Kategoria: Kotimaa

(YLIVIESKA) Suomen hysteerikot ry varautuu ylireagoimaan ensimmäiseen Suomessa tavattuun scrapie-tapaukseen. ”Lampaan ostoboikotti on jo käynnistymässä, kansanedustajille on kirjoitettu ja maatalousministerille soitettiin kolmelta aamuyöllä, eli aika hyvältä näyttää”, sanoi yhdistyksen puheenjohtaja Luulo T. Kondrikko.
Viranomaisten mukaan tauti ei ole todennäköisesti leviämässä kovin laajalle, sillä kyseisen tilan ja kahden muun siihen kytköksissä olleen tilan lampaat lopetetaan ja lampolat suljetaan. Kondrikon mukaan viranomaisten toimet ovat liian ”vähän, liian myöhään”. ”Vaimo, lapset, sukulaiset ja työtoverit on jo vannotettu pitämään näppinsä irti kaikesta lihasta seuraavan vuoden ajan ja muuttamaan Tanskaan heti tilaisuuden tullen”, kaasunaamaria käyttänyt Kondrikko sanoi.
”Itse aion näin alkupaloiksi lopettaa hengittämisen ja veren kierrättämisen ruumiissani ainakin viikon–parin ajaksi, kunnes tilanne selviää”, puheenjohtaja totesi läpinäkyvästä kupla-asunnostaan käsin.

(KARJAA) Tänäkin kesänä moni mökkilomalle suuntaava perhe päättää lasten ja miksei vanhempienkin viihdykkeeksi hankkia kesäkansanedustajan. Mutta syksyn tullen ja kansanedustajan menetettyä alkuviehätyksensä se saattaa jäädä yksinään hylättynä luontoon kun perhe pakkaa citymaasturinsa ja häipyy. Suomen eläintensuojeluliitto haluaakin jälleen tänä kesänä muistuttaa vanhasta totuudesta ”älä ota kesäkansanedustajaa”.
”Joka syksy saamme kymmeniä ja taas kymmeniä ilmoituksia hylätyistä kansanedustajista, jotka harhailevat pitkin metsiä. Eivät ne enää löydä sivistyksen tai istuntosalin suojiin, mistä seuraa väistämätön villiintyminen. Niistä voi tulla jopa vaarallisia”, muistuttaa eläinvalvoja Lotta Mainikkala.
Mainikkala huomauttaa, että talven tullen hylätyksi tullutta kansanedustajaa uhkaa lähes varma paleltumiskuolema. Joillakin yksilöillä on kuitenkin toivoa, kiitos Mainikkalan kaltaisten vapaaehtoistyöntekijöiden.
”Muutamia kesäkansanedustajia saadaan joka syksy pelastettua, ja pienen koulutuksen jälkeen nistä tulee taas sisäkelpoisia ja ne adoptoidaan hyviin koteihin”, iloitsee Mainikkala.
Hän tietää kertoa yhdestä perheestä, joka on vuosien mittaan adoptoinut jo lukuisia kansanedustajia. ”Niitä on siellä jo kokonaisen määrävähemmistön verran”, naureskelee Mainikkala.

Häränkasvattajat: ”Tämä oli meille oikea lottovoitto!”
(YLÄ-PYHTÄÄ) Suomessa havaittiin tiistaina ensimmäinen bulbaaba-tapaus. Bulbaaba on yleinen härkiin tarttuva tauti, joka vaikuttaa härän lihaksistoon. Tutkimusten mukaan tauti kiinteyttää härän lihaksia ja tekee niistä maistuvampia.
Häränkasvattajat ottivat tyytyväisinä vastaan tiedon, jonka mukaan Bulbaaba-tauti on viimein saapunut myös Suomeen. ”Kyllä tämä tekee mahdottoman hyvää häränlihan menekille”, kertoo härkätilallinen Mauri Sorkka.
Sorkan mukaan odotettavissa onkin uusi häränlihan valtakausi. Toistaiseksi Suomen suosituimpia lihatyyppjä ovat olleet sian- ja naudanliha. Lisäksi kana ja lammas ovat olleet härän edellä. ”Mutta eivät ole kauaa”, Sorkka sanoo. ”Jahka tauti iskee noihin meidänkin elukoihin, niin johan pääsee kirves viuhomaan.”

