Kategoria: Kotimaa

(ESPOO) Espoon käräjäoikeus on antanut päätöksensä pitkään odotetussa Bodom-oikeudenkäynnissä. Oikeuden mukaan Nils Gustafsson on syytön kolmoismurhaan eikä häntä tuomita elinkautiseen vankeuteen.
”Todisteiden valossa oli selvää, että Gustafsson todetaan syyttömäksi”, toteaa Lehden oikeustieteellinen asiantuntija Tyko Brahe.
Oikeuden mukaan syyttäjä ei pystynyt todistamaan, että Gustafsson murhasi kylmää harkintaa osoittaen kolme leiritoveriaan. Todisteet osoittivat aukottomasti Gustafssonin syyttömyyden, Brahe katsoo.
Gustafssonin puolustus ei ollut päätöksestä yllättynyt. ”Tämä oli täysin odotettavissa”, kertoo puolustusasianajaja Dwayne Hoover.

(ESPOO) Espoon käräjäoikeus on antanut päätöksensä pitkään odotetussa Bodom-oikeudenkäynnissä. Oikeuden mukaan Nils Gustafsson on syyllinen kolmoismurhaan ja tuomitaan elinkautiseen vankeuteen.
”Todisteiden valossa oli selvää, että Gustafsson todetaan syylliseksi”, toteaa Lehden oikeustieteellinen asiantuntija Tyko Brahe.
Oikeuden mukaan syyttäjä pystyi todistamaan, että Gustafsson murhasi kylmää harkintaa osoittaen kolme leiritoveriaan. Todisteet osoittivat aukottomasti Gustafssonin syyllisyyden, Brahe katsoo.
Gustafssonin puolustus oli päätöksestä yllättynyt. ”Tämä oli täysin odottamattomissa”, kertoo puolustusasianajaja Dwayne Hoover.

(ALAVUS) Vanhassa klassikkofilmissä kaupunki etsi murhaajaa, nyt Pohjanmaalla kunta etsii saarnaajaa. Nimittäin Alavudella on jo viikon päivät haettu kadoksiin joutunutta herännäisjohtajaa Paavo Nilsiäläistä. Saarnaajan hukkuminen on ollut kylillä kova isku.
”Kyllä voidaan sanoa, että Paavo oli todellinen luottokörtti”, voivottelee kunnanisä Lars Levi Laestadius.
Kyseessä ei ole ensimmäinen kerta, kun paikallinen väki joutuu olemaan pitkiä aikoja körtittä. 1950-luvulla kunnan silloinen vauhdikas ajokörtti Erasmus Vähä-Kotila joutui viikkokausiksi hyllylle kuivumaan, ja 1980-luvun alussa Posti hukkasi Alavuden joulukörtin peräti kuukauden päiviksi.
Tällä kertaa tilanne on edellisiä akuutimpi, sillä hyvät hengelliset miehet alkavat viranomaisten mukaan olla todella körtillä.
”Se vaara tässä on, että ilman hengellistä johdatusta koko touhu romahtaa kuin körttitalo”, päivittelee vallesmanni Ruma.

Kirkon tutkimuskeskus käynnistää kirkkoon kuulumisen syitä koskevan tutkimuksen. Tutkimusta varten kerätään loppuvuoden 2005 aikana seurakuntien jäseniltä ympäri maata vapaamuotoisia kertomuksia siitä, miksi he kuuluvat kirkkoon ja mitä he kirkossa arvostavat.
Aloite tutkimukseen tuli, kun Kirkkohallitus totesi syyskinkereillään, ettei kellään ollut hajuakaan siitä, miksi ihmiset kuuluvat kirkkoon.
”Joo… Ihan pimeetä. Meikäläinen saa hommastaan ihan hyvää liksaa, mutta suurin osa jengistähän maksaa siitä ilosta, että saavat kuulua kirkkoon”, pyörittelee päätään arkkipiispa Jukka Paarma.
Tutkimushankkeen vetäjä, apostoli Tuomas epäilee, että ihmisillä voi olla hyvinkin monenlaisia syitä kuulua kirkkoon.
”Viini, laulu, naiset”, Tuomas luettelee. ”Nämä ne ainakin meikäläisen aikanaan houkutti mukaan.”
Tutkimuksen kysymyksenasettelun omaperäisyys on tiettävästi jo innoittanut vastaavia hankkeita myös muissa piireissä. Esimerkiksi Kouluhallituksessa valmistellaan tutkimusta teemalla ”Miksi lapset käyvät koulussa?”

(ALEXANDERPLATZ) Tuore liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovinen (pds) pitää mahdollisena, että valtio alkaisi tukea vähävaraisimpien digiboksihankintoja. Huovisen mukaan on jokaisen kansalaisen oikeus saada katsoa päivittäin paskoja tv-ohjelmia.
”On myös valtion etu, että ihmiset saavat turruttaa päänsä Yleisradion heikkotasoisella ja kaupallisten kanavien vielä heikompitasoisella ohjelmistolla tulevaisuudessakin. Muuten vaarana on se, että ihmiset alkavat ajatella; Esimerkiksi sitä, miten hieno päätös digiaikaan siirtyminen jo vuonna 2007 on tai kuinka paljon kansanedustajat oikeastaan ymmärtävät tekijänoikeuslaista”, Huovinen maalailee.
Huovisen mukaan on täysin poissuljettua, että valtio alkaisi subventoida vaikkapa sanomalehtien tilausta sellaisille henkilöille, jotka eivät halua katsoa digitaalisia tv-lähetyksiä, tai eivät omista vastaanotinta.
”Sanomalehdissä on vielä nykyään olemassa sellainen riski, että ne silloin tällöin provosoivat ihmisiä ajattelemaan omilla aivoillaan. Televisiosta tällainen vaara on jo saatu kitkettyä, luojan kiitos”, Huovinen kiittelee kanavajohdon toimintaa.
”Kaikki on hyvin. Täällä ei ole mitään nähtävää”, hän toteaa lopuksi.

(LUHANKA, EHKÄ) On keskiyö. Luhankalaisen (paikka muutettu) nuorenmiehen (sukupuoli muutettu) Gunillan (nimi muutettu) puhelin piipittää tuon tuttuakin tutumman tunnussävelen: tekstiviesti on saapunut. Mutta Gunillalle tuo ääni on jo pitkään ollut kauhun alkusoittoa. Hän on yksi niistä monista suomalaisista, jotka ovat joutuneet läähätystekstiviestittelijän uhriksi.
Gunilla nostaa (verbi muutettu) puhelimen pöydältä vapisevin käsin, ja pian hänen kasvonsa vääristyvät pelon naamioksi. Läähättäjä on iskenyt. Puhelimen ruudulla lukevat jo ties kuinka monetta kertaa nuo samat pelottavat sanat ”Puuh…puuh…huoh, lääh, puuh…uh”.
”En tiedä kuinka kauan enää kestän tätä”, Gunilla huokaa. ”En saa yöllä nukuttua, ruoka ei maistu. Korvissa kaikuu aina tuo sama läähätys”, hän tilittää muutaman ison tuopin kumarassa Lehden (media muutettu) eettisesti korkeatasoiselle toimittajalle.

Puuh huoh

Gunillan tuskaa lisää se, että hänellä on toinenkin vainoaja. Tämä tekstiviestihäirikkö ei kuitenkaan läähätä, vaan turvautuu ehkä vieläkin pahempaan keinoon: hiljaisuuteen. Gunilla sanoo saaneensa viimeisten kuukausien aikana ainakin kolmisenkymmentä tyyten tyhjää tekstiviestiä.
Jälleen puhelin piipittää. Mutta se ei ole tuo hiljainen vainoaja, vaan taas kerran läähättäjä, joka tuntuu tänään olevan aktiivisella tuulella. ”Puuh, huoh huoh lääh lääh äh”, siteeraa Gunilla tämänkertaista yhteydenottoa.
”Mittani (substantiivi muutettu) alkaa (verbi muutettu) olla (toinenkin verbi muutettu) täysi (adjektiivi muutettu)”, Gunilla (nimi muutettu toistamiseen, kuitenkin sattumalta sama) sanoo (verbi muutettu kerrostaloasunnosta mukavaan rivitalokaksioon, jossa myös sauna mutta siitä huolimatta huomattavasti pienempi yhtiövastike).

(AARRESAARI) Puujalkojen heikentyvät laatustandardit huolestuttavat Merimiesunionia. Liiton mukaan nykyiset puujalat ovat selvästi huonotasoisempia kuin takavuosina valmistetut.
”Vanhat hyvät puujalat saattoivat kantaa usein monen kappaleen verran, mutta nykypäivän puujalat kestävät harvoin ensimmäistä virkettä pidemmälle”, moittii unionin tiedottaja Kapteeni Kolja.
”Ennen puujalkoja saattoi kierrättääkin vaikka miten kauan, mutta uudet valitettavasti kuluvat puhki jopa yhden käyttökerran jälkeen”, hän puhisee.
Kolja ja hänen kolleegansa Koukku pelkäävät, että puujaloissa määrä korvaa yhä herkemmin laadun. ”Tämäkin puujalka oli huono, todella huono”, he kommentoivat meneillään olevaan Lehden juttuun viitaten.
”Ennen oli miehet rautaa, laivat oli puuta hiiohoi”, huikkasi Puosuvaari Vanhan Valaan kapakasta.

(HELSINKI) Turvavöiden käyttöä tullaan tehostamaan ensi keväästä alkaen. Liikenne- ja viestintäministeriön työryhmän tekemän selvityksen mukaan turvavyön käyttö muuttuu pakolliseksi muun muassa yksipyöräisten, lastenrattaiden ja hevosrattaiden käyttäjille.
EU-direktiivin mukaan turvavyö on pakollinen myös taksijonossa, bussipysäkeillä sekä liukuportaissa.
”Lisäksi turvavyötä suositellaan jääkiekkoilijoille, rockbändeille, törmäysnukeille sekä laiskiaisille”, kertoo turvavöiden käyttöä tutkineen työryhmän sihteeri Armas Paskiainen.
Työryhmän selvityksen mukaan turvavyötä on käytettävä myös tietyissä seksuaaliseen aktiin liittyvissä asennoissa tapaturmien ehkäisemiseksi. Uudistus koskee sekä ajajaa ja ajettavaa, ja turvavyön käytöstä lipsuessa rangaistus on pahimmillaan ehdollista vankeutta.
Paskiainen kuitenkin lohduttaa, että suomalaisten suosimaa ”lähetyssaarnaajaa” saa jatkossakin harjoittaa ilman turvavyötä.
”Turvavyö suojaa sekä sukupuolitaudeilta että hirmumyrskyiltä. Lisäksi turvavyön käyttäminen on muotia”, Paskiainen huutaa epätoivoissaan jo kaukana kiiruhtaville toimittajille.

(ALHAZRED) Suomen saatanallis-pakanallinen kirkko on huolissaan viikoittaisten saatananpalvelusten laskevista kävijämääristä. Kirkon verellä kirjoitettujen tilastojen mukaan keskiyön saatananpalveluksissa käy enää keskimäärin kourallinen väkeä, ja vain suurimmat perkeleelliset juhlapäivät saavat massat liikkeelle.
”Niin se on, että ei keskiyön mustassa messussa istu enää kuin muutama vanha mummo veisaamassa Dimmu Borgiria. Ainoastaan joululaulutilaisuuksiin saadaan perheitä ja nuorempaa väkeä liikkeelle”, huokaa mustan kirkon tiedottaja Bara Thrum.
Tilanne on vaikea paitsi kirkon uskottavuuden takia, myös sen työntekijöiden motivaation vuoksi. Monin paikoin lahkoihin on vaikea saada vetäjiä, ja etenkin maaseudulla saatananpalveluksia joudutaan hoitamaan ns. keikkauhraajien avulla.
”No, Toijalassa sentään luistaa”, Thrum paaluttaa.

Uusia aluevaltauksia

Kirkko ei kuitenkaan ole jäänyt makoilemaan alttarilleen, vaan pyrkii aktiivisesti kääntämään kävijävirtoja takaisin. Joululaulutilaisuuksien rinnalle suunnitellaan myös viihteellisempiä ja nuorten makuun paremmin istuvia messuja.
”Mutta mitään iskelmätähtiä ei kyllä päästetä kirkkoon esiintymään. Joku roti se on oltava. Emmekä aio luopua vuohien teurastamisesta, vaikka se on vegaanijäsentemme keskuudessa ollut kova kiistakysymys”, Thrum kertoo.
Puhetta on ollut lisäksi saatananpalveluksen ajankohdan muuttamisesta. Nykyinen puoliyö on kieltämättä perinteinen käytäntö, mutta sopii nykyihmisten elämänrytmiin heikosti. Ainakaan vielä pakanakirkkovaltuusto ei aio ottaa asiaa käsittelyyn.
”Pitää muistaa, että meillä on paraikaa pöydällä tämä hedelmöityshoitodebatti. Siihen meidän kantamme on ehdottomasti se, että paholaisen sikiöihin ei pidä ihmisen koskeman”, Thrum julistaa.

(RUOTSI) Suomalaisen Music Televisionin saama positiivinen vastaanotto on vakuuttanut myös muut pienet ja surkeat maat ympäri Eurooppaa siitä, että oman MTV:n avaaminen on järkevä ja yleisöä suuresti palveleva teko. Muun muassa Malta, Islanti ja Hopi-Hopi-intiaanien Norjan vuonoille perustama itsenäinen joskin laiton valtio ovat kiinnostuneita oman MTV-kanavan avaamisesta.
”Kyllähän tämä oli selvästi meiltä edistyksellinen askel”, sanoo MTV:n VJ Axl Smith tekstitysten tukemana. ”Jälleen kerran Suomi tekee edeltä jotakin, mikä saa muut haukkomaan henkeä”.
Täydellisesti nappiin menneen avauspäivän jälkeen väsynyt mutta onnellinen Smith suostuu kertomaan, että suomenkielinen MTV on vasta ensiaskel. Kanava tulee kokemaan vielä suurempia uudistuksia tulevaisuudessa.
”Loistavan vastaanoton seurauksena kanavaa aiotaan jalostaa vielä pidemmälle tekemällä MTV:stä erilaisia murreversioita”, kertoo kanoottimatkalta tavoitettu kanavapäällikkö Istuva Härkä. ”Kukapa ei haluaisi kuulla Smithin vääntävän lähetyksiä joko Savon tai Tampereen murteella?”

Lisäksi MTV:n tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluu huhujen perusteella soittolistojen rakentaminen yhdessä radio Novan kanssa, ohjelmien dubbaaminen varmuuden vuoksi suomeksi tekstitysten tueksi sekä Mikko Alatalon palkkaaminen uudeksi iltapäivälaulattajaksi.
”MTV:n voittokulkua ei voi estää enää mikään”, Härkä uhoaa samalla, kun Lehden toimittaja ottaa vielä yhdeksännentoista unilääkkeentabletin ja huuhtoo ne alas vedellä.