Asiantuntija Petteri Sihvonen arvioi Lehdelle, että Mannerheim tekee lähiaikoina paluun maajoukkueeseen
Petteri, marsalkka otti vakuuttavan voiton kirgisialaisesta. Miten sinä näit illan ottelun?
”Marski torjui taitavasti kirgisialaisen lähentelyt eikä missään vaiheessa päästänyt vastustajaansa kunnolla iholle. Alun pienen tarkkailun jälkeen marski otti hallinnan omiin käsiinsä ja teki mitä tahtoi. Hän karvasi, ajoi miestä, otti iskuja vastaan ja runnoi lopussa ne tarvittavat, pakolliset räkämaalit. Eihän se kaunista katsottavaa ollut, mutta niin nämä pelit ratkaistaan.”
Marsalkan hyvä kevätvire on synnyttänyt monenlaista spekulaatiota. On puhuttu jopa siitä, että Mannerheim vielä nähtäisiin Suomen maajoukkueessa. Onko tällainen mielestäsi mahdollista?
”Mielestäni se on täysin mahdollista. Marsalkka osoitti viimeistään tänään, että hän on pitänyt pelikirjansa ajan tasalla kaikki nämä vuodet. Lyhytsyöttöpeli, kenttätasapaino ja aktiivinen kaksivaiheinen karvaaminen olivat kaikki täysin tätä päivää. Marski vei vastustajaa miten tahtoi. Minä uskonkin, että kevään MM-kisoissa Suomen penkin takana nähdään kymmenien vuosien tauon jälkeen mies nimeltä Mannerheim.”
Kategoria: Kulttuuri
Kulttuuriartikkelit
No niin, tervetuloa tänne Lehden kisastudioon. Illan ottelussa ovat vastakkain marsalkka Mannerheim ja kirgiisialainen kamaripalvelija. Kommentaattori Gustav ’Gugi’ Hägglund, mitkä ovat tuntemuksesi illan kaksinkappailun suhteen?
”Toivon ehdottomasti, että nyt nähtävä ottelu ei toisinna vuoden 2004 skandaalia.”
Hienoa. Ja nyt seuraamaan itse peliä.
Siinä näemmekin jo itse Mannerheimin, joka on hyvässä vireessä kuten aina. Näyttää nuorekkaalta ja vahvalta, ja on varmasti varautunut aivan 110-prosenttisesti tähän kohtaamiseen. Hänellä on käytössään niin sanottu kentaurikonfiguraatio, joka takaa suuren liikkuvuuden ja hvän kestävyyden pitkilläkin matkoilla.
Mutta nyt näyttäisi siltä, että Mannerheim ei ole aivan täydessä pelikunnossa, vaan hänen kätensä on loukkaantunut!
”Näin on, näin on, mutta marsalkka on tunnetusti vahva tahtopelaaja, jota pikkuloukkaantumiset eivät hidasta.”
Ja nyt siellä kirgiisian poika käy jo ensimmäiseen hyökkäykseen! Rytmikkäästi ja vakaasti hän käy lantio edellä kohti marsalkan takamusta. Ohjaaja ei nyt ole ajan tasalla, sillä läpäisevän kärjen sijaan meille näytetään yleisön tunnelmia. Ei näin, ei näin.
”Uskon, että Mannerheim käyttää väsytystaktiikkaa ja päästää ensin hyökkääjän lähelle. Tämä taktiikkahan on tuttu jo Sun Tsun ajoilta.”
Aivan. Rännit vain paukkuvat, kun marsalkka antaa perhossiipisen kaukoidästä saapuneen vahvistuksen rykiä päälle.
Ensimmäinen erätauko alkaa rauhallisissa tunnelmissa. Mitkä ovat tunnelmat pelistä tähän mennessä, Gugi?
”Sanoisin, että marsalkan aloitus oli kyllä heikompi kuin aavistelin. Kenties hän on vielä väsynyt edellisestä Aasian-kiertueesta? Joka tapauksessa uskon, että pelin edetessä marsalkka tulee ottamaan vahvemmin tilanteet hallintaansa.”
Siellä näyttääkin nyt tapahtuvan… kyllä, niin se on: marsalkka Mannerheim on juuri pudottanut ainakin kolme vastapuolen pelaajaa siisteillä laukauksilla.
”Tämä tuo mieleeni kesän 1993, jolloin Ruben Stillerin johtama divarijoukkue kävi hyökkäykseen Tapio Siikalan silloin kipparoimaa keskustaa vastaan. Jälki oli rumaa, todella rumaa.”
Niin, kuten hyvin muistamme, tuon ottelun aikana Stiller keräsi ennätysmäärän jäähyminuutteja ja päätyikin loppujen lopuksi vaihtamaan lajia. Mutta siirretäänpä huomio taas kentälle.
Näyttäisi siltä, että vastapuoli kerää siellä voimiaan Mannerheimin tiukan paukutuksen jäljiltä. Tämähän on marsalkan kannalta ehdottomasti hyvä merkki, vai mitä?
”Kuten olen alusta asti sanonut, ei missään vaiheessa ollut epäilystäkään, etteikö marsalkka hallitsisi sekä puolustus- että hyökkäysalueiden peliä. Pikemminkin äsken nähdyt horjahdukset olivat lämmittelyä tai sanoisinko että vauhdin hakemista.”
Jotain skismaa siellä, yhteenottoa vastapuolen joukoissa. Aivan kuin siellä olisi todella hakusessa nyt tilanne, miehiä ravaa kentälle ja pois aivan vailla tolkkua – ja nyt sentteri kopauttaa laituria päähän! Käsittämätöntä, käsittämätöntä toimintaa ammattilaisilta.
Ja nyt soi tuomarin pilli, ottelu on päättynyt!
Siirrän lähetyksen takaisin Pasilaan.
”Toivon ehdottomasti, että nyt nähtävä ottelu ei toisinna vuoden 2004 skandaalia.”
Hienoa. Ja nyt seuraamaan itse peliä.
Siinä näemmekin jo itse Mannerheimin, joka on hyvässä vireessä kuten aina. Näyttää nuorekkaalta ja vahvalta, ja on varmasti varautunut aivan 110-prosenttisesti tähän kohtaamiseen. Hänellä on käytössään niin sanottu kentaurikonfiguraatio, joka takaa suuren liikkuvuuden ja hvän kestävyyden pitkilläkin matkoilla.
Mutta nyt näyttäisi siltä, että Mannerheim ei ole aivan täydessä pelikunnossa, vaan hänen kätensä on loukkaantunut!
”Näin on, näin on, mutta marsalkka on tunnetusti vahva tahtopelaaja, jota pikkuloukkaantumiset eivät hidasta.”
Ja nyt siellä kirgiisian poika käy jo ensimmäiseen hyökkäykseen! Rytmikkäästi ja vakaasti hän käy lantio edellä kohti marsalkan takamusta. Ohjaaja ei nyt ole ajan tasalla, sillä läpäisevän kärjen sijaan meille näytetään yleisön tunnelmia. Ei näin, ei näin.
”Uskon, että Mannerheim käyttää väsytystaktiikkaa ja päästää ensin hyökkääjän lähelle. Tämä taktiikkahan on tuttu jo Sun Tsun ajoilta.”
Aivan. Rännit vain paukkuvat, kun marsalkka antaa perhossiipisen kaukoidästä saapuneen vahvistuksen rykiä päälle.
Ensimmäinen erätauko alkaa rauhallisissa tunnelmissa. Mitkä ovat tunnelmat pelistä tähän mennessä, Gugi?
”Sanoisin, että marsalkan aloitus oli kyllä heikompi kuin aavistelin. Kenties hän on vielä väsynyt edellisestä Aasian-kiertueesta? Joka tapauksessa uskon, että pelin edetessä marsalkka tulee ottamaan vahvemmin tilanteet hallintaansa.”
Siellä näyttääkin nyt tapahtuvan… kyllä, niin se on: marsalkka Mannerheim on juuri pudottanut ainakin kolme vastapuolen pelaajaa siisteillä laukauksilla.
”Tämä tuo mieleeni kesän 1993, jolloin Ruben Stillerin johtama divarijoukkue kävi hyökkäykseen Tapio Siikalan silloin kipparoimaa keskustaa vastaan. Jälki oli rumaa, todella rumaa.”