Odotettavissa myös
sitkeitä paikkoja

Bulbaaba on vanha härkien keskuudessa levinnyt tauti, jonka juurien tiedetään olevan jo antiikin ajoissa. Tauti leviää härkien keskuudessa vain oraalisesti.
”Mikäli härät jakavat puhdistamattoman nenärenkaan keskenään, on taudin leviäminen hyvin mahdollista”, kertoo läänin johtava härkälääkäri Hans Gatoo. Gatoo kuitenkin huomauttaa, että tauti ei kaikissa tapauksissa kiinteytä eläimen lihaksia.
Jotkut härät ovat geneettisiltä ominaisuuksiltaan poikkeavia, jolloin bulbaaba-tauti aiheuttaa lihaksissa outoa sitkeyttä. Lisäksi tauti lisää lihaksiin ikävän sivumaun. ”Sitä voisi kuvailla parhaiten kai anjovikseksi. Ja sehän ei lihan kanssa passaa sitten mitenkään”, Gatoo kertoo.
Tästä huolimatta härkätilalliset ovat onnellisia taudista. ”Riittävästi marinadia ja sinappia, niin kyllä se sitkeäkin juttu menee kurkusta alas”, Mauri Sorkka muistuttaa. ”Kyllä tämä on meille kuin lottovoitto.”

(TYRNÄVÄ) Eduskunnan käsittelyyn syksyllä tulevan lakiesityksen mukaan itsepetos olisi jatkossa rangaistava teko. Laissa eroteltaisiin erikseen lievä itsepetos sekä törkeä itsepetos. Enimmäisrangaistuksena voisi olla sakkoja tai jopa kaksi vuotta vankeutta, aivan kuten tavallisissa petoksissa.
Esityksen tehneen kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän mukaan lisäys rikoslakiin on tarpeellinen, koska itsepetosten määrät ovat Suomessa huimassa kasvussa, eikä poliisilla ole keinoja itsensäpettäjien rankaisemiseksi. Liian monta kertaa on virkavalta joutunut nostamaan kädet pystyyn itsepetosten edessä, arvioidaan esityksessä.
Lievän ja törkeän itsepetoksen rajapyykki olisi samanlainen nykyisen rikoslain petoksen määritelmien kanssa. Lievä itsepetos on kokonaisuutena arvostellen vähäinen, esimerkkinä lakiesityksessä otetaan tavanomainen ”lähden vaan kahdelle kaljalle kaverien kanssa” ja ”tuskin minä sillä seminaarimatkalla mihinkään baariin menen”.
Törkeä itsepetos on sitten selvästi vakavampi tapaus, jossa aiheutetaan huomattavaa vahinkoa ja käytetään hyväksi itsen heikkoa asemaa. Tällaisista esityksessä mainitaan mm. ”en minä sieltä baarista ketään eukkoa iske, onhan se omakin kotona odottamassa”.
Lakiesitys tullee eduskunnan käsittelyyn syysistuntokauden alkajaisiksi.
”Huijaa muita, älä itseäsi”, neuvovat kristillisten kansanedustajat.

(HELSINKI) Kansanedustajat kirmasivat jälleen kesälaitumille viime viikonloppuna, ja tuttuun tapaan poliisilla riitti kiirettä riehakkaiksi äityneiden juhlijoiden paimentamisessa.
Kesälomien alkajaisviikonloput ovat perinteisesti olleet kiireisiä niin virkavallalle kuin vapaaehtoistyöntekijöille, joiden selviämisasemilla hoidettiin tälläkin kertaa kymmeniä tiedottomia kansanedustajia. Tänä vuonna tilannetta pahensi alkoholin hinnanalennus.
”Tavallaan se on ymmärrettävää, että vuoden raskaan työn jälkeen kansanedustajat haluavat vähän juhlistaa kesäloman alkua, mutta kyllä tämä on vähän liikaa. Pelkästään Kaisaniemenpuistosta korjattiin talteen toistakymmentä ympäripäissään ollutta kansanedustajaa”, huoahtaa konstaapeli Johan Berglund.
”Kaljoittelusta on siirrytty nyt väkeviin, ja seuraukset näkyvät”, Berglund huomauttaa. Hänen mukaansa nuorimmat kansanedustajat ovat kaikkein riehakkaimpia, kun taas vanhemmat vetäytyvät hyvissä ajoin pitämään rajuja kotibileitä.
Lehden toimitus kävi seuraamassa kansanedustajien rymyämistä Helsingin keskustassa, ja meno oli varsin rankkaa.

”Hallitus ei mittää”

Ensimmäisenä silmään osui noin parinkymmenen nuorehkon naisen ryhmä, joka notkui puiston laitamilla osin puskien suojassa. Kirosanat lentelivät, leijonaviinapullo kiersi ringissä, ja huutelivatpa neidit myös hävyttömiä ohikulkijoille.
”Viitttuu, mikä köyhä se siinä menee! Meilläpä onkin valtaa! Varo vaan ettei koroteta verojas!” huusi toimittajan perään eräs vaaleatukkainen kansanedustaja, ilmeisesti Vihreiden ryhmästä.
Tilanne oli jo äityä vaaralliseksi, kun vastaan käveli melkoisen tukevassa humalassa ollut Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä, ”Punaiset paholaiset”, niin kuin he itseään haluavat kutsuttavan. Porukka ympäröi minut ja alkoi tuuppia edestakaisin ja vaati rahaa ja tupakkaa.
”Hallitus ei mittää! Hallitus ei mittää! Vallankumous tulee, saatanan porvari!” ryhmä kailotti. Pääsin nipin napin livahtamaan heidän hyppysistään.

Jokavuotinen riesa

Poliisin tietojen mukaan kesälomien aloitusjuhlista kerättiin talteen kaikkiaan 90 kansanedustajaa. He syyllistyivät useimmin pikkurikkeisiin, kuten kivien heittelyyn, kadulle virtsaamiseen, viinanjuontiin julkisella paikalla, sekä sammumiseen. Pari pahempaakin välikohtausta sattui.
”Suurhälytys oli jo lähellä, kun saimme tietää, että Martinlaaksoon suunniteltiin loppuillaksi joukkotappelua hallituksen ja opposition välille. Onnistuimme kuitenkin pidättämään päätekijät, Pitkä-Matin ja Nyrkki-Jyrkin ennen kuin mitään ehti sattua”, kertoo Berglund.
Poliisi toivoo, että kansanedustajien vanhemmat pitäisivät parempaa huolta jälkikasvustaan. Myös selkeistä kotiintuloajoista pitäisi sopia, neuvoo Berglund.

(TURKU) Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliitto SUH on antanut kenkää pari kesää työssä olleille Vesiturvamiehille. Nämä mustiin pukeutuneet agentit ovat tuttuja tv-mainoksista, joissa he toitottavat missiotaan ”yksikään ei huku”.
Potkujen syynä oli SUH:n mukaan agenttien täydellinen epäonnistuminen. Vuoden 2003 juhannuksena hukkui neljä, ja tänä vuonna kuusi ihmistä.
”Miehet vaan julistavat, ettei yksikään huku, ja juhannuksenakin taas mahallaan kellumista harjoitteli vaikka kuinka moni, niin eihän tässä ole muuta tehtävissä”, kertoo SUH:n vt. uimamaisteri Juhani Puolisukeltaja.
Vesiturvamiehet kieltäytyivät kommentoimasta erottamistaan muuten kuin kirosanoilla.
SUH suunnittelee kiireen vilkkaa uusia kampanjoita hukkumisten estämiseksi. Ehdolla on Lehden saamien tietojen mukaan ainakin ”Hukkuminen on homojen hommaa”.

(PEDERSÖRE) Suomen mediaväki on huolestunut liian pitkien nimien yleistymisestä talouden ja politiikan kärkivaikuttajien keskuudessa. Harmillinen pitkänimisyys vaikeuttaa iskevien otsikoiden tekemistä, valittavat toimittajat tuoreessa julkilausumassaan.
Hankalina tapauksina pidetään esimerkiksi sotilasliitto Naton uutta pääsihteeriä Jaap de Hoop Schefferiä, jonka sukunimestä ei kaiken kukkuraksi voi käyttää lyhyttä ilmaisua Scheffer vaan ritirimpsua de Hoop Scheffer. Pahimpia ovat kuitenkin ibeerit.
”Miettikääpä nyt vaikka pääministeri Jose Luis Rodriguez Zapateroa tai Portugalin pääjehua ja EU-komission johtohahmoa Jose Manuel Durao Barrosoa. Jumalauta mitä nimiä”, tuhisee mahahaavainen politiikan toimittaja Kalevi Alametsola.
”Ennen oli kaikki paremmin. Oli Esko Aho, Kekkonen, Stalin ja Reagan. Nyt on ähläm-sähläm-hasaneita ja muita rimpuloita. Tee siinä lööppiä sitten saatana”, valittelee Alametsola alavatsaansa pidellen.
Ilonsa toimittajat, etenkin pääkaupunkiseudun mediaväki, ilmaisevat siitä, että pääministeri Anneli Jäätteenmäestä päästiin eroon, ja ettei Marjo Matikainen-Kallströmiä valittu Kokoomuksen puoluejohtoon. ”Ei siitä olisi tullut yhtään mitään”, julkilausumassa sanotaan.
Toimittajat toivovat myös tulevalta paavilta ”jotakin lyhyttä kivaa nimeä”. Suosikkeja ovat mm. Leo ja Pius.

(HELSINKI) Helsingin yliopisto on saamassa Suomen ensimmäisen festarimatematiikan professuurin. Asiasta tiedotti yliopiston hallinto maanantaina. Professuurin myötä festarimatematiikan tutkimuksen odotetaan saavan uutta puhtia.
Festarimatematiikkaa käytetään soveltavan kvanttifysiikan kysymysten ratkaisemiseen. Sen avulla voidaan mm. määrittää yksittäinen kohde, useimmiten ihminen kolmeksi eri ihmiseksi, mikäli laskenta tapahtuu eri ajanhetkinä. Tavallisimpina määreinä käytetään yhtä vuorokautta, tai alan käsitteistöllä ilmaistuna ”festaripäivää”.
Tämän mullistavan laskutavan takia festarimatematiikan arvellaan auttavan ratkaisevasti nk. kvanttitietokoneiden kehittämisessä.
Eräs festarimatematiikan alahaara on nk. ”kukas mun kaljat joi” -problematiikka. Se perustuu paradoksaaliseen tilaan, jossa henkilön alunperin ostamien kaljojen määrällä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, paljonko niitä on nyt, paljonko niitä oli välittömästi ostohetken jälkeen ja paljonko niitä on sen jälkeen, kun tuntematon määrä muita henkilöitä, joiden määrä voi olla myös nolla, on niitä juonut.

(SAARI) Pirun Ystävät ry on huolissaan eri satanistiliikkeiden jäsenmäärien laskusta. ”Saatanan kirkosta eroaminen on saanut suoranaisia karnevalistisia piirteitä, kun kansalaiset voivat tulostaa internetistä valmiin kaavakkeen ja erota käden käänteessä”, sanoi tiedottaja Guiro Rytmimuna-Marakassi Lehden haastattelussa.
Viime aikoina kristittyjen määrä on ollut yhäti kasvussa, kun taas perkeleelle pikkusormensa antaneiden lukumäärä on kutistunut liki olemattomiin. Luciferin kannattajien mukaan kyse on ”paskasta tuurista” ja ”siitä helvetin Mel Gibsonin leffasta”. Myös erilaiset trendiuskonnot, halvat lentoliput ja Atkinsin dieetti ovat nakertaneet Vihtahousun kannatusta.
Liikkeen edustajat vetoavatkin nyt Suomen kansan alhaisimpiin tuntoihin, jotta ikuiseen kadotukseen tähtäävien määrät saataisiin kasvuun. Pirun Ystävät ryn Kadotus 2005 -projektin visiona on saada vähintään 66,6% prosenttia maamme asukkaista ottamaan pedon merkki, ratsastamaan luudalla tai syömään pikkuvauvoja ensi vuoteen mennessä. ”Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, palamme infernon happojärvissä iäti ja taas iäti jo reilun 12 kuukauden kuluttua”, sanoi punasilmäinen Rytmimuna-Marakassi.
Pohjimmiltaan Ison Kehnon kannattajat ovat kuitenkin toiveikkaita. ”Perkeleen kirkosta eroamisiin pätee sama kuin pörssikursseihin: mikä menee ylös, tulee myös alas”, Rytmimuna-Marakassi muistutti.

(HELSINKI) Pohjoismaiset kalabiologit ovat kehitelleet järvihain. Tämä makeassa vedessä elävä hailaji on tarkoitus istuttaa tulevan kesän aikana muun muassa Näsijärveen, Lappajärveen ja Iisveteen.
Tutkijakollegion puheenjohtaja Armas Syötin mukaan ajatus järvihaista syntyi jo kolme vuotta sitten pohjoismaisten kalabiologien vuotuisassa kokoontumisessa. Monien tutkijoiden mielestä pohjoismaiset vesistöt ovat yksinkertaisesti liian turvallisia käyttäjilleen.
”Jos tapaturmia ei oteta huomioon, pohjoismaiset uimarit ja kalastajat saavat liikkua vesistöissä liian turvallisesti. Tällainen turvallisuus ei ole tasa-arvoista verrattuna monien muiden maiden uimareihin tai kalastajiin verrattuna.”

Tappajahain evänjäljillä

Järvihaissa on Syötin mukaan karkeasti kyse muutamien eri kalalajien geenien yhdistelemisestä. Lähtökohdaksi on otettu itseoikeutetusti valkohai, joka on suurelle yleisölle tuttu muun muassa Tappajahai-elokuvasta. Muita vaikutteita on otettu muun muassa makrillista, ahvenesta ja sillistä. Maun vuoksi mukaan on otettu ripaus sitruunaa.
Syötti odottaa, että järvihai tulee olemaan suuri hittikala Suomen järvissä. ”Kyllä siinä tulee aivan erilainen tunnelma rantalomillekin, kun perheen pienimmät ovat kaukana rannasta ja vedessä vilahtaa tuttu evä.” Järvihaiden odotetaan kasvavan parhaimmillaan yli viisimetrisiksi.

Suonissa virtaa pakkasneste

Syötin mukaan järvihain tärkein ominaisuus on sen pakkaskestävyydellä. Järvihait pärjäävät makeissa vesissä, vaikka vesistö niiden ympäriltä jäätyisikin. Salaisuus tähän piilee järvihaihin lisätyssä pakkasnesteessä.
”Käytännössä suurin osa järvihaista elää kylmimmän talven horroksessa. Kuitenkin on jo tiedossa, että luultavasti suurimmat yksilöt valvovat koko talven läpi. Siinä riittää sitten ihmeteltävää myös heikkoihin jäihin pulahtaville.”
Entä miksi järvihai istutetaan juuri näihin kolmeen suomalaiseen järveen. ”No, Näsijärvi tuli ihan siksi, että päästään ehkä eroon parista tamperelaisesta. Ne kaksi muuta on arvottu”, Syötti naurahtaa.