Kategoria: Kotimaa

(HAUHO) Suomalaiset nuoret tarvitsisivat kipeästi lisää tietoa päihteiden väärinkäytöstä, ilmenee kansanterveyslaitoksen teettämästä tutkimuksesta. Lähes puolet nuorista tietää vähän tai todella vähän päihteistä ja niiden oikeasta käytöstä.
”Esimerkiksi ihan kunnon viinaa monet tarjoaa kaverille”, selvittää ongelmallista tilannetta kansanterveyslaitoksen nuorisotyöryhmän johtaja Arvid Raju. ”Kyllä tällaisia aivan vääriä käyttöjä viinalle tuntuu aina vain löytyvän. Hyvin nuorella iällä on sitten myös tyypillistä toisinaan kaataa viinaa ihan kavereilta salaa maahankin, ihan että koetetaan näyttää kovalta jätkältä, että toipa vetää viinaa vauhdilla. Tämä on ilman muuta huolestuttava suuntaus.”
Kansanterveyslaitoksessa onkin jo järjestetty rahoitus yläasteikäisille suunnattua kampanjaa varten. ”Suun kautta mahaan — alkoholin oikea käyttö”-kampanjan tarkoituksena on saada nuoret ymmärtämään viinan väärinkäytön vaarat.
”Kyllä se voi kesken loppua. Ja sitten alkaa meinaan vituttaan. Ei ehkä siinä heti, mutta pari vuotta myöhemmin, kun ymmärtää että miten paljon sitä viinaa on vaikka tarjottuna ”väärään kurkkuun” mennyt”, kuvailee Raju.

Viina ei ainoa ongelma

Kansanterveyslaitos aikoo samaan aikaan käynnistää muitankin valistuskampanjoita. Erityisen huolen aiheena ovat nuorison suosimissa poskisavuissa hukkaan menevä nikotiini. Myös varttuneemman nuorison taipumus käyttää kannabispäihteitä ollessaan jo valmiiksi humalassa on Rajun mukaan epäterve piirre yhteiskunnassa.
”Kyllähän se vanha viisaus paikkansa pitää, että viinan juominen yhdessä pilven polttamisen kanssa on niinkuin tuuleen kusisi. Että eiköhän nuoret vedetä viina viinana ja tötsyt tötsyinä.”

(HELSINKI) Takin kääntäminen ei ole vähentynyt Suomen eduskunnassa juuri lainkaan kulta-aikansa kahdeksankymmentä-luvun lopun jälkeen. Vakituisia takinkääntäjiä eduskunnassa ei juuri ole, tyypillisesti takki käännetään hetken mielijohteesta.
”Siinä se roikkui suuren istuntosalin ulkopuolella, kenen takki lie ollut. Siinä kun kukaan ei ollut näkemässä, niin minä sen nopeasti siitä käänsin”, kuvailee kansanedustaja Raimo ensimmäistä takinkääntökokemustaa. Myöhemmin hän on kääntänyt takkeja niin Stockmanilta, kuin lukuisista miesten vaatehtimoistakin. ”Eduskunnasta ei enää kehtaa kääntää, kun aina on vaara, että takin alkuperäinen omistaja kävelee käytävällä vastaan”, perustelee hän siirtymistään väljemmille vesille.
Yleensä käännettyjä takkeja kaytetään itse, mutta poliisin tietoon on tullut myös muutamia puoliammattimaisia takinkääntäjiä. Aiemmin kesällä paljastui myös kokonainen liiga.
”Kyllä siinä isojen puolueiden ylin puoluejohto pääasiassa taustalla oli”, kertoo keskusrikospoliisin tutkinnanjohtaja Aulis Veijo. ”Pienempien puolueiden edustajia ja etenkin nuorempia tulokkaita käytettiin sitten siinä itse kääntö hoitamassa. Tulot tietysti kerääntyivät tuonne suurpuolueiden vaalikassaan. Ei niistä itse kääntäjät nähneet senttiäkään”
Poliisi kampanjoikin taas syksyllä eduskunnassa takin kääntämistä vastaan. Samalla kansanedustajia pyritään valistamaan myös äänioikeuden liikakäytön vaaroista.

(TURKU) Jo perinteeksi muodostunut ahdasmielisyyttä ja synkeää nurkkakuntaista sovinismia juhlistava Hetero pride -marssi järjestettiin tänä vuonna Turussa. Tapahtumaan osallistui järjestäjien mukaan ainakin 10 000 ”rehellistä heteroa, jolla ei tasan varmaan ole kaapissa kuin sukkia”. Poliisin mukaan heteroita saattoi marssihetkellä olla kaupungissa useampiakin.
”Haluttiin näyttää, ettei marssiminen ole vaan kommunistien ja homojen hommaa”, sanoi tyylikkääseen harmaaseen pukuun sonnustautunut valkoinen keski-ikäinen keskiluokkainen mieshenkilö.
Toisen valkoisen keski-ikäisen keskituloisen mieshenkilön mukaan marssin yhtenä tarkoituksena oli myös tuoda päivänvaloon niitä ennakkoluuloja, joita vastaan heterot joutuvat jokapäiväisessä elämässään taistelemaan.
”Yhä useammin saa kuulla, että heteroita syrjitään työmarkkinoilla, asunnonvälityksessä ja jopa jokapäiväisissä askareissa, esimerkiksi kaupassa. Myyjä saattaa kääntää selkänsä ja tuhahtaa ’mikähän vitun hetero tuokin luulee olevansa'” , selvittää toinen valkoinen keski-ikäinen keskituloinen mieshenkilö.
Valkoisten keski-ikäisten keskituloisten mieshenkilöiden perustama Valkoisten keski-ikäisten keskituloisten mieshenkilöiden yhdistys pyrkii juuri poistamaan näitä vääriä ennakkokäsityksiä, joita heteroista vallitsee. Onhan eduskunnassakin monta julkiheteroa, he muistuttavat.
”Haluamme korostaa, että heterokin on ihan tavallinen ihminen, eikä heteroa tarvitse pelätä. Mitä nyt vaimojen ehkä, jos eivät suostu täyttämään aviollisia velvollisuuksiaan. Silloin lätty lätisee, perkele”, sanoo yhdistyksen puheenjohtaja, valkoinen keski-ikäinen keskituloinen mieshenkilö.

(KOKKOLA) Piratismi rehottaa edelleen myös Suomessa, vaikka se onkin hieman vähentynyt kulta-ajastaan 1800-luvun alusta. Kuten Lehti kertoi perjantaina 24.7., on maailmalla johtava piratismialue edelleen Karibianmeri. Suomi on kuitenkin edelleen pohjolan kärkimaa. Suurelta osin tähän vaikuttaa Venäjän ja Viron läheisyys.
”Kyllä tämä mahdollisuus paeta nopeasti aluevesirajan yli helpottaa piraattien toimintaa kummasti”, toteaa tarkastaja Tauno Palo keskusrikospoliisista. ”Myöskin lievät rangaistukset rohkaisevat monia nuoria tälle alalle. Muistan, kun Rosvo-Roope hiljaa hirtettiin, silloin piratismi rauhoittui kummasti parin vuoden ajaksi.”
Piratismin juuret eivät kuitenkaan löydy aivan näin yksinkertaisesti. Palo on tavannut useita piraatteja, joille elämäntapa on langennut aivan muista syistä. ”Neito, jota lempi: hän oli petturi/ ja siksi tuli hänestä näin julma ryöväri”, muistelee hän erästäkin klassista tapausta.
Loppujen lopuksi piratismia Suomessakin yleensä harjoittavat nuoret, jotka eivät oikeastaan halua kenellekään pahaa, muistuttaa Palo. Usein he lopettavat toimintansa iän karttuessa. Näin kävi tässäkin jo mainitussa tapauksessa. ”Hän on nyt Suomessa/ ja jossain jokivarressa lie lossivahtina. / Hän lesken eessä nöyrtyi ja joutui naimisiin.” Palo haluaa kuitenkin muistuttaa, ettei kaikille piraattitarinoilla saada yhtä onnellista loppua.

(REIJOLA) Etätyöntekijöiden liitto (ETL) on julkaissut uudet säännökset kotona työskenteleville. Nyt säännöissä kielletään muun muassa puhelimenkäyttö ilkosillaan.
”Liittoon alkoi kaikua ikäviä kuulumisia kentältä. Että nämä etätyötä tekevät ovat lipsumassa säädyttömyyden ja haureudenkin harjoittamisen puolelle. Ei se sitä tarkoita, että jos tekee töitä kotonaan, niin siellä saa ollakin kuin kotonaan”, ETL:n viestintäpäällikkö Isto Vao jyrähtää.
Tämän kevään ja kesän aikana liittoon on raportoitu lukuisia tapauksissa, joissa etätyötä tekevä on loikoillut krapuloissaan omassa tai jonkun muun sängyssä pitkälle iltapäivään, soittanut ”aamun” ensimmäisen puhelunsa pesemättä edes hampaitaan, käyttänyt tietokonetta likaisilla sormilla tai jopa soitellut työpuheluita ilkialastomana tai muuten säädyttömästi pukeutuneena.
”Vittu, mitä eläimiä”, Vao rääkäisee.
ETL harkitsee valvontakameroiden käyttöönottoa.

(VANTAA) Loppuvaiheessa raskaana olevien tulisi kuljettaa mukanaan lastenvaunuja. Vastasyntyneelle on siten heti oma pikku pesä paikan päällä. Näin opastaa Julkinen synnytys ry:n tänään julkaisema tiedote. Tiedote on kannanotto viime aikoina velloneeseen synnytyskeskusteluun. Yhdistys pyrkii edistämään vapaata ja julkista synnytystä paikkaan tai aikaan katsomatta.
”Julkisilla paikoilla imettäviä paheksutaan. Pöh ja turhaan, sanon minä. Meidän mielestämme jälkeläiset tulisi synnyttääkin julkisesti. Miksi maailman luonnollisimman tapahtuman pitäisi toteutua piilossa? Korkeissa betonirakennuksissa tai saunoissa ja jopa niiden takana? Kadulle, sanon minä. Ihmisten on aika nähdä, miltä näyttää napanuora”, yhdistyksen puheenjohtaja Ritva Ylileveälantio pui pulleaa nyrkkiään.
”Verta ja napanuoranpätkiä. Rehellistä puskemista, hikoilua ja uuden elämän tuottamista”, Ylileveälantio lisää hymyillen.
Julkinen synnytys ry uskoo julkisten synnytysten vähentävän myös teiniraskauksien ja sukupuolitautien määrää. ”Kun nuoret näkevät, millainen urakka on työntää nelikiloinen pojanvonkale kapeista lanteista, niin tuskinpa enää panettaa niin urakalla”, Ylileveälantio arvioi.

(OULUNSALO) Lisääntynyt suomalaisten alkoholinkulutus on johtamassa entistä tiukempaan lainsäädäntöön väärinkäytön ehkäisemiseksi. Uusimpana keinona työmarkkinajärjestöt aikovat esittää pakollisia alkoholitestejä työpaikoille.
”Niin, onhan se hirveää, kun alkoholia käytetään väärin. Tulimme siihen tulokseen, että jotakin pitäisi tehdä, ja tämä tuli mieleen ikäänkuin passelimpana ratkaisuna”, selittää SAK:n alkoholipoliittisen keskusteluryhmän johtaja Iiro Vinetto.
SAK:n suosituksesta monilla työpaikoilla onkin jo alettu järjestää alkoholitestejä. Mikkeliläisessä Hagforsin konepajassa käytäntöä on noudatettu jo muutaman kuukauden ajan, ja kaikki osapuolet ovat olleet tyytyväisiä.
”Mikäs tässä. Maanantaisin testataan viinejä, tiistaisin on vuorossa oluttesti, ja loppuviikko lasketellaan pääasiassa väkevillä”, listaa yrityksen pääluottamusmies Saku Aura. Auran mukaan kaikkien työntekijöiden on osallistuttava testeihin ja ”kipattava vähintään sixpäkkiä vastaava määrä alkoholia naamaan tai se on varoituksen paikka”.
”Kolmesta varoituksesta seuraa hoitoonohjaus, joka hoidetaan tuolla lähimetsässä paikallisen spurgujengin huomassa”, kertoo toimitusjohtaja Jaakko Paracelsus.
Johtajan mukaan pakollisten testien käyttöönoton jälkeen työilmapiiri on parantunut merkittävästi, joskin työtehossa on havaittu pientä pudotusta, ja työtapaturmat ovat lisääntyneet 200 prosentilla.
”Mutta tärkeintä on se, että väki viihtyy. Ja onhan se niin ettei kukaan järkevä ihminen jumalauta jäpitä liukuhihnan vieressä 40 vuotta selvinpäin!” Aura muistuttaa.

(KORVENKYLÄ) Rauhaisa illuusio lintukodosta rikkoutui yhdessä lähikaupan ikkunan kanssa Korvenkylässä myöhään keskiviikkoiltana. Tuntemattomat huligaanit viskoivat rotvallikivillä paikallisen E-liikkeen ikkunat tuhannen pirstaksi.
Hyökkääjien henkilöllisyys ei ole vielä selvillä, mutta vallesmannilla on vahvoja epäilyksiä.
”Kyllä täällä ollaan aika varmoja siitä, että synnitön on heittänyt ensimmäisen kiven”, pohtii nimismies R. Kauhava.

(HELSINKI) Suomen Pankin pääjohtajana heinäkuun puolivälissä aloittanut Erkki Liikanen (sd.) painaa pankissa hommia perse ruvella, kerrotaan Suomen Pankista.
Tulemalla julkisuuteen Suomen Pankki haluaa osoittaa perättömiksi huhut, joiden mukaan Liikasen valinta oli punamultahallituksen ja etenkin demareiden sisäinen lehmänkauppa, jolla oma poika saatiin mukavaan herranvirkaan.
Pankista kerrotaan, että Liikanen vetäisi perseensä ruvelle heti ensimmäisenä työpäivänä käydessään wc:ssä.
”Meillähän käytetään Suomen Pankissa tätä serlaa, mitä lie puunsäästäjää. On se sen verran tikkuista sellua, ettei euroherran perse sitä kestä”, kertoo siivooja Aila Kusenpyyhkijä Suomen Pankin korskeissa käymälätiloissa (mistään ”pikkulasta” ei tässä tapauksessa voida puhua).
”Tuossa reunakopissa johtaja oli asioillaan, minä vähän kyyläsin kun huvitti niin se ajatus, että käy se euroherrakin paskalla. Siellä se väänsi ja ähelsi, sitten kuului paperin kollaamista ja sen jälkeen voimakas tuskan parahdus. Herra sai tikun puohonsa”, Kusenpyyhkijä jatkaa.
Veriperseinen pankkipomo jäi tapauksen jälkeen välittömästi sairauslomalle. Lehti tavoitti Liikasen kesämökiltään. Pääjohtaja sanoo lomalla miettivänsä, mitä takavuosina tuli tehtyä.
”Olihan se valtiovarainministerin salkku minulle aikanaan ihan liikaa. Tuli edesautettua Suomen konkurssia aika lailla ennen lamavuosia. Onneksi sitten pääsin Eurooppaan karkuun, ihan muita hommia höntsäämään. Ja kun tulin takaisin niin kas, olenkin arvostettujen valtiomiesten kaartissa yks kaks. Ja pankkiin pääsin, vaikka parempiakin oli ehdolla. Såånt e liivet”, savolainen huumorimies leukailee.
Hyvästiksi Liikanen heiluttaa ensimmäistä palkkanauhaansa mökkilaiturin nokassa.
”18 314 euroa kuussa plus edut päälle! Paljoks ite tienaat?” sympaattinen demarinpölvästi virnistää ja kävelee vaikeasti mökilleen.

(HELSINKI) Eduskunta on ryhtynyt tutkimaan uutta lakiesitystä, joka kieltäisi alligaattorien käyttämisen lyömäaseena. Tutkimuksiin ryhdyttiin sen jälkeen, kun maailmalta oli kantautunut hälyttäviä tietoja, joiden mukaan alligaattorin luontaista uloketta on käytetty apuna väkivaltaisissa tilanteissa.
Hallitus on myöntänyt huolensa siitä, että alligaattorien käytön pelätään lisääntyvän erityisesti nuorten välisten kahakoiden selvittelyssä.
”Teoriassa jo metrin mittaisella alligaattorilla iskeminen saattaa aiheuttaa suuria vammoja, jopa kuoleman. Ja jos se puree siinä lyötäessä ja saa kunnon otteen, niin sitten seuraavana voi ollakin pyöriskely vedessä”, varoittaa nuorisotyöntekijä Hannes Vääksy Ylä-Hikiältä.
Vääksy myöntää kuulleensa nuorten parissa huhuja alligaattoreista. Osa on jopa suunnitellut niiden käyttämistä ihan siksi, että ne ovat tällä hetkellä ”hip”. ”Tämä on erittäin huolestuttavaa”, Vääksy huokaa.
Myös poliisin edustajat ovat huolissaan mahdollisesta trendistä. Heidän mukaansa alligaattori voidaan salakuljettaa helposti esimerkiksi kotibileisiin naamioimalla se lemmikkikoiraksi tai käsilaukuksi. Poliisi huomauttaakin, että nuorten vanhempien pitäisi tietää, mikäli nuorilla on hallussaan alligaattoreita.