyyskieltoa”, hämmästelee kokoomusnuorten puheenjohtaja Rylle Widman.
“Ilmeisesti oikeusasiamiehen mielestä on hyväksyttävä tilanne, että yli kaksisataatuhatta suomalaista on vailla työtä ja joutuu elättämään itsensä erilaisilla sosiaaliavustuksilla. Tällainen asenne kertoo suuresta välinpitämättömyydestä työttömien kurjuuden suhteen.”
Kokoomusnuorten mielestä työttömyyskieltoa vastustetaan täysin kestämättömin perustein. “Sanotaan, ettei työttömyyskielto ratkaise työttömien ongelmia. Ratkaiseeko sitten työttömyyden salliminen? Työttömyyden salliminenhan on varmin keino varmistaa, että nykyinen, kurja tilanne säilyy entisellään. Työttömyyden kieltäminen olisi ensimmäinen askel parempaan suuntaan. Tällainen lainsäädätö toimi 1600-luvun Englannissa, miksei sitten nykyäänkin?” Widman toteaa ja lähtee kuuntelemaan barokkimusiikkia.
Työttömyyden sallimisella vain pitkitetään Suomen työttömyysongelman ratkaisemista. Kun työttömät voivat säilyä hengissä työttömyyskorvauksen turvin, ei Suomen hallituksen ja elinkeinoelämän tarvitse ottaa vastuuta heidän työllistämisestään. Kokoomusnuorten näkemyksen mukaan jokainen, joka kannattaa työttömyyden sallimista, on osasyyllinen Suomen heikkoon työllisyystilanteeseen ja talouskasvun hidastumiseen.
(Jutun kansalaistoimitti [search term=”kansalaistoimitti Timur Saunalenkki”]Timur Saunalenkki[/search].)
Kategoria: Politiikka
(AISKHYLOS) Pakkosuomen opetuksesta kouluissa on tulossa yksi ensi kevään vaalien kuumimmista kysymyksistä. Monet asiantuntijat sekä kansalaiset eivät ymmärrä, miksi lapsille pitää syöttää koulussa vuosikausia kieltä, josta ei ole mainittavaa hyötyä kansainvälistyvässä maailmassa.
”Muutenkin ahtaasta tuntikehyksestä tuhlataan valtavia tuntimääriä kieleen, joka on jo Euroopankin mittakaavassa marginaalinen, jolla ei ole mitään asemaa globaalissa taloudessa, ja jota ei voi käyttää edes matkustellessa”, päivittelee taloustieteen dosentti ja EK:n erityisasiantuntija Markus Vittu.
Hänen mukaansa viennistä elävän pienen maan kuten Suomen pitäisi panostaa ensisijaisesti kansainvälisen kaupan mahtikieliin, kuten englantiin, kiinaan ja venäjään. Suomella sen sijaan ei pärjää kunnolla edes Ruotsissa.
”On uskallettava rohkeasti kysyä, mikä oikeasti on tärkeää? Se että suomea on väkisin opetettu kouluissa kymmeniä vuosia pakon varjolla, ei ole mikään perustelu sen säilyttämisen puolesta”, Vittu muistuttaa.
Pakko ei olekaan mikään oikotie onneen, tietävät opettajat. Vuosien pänttäämisen jälkeenkin monien oppilaiden suomen taidot ovat erittäin puutteelliset, minkä huomaa muun muassa iltapäivälehtien verkkoversioita lukemalla.
”Kannettu vesi ei kaivossa pysy. Nuoria on erittäin vaikea motivoida oppimaan suomea, joka koetaan turhaksi ajanhukaksi. Toki osasyynsä on myös vanhempien asenteessa”, pohtii ala-asteen opettaja Juhani Fazerin-Sekalaiset.
