(HELSINKI) Maailman tunnettujen johtajien elämäkertojen sesonki alkaa taas keskikesän korvilla. Tämä kesän hittikirjaksi on nousemassa Korean Rakastetun Johtajan Kim Jong Ilin kohuteos ”Vittu mä olen sekaisin”.
”Siis wu-huu. Mä olen niin sekaisin. Eilen vasta mietin, että saatana mä olen hullu. Ydinase, jumalauta!” muistelee Jong seesteisesti kotimaassaan erinomaiset arvostelut saaneen teoksensa esipuheessa.
Toinen koko maailman huomion saanut teos on tuoreen paavin Benedictus XVI:n tulevaisuuden suunnitelmiakin listaava ”Vittu mä olen sekaisin”.
”Siis WU. Wuhuu. Mä olen niin sekaisin. Eilen vasta mietin, että saatana mä olen meshuggah. Kristuksen sijainen maan päällä, jumalauta!” summaa Bene tunnelmiaan uuteen virkaan tutustumaan ehdittyään.
Kiinnostavimmat kotimaiset tuotokset ovat ehdottomasti Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Päivi Räsäsen ”Vittu mä olen sekaisin”, presidentti Tarja Halosen ”Vittu mä olen sekaisin”, sekä perussuomalaisten Raimo Vistbackan uudestaan ja uudestaan pyydetty ”Paranoid”.
Kategoria: Kulttuuri
Kulttuuriartikkelit
Tutkijat luonnehtivat löytöä arkeologiseksi aarreaitaksi
(KUUSANKOSKI) Näin jalkapallo- ja jääkiekkojoukkueiden taaperruksen aikana kuulee usein esitettävän kysymyksen: onko Suomessa ollenkaan voittamisen kulttuuria? Nyt tähän retoriseen pulmaan on annettu konkreettinen vastaus, kun suomalais-ruotsalainen arkeologiryhmä on löytänyt Itä-Suomesta Suomussalmen liepeiltä muinaisjäänteitä, jotka osoittavat voittamisen kulttuurin kiistattomasti vaikuttaneen seudulla, tosin kauan, kauan sitten.
”Nämä löydökset osoittavat kiistattomasti, että Suomen alueella on aikanaan vallinnut hyvin voimakas ja laajalle levittäytynyt voittamisen kulttuuri. Radiohiilimenetelmän avulla kulttuurin kukoistuskaudeksi on määritelty noin 1000-1500 vuotta ennen ajanlaskun alkua”, kertoo arkeologiryhmän johtaja Pentti Matikainen takatukka väristen.
Tähän tutkijoiden ”arkeologiseksi aarreaitaksi” nimittämään muinaislöytöön törmättiin, kuinkas muuten, sattumalta, kun paikallinen maanviljelijä peltoa kääntäessään huomasi kynnöksen pohjalla outoja luun- ja kivenkappaleita. Ne ovat voittamisen kulttuurin viimeiset jäännökset suomenniemellä.
(KUUSANKOSKI) Näin jalkapallo- ja jääkiekkojoukkueiden taaperruksen aikana kuulee usein esitettävän kysymyksen: onko Suomessa ollenkaan voittamisen kulttuuria? Nyt tähän retoriseen pulmaan on annettu konkreettinen vastaus, kun suomalais-ruotsalainen arkeologiryhmä on löytänyt Itä-Suomesta Suomussalmen liepeiltä muinaisjäänteitä, jotka osoittavat voittamisen kulttuurin kiistattomasti vaikuttaneen seudulla, tosin kauan, kauan sitten.
”Nämä löydökset osoittavat kiistattomasti, että Suomen alueella on aikanaan vallinnut hyvin voimakas ja laajalle levittäytynyt voittamisen kulttuuri. Radiohiilimenetelmän avulla kulttuurin kukoistuskaudeksi on määritelty noin 1000-1500 vuotta ennen ajanlaskun alkua”, kertoo arkeologiryhmän johtaja Pentti Matikainen takatukka väristen.
Tähän tutkijoiden ”arkeologiseksi aarreaitaksi” nimittämään muinaislöytöön törmättiin, kuinkas muuten, sattumalta, kun paikallinen maanviljelijä peltoa kääntäessään huomasi kynnöksen pohjalla outoja luun- ja kivenkappaleita. Ne ovat voittamisen kulttuurin viimeiset jäännökset suomenniemellä.
