Kategoriat
Kulttuuri Urheilu

Lehden otteluennakko: Marsalkan persreikä on aina ollut vaikea vastus suomalaisille

Illan kovaotteiseksi povatussa yhteenotossa kohtaavat miehet ja pojat.
Marsalkka Mannerheimin persreikä on aina ollut vaikea vastus meille suomalaisille. Etäiseksi ja arrogantiksi mielletty marsalkka on viekas kehäkettu, joka on usein juottanut vastustajilleen karvasta kalkkia ja nöyryyttänyt vihollisiaan viime metreillä. Kevään 1918 karsintapeleissä Mannerheim jallitti puolet kansasta oikea käsi selän taakse sidottuna.
Myöhemmiltä ajoilta muistetaan esimerkiksi Hannu Salama, joka yritti hyökätä marsalkan persreikään vuonna 1988. Hyvin alkanut yhdyntä kilpistyi nopeasti marskin vahvaan keskialueen karvauspeliin ja tarkkaan miesvartiointiin. Vuonna 1998 vastakkain olivat marsalkka ja kiimainen Juha Seppälä, joka kasasi painetta Mannerheimin päälle niin sanotulla ratsupiiskametodilla. Tämäkin ottelu päättyi Mannerheimin murskavoittoon.
Marsalkan sauvasta väitellyt asiantuntija Petteri Sihvonen, millaista iltaa sinä odotat?
”Voisi sanoa, että tänään kohtaavat miehet ja pojat. Marsalkka tulee kovaa alusta asti, käy ahnaasti kiinni vastustajaan eikä arkaile laittaa painetta niille alueille, jotka tietää vastutajan herkiksi kohdiksi.”
Petteri, sanotaan usein ettei marsalkan pelikirja enää nykypäivänä toimi. Miten sinä näet asian?
”Pelin sisäiset lainalaisuudet kestävät ajan hammasta hyvin, eivät ne ole muuttuneet muutamassa kymmenessä vuodessa miksikään. Mannerheim pelaa edelleen keskialueen kahden miehen ansaa, joka on alati vaarallinen taktiikka. Täytyy muistaa, että marsalkan käsittelyssä ovat lauenneet niin ukrainalainen 44. divisioona Raatteen tiellä 1940 kuin myöhemmin myös myös eversti Hjalmar Siilasvuo takan lämmössä.”
Lehden kisastudio seuraa 21.55 alkavaa lähetystä suorana. Asiantuntijakommentaattorina toimii Gustav ’Gugi’ Hägglund.

2 vastausta aiheeseen “Lehden otteluennakko: Marsalkan persreikä on aina ollut vaikea vastus suomalaisille”

evp kenraali ja tulevien katastrofien marsalkka hägglund
laajentaa lasten ruumiillisen kurittamisen nyt myös vanhuksiin.Esim: alzhaimerista tai dementiasta kärsiviä
voidaan hägglundin mukaan ”opettaa” ruumiillisella kurituksella, hnmky on samaa mieltä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *