Kategoria: Kotimaa

(SALO) Nokian toimitusjohtaja Stephen Elop yllätti tänään markkinat ilmoittamalla, että Nokia laskee uudestaan liikkeelle osakkeensa vuodelta 1992. Yhtiön osakkeen odotetaan nousevan selvästi pörssien auettua, joskin markkahintaisuus voi hidastaa kaupankäyntiä.
”Valtio on luopunut omistuksistaan ja turhia toimintoja, kuten puunjalostusta on karsittu. Ja tietenkin [Jorma] Ollilasta on juuri tullut toimitusjohtaja. Tästä ei sijoitus parane. Etenkin vuodesta 1999 odotetaan todella hyvää”, hehkutti Elop Espoon pääkonttorissa pitämässään tiedotustilaisuudessa.
Yhtiö oli kutsunut kaikkien Suomen toimipisteiden työntekijät tiedotustilaisuuteen, ja monet pelkäsivät yhtiön kertovan irtisanomisista. Sen sijaan yhtiön johto osoitti luottavansa tulevaisuuteen ja etenkin yhtiön kykyyn reagoida nopeasti muuttuviin markkinatilanteisiin.
”Uskomme, että matkapuhelinmarkkinat kehittyvät selvästi tulevina vuosina ja etenkin niin sanotuista älypuhelimista, joissa on puhelimen lisäksi monia muitakin toimintoja, esimerkiksi kamera, saattaa vielä tulla merkittävä osa markkinoita”, Elop ennusti.

(EU) Eduskunta on keskustellut koko päivän Perussuomalaisten ja Vasenryhmän tekemästä välikysymyksestä Euron kriisistä, Espanjan pankkien pääomittamisesta ja siitä, tietääkö kukaan, mistä koko jutussa on kysymys.
Hallituspuolueet hyökkäsivät keskustelussa vahvasti oppositiota vastaan. Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) korosti, ettei ainakaan hänellä ole mitään käsitystä siitä, auttaisiko muiden Eu-maiden tuki Espanjan pankeille pitkässä juoksussa yhtään mitään.
”Tiedätsää?”, Urpilainen tiedusteli pääministeri Jyrki Kataiselta (kok.). Tämä oli vastauksissaan määrätietoinen:
”E. En kyllä tiiä”, Katainen muistutti.
Oppositio ilmoitti puolestaan hyvin yksimielisesti olevansa ”täysin ulkona” niiden tai näiden toimenpiteiden mahdollisista seurauksista. Keskustan Mauri Pekkarinen korosti useaan otteeseen, ettei keskustalla ole ”vähäisintäkään aavistusta” siitä, mitä tapahtuisi, jos Suomi ei osallistuisi pankkien tukemiseen. Tai jos osallistuisi. Suurimman oppositiopuolueen Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini korosti olevansa niin ulkona, että hän voisi yhtä hyvin olla keskustelemassa baaripiikeistä ja täytetyistä pingviineistä.
Paikalla oli myös muiden hallituspuolueiden edustajia. Se Niinistö ainakin ja mikä se yksi potkupalloilija nyt oli… Arhinmäki. Keskustelussa käytettiin muun muassa termejä EVM, vastikkeellisuus ja Matti Vanhanen.
 

Kuopion tuore piispa Jari Jolkkonen ei osallistu naapuriinsa muuttaneen Mäkisen perheen tupaantuliaisiin. Syyksi Jolkkonen ilmoittaa sen, ettei juhlissa lauleta suvivirttä.
”Suvivirren lisäksi myös kaikki perinteiset jouluvirret on juhlassa kielletty. Esitin kyllä etukäteen toiveen, että ainakin ”Jumala onpi linnamme” voitaisiin laulaa edes ”Jänis istui maassa” -sävelellä, mutta tätäkään ei luvattu”, piispa toteaa. Hän pitää jyrkkää virsikieltoa valitettavana, sillä monissa tupaantuliaisissa on aikaisemmin laulettu virsiä.
Naapuriperheen isä Jari Mäkinen pitää virsikieltoa sekä käytännöllisenä että periaatteellisena kysymyksenä. Ja aika outona puheenaiheena noin yleensäkin:
”No, me emme ole uskonnollisia ja vieraistammekaan suurin osa ei ole, niin meistä olisi vähän tyhmää sitten esiintyä ihan vain piispaa varten. Että kyllä me voimme järjestää tällaisen virsitilaisuudenkin ihan mielellämme, mutta jos nyt pidetään se vain erillään tästä juhlasta, mihin on kutsuttu paljon muitakin.”
Mäkinen on jo saanut päätöksestään paljon kielteistä palautetta. Etenkin internetin keskustelupalstoilla ja iltapäivälehtien toimituksissa on oltu huolissaan Mäkisen perheeseen levinneestä islamisaatiosta ja eikö kukaan ajattele lapsia ja joko kohta vaaditaan, että valtio ja kirkko pitäisi erottaa toisistaan?