Niin, kuten hyvin muistamme, tuon ottelun aikana Stiller keräsi ennätysmäärän jäähyminuutteja ja päätyikin loppujen lopuksi vaihtamaan lajia. Mutta siirretäänpä huomio taas kentälle.
Näyttäisi siltä, että vastapuoli kerää siellä voimiaan Mannerheimin tiukan paukutuksen jäljiltä. Tämähän on marsalkan kannalta ehdottomasti hyvä merkki, vai mitä?
”Kuten olen alusta asti sanonut, ei missään vaiheessa ollut epäilystäkään, etteikö marsalkka hallitsisi sekä puolustus- että hyökkäysalueiden peliä. Pikemminkin äsken nähdyt horjahdukset olivat lämmittelyä tai sanoisinko että vauhdin hakemista.”
Jotain skismaa siellä, yhteenottoa vastapuolen joukoissa. Aivan kuin siellä olisi todella hakusessa nyt tilanne, miehiä ravaa kentälle ja pois aivan vailla tolkkua – ja nyt sentteri kopauttaa laituria päähän! Käsittämätöntä, käsittämätöntä toimintaa ammattilaisilta.
Ja nyt soi tuomarin pilli, ottelu on päättynyt!
Siirrän lähetyksen takaisin Pasilaan.
Illan kovaotteiseksi povatussa yhteenotossa kohtaavat miehet ja pojat.
Marsalkka Mannerheimin persreikä on aina ollut vaikea vastus meille suomalaisille. Etäiseksi ja arrogantiksi mielletty marsalkka on viekas kehäkettu, joka on usein juottanut vastustajilleen karvasta kalkkia ja nöyryyttänyt vihollisiaan viime metreillä. Kevään 1918 karsintapeleissä Mannerheim jallitti puolet kansasta oikea käsi selän taakse sidottuna.
Myöhemmiltä ajoilta muistetaan esimerkiksi Hannu Salama, joka yritti hyökätä marsalkan persreikään vuonna 1988. Hyvin alkanut yhdyntä kilpistyi nopeasti marskin vahvaan keskialueen karvauspeliin ja tarkkaan miesvartiointiin. Vuonna 1998 vastakkain olivat marsalkka ja kiimainen Juha Seppälä, joka kasasi painetta Mannerheimin päälle niin sanotulla ratsupiiskametodilla. Tämäkin ottelu päättyi Mannerheimin murskavoittoon.
Marsalkan sauvasta väitellyt asiantuntija Petteri Sihvonen, millaista iltaa sinä odotat?
”Voisi sanoa, että tänään kohtaavat miehet ja pojat. Marsalkka tulee kovaa alusta asti, käy ahnaasti kiinni vastustajaan eikä arkaile laittaa painetta niille alueille, jotka tietää vastutajan herkiksi kohdiksi.”
Petteri, sanotaan usein ettei marsalkan pelikirja enää nykypäivänä toimi. Miten sinä näet asian?
”Pelin sisäiset lainalaisuudet kestävät ajan hammasta hyvin, eivät ne ole muuttuneet muutamassa kymmenessä vuodessa miksikään. Mannerheim pelaa edelleen keskialueen kahden miehen ansaa, joka on alati vaarallinen taktiikka. Täytyy muistaa, että marsalkan käsittelyssä ovat lauenneet niin ukrainalainen 44. divisioona Raatteen tiellä 1940 kuin myöhemmin myös myös eversti Hjalmar Siilasvuo takan lämmössä.”
Lehden kisastudio seuraa 21.55 alkavaa lähetystä suorana. Asiantuntijakommentaattorina toimii Gustav ’Gugi’ Hägglund.
Marsalkka Mannerheimin persreikä on aina ollut vaikea vastus meille suomalaisille. Etäiseksi ja arrogantiksi mielletty marsalkka on viekas kehäkettu, joka on usein juottanut vastustajilleen karvasta kalkkia ja nöyryyttänyt vihollisiaan viime metreillä. Kevään 1918 karsintapeleissä Mannerheim jallitti puolet kansasta oikea käsi selän taakse sidottuna.
Myöhemmiltä ajoilta muistetaan esimerkiksi Hannu Salama, joka yritti hyökätä marsalkan persreikään vuonna 1988. Hyvin alkanut yhdyntä kilpistyi nopeasti marskin vahvaan keskialueen karvauspeliin ja tarkkaan miesvartiointiin. Vuonna 1998 vastakkain olivat marsalkka ja kiimainen Juha Seppälä, joka kasasi painetta Mannerheimin päälle niin sanotulla ratsupiiskametodilla. Tämäkin ottelu päättyi Mannerheimin murskavoittoon.
Marsalkan sauvasta väitellyt asiantuntija Petteri Sihvonen, millaista iltaa sinä odotat?
”Voisi sanoa, että tänään kohtaavat miehet ja pojat. Marsalkka tulee kovaa alusta asti, käy ahnaasti kiinni vastustajaan eikä arkaile laittaa painetta niille alueille, jotka tietää vastutajan herkiksi kohdiksi.”
Petteri, sanotaan usein ettei marsalkan pelikirja enää nykypäivänä toimi. Miten sinä näet asian?
”Pelin sisäiset lainalaisuudet kestävät ajan hammasta hyvin, eivät ne ole muuttuneet muutamassa kymmenessä vuodessa miksikään. Mannerheim pelaa edelleen keskialueen kahden miehen ansaa, joka on alati vaarallinen taktiikka. Täytyy muistaa, että marsalkan käsittelyssä ovat lauenneet niin ukrainalainen 44. divisioona Raatteen tiellä 1940 kuin myöhemmin myös myös eversti Hjalmar Siilasvuo takan lämmössä.”
Lehden kisastudio seuraa 21.55 alkavaa lähetystä suorana. Asiantuntijakommentaattorina toimii Gustav ’Gugi’ Hägglund.
(JOKU VITUN BLOGISTAN) Suomalaiset verkkopäiväkirjailijat ja internetin kansalaisjournalistit aikovat haastaa sanomalehti Helsingin Sanomat oikeuteen kunnianloukkauksesta, sensuurista, sananvapauden rajoittamisesta ja vittuilusta. Ns. bloggaajiksi itseään kutsuvan ryhmän mukaan syynä on HS:n kulttuurisivuilla 16.3. julkaistu juttu kotimaisten verkkolokien viihteellisyydestä, joka sisälsi ryhmän mielestä runsaasti paikkansapitävää tietoa.
”Meidän mielestä on niinku tosi tosi sikaväärin, että muka väitetään, että blogi olis suomeksi verkkopäiväkirja. Ei se oo, kun kerta verkolla pyydetään kaloja ja päiväkirjassa kerrotaan miten rinnakkaisluokan Jussi on tosi ihku. Esimerkiksi mun blogissa minä kerron että syön jukurttia”, tiivisti bloggaajien tunnot verkkopäiväkirjailija Syvästi Tunteva Kansalaisjournalisti.
”Yhyhyy. Ynnynnyy”, komppasi vierestä nimimerkki CAPS LOCK PÄÄ-LLÄ.
Bloggaajien mielestä on väärin väittää, että verkkopäiväkirjoista suurin osa on viihdettä, vaikka todellisuudessa suurin osa niistä on paskaa. He korostavat, että on niin ikään epäreilua, että perinteinen media haluaa omia ”journalismi”-käsitteen vain omaan käyttöönsä.
”Kyllä minun mielestä se on kansalaisjournalismia että minä syön jukurttia”, sanoi Syvästi Tunteva Kansalaisjournalisti itkuraivarinsa keskeltä.
Myös Lehti suunnittelee kanteen nostamista Helsingin Sanomia vastaan. Constant managing director Keikon mukaan samaisessa artikkelissa Lehti oli valheellisesti niputettu huumori-kategoriaan, vaikka Lehti onkin neuleblogi.
”Meidän mielestä on niinku tosi tosi sikaväärin, että muka väitetään, että blogi olis suomeksi verkkopäiväkirja. Ei se oo, kun kerta verkolla pyydetään kaloja ja päiväkirjassa kerrotaan miten rinnakkaisluokan Jussi on tosi ihku. Esimerkiksi mun blogissa minä kerron että syön jukurttia”, tiivisti bloggaajien tunnot verkkopäiväkirjailija Syvästi Tunteva Kansalaisjournalisti.
”Yhyhyy. Ynnynnyy”, komppasi vierestä nimimerkki CAPS LOCK PÄÄ-LLÄ.