Opetusministeriö on viime viikkoina väläytellyt mahdollisuutta, että pakkosuomi voitaisiin vaihtaa johonkin toiseen kieleen koulukohtaisesti. Esimerkiksi Kaakkois-Suomessa lapsille voitaisiin opettaa venäjää ja Kainuussa muuttamaan pois. Muutos ei kuitenkaan ole helppo, kertoo ministeriön vt. kylähullu Kaino Ahnung.
”Pitää muistaa, että suomi on edelleen perustuslaissa nimetty maan virallisten kielten joukkoon, ja suomen osaamista edellytetään yhä julkisiin virkoihin pyrittäessä. Nämä kysymykset pitäisi ratkaista, mutta emme taida tässä tyhmien mutta kovaäänisten kansalaisten perseennuolennan ohessa millään ehtiä”, Ahnung sanoo.
Muutoksella alkaisi kuitenkin olla hoppu, kiirehtii Vittu. Hänen mukaansa elinkeinoelämä toivoisi uudistuksen yhteydessä myös muiden turhien oppiaineiden karsimista.
”Globaalissa taloudessa on erittäin vähän hyötyä vaikkapa musiikista, kuvaamataidosta, käsitöistä, matematiikasta, kemiasta, fysiikasta, uskonnosta, filosofiasta, historiasta, liikunnasta, yhteiskuntaopista, kotitaloudesta, biologiasta tai maantiedosta. Eihän niillä pärjää edes Ruotsissa. Meidän on uskallettava rohkeasti kysyä, mikä oikeasti on tärkeää?” Vittu toteaa.
”Muutenkin ahtaasta tuntikehyksestä tuhlataan valtavia tuntimääriä kieleen, joka on jo Euroopankin mittakaavassa marginaalinen, jolla ei ole mitään asemaa globaalissa taloudessa, ja jota ei voi käyttää edes matkustellessa”, päivittelee taloustieteen dosentti ja EK:n erityisasiantuntija Markus Vittu.
Hänen mukaansa viennistä elävän pienen maan kuten Suomen pitäisi panostaa ensisijaisesti kansainvälisen kaupan mahtikieliin, kuten englantiin, kiinaan ja venäjään. Suomella sen sijaan ei pärjää kunnolla edes Ruotsissa.
”On uskallettava rohkeasti kysyä, mikä oikeasti on tärkeää? Se että suomea on väkisin opetettu kouluissa kymmeniä vuosia pakon varjolla, ei ole mikään perustelu sen säilyttämisen puolesta”, Vittu muistuttaa.
Pakko ei olekaan mikään oikotie onneen, tietävät opettajat. Vuosien pänttäämisen jälkeenkin monien oppilaiden suomen taidot ovat erittäin puutteelliset, minkä huomaa muun muassa iltapäivälehtien verkkoversioita lukemalla.
”Kannettu vesi ei kaivossa pysy. Nuoria on erittäin vaikea motivoida oppimaan suomea, joka koetaan turhaksi ajanhukaksi. Toki osasyynsä on myös vanhempien asenteessa”, pohtii ala-asteen opettaja Juhani Fazerin-Sekalaiset.
Opetusministeriö on viime viikkoina väläytellyt mahdollisuutta, että pakkosuomi voitaisiin vaihtaa johonkin toiseen kieleen koulukohtaisesti. Esimerkiksi Kaakkois-Suomessa lapsille voitaisiin opettaa venäjää ja Kainuussa muuttamaan pois. Muutos ei kuitenkaan ole helppo, kertoo ministeriön vt. kylähullu Kaino Ahnung.
”Pitää muistaa, että suomi on edelleen perustuslaissa nimetty maan virallisten kielten joukkoon, ja suomen osaamista edellytetään yhä julkisiin virkoihin pyrittäessä. Nämä kysymykset pitäisi ratkaista, mutta emme taida tässä tyhmien mutta kovaäänisten kansalaisten perseennuolennan ohessa millään ehtiä”, Ahnung sanoo.
Muutoksella alkaisi kuitenkin olla hoppu, kiirehtii Vittu. Hänen mukaansa elinkeinoelämä toivoisi uudistuksen yhteydessä myös muiden turhien oppiaineiden karsimista.
”Globaalissa taloudessa on erittäin vähän hyötyä vaikkapa musiikista, kuvaamataidosta, käsitöistä, matematiikasta, kemiasta, fysiikasta, uskonnosta, filosofiasta, historiasta, liikunnasta, yhteiskuntaopista, kotitaloudesta, biologiasta tai maantiedosta. Eihän niillä pärjää edes Ruotsissa. Meidän on uskallettava rohkeasti kysyä, mikä oikeasti on tärkeää?” Vittu toteaa.
(ITÄSTADI) Kaupunginvaltuutettu, sosiologi ja seksitutkija Anni Mellunmäki on ilmaissut omaavansa voimakkaita haluja asettua ehdolle ensi kevään eduskuntavaaleissa.
”Olen erittäin halukas. Mieleni tekee sitä lähes jatkuvasti, jopa kymmeniä kertoja päivässä”, Vuosaari kommentoi puhtaasti poliittisia halujaan silminnähden kiihtyneenä.
Puoluetta Itäkeskus ei vielä ole valinnut.
”Mmm, pidän niistä kaikista. Osa on isoja, osa keskimittaisia. Osa kestää kauan ja toiset vain silmänräpäyksen. Joskus mieli tekee kahta samaan aikaan, mutta sen taitaa laki kieltää”, Myllypuro kommentoi sensuelli virne kasvoillaan.
”Kiinnostuneet saa soitella. Kuva olis plussaa”, päättää Rastila haastattelun silmää iskien.
”Olen erittäin halukas. Mieleni tekee sitä lähes jatkuvasti, jopa kymmeniä kertoja päivässä”, Vuosaari kommentoi puhtaasti poliittisia halujaan silminnähden kiihtyneenä.
Puoluetta Itäkeskus ei vielä ole valinnut.
”Mmm, pidän niistä kaikista. Osa on isoja, osa keskimittaisia. Osa kestää kauan ja toiset vain silmänräpäyksen. Joskus mieli tekee kahta samaan aikaan, mutta sen taitaa laki kieltää”, Myllypuro kommentoi sensuelli virne kasvoillaan.
”Kiinnostuneet saa soitella. Kuva olis plussaa”, päättää Rastila haastattelun silmää iskien.
(MENNEISYYS) Sdpn emeritusfossiili [search]Eero Heinäluoma[/search] lyttäsi puolueensa poliittiset kannat puolueen kesäpiknikillä Hakaniemen torilla.
”Meidän kannoissa on kaikki näkemykset meidän kannoista pielessä. Meillä ei ole ensimmäistäkään asiaa oikein. En ole koskaan kuullut yhtään yhtä räikeästi ristiriitaisia kantoja yhdeltäkään muulta puolueelta”, Heinäluoma puhisi megafoniin.
”En minäkään ole ennen tämäntasoisiin kommentteihin sortunut”, hämmentyneen oloinen Heinäluoma sanoi seisovien aplodien saattelemana.
”Veturi, taksi, valtamerilaiva”, vihreiden [search]Anni Sinnemäki[/search] kommentoi demareiden innovatiivisen avointa itsekritiikkiä.
(Volvo 760 GLE) Jo ennakkoon kivikovaksi vaalipiiriksi povattu Uusimaa sai perjantaina jälleen uuden yllätysnimen, kun liikemies Matti Hunttala ilmoitti asettuvansa ehdolle eduskuntavaaleissa kokoomuksen listoilta.
67-vuotias Hunttala on vantaalainen toimitusjohtaja, joka on työskennellyt vuosikymmeniä yrittäjänä ja liikemiehenä eri puolilla Suomea. Hänellä on kokemusta muun muassa konsultoinnista kuntasektorilla, lehtikustantamisesta sekä suojeltavien luonnontilaisten harjujen myynnistä sorakeisareille.
