Kategoria: Kotimaa

(SAUNAN TAKANA) Lehden Suomen Gallupilla teettämän tutkimuksen mukaan suomalaisia ”ei juurikaan kiinnosta, saatana”.
Yli 30 prosenttia tutkimukseen vastanneista totesi, että ”ihan vitun sama, ei kiinnosta pätkän vertaa”. Vankkaa kannatusta nauttivat myös ”evvk”, ”yksi lysti” ja ”kiviäkin kiinnostaa”, jotka keräsivät kukin runsaan kymmenen prosentin saaliin.
Sen sijaan selvästi asemiaan oli menettänyt ”yks vitun hailee” sekä ”perkeleenkös sen on väliä”, joiden osuus oli vain vajaat kuusi prosenttia. Pudotusta viimekesäiseen oli yli neljä prosenttiyksikköä.
Suomen Gallupin tutkimus tehtiin jonkin aikaa sitten siellä sun täällä. Haastateltaviksi valittiin henkilöitä. Virhemarginaaliakin on.

(YLÄ-VÖYRI) Ylä-Vöyrin seurakunnassa ollaan saatu tarpeekseen hautakukkia ahnaasti varastelevista oravista. ”Joka saatanan orava pitäisi ampua”, jylisee Ylä-Vöyrin seurakunnan kappalainen Urkki Hientaus.
Nyt seurakunnassa onkin herännyt huoli, lankeaako kappalainen kiusaukseen ja alkaa pelehtiä oravien kanssa. ”Perkelekö ne on tänne vitsaukseksi lähettänyt?” Hientaus kysyy. ”Täällä ei ole kohta kenelläkään kukkia haudalla ja se on niiden haisevien talvirukkasten syy”, Urkki Hientaus sanoo ja viittaa ’haisevilla talvirukkasilla’ paikalliseen oravakantaan. ”Saatana kun lähdetään suntion kanssa ristiretkelle, niin siinä on kurrella paskat turkissa”, Hientaus lupaa.

(HIIDESNIEMI) Monia suomalaisia matkailijoita ja muitakin uhkaa juhannuksena pakkolasku, varoittaa Finnairin turvallisuuspäällikkö Juhani Hätävarjo. Varsinaiseen hengenhätään hän ei usko kenenkään joutuvan, mutta vakavia vaaratilanteita on odotettavissa.
”Usein käy niin, että viimeistään lauantai-iltana toista päivää ryypätessä viinat loppuvat väkistenkin, kun on pitänyt pämpätä aamunkoitosta alkaen, ja päiväthän ovat tunnetusti nyt pitkiä”, Hätävarjo sanoo.
”Siinä ei mikään sitten auta. Pakkolasku on edessä eikä se ole nättiä nähtävää juhannuspäivän illasta. Mutta minkäs teet kun Alko ja lähikaupat ovat kiinni. Varkaisiin on kai lähdettävä.”
Hätävarjo itse on lastannut mökkijussiinsa mukaan kolme pulloa kirkasta, kaksi koria olutta sekä kirveen. ”Onpahan muija pysynyt hiljaa”, hän vitsailee.

(HELSINKI) Työnantajajärjestöjen keulahahmot ovat tyytymättömiä uuden etujärjestönsä, Elinkeinoelämän Keskusliiton (EK) nimeen. Teollisuuden ja Työnantajien TT:n ja Palvelutyönantajien PT:n yhteenliittymänä syntyneen liiton nimi on esimerkiksi kauppaneuvos Heikki Kinnusen mielestä ”tylsä ja typerä”.
”Kerrankin olisi ollut mahdollisuus antaa järjestölle svengaava ja mieleenpainuva nimi, mutta kun ei. Joku EK on typerä ja tylsä eikä iske nuorisoon ollenkaan”, Kinnunen manaa. Hänen omia ehdotuksiaan olivat mm. Suomen riistäjien keskusliitto (SORTO), Mammonan puolesta (MONO) ja Selkänahkaliitto. Symboleiksi hän kaavaili keppi ja ruoska -yhdistelmää punamustalla pohjalla.
”Se nykyinen sininen hirvitys on ihan kuin viagra-tabletti. Halutaanko tällä nyt antaa sellainen kuva, ettei työnantaja seiso ilman toisten apua?” Kinnunen hämmästelee.

Sorto paikallaan

Myös mainosalan ammattilaiset olisivat kaivanneet työnantajajärjestölle raflaavampaa imagoa. AD Zsolt Baumgartnerin mielestä SORTO olisi ollut erittäin mainio ratkaisu.
”Sillä olisi pelattu näiden tyypillisten stereotypioiden kanssa ja käännetty ne lopulta eduksi. Sana istuisi kansan kielenkäyttöön luontevasti ja jättäisi SAK:n kirkkaasti varjoonsa. Harmillista, että hyvä idea vesitettiin”, sanoo Baumgartner, joka olisi mieluusti ottanut hoitaakseen työnantajajärjestön mainoskampanjan vetämisen.
EK:n vastapuolella Hakaniemenrannassa sen sijaan ollaan aidon vahingoniloisia. ”Pelkäsimme jo, että työnantajat voisivat kääntää imagosodan edukseen, mutta onneksi he hukkasivat tilaisuutensa”, myhäilee SAK:n edustaja Martti Vainio.
Lehden tietojen mukaan SAK suunnittelee syksyn tupo-neuvotteluja silmälläpitäen järjestön nimenvaihdosta. Esillä ovat olleet ainakin Saavutettujen etujen liitto VEMPPA ja Omien etujen liitto NAPA. SAK:ssa harkitaan myös nimen muuttamista englanninkieliseksi sen katu-uskottavuuden parantamiseksi. Näistä ehdotuksista mainittakoon mm. Ghetto Terminators.

(RUOTSINPYHTÄÄ) ”Etana, etana, näytä sarves, tuleeko huomenna pouta” ei kuulu ruotsinpyhtääläisen sääennustajan Anders Liljeströmin repertuaariin. Eivät myöskään sammakot, kissat, linnut tai muutkaan otukset.
Kuitenkin Liljeström on hyvin vakuuttavasti onnistunut ennustamaan tulevia säitä jo vuosien ajan. Ennustukset ovat osuneet oikein suurimman osan ajasta. Mikä mahtaa olla miehen salaisuus ja mitä hän tuumii juhannussäästä?
”Kaipa minä sen voin paljastaa. Pääasiassa käytän ennustamiseen näitä työpaikkani Ilmatieteenlaitoksen supertietokoneita, joiden avulla saadaan kyllä aika hyvä ennustustodennäköisyys ainakin noin viiden vuorokauden päähän”, Liljeström kertoo.
”Siinä nähdään näyttöruudulla syklonit, antisyklonit, ilmanpaineen vaihtelut, saderintamat ja niin edelleen. Tuosta toisesta ruudusta voi seurata satelliittikuvaa pilvien liikkeistä.”
Kylällä Liljeström onkin hankkinut jo vankan maineen todellisena säiden ”poppaukkona” joka kyllä tietää, mistä päin nyt tuulee. Mutta pitääkö Liljeström itse ennustuksiaan ”oikeana tieteenä” vai vain pelkästään taikauskoisena puuhasteluna?
”Kyllä tämä on tieteellisesti ihan validi ja hyväksytty menetelmä, joka on käytössä meteorologian laitoksilla ympäri maailmaa”, Liljeström vastaa.
Juhannussäästä hänellä on varma mielipide, johon ei tarvita edes huoneen nurkassa raksuttavan Cray-tietokoneen laskentatehoja. ”Sataa ihan perkeleesti, ja jos onni on myötä niin ei sentään rakeita, kuten tavallisesti”, poppaukko manaa.

(RÄYTTÄÄLÄ) Räyttäälän kunta uhkaa hukkua lapsivesitulvaan. ”Se siitä saatiin, kun hirvipeijaisissa kännispäissämme ryhmässä paneskeltiin. Nyt on koko Räyttäälä jäämässä lapsivesitulvan alle”, kansanmiehenä tunnettu Räyttäälän kunnanjohtaja Anton Leppämies pahoittelee.
Tragedian kohdanneiden perheiden tueksi on kerätty addressi. Lapsia ja vanhuksia on jo alettu evakuoida naapurikuntiin. Raskaana olevat on järjestelmällisesti toimitettu naapuripitäjään, Kuorhaalle.
Räyttäälän ja Kuorhaan metsästysseuroilla on ollut jo vuosikymmeniä kädenvääntöä alueen hirviluvista. Kuorhaalle myönnettiin lupia jo viidennettä kertaa Räyttäälää enemmän.

(INARI) Suomessa on meneillään uusi yhdistysbuumi. Lukuisat erilaiset pieneliölajit ovat perustaneet omia yhdistyksiä ajamaan omia asioitaan. Viimeisimpänä tähän trendiin ovat liittyneet hirvikärpäset, jotka perustivat oman Isot imijät -yhdistyksen viime viikolla.
Kimmoke yhdistyksen perustamiseen saatiin vuotuisilla Hirventurkissa on kiva peuhata päivillä, kun parittelun jälkeen naaraat pudottivat siipensä ja oli urosten aika puhua politiikkaa. ”Kyllähän se oli jo aikakin organisoitua. Kauan tässä on liihoteltu yksityisyrittäjinä. Kunnon kuppaus kuitenkin vaatii vahvan liiton taustalleen”, kertoo yhdistyksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittu Reino Von Hertzen.

Venäläisten jalanjäljillä

Hirvikärpäset valloittivat Suomen varsin nopeasti. Ensimmäiset itärajan takaa tulleet harminkappaleet havaittiin Kaakkois-Suomessa 1960-luvun alussa. ”Kun ne venakot yrittivät sitä aikaisemmin, niin ei sitä kehdannut heti perään tulla.” Nykyisin hirvikärpäset ovat saavuttaneet tukevan aseman niin eläinten kuin ihmistenkin ihoilla. Asemaa uhkaa kuitenkin ihmisten rasistinen asenne hirvikärpäsiä kohtaan.
”’Vittuako siinä iniset?’ on lause, jota joudumme kuulemaan liikaa”,Von Hertzen kertoo. Hänen mukaansa kohtelias läpsäisy voi olla joskus paikallaan, mutta verbaalinen hyökkäys on lähinnä brutaalia. ”Eikä se lyöminenkään kohteliasta ole. Emmehän me edes parittele ihmisten iholla.” Lisäksi hirvikärpäset ovat nostaneet suuren huolen siitä, että heidät sotketaan usein verotarkastajiin. ”Kyllä ’Vitun verenimijöillä’ pitäisi tarkoittaa vain meitä. Eiväthän ne edes oikeasti imaise”.

Paras imijä saa palkinnon

Yhdistyksen tavoitteena on parantaa hirvikärpästen kantaa, lajin säilyvyyttä sekä kiillottaa hirvikärpästen mainetta. Jotta yhdistys ei olisi liian totista touhua, on se jo lanseerannut muutamia leikkimielisiä kilpailuja omiin sääntöihinsä.
Vuosittain valitaan muun muassa Paras Imijä ja Sinnikkäin Roikkuja. Lisäksi hirvikärpäset kilpailevat tulevana kesänä siitä, kuka onnistuu imaisemaan tunnetuinta julkkista.
”Mutta se on vaan, että päästään pätemään naisten silmissä”, Von Hertzen sanoo.

(HELSINKI) Kokoomuksen puoluejohto vietti keskiviikkona kesän ensimmäistä kunnon aurinkoista päivää ampumalla työläisiä. Jo perinteeksi muodostuneen leikkimielisen kisan voiton vei tällä kertaa yllätysnimi, puolueen eturiviin ponnahtanut euroedustaja Alexander Stubb. Hänen saaliinsa oli kolme tehdastyöläistä ja kaksi asfalttimiestä.
Tänäkin vuonna saalistettavat lahjoitti ay-liike. ”Tämä on kätevä tapa hoitaa suhteita ideologisesti vastakkaisiin tahoihin, ja saadaanpa näin lisää dynamiikkaa työmarkkinoillekin”, totesi SAK:n tiedottaja Olavi Ylä-Ponsi. ”Eivätpä ainakaan rumenna työttömyystilastoja”, hän huomautti.
Stubb oli menestyksestä hieman hämillään. ”Jos totta puhutaan, niin oli tämä aikamoinen yllätys. Luulin jo menettäneeni pelin alussa, kun yritin osua erääseen teleasentajaan, mutta laukaus meni munille ja osui Kimmo Sasia sääreen”, Stubb kelaa kisan tapahtumia.
Sasin saaliiksi jäikin vain yksi paperimies. ”Harmillinen takaisku”, kisan moninkertainen voittaja Sasi puuskahti.

(PUNKAHARJU) Itseään Geenien vapautusrintamaksi kutsuva aktivistiryhmä on ottanut vastuun Punkaharjun koekenttäalueelle sunnuntain vastaisena yönä tehdystä iskusta.
”Vapautimme Metsäntutkimuslaitoksen julmasti koivuihin vangitsemat hienot, ainutlaatuiset geenit. Turvauduimme suoraan toimintaan, koska nykyinen kapitalistinen yhteiskuntajärjestelmä sortaa yksinäisiä geenejä armotta”, ryhmä totesi medialle jaetussa tiedotteessaan.
Koealueelta katkottiin nelisensataa geenisiirroilla kasvatettua koivua. Metsäntutkimuslaitoksen mukaan isku aiheutti kymmenten tuhanten eurojen vahingot. ”Lisäksi on erittäin epätodennäköistä, että mukavassa, muovisessa koeastiassa kasvatettu sisäsiisti koegeeni selviäisi Suomen julmassa luonnossa kovinkaan pitkään”, Metlan tiedottaja totesi lievästi krapulassa kirjoitetussa vastineessaan.