Bloggaajien mielestä on väärin väittää, että verkkopäiväkirjoista suurin osa on viihdettä, vaikka todellisuudessa suurin osa niistä on paskaa. He korostavat, että on niin ikään epäreilua, että perinteinen media haluaa omia ”journalismi”-käsitteen vain omaan käyttöönsä.
”Kyllä minun mielestä se on kansalaisjournalismia että minä syön jukurttia”, sanoi Syvästi Tunteva Kansalaisjournalisti itkuraivarinsa keskeltä.
Myös Lehti suunnittelee kanteen nostamista Helsingin Sanomia vastaan. Constant managing director Keikon mukaan samaisessa artikkelissa Lehti oli valheellisesti niputettu huumori-kategoriaan, vaikka Lehti onkin neuleblogi.
Suomen johtavana uutismediana Lehti lanseeraa nyt aivan uuden palvelun: raportoimme huomenna suorana lähetyksenä marsalkka Mannerheimin muiston häpäisyn Ylen TV1-kanavalla.
Esiohjelma alkavat kello 21.30, jolloin eri alojen asiantuntijat arvioivat Uralin perhosen menestymismahdollisuuksia sekä luodaan katsaus kilpailijoihin. Varsinainen lähetys käynnistyy kello 21.55 ja jatkuu koko ohjelman ajan. Tulospalvelun ensimmäiset ennusteet saadaan linjoille heti kello 22.20 ja lopullinen tulos varmistuu vielä saman illan aikana.
Vastaavaa palvelua et saa mistään muualta.
Esiohjelma alkavat kello 21.30, jolloin eri alojen asiantuntijat arvioivat Uralin perhosen menestymismahdollisuuksia sekä luodaan katsaus kilpailijoihin. Varsinainen lähetys käynnistyy kello 21.55 ja jatkuu koko ohjelman ajan. Tulospalvelun ensimmäiset ennusteet saadaan linjoille heti kello 22.20 ja lopullinen tulos varmistuu vielä saman illan aikana.
Vastaavaa palvelua et saa mistään muualta.
(VITTU) Voi vitun vittu. Vitun vitun vitun vittusaatana. Perkeleen jumalauta vittu. Saatanan perkeleen helvetin vitun persehomo vitun vittu. Vittu. Viiiitttttuuuuuu. Vittu. Voi vittu. Ei saatana.
”Eihän siinä mitään että toimittaja tekee kuukausikaupalla työtä löytääkseen haastateltavan tai on hankkinut vuositolkulla taustatietoa tehdäkseen jutun. Tai on hankkinut pitkän koulutuksen ammattiinsa ja yrittää kaventuvien resurssien paineissa tehdä parhaansa. Tai on vuosikausia uurastanut saadakseen tärkeää tietoa kansalaisille. Kato: ootte vain tyhmiä runkkareita, ette te tajuu. Se riittää, että on justiinsa katsonut Titanicin ja kertoo siittä iltapäivälehdelle. Se on kato vittu Kansalaisjournalismia. Nii. Että vetäkää handuun kaikki muka-vitun-journalistit. Voi voi.Tähän teidän pitää pyrkiä, kato”, totesi palkintoraati, jota on syytä arvostaa aivan vitusti.
Vittu. Vitun vitun vitun vitun vitun vittu. VITTU. SAATANA. PERKELE. Mainitsinko jo perkeleen? VITTU.
”Eihän siinä mitään että toimittaja tekee kuukausikaupalla työtä löytääkseen haastateltavan tai on hankkinut vuositolkulla taustatietoa tehdäkseen jutun. Tai on hankkinut pitkän koulutuksen ammattiinsa ja yrittää kaventuvien resurssien paineissa tehdä parhaansa. Tai on vuosikausia uurastanut saadakseen tärkeää tietoa kansalaisille. Kato: ootte vain tyhmiä runkkareita, ette te tajuu. Se riittää, että on justiinsa katsonut Titanicin ja kertoo siittä iltapäivälehdelle. Se on kato vittu Kansalaisjournalismia. Nii. Että vetäkää handuun kaikki muka-vitun-journalistit. Voi voi.Tähän teidän pitää pyrkiä, kato”, totesi palkintoraati, jota on syytä arvostaa aivan vitusti.
Vittu. Vitun vitun vitun vitun vitun vittu. VITTU. SAATANA. PERKELE. Mainitsinko jo perkeleen? VITTU.
(SELIN KAMERAAN) Elokuvaohjaaja, taiteilija Renny Harlin on edelleen pettynyt Oscar-palkintojen jakoon. Harlin ei voittanut muun muassa elämäntyöpalkintoa, parasta sovitettua käsikirjoitusta, parasta äänileikkausta tai parasta tuotesijoittelua, joka meni aina luotettavalle Kia Pro cee´d -autolle: sillä Samizdat-konsernikin ajaisi, jos osaisi sen taivuttaa tai ääntää.
”Kia on hieno automerkki, kohtuuhintainen ja vähäpäästöinen. Mieleni tekee posauttaa sellainen mieluiten Ambomaalla”, ruudinkatkuinen Harlin sanoo kortista lukien ja räjäyttää kupin kahvia.
Valinnoista suivaantunut Harlin aikoo viettää koko seuraavan vuoden kotonaan paistellen hampurilaisia, räjäytellen naapureita ja nauttien hyvien ystävien seurasta. Televisioon hän ei aio koskea edes sytytyspanoksella, vaan ajaa trinitrotolueenilla lastatulla Kia cee’d -autolla kohti sekavaa uutistekstiä.
”Se on tullut minulle melkein tavaksi. Silloin kun olen kasiaisia keräämässä, sillä olen nähnyt Tauno Palonkin tekevän niin”, savun peittämä Harlin lukee korteista ja hivelee pyroteknisiä vimpaimia ennen kuin ajaa uudenkarhealle ja sporttisella Kia see-ee-ee-yläpilkku-teinislut-deekuppi-iällään kohti auringonlaskua ja täydellisen turhaa kuvituskuvaa järkyttävän sotkuisessa tekstissä.
”Kia on hieno automerkki, kohtuuhintainen ja vähäpäästöinen. Mieleni tekee posauttaa sellainen mieluiten Ambomaalla”, ruudinkatkuinen Harlin sanoo kortista lukien ja räjäyttää kupin kahvia.
Valinnoista suivaantunut Harlin aikoo viettää koko seuraavan vuoden kotonaan paistellen hampurilaisia, räjäytellen naapureita ja nauttien hyvien ystävien seurasta. Televisioon hän ei aio koskea edes sytytyspanoksella, vaan ajaa trinitrotolueenilla lastatulla Kia cee’d -autolla kohti sekavaa uutistekstiä.
”Se on tullut minulle melkein tavaksi. Silloin kun olen kasiaisia keräämässä, sillä olen nähnyt Tauno Palonkin tekevän niin”, savun peittämä Harlin lukee korteista ja hivelee pyroteknisiä vimpaimia ennen kuin ajaa uudenkarhealle ja sporttisella Kia see-ee-ee-yläpilkku-teinislut-deekuppi-iällään kohti auringonlaskua ja täydellisen turhaa kuvituskuvaa järkyttävän sotkuisessa tekstissä.
(TRÖÖT) ”Kyl mää nii kauhiast pelkäsi. Jumalaut et mää pelkäsi”, muistelee Kannaksen, Taipaleenjoen, Sommen ja Verdunin veteraani hyytäviä sotakokemuksiaan. Hän on kokenut ja nähnyt kaiken kreikkalais-roomalaista painia myöten, ja tietää myös vuorenvarmasti, että vihjailut marsalkka Mannerheimin mahdollisesta homoseksuaalisuudesta eivät pidä paikkaansa.
Toisin kuin kaikenmaailman verorahoilla toimivat jälkitaistolaiset taiteilijat, hän voi myös todistaa sen.
”Yritin iskeä marskia Aunuksella mutta en saanut”, puhisee tykistövääpeli Mikael Homo-Voltti. Homo-Voltti sanoo vonganneensa marskilta useita muitakin kertoja, mutta jääneensä aina ilman.
Hän lupaakin lähteä osoittamaan mieltään Tampereelle, missä Uralin perhonen -animaatio esitetään tänään ensi kertaa lehdistölle. Homo-Voltin mukaan ”tällaiset asiat on aina ennenkin ratkaistu nimettömillä uhkauksilla ja väkivallalla”.
Toisin kuin kaikenmaailman verorahoilla toimivat jälkitaistolaiset taiteilijat, hän voi myös todistaa sen.
”Yritin iskeä marskia Aunuksella mutta en saanut”, puhisee tykistövääpeli Mikael Homo-Voltti. Homo-Voltti sanoo vonganneensa marskilta useita muitakin kertoja, mutta jääneensä aina ilman.
Hän lupaakin lähteä osoittamaan mieltään Tampereelle, missä Uralin perhonen -animaatio esitetään tänään ensi kertaa lehdistölle. Homo-Voltin mukaan ”tällaiset asiat on aina ennenkin ratkaistu nimettömillä uhkauksilla ja väkivallalla”.
(PÄÄESIKUNTA) Suomen sotavoimien ylipäällikkö, Suomen Marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheim vaikenee toistaiseksi hänen yksityiselämänsä ympärille nousseesta kohusta. Animaatioelokuvassa Uralin perhonen marski esitetään tiettävästi homoseksuaalina. Tiedottajansa mukaan marsalkka ymmärtää arvonsa valtiomiehenä ja oppineena henkilönä, eikä halua ottaa kantaa asioihin, joista hänellä ei ole riittävästi tietoa.
”Mannerheimin mielestä olisi kestämätöntä alkaa huudella ja möykätä julkisesti keskeneräisistä kysymyksistä ennen tarvittavan taustainformaation tai kompetenssin hankkimista. Lisäksi hän haluaisi muistuttaa, että on kuollut”, kertoi toimittajan keksimä mielikuvitusolento Iso-Jorma Valkoisenruusunritari lehvien kera.
Asiaa on tähän mennessä kommentoinut jo useita tahoja, kuten kenraali Gustav Hägglund, Joukko Huolestuneita Äitejä, iltapäivälehtien keskustelupalstoilta yhtenä ehtoona yllättäen tavattu Koko Suomen Kansa ja muutamia muita vanhempia valtiomiehiä, jotka haluaisivat vähän nykyistä enemmän huomiota ja haleja, jookosta.
Heidän mielipiteensä asiasta voidaan tiivistää muotoon ”hräängöökililikili pulipulipulifiuuupoks ghua-ghuaar urh urh”.
Vastaavansisältöisiä kommentaareja on hiljattain julkisuudessa esitetty myös mm. Kristian Smedsin Tuntematon Sotilas -sovituksesta, autonomisista sosiaalikeskuksista, kadunvaltauksista ja hipeistä.
Pääargumenttina on useimmiten esitetty näkemystä ”tämä asia jota en ole nähnyt ja josta en oikeastaan mitään tiedäkään, loukkaa sotaveteraaneja/pikkusia söpöjä koiria/meirän äiteetä/alligaattoreita”.
”Mannerheimin mielestä olisi kestämätöntä alkaa huudella ja möykätä julkisesti keskeneräisistä kysymyksistä ennen tarvittavan taustainformaation tai kompetenssin hankkimista. Lisäksi hän haluaisi muistuttaa, että on kuollut”, kertoi toimittajan keksimä mielikuvitusolento Iso-Jorma Valkoisenruusunritari lehvien kera.
Asiaa on tähän mennessä kommentoinut jo useita tahoja, kuten kenraali Gustav Hägglund, Joukko Huolestuneita Äitejä, iltapäivälehtien keskustelupalstoilta yhtenä ehtoona yllättäen tavattu Koko Suomen Kansa ja muutamia muita vanhempia valtiomiehiä, jotka haluaisivat vähän nykyistä enemmän huomiota ja haleja, jookosta.
Heidän mielipiteensä asiasta voidaan tiivistää muotoon ”hräängöökililikili pulipulipulifiuuupoks ghua-ghuaar urh urh”.
Vastaavansisältöisiä kommentaareja on hiljattain julkisuudessa esitetty myös mm. Kristian Smedsin Tuntematon Sotilas -sovituksesta, autonomisista sosiaalikeskuksista, kadunvaltauksista ja hipeistä.
Pääargumenttina on useimmiten esitetty näkemystä ”tämä asia jota en ole nähnyt ja josta en oikeastaan mitään tiedäkään, loukkaa sotaveteraaneja/pikkusia söpöjä koiria/meirän äiteetä/alligaattoreita”.
MONIA SANOJA KOPIOITU HÄIKÄILEMÄTTÄ – KATSO KUVAT!
(DUBBIDUU) Suomen kirjailijapiireissä kuohuu. Lehden saamien tietojen mukaan lähes kaikkia nykykirjallisuuden suuria nimiä epäillään laajamittaisesta plagioinnista. Syytöksiltä ei pelastu käytännössä kukaan, ei edes haudan takaa.
”Päätalo, Paasilinna, Hietamies, Utrio, Remes…lista on loputon. Aivan järkyttävää”, analysoi kansalaisjournalisti Tavis Amanda skandaalista, joka on herättänyt jopa maailmanlaajuista huomiota.
Suomalaiskirjailijoiden teosten lähempi tarkastelu paljastaa aukottomasti, että tekijät ovat lainanneet vanhoilta mestareilta aina Agricolaa myöten käytännössä kaikki käyttämänsä sanat. Lauseetkin ovat ajoittain lähes identtisiä, joskin sanajärjestystä on saatettu muuttaa. Aina sisältökään ei ole tismalleen sama, mutta kirjainten yhtäläisyyttä ei voi kiistää. Muutamat kirjailijat ovat ehkä saattaneet julkaista myös kyrillisellä aakkostolla, mutta ainakin aihevalinnat liippaavat häkellyttävästi samaan suuntaan.
”Tuossa on a, katso nyt”, opastaa Amanda osoittaen satunnaista sivua Iijoki-sarjan avausteoksesta, ja on aivan oikeassa. Lehti julkaiseekin nyt ensimmäisenä tiedotusvälineenä Suomessa kohukuvan tästä kirjaimesta:
A
Ja kuten nähdään, on kirjaimen yhtäläisyys esimerkiksi Aleksis Kiven teoksessa Seitsemän veljestä esiintyvään a:han kiistaton:
A
Vielä vahvistamattomien tietojen mukaan plagiointi on vielä härskimpää tieteellisissä teksteissä, joissa usein mainitaan aivan avoimesti ja häpeilemättä heti kunkin katkelman perässä, kenen alkuteoksesta se on varastettu.
(DUBBIDUU) Suomen kirjailijapiireissä kuohuu. Lehden saamien tietojen mukaan lähes kaikkia nykykirjallisuuden suuria nimiä epäillään laajamittaisesta plagioinnista. Syytöksiltä ei pelastu käytännössä kukaan, ei edes haudan takaa.
”Päätalo, Paasilinna, Hietamies, Utrio, Remes…lista on loputon. Aivan järkyttävää”, analysoi kansalaisjournalisti Tavis Amanda skandaalista, joka on herättänyt jopa maailmanlaajuista huomiota.
Suomalaiskirjailijoiden teosten lähempi tarkastelu paljastaa aukottomasti, että tekijät ovat lainanneet vanhoilta mestareilta aina Agricolaa myöten käytännössä kaikki käyttämänsä sanat. Lauseetkin ovat ajoittain lähes identtisiä, joskin sanajärjestystä on saatettu muuttaa. Aina sisältökään ei ole tismalleen sama, mutta kirjainten yhtäläisyyttä ei voi kiistää. Muutamat kirjailijat ovat ehkä saattaneet julkaista myös kyrillisellä aakkostolla, mutta ainakin aihevalinnat liippaavat häkellyttävästi samaan suuntaan.
”Tuossa on a, katso nyt”, opastaa Amanda osoittaen satunnaista sivua Iijoki-sarjan avausteoksesta, ja on aivan oikeassa. Lehti julkaiseekin nyt ensimmäisenä tiedotusvälineenä Suomessa kohukuvan tästä kirjaimesta:
A
Ja kuten nähdään, on kirjaimen yhtäläisyys esimerkiksi Aleksis Kiven teoksessa Seitsemän veljestä esiintyvään a:han kiistaton:
A
Vielä vahvistamattomien tietojen mukaan plagiointi on vielä härskimpää tieteellisissä teksteissä, joissa usein mainitaan aivan avoimesti ja häpeilemättä heti kunkin katkelman perässä, kenen alkuteoksesta se on varastettu.