”Me pojat rallatetaan vaan. Bensa palaa ja haisu jää. Kauas on tultu mutta vielä kauemmas mennään ennen kuin noutaja tulee kuittamaan”, hyväntuulinen Hunttala linjasi perjantaina.
Puoluejohdossa oltiin myös tyytyväisiä nimekkään ehdokkaan kaappaamiseen.
”Matin kontaktit kuntien virka- ja luottamusmiehiin ovat vertaansa vailla tässä maassa. Hän edustaa kokoomuksen perinteisiä arvoja: yritteliäisyyttä, yksilöllisyyttä ja hyvin istuvia pukuja. Hän on arvokas lisä jo ennestään vahvaan joukkoomme”, puoluesihteeri Taru Tujunen kiitteli.
”Suomi-neito on kuin kevätmorsian. 18-vuotias, uskovaisesta kodista ja tarkkaan pidetty. Elämä on edessä levällään ja rahaa niin että saumat ratkee. Hunttalan Matin porukoissa te kaikki opitte sellaista mitä ei kirjoissa kerrota. Silmät auki ja suu kiinni, sillä tän oppii”, Hunttala lisäsi.
67-vuotias Hunttala on vantaalainen toimitusjohtaja, joka on työskennellyt vuosikymmeniä yrittäjänä ja liikemiehenä eri puolilla Suomea. Hänellä on kokemusta muun muassa konsultoinnista kuntasektorilla, lehtikustantamisesta sekä suojeltavien luonnontilaisten harjujen myynnistä sorakeisareille.
”Me pojat rallatetaan vaan. Bensa palaa ja haisu jää. Kauas on tultu mutta vielä kauemmas mennään ennen kuin noutaja tulee kuittamaan”, hyväntuulinen Hunttala linjasi perjantaina.
Puoluejohdossa oltiin myös tyytyväisiä nimekkään ehdokkaan kaappaamiseen.
”Matin kontaktit kuntien virka- ja luottamusmiehiin ovat vertaansa vailla tässä maassa. Hän edustaa kokoomuksen perinteisiä arvoja: yritteliäisyyttä, yksilöllisyyttä ja hyvin istuvia pukuja. Hän on arvokas lisä jo ennestään vahvaan joukkoomme”, puoluesihteeri Taru Tujunen kiitteli.
”Suomi-neito on kuin kevätmorsian. 18-vuotias, uskovaisesta kodista ja tarkkaan pidetty. Elämä on edessä levällään ja rahaa niin että saumat ratkee. Hunttalan Matin porukoissa te kaikki opitte sellaista mitä ei kirjoissa kerrota. Silmät auki ja suu kiinni, sillä tän oppii”, Hunttala lisäsi.
(HESINKI) Superministeri [search term=”Mauri Pekkarinen”]Mauri Pekkarista[/search] (kesk.) närästää valtiovarainministeri Jyrki Kataisen (kok.) ajatus määrätä energiavero tupeelle. Pekkarisen mukaan tupeen käytön hankaloittaminen tällaisessa tai oikeastaan millaisessa tahansa taloudellisessa, geopoliittisessa tai astrologisessa tilanteessa olisi vakava isku Suomen kilpailukyvylle, alueelliselle maanpuolustukselle tai uskottavuudelle.
Pekkarinen on vuosia kamppaillut tupeen käytön puolesta Suomen energiahuollon luonnonmukaisena ratkaisijana. Arvostelijoiden mukaan tupeen käyttöä lisäämällä ei voida saavuttaa uusiutuvan energian käytölle asetettuja tavoitteita. Pekkarisen tappioksi myös kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC on viime vuosina vahvistanut kannakseen, että tupeen käytöstä ei ole energiapoliittisten ongelmien ratkaisijaksi.
Pekkarinen on vuosia kamppaillut tupeen käytön puolesta Suomen energiahuollon luonnonmukaisena ratkaisijana. Arvostelijoiden mukaan tupeen käyttöä lisäämällä ei voida saavuttaa uusiutuvan energian käytölle asetettuja tavoitteita. Pekkarisen tappioksi myös kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC on viime vuosina vahvistanut kannakseen, että tupeen käytöstä ei ole energiapoliittisten ongelmien ratkaisijaksi.
(KEMI) Demareista eronnut ay-jyrä Matti Putkonen liittyy perussuomalaisiin. Puolueen vaihtoa pidetään odotettuna ja loogisena, koska Putkonen tunnetaan kiivaana ydinvoimalobbarina ja perussuomalaiset äänesti yksimielisesti ydinvoiman lisärakentamista vastaan eduskunnassa kesällä.
Putkonen perusteli ratkaisuaan sillä, että perussuomalaiset on ajanut politiikkaa, jolla turvataan suomalaisen perusteollisuuden toimintaedellytykset, mikä kuulostaa tässä kontekstissa toki aika huvittavalta. Hän sanoi myös kyllästyneensä demarien nykylinjaan, niin kuin kieltämättä me kaikki muutkin.
Koska Timo Soini ei vieläkään sanonut mitään, missä olisi ollut sisältöä edes nimeksi, olemme korvanneet hänen kommenttinsa valikoimalla satunnaisia peräkkäin asetettuja sanoja:
”Hiki penkki kolmikanta koiso ulpukka putkinuppi tarralappu klorofylli”, Soini olisi voinut sanoa.
Putkonen perusteli ratkaisuaan sillä, että perussuomalaiset on ajanut politiikkaa, jolla turvataan suomalaisen perusteollisuuden toimintaedellytykset, mikä kuulostaa tässä kontekstissa toki aika huvittavalta. Hän sanoi myös kyllästyneensä demarien nykylinjaan, niin kuin kieltämättä me kaikki muutkin.
Koska Timo Soini ei vieläkään sanonut mitään, missä olisi ollut sisältöä edes nimeksi, olemme korvanneet hänen kommenttinsa valikoimalla satunnaisia peräkkäin asetettuja sanoja:
”Hiki penkki kolmikanta koiso ulpukka putkinuppi tarralappu klorofylli”, Soini olisi voinut sanoa.
(TURKU-ÅBO) Joukko perussuomalaisten eduskuntavaaliehdokkaita vaatii suuria muutoksia Suomen maahanmuuttopolitiikan painotuksiin. Kolmentoista ehdokkaan laatimassa manifestissa vaaditaan muun muassa Suomen kieliopin muuttamista siten, että vastustus onkin puolustamista tai jotain, mikä on aika lystiä niiden mielestä, jotka ovat lukeneet Orwellistaan muutakin kuin takakannen ja valikoituja sitaatteja keskustelufoorumeilta.
Manifestin pääsanomana on, että humanitaarinen maahanmuutto on kestämätön prosessi, joten pakolaisia tai turvapaikanhakijoita tulisi ennemmin auttaa heidän kotimaissaan. Tämä puolestaan onnistuu parhaiten lopettamalla valtion budjetista maksettava kehitysapu, ehdokkaat päättelevät.
”Näistä asioista on voitava puhua pehmeitä”, manifesti toteaa.
Manifestin pääsanomana on, että humanitaarinen maahanmuutto on kestämätön prosessi, joten pakolaisia tai turvapaikanhakijoita tulisi ennemmin auttaa heidän kotimaissaan. Tämä puolestaan onnistuu parhaiten lopettamalla valtion budjetista maksettava kehitysapu, ehdokkaat päättelevät.
”Näistä asioista on voitava puhua pehmeitä”, manifesti toteaa.
(PULLAG) Yhä useampi suomalainen olisi valmis äänestämään puhelimessa perussuomalaisia ja vihreitä, kertovat suurten mediatalojen teettämät tuoreet mielipidemittaukset. Etenkin perussuomalaisten puhelinkannatus on kohonnut joidenkin gallupien mukaan jopa kymmeneen sekä tilavuus- että painoprosenteilla mitattuna.
”Soitattekste sitte uudestaan taas vaalipäivänä, ettekste soitakin?” kyseli perussuomalaisten kannattajaksi ilmoittautunut Arska, Reiska tai Kake.
Kannatuksen nousun arvellaan selittyvän sillä, että vaalit eivät ole juuri nyt tai ainakaan silloin jos on darra, kaunis ilma, huono ilma tai muutakin tekemistä tai pitääks mun muka oikeesti.
”Soitattekste sitte uudestaan taas vaalipäivänä, ettekste soitakin?” kyseli perussuomalaisten kannattajaksi ilmoittautunut Arska, Reiska tai Kake.
Kannatuksen nousun arvellaan selittyvän sillä, että vaalit eivät ole juuri nyt tai ainakaan silloin jos on darra, kaunis ilma, huono ilma tai muutakin tekemistä tai pitääks mun muka oikeesti.
(SISÄINEN MAAILMA) Perinteiseen suomalaiseen arvomaailmaan ei kuulu anteeksipyytäminen, linjaa kristillisdemokraattinen puolue uudessa linjauksessaan. Puolueen puheenjohtaja [search]Päivi Räsänen[/search] muistuttaa, että ns. suvaitsevaiset arvoliberaalit usein virheellisesti kuvittelevat, että ajattelemattomia tai loukkaavia lausuntoja esittäneen henkilön pitäisi ilmaista olevansa pahoillaan aiheuttamastaan mielipahasta.
Se ei kuitenkaan ole koskaan kuulunut hyviin tapoihin, eikä Raamattukaan siihen velvoita, jos siitä revitään irti parisataa sopivasti valikoitua liuskaa, puoluejohto painottaa.
”Meillä kotona ainakin on pienestä asti opetettu, että tekipä tai sanoipa mitä hyvänsä, anteeksi ei pidä missään nimessä pyytää. Perinteisten arvojen mukaista on ensin kiistää ja valittaa tulleensa väärinymmärretyksi. Ja jos se ei toimi, pitää todeta oman sananvapautensa olevan uhattuna”, Räsänen valistaa.
Myös puolueen viestintäpäällikkö [search]Asmo Maanselkä[/search] kertoo noudattaneensa samaa linjaa jo vuosisatojen ajan.
Perinteisiin suomalaisiin arvoihin eivät puoluejohdon linjausten mukaan kuulu myöskään luetun ymmärtäminen ja itseironian taju.
”Ovatko asialliset argumentit loppuneet, kun väittelyä käydään omassa päässä keksittyjä väitteitä ja tulkintoja vastaan?” Räsänen havainnollistaa ilmeenkään värähtämättä.
Se ei kuitenkaan ole koskaan kuulunut hyviin tapoihin, eikä Raamattukaan siihen velvoita, jos siitä revitään irti parisataa sopivasti valikoitua liuskaa, puoluejohto painottaa.
”Meillä kotona ainakin on pienestä asti opetettu, että tekipä tai sanoipa mitä hyvänsä, anteeksi ei pidä missään nimessä pyytää. Perinteisten arvojen mukaista on ensin kiistää ja valittaa tulleensa väärinymmärretyksi. Ja jos se ei toimi, pitää todeta oman sananvapautensa olevan uhattuna”, Räsänen valistaa.
Myös puolueen viestintäpäällikkö [search]Asmo Maanselkä[/search] kertoo noudattaneensa samaa linjaa jo vuosisatojen ajan.
Perinteisiin suomalaisiin arvoihin eivät puoluejohdon linjausten mukaan kuulu myöskään luetun ymmärtäminen ja itseironian taju.
”Ovatko asialliset argumentit loppuneet, kun väittelyä käydään omassa päässä keksittyjä väitteitä ja tulkintoja vastaan?” Räsänen havainnollistaa ilmeenkään värähtämättä.