(MOLESTUS SENECTUS) Yksikään suomalainen joukkoviestin ei suorittanut matematiikan ylioppilaskoetta hyväksyttävin tuloksin tänä keväänä. Ylioppilastutkintolautakunnan mukaan huolestuttavinta tuloksessa on, että se on toistunut samanlaisena jo useiden vuosien ajan.
”Joka vuosi ainoana kysymyksenä on kehittää menetelmä lukioiden vertailemiseksi, ja joka joka vuosi kaikki mediat hoitavat sen ihan päin persettä asettamalla koulut yo-arvosanojen mukaiseen järjestykseen”, tuskailee tutkintosihteeri Mauri Spss.
Ylioppilastutkintolautakunnan mukaan lehtien jatkuva turoilu on painanut normitetun pistejakauman niin länään, että kokeesta saisi approbaturin jo menetelmällä, jossa järjestys perustuu kolmen promillen humalassa pelattuun darts-otteluun.
”Erityisen masentavaa on, että joka vuosi preliminääreissä käydään läpi parempia vertailutekniikoita, mutta kirjoituksiin mennessä keloaivot ehtivät unohtaa kaiken ja vouhkaavat yo-papereiden keskiarvoista”, Spss sanoo.

(FJÄDER) Opetusministeriö ja hallitus aikovat laatia uuden toimintaohjelman opintoaikojen lyhentämiseksi. Viime aikoina useat arvokkaat miehet, joilla on huonosti istuvia pukuja, ovat vaatineet julkisuudessa valtiovallalta toimia, jotta opiskelijat siirtyisivät nopeammin työelämään.
Monet keskivartalolihavat tärkeät miehet ovat huomauttaneet, että opintoajat ovat aivan liian pitkiä, jos katsotaan sellaisia tilastoja, jotka kaukaa ja pimeässä katsottuna yli 50 metrin päästä ja väärältä puolelta näyttäisivät tukevan tätä väitettä. Lisäksi kansainvälisessä vertailussa suomalaiset opintoajat ovat huomattavan pitkiä, jos vertailuun valitaan ne maat, joissa opintoajat ovat lyhyempiä.
Opetusministeri Jukka Gustafsson (sd.) huomautti, että edelliset opintoaikoihin vaikuttavat toimet on tehty jo seitsemän vuotta sitten, mikä on ihan helevetisti liian pitkä aika, kun sitä vertaa neljän vuoden parlamentaariseen kiertoon, jonka aikana jokaisen ministerin hallitusohjelmaan kirjattuna tehtävänä on saada oman hallinnonalansa hommat mahdollisimman päin vittua huonosti valmistelluilla lakiesityksillä.
Vitulla päähän
Gustafsson lupaa uusia toimenpide-ehdotuksia vielä tämän vuoden aikana, ja jos ne eivät toimi, uusia samanlaisia on luvassa kolmen viikon välein, kunnes vaikutus näkyy tai vaikkei näkyisikään. Lehden keksimien tietojen mukaan opetusministeriö aikoo muun muassa esittää korkeakoulujen lukuvuoden pidentämistä 13 kuukauteen vuodessa, mikä nopeuttaisi valmistumista selvästi. Mahdollisena pidetään myös Ranskan vallankumouskalenterin käyttöönottoa.
Myös työnantajat pitävät loistavana ajatusta, että heiltä vietäisiin mahdollisuus tyydyttää työvoimantarpeensa lyhytaikaisilla ja alipalkatuilla opiskelijoiden tekemillä kesätöillä sen sijaan, että yrityksiin luotaisiin pitkäaikaisia, vakaita ja työehtosopimusten mukaisia työsuhteita.
”Meistäkin on ollut ihan tosi väärin, että tällaisen ison joustavan työvoimareservin avulla olemme voineet polkea työehtoja ja käyttää hyväksi työelämän sääntöjä tuntemattomia nuoria eikäkutotaeimitään onks toi päällä”, kehui EK:n kaleerimestari Drewan Störe.

Pulmallinen pähkinä – Jos jotkut nuorista ovat demareita, mutta kaikki demarit eivät ole nuoria, eikä yksikään demarinuori ole demarinuori, paljonko demarinuoria silloin on?
Ällistyttävä älytys – Jos perussuomalainen kansanedustaja kaatuu keskisuomalaisessa anniskeluravintolassa ilman ettei yksikään toimittaja ole näkemässä, lähteekö siitä ääni, jos Jussi Halla-aho taputtaa itseään olalle yhdellä kädellä?
Hämmästyttävä hoksaus – Kaivosyhtiö 1 lähestyy ympäristölupansa rajoituksia nopeudella 2000 m3/h, kun samaan aikaan vastakkaisesta suunnasta kaivosyhtiö 2 on ylittänyt luparajoituksensa noin 600 000 m3:lla. Kuinka kauan kestää, ennen kuin paikallinen Ely-keskus on myöntänyt molemmille poikkeusluvat?