Vaikutteita myös kielessä
Matikaisen mukaan voittamisen kulttuuri on omana aikakautenaan hallinnut liki koko nykyistä Suomen aluetta, muutamia eristyneitä osia lukuun ottamatta. Hän arvioi, että kulttuurin teknologinen taso oli selvästi ympäröiviä kansoja korkeammalla, mikä takasi sen menestyksen – mutta vain lyhyeksi aikaa.
”Lähes kiistatta voidaan osoittaa, että voittamisen kulttuuri katosi Suomesta viimeistään 800-luvulla eaa. ja sen viimeiset edustajat sulautuivat valtaväestöön muutamien satojen vuosien kuluessa”, teoretisoi Matikainen.
Kulttuurin tuhoksi koituivat ilmeisesti tutut seikat; lukuisat tilastotappiot, heikot vieraspelit, taktinen taitamattomuus ja johdon eripuraisuus pelisysteemistä. Täysin kulttuurin vaikutteet eivät kuitenkaan ole kadonneet.
”Esimerkiksi Suomen kielessä elää edelleen muutamia tälle kulttuurille tyypillisiä ilmaisuja kuten ’hattutemppu’, ’vierasvoitto’, ’lopputurnauspaikka’ ja ’venyminen’, jotka eivät olisi voineet syntyä nykykulttuurin oloissa”, huomauttaa Matikainen.
Monet muut voittamisen kulttuurin käsitteistä ovat kuitenkin saaneet väistyä sen valloittaneiden kansojen termistön tieltä. Tämän prosessin myötä Suomi tuntee mm. sellaiset sanonnat kuten ’tavoitteemme on nolla-nolla-tasapeli’, ’hyvä taistelu’, ’joka jätkä teki parhaansa’ sekä ’miksi meille käy aina näin.’
(LOS ANGELES) Kesällä rumimmaksi suomalaiseksi yleisöäänestyksellä valittu Carl Mannerheim saa oman nimikkoelokuvansa. Tarinan tuottaa Disney ja sen työnimenä on ”Mannerheimin oma elokuva.” Ohjaajaksi on kiinnitetty aiemmin useilla suuren tuotannon flopeilla mainetta niittänyt Renny Harlin.
Harlin myöntää, että aihe on myös poliittisesti jossain määrin arka. Hänen mukaansa Mannerheimin elämä ja teot kuitenkin tullaan käsittelemään tasapuolisesti. Erityistä huomiota Harlin haluaa kiinnittää vuoden 1918 Vapaussodan kuvaukseen.
”Haluan antaa mahdollisimman puolueettoman kuvan siitä, kuinka itsenäisen Suomen uljas valkoinen armeija löi punaryssät, murhaajat, valapatot takaisin Uralille. Toisaalta haluan niin todenmukaisesti kuin vain mahdollista näyttää myös, kuinka tämä mahtava, upea, hienostunut ja fantastinen mies, marsalkka Mannerheim omin käsin tappoi myöhemmin talvisodassa tuhat ryssää pelkällä puukolla” huuteli Harlin toimittajan asunnon ulkopuolella myöhään lauantai-iltana.
Mannerheimin esittäjiä ei vielä ole valittu, mutta vahvimpina ehdokkaina nuoreksi Mannerheimiksi ovat luotettavien lähteiden mukaan Tony Halme ja simpanssi Koko. Ikääntynyttä Mannerheimiä esittänee edesmennyt Adolf Ehrnrooth ja naiseksi pukeutunutta, keski-ikäistä Mannerheimiä Tanja Karpela.
”Poijjaat kansan urhokkaan” tapaili ohjaaja Harlin säveliä vielä aamuyöstä.
Harlin myöntää, että aihe on myös poliittisesti jossain määrin arka. Hänen mukaansa Mannerheimin elämä ja teot kuitenkin tullaan käsittelemään tasapuolisesti. Erityistä huomiota Harlin haluaa kiinnittää vuoden 1918 Vapaussodan kuvaukseen.
”Haluan antaa mahdollisimman puolueettoman kuvan siitä, kuinka itsenäisen Suomen uljas valkoinen armeija löi punaryssät, murhaajat, valapatot takaisin Uralille. Toisaalta haluan niin todenmukaisesti kuin vain mahdollista näyttää myös, kuinka tämä mahtava, upea, hienostunut ja fantastinen mies, marsalkka Mannerheim omin käsin tappoi myöhemmin talvisodassa tuhat ryssää pelkällä puukolla” huuteli Harlin toimittajan asunnon ulkopuolella myöhään lauantai-iltana.
Mannerheimin esittäjiä ei vielä ole valittu, mutta vahvimpina ehdokkaina nuoreksi Mannerheimiksi ovat luotettavien lähteiden mukaan Tony Halme ja simpanssi Koko. Ikääntynyttä Mannerheimiä esittänee edesmennyt Adolf Ehrnrooth ja naiseksi pukeutunutta, keski-ikäistä Mannerheimiä Tanja Karpela.
”Poijjaat kansan urhokkaan” tapaili ohjaaja Harlin säveliä vielä aamuyöstä.
Kategoriat
Ammattiarmeija lopettaisi inttijutut
(KARKIALAMPI) Kulttuuriministeri Tanja Karpela ilmaisi eilisiltaisessa puheessaan huolen nykyisellään voimakkaan inttijuttuperinteemme kuihtumisesta, mikäli suomi siirtyisi ammattiarmeijaan. Mikäli yleisestä asevelvollisuudesta luovuttaisiin, vähenisi sotilaselämää viettävien määrä niin radikaalisti, että inttijuttujen kertominen saattaisi jopa loppua kokonaan.
”Ja se olis harmi se. Voi että se olis harmi”, kommentoi koko Karpelan puheen kuulijakunta.
Karpela muistutti, että ilman yleistä asevelvollisuutta olisivat jääneet syntymättä sellaiset modernit klassikot, kuin ”vittu sillon metässä”, ”vittu sillon kassulla” ja ”vittu sillon vittu.” Myös vuosikymmenien takaiset hitit ”perääntymisvaiheessa saatana” ja ”Eldankajärven jää” olisivat olleet kovin erimuotoisia.
”Ja se olis harmi se. Voi että se olis harmi”, kommentoi koko Karpelan puheen kuulijakunta.
Karpela muistutti, että ilman yleistä asevelvollisuutta olisivat jääneet syntymättä sellaiset modernit klassikot, kuin ”vittu sillon metässä”, ”vittu sillon kassulla” ja ”vittu sillon vittu.” Myös vuosikymmenien takaiset hitit ”perääntymisvaiheessa saatana” ja ”Eldankajärven jää” olisivat olleet kovin erimuotoisia.
Uutta lainsäädäntöä
Nykyisellään inttijutut elävät muutoinkin voimakasta murroskautta. Sisäministeriössä käsitellään parhaillaan lakiesitystä, jonka mukaan inttijutut tulisi jatkossa kertoa korkeassa polviasennossa. Lain tarkoituksena on mahdollistaa esimerkiksi ravintoloissa sellaisten pöytien kiertäminen, joissa inttijuttuja kerrotaan.
”Jumalauta meillä oli niin mulkku komppanianpäällikkö, että vitutti niin paljon istua metässä”, kommentoi lakialoitetta tuoreeltaan amiraali Juhani Kaskeala.
(LOHJA) Raamatun uudesta suomenkielisestä painoksesta on löydetty useita asiavirheitä ja epätarkkuuksia. Suomen evankelisluterilaisen kirkon arkkipiispa Jukka Paarma on vaatinut painoksen toimittaneelta kustannusyhtiöltä selvitystä siitä, kuinka epätarkkuudet ovat tekstiin joutuneet.
”Painos sisältää useita selkeitä virheitä. Esimerkiksi sen historiaa käsittelevässä osiossa ohitetaan täysin jotakuinkin kaikki ennen viime jääkautta tapahtunut. Myös evankeliumeissa on sisäisiä ristiriitoja ja mitä kaikkea vielä. Minä kysyn: miten näin epäluotettavaan teokseen voisi nojata mikään järkevä maailmankatsomus?” ihmetteli arkkipiispa Paarma kovaan ääneen, vaikka nimenomaan yritettiin hyssytellä.
”Painos sisältää useita selkeitä virheitä. Esimerkiksi sen historiaa käsittelevässä osiossa ohitetaan täysin jotakuinkin kaikki ennen viime jääkautta tapahtunut. Myös evankeliumeissa on sisäisiä ristiriitoja ja mitä kaikkea vielä. Minä kysyn: miten näin epäluotettavaan teokseen voisi nojata mikään järkevä maailmankatsomus?” ihmetteli arkkipiispa Paarma kovaan ääneen, vaikka nimenomaan yritettiin hyssytellä.
Rasismia ja seksismiä
Erityisen tuomittavana Paarma pitää painokseen eksyneitä rasistisia ja seksistisiä huomautuksia ”pakanoista” ja ”vaimon asemasta”. Myös homoseksuaalisuuteen viitataan painoksessa tavalla, joka on omiaan täyttämään rikoslaissa määritellyn kansanryhmää vastaan kiihoittamisen tuntomerkit.
”Me emme voi hyväksyä sitä, että Jumalan nimissä poljetaan ihmisten oikeuksia! Me emme tule hyväksymään tällaisia karkeita virheitä, tällaisia kammottavia hyökkäyksiä inhimillistä suvaitsevaisuutta kohtaan”, ryöpytti Paarma.
Raamatun painos ei koskaan ehtinyt kauppoihin asti, joten tarkkaa tietoa sen sisällöstä ei ole. Kustantaja kuitenkin vakuutti Paarmalle, että koko painos tullaan käymään huolella uudelleen läpi ennen sen päästämistä yleisön käsiin.
Kategoriat
Huumori nostaa kädet ylös
(HELSINKI) Matti Nykäsestä kertovasta elokuvasta ei voi tehdä parodiaa tai vääntää vitsejä. Suomen humoristit myönsivät tämän varhain tänä aamuna julkaisemassaan yhteistiedotteessa. Ajatus Matista ja hänen vaimostaan Mervi Tapolasta kertovasta elokuvasta sinällään on sikäli absurdi, ettei tosiaankaan maksa vaivaa enää tässä yhteydessä hauska olla, tiedotteessa todetaan.
Solarfilmsin tuottaman elokuvan pääosaan on kiinnitetty Jasper Pääkkönen ja ohjaajan penkille istuutuu Aleksi Mäkelä. Molemmat ovat ilmoittaneet häpeävänsä osallisuuttaan elokuvaan.
”Vituttaa niin paljon, ettei pysty ymmärtämään miten paljon vituttaa” kuvaili ohjaaja Mäkelä tuntojaan Lehden erikoishaastattelussa männäviikolla. ”Voi vittu ja sen päälle vittu” Mäkelä jatkoi.
Tuotantoyhtiö Solarfilms lupaa, että elokuva tullaan julkaisemaan valtaisan hypen saattelemana ja sen markkinoinnin yhteydessä tullaan käyttämään sellaisia fraaseja, kuin ”elokuva miehestä, joka rakastaa mäkihyppyä niin paljon, että hänestä tulee lajissaan maailman paras”, ”kuvitteellinen elokuva todellisesta ihmisestä” sekä ”nyt puoleen hintaan”.
Solarfilmsin tuottaman elokuvan pääosaan on kiinnitetty Jasper Pääkkönen ja ohjaajan penkille istuutuu Aleksi Mäkelä. Molemmat ovat ilmoittaneet häpeävänsä osallisuuttaan elokuvaan.
”Vituttaa niin paljon, ettei pysty ymmärtämään miten paljon vituttaa” kuvaili ohjaaja Mäkelä tuntojaan Lehden erikoishaastattelussa männäviikolla. ”Voi vittu ja sen päälle vittu” Mäkelä jatkoi.
Tuotantoyhtiö Solarfilms lupaa, että elokuva tullaan julkaisemaan valtaisan hypen saattelemana ja sen markkinoinnin yhteydessä tullaan käyttämään sellaisia fraaseja, kuin ”elokuva miehestä, joka rakastaa mäkihyppyä niin paljon, että hänestä tulee lajissaan maailman paras”, ”kuvitteellinen elokuva todellisesta ihmisestä” sekä ”nyt puoleen hintaan”.
(OSLO) Suomen voittoa tämän vuoden euroviisuissa pidetään maailmalla jo liki varmana. Iltapäivälehtien teettämän kansainvälisen kyselyn mukaan Suomea ei uhkaa vakavasti oikeastaan yksikään muu maa. Suomen euroviisukappaleen esittää tänä vuonna norjalainen Geir Rönning.
”Kyllä tämä voitto on käytännöllisesti katsoen selvä. Aiemmmat vuodet ovat pedanneet niin hyvän pohjan Suomen voitolle, ettei tästä tällä kertaa ole mitään epäilystä”, totesi Rönningin manageri Jürgen Habermas Lehden erikoishaastattelussa.
”Kyllä tämä voitto on käytännöllisesti katsoen selvä. Aiemmmat vuodet ovat pedanneet niin hyvän pohjan Suomen voitolle, ettei tästä tällä kertaa ole mitään epäilystä”, totesi Rönningin manageri Jürgen Habermas Lehden erikoishaastattelussa.
Melko typerä nimi
Habermas myöntää kuitenkin, että Rönningin nimi kuulostaa typerältä. Sukunimen ulkomaalaista outoutta ei helpota vähääkään etunimi Geir. Toisaalta Suomen ulkoministeriöstä muistutetaan, että useimmissa ulkomaissa on jo pitkään nimetty lapsia sen mukaan, mikä kuulostaa hauskalta suomalaisista.
”Kyllähän useimmat ulkomaailaiset tavat ja äänteet on pääasiassa tarkoitettu huvittamaan Meitä. Että kyllä ne siitä lähinnä tykkää, kun niille vähän nauraa, ulkomaalaiset”, totesi ulkoministeri Erkki Tuomioja vähän ennen sammumista sunnuntai-iltana.
Kategoriat
Puhelinherätys puhuttaa kirkon piirissä
(NOKIA) Koko Suomen alueella toimiva niinkutsuttu Puhelinherätys on lyhyessä ajassa kasvattanut kannattajakuntansa liki kolminkertaiseksi. Puhelinherätys nousi alunperin otsikoihin viime viikolla, kun useat seurakunnat kieltäytyivät antamasta tilojaan sen käyttöön. Monissa seurakunnissa puhelinherätystä ei pidetä lainkaan evankelis-luterilaiseen kirkon piiriin kuuluvana toimintana, vaan aivan omana lahkonaan.
”Perkeleen hipit”, totesi Tampereen hiippakunnan arkkipiispa Kirkkoisä Augustinus eilisiltaisessa kirkon tiedotustilaisuudessa.
Puhelinherätys onkin monin paikoin siirtynyt toimimaan erilaisissa vuokratiloissa. Tämä ei kuitenkaan ole juuri näkynyt liikkeen suosiossa. Puhelinherätyksen johtohahmoilla onkin vankka usko liikkeensä tulevaisuuteen.
”Kello on kuusi toista kolme kymmentä” totesi nimettömänä pysyttelevä lähde liikkeen sisältä Lehden puhelinhaastattelussa ja tarkensi vielä: ”Mikäli haluatte uuden herätyksen, olkaa hyvä ja näppäilkää yksi.”
”Perkeleen hipit”, totesi Tampereen hiippakunnan arkkipiispa Kirkkoisä Augustinus eilisiltaisessa kirkon tiedotustilaisuudessa.
Puhelinherätys onkin monin paikoin siirtynyt toimimaan erilaisissa vuokratiloissa. Tämä ei kuitenkaan ole juuri näkynyt liikkeen suosiossa. Puhelinherätyksen johtohahmoilla onkin vankka usko liikkeensä tulevaisuuteen.
”Kello on kuusi toista kolme kymmentä” totesi nimettömänä pysyttelevä lähde liikkeen sisältä Lehden puhelinhaastattelussa ja tarkensi vielä: ”Mikäli haluatte uuden herätyksen, olkaa hyvä ja näppäilkää yksi.”
Kategoriat
Joulua vietetty perinteisin menoin
(HAAPAVESI) Joulunpyhiä on vietetty koko maassa perinteiseen tapaan. Esimerkiksi Haapavedellä sekatyömies Arto Melleri perinteisen joulusaunan jälkeen ajoi perinteiseen tapaansa vaimonsa ja 2,1 lastaan ulos lumihankeen kirves kourassa. Poliisin mukaan vastaavia perinteitä on vilkkaasti ylläpidetty taajamissa ympäri valtakuntaa.
Myös muualla maassa perinteiset menot ovat olleet kunniassa. Suuren Cthulhun palvojien menoissa uhrattiin tänäkin vuonna seitsemän karitsaa sekä avattiin lukuisia sinettejä. Tilaisuudessa kuultiin lukuisia heittomerkkejä ja ä-kirjaimia sisältäviä sanoja.
Mutta ajat muuttuvat, ja niin myös jouluperinteet. Useissa ruokapöydissä nähtiin tänä vuonna perinteisen kinkun rinnalla alligaattoria, ja paikoin myös kongonmandrillin piknikpaistit myytiin loppuun.
Lähi-idässä on puolestaan taas tapettu ihmistä. Perinteiseen tapaan.
Seuraavaksi myssy silmille. Perinteiseen tapaan.
Myös muualla maassa perinteiset menot ovat olleet kunniassa. Suuren Cthulhun palvojien menoissa uhrattiin tänäkin vuonna seitsemän karitsaa sekä avattiin lukuisia sinettejä. Tilaisuudessa kuultiin lukuisia heittomerkkejä ja ä-kirjaimia sisältäviä sanoja.
Mutta ajat muuttuvat, ja niin myös jouluperinteet. Useissa ruokapöydissä nähtiin tänä vuonna perinteisen kinkun rinnalla alligaattoria, ja paikoin myös kongonmandrillin piknikpaistit myytiin loppuun.
Lähi-idässä on puolestaan taas tapettu ihmistä. Perinteiseen tapaan.
Seuraavaksi myssy silmille. Perinteiseen tapaan.
(HEVONPERSE) Fyysisesti suuri elokuvatuottaja Markus Selin ja ohjaaja Aku Louhimies ratkaisevat välinsä nyrkkeilemällä. Paha maa -elokuvan tekijänoikeuksista riitaantuneet miehet astuvat kehään uuden vuoden aattona ravintola Kaivohuoneella. Ottelu televisioidaan suorana Nelosella.
Solar Filmsin toimitusjohtaja Jukka Helle on erittäin tyytyväinen elokuvan onnistuneeseen mainoskampanjaan. ”Joka paikassa tästä nyt kohistaan, Hesarikin on mukana jo toista päivää putkeen. Ilmaista valtakunnallista julkisuutta. Emme ikipäivänä olisi päässeet vastaaviin tuloksiin tavanomaisella mainonnalla”, Helle kiittelee.
Elokuvan ensi-ilta on tammikuun puolivälissä. Helle sanoo, että sitä ennen mainoskampanja saa vielä pari mielenkiintoista käännettä. ”Nyrkkeilyottelun jälkeen kerromme, että lopullisen version ohjaakin Aleksi Mäkelä. Samoihin aikoihin ’vuodamme’ julkisuuteen tiedon, että elokuva sisältää yhden aivan pöyristyttävän väkivaltaseksikohtauksen. Karpela alkaa keräilemään irtopisteitä kepulle ja asiasta kohkataan jälleen päivätolkulla. Kassakone laulaa, kazing, ka-zing!”, Helle naurahtaa.
”Näin itsenäisyyspäivän kynnyksellä voisi sanoa niin kuin joku suurmies joskus, että kyllä tämä kansa on aivan saatanan tyhmää. Ikään kuin sillä olisi oikeasti väliä, kumpi näistä herroista [Louhimies ja Selin] elokuvia vääntää”, Helle innostuu.
”Ka-zing!”, kuuluu jostain.
Solar Filmsin toimitusjohtaja Jukka Helle on erittäin tyytyväinen elokuvan onnistuneeseen mainoskampanjaan. ”Joka paikassa tästä nyt kohistaan, Hesarikin on mukana jo toista päivää putkeen. Ilmaista valtakunnallista julkisuutta. Emme ikipäivänä olisi päässeet vastaaviin tuloksiin tavanomaisella mainonnalla”, Helle kiittelee.
Elokuvan ensi-ilta on tammikuun puolivälissä. Helle sanoo, että sitä ennen mainoskampanja saa vielä pari mielenkiintoista käännettä. ”Nyrkkeilyottelun jälkeen kerromme, että lopullisen version ohjaakin Aleksi Mäkelä. Samoihin aikoihin ’vuodamme’ julkisuuteen tiedon, että elokuva sisältää yhden aivan pöyristyttävän väkivaltaseksikohtauksen. Karpela alkaa keräilemään irtopisteitä kepulle ja asiasta kohkataan jälleen päivätolkulla. Kassakone laulaa, kazing, ka-zing!”, Helle naurahtaa.
”Näin itsenäisyyspäivän kynnyksellä voisi sanoa niin kuin joku suurmies joskus, että kyllä tämä kansa on aivan saatanan tyhmää. Ikään kuin sillä olisi oikeasti väliä, kumpi näistä herroista [Louhimies ja Selin] elokuvia vääntää”, Helle innostuu.
”Ka-zing!”, kuuluu